TURUN KAUPUNKI

Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje

Luonnos 15.8.2019

1. JOHDANTO

Kaupunginhallitus päätti kiinteistö- ja ympäristötoimialan toimintamallin uudistamisen yhteydessä, että infrahankkeisiin laaditaan tilahankkeita vastaavasti oma tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje, jossa kuvataan infrahankkeissa noudatettavat menettelytapaohjeet. Infrahankkeita koskeva ohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.2.2018 § 36. Ohjeen käyttöönottovaiheessa todettiin, että ohjeeseen tulee tehdä joitain tarkennuksia, täydennyksiä ja korjauksia 1.1.2018 aloittaneen kaupunkiympäristötoimialan toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Ohjeeseen on korjattu muun muassa vastuutahot toiminnallisen organisaation mukaisiksi ja korjattu prosessin kuvaamisen yhteydessä ilmenneet virheet ja puutteet.

Tämä Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje korvaa kaupunginvaltuustossa 26.2.2018 § 36 hyväksytyt menettelytapaohjeet kokonaisuudessaan.

2. Infrahankkeiden luokittelu ja laadittavat selvitykset

Infrahankkeet voidaan jakaa syntyperusteensa mukaisesti seuraavasti:

1.Strateginen hanke

2.Maankäytön hanke

3.Perusinvestointihanke

4.Kehittämisohjelmahanke

Toteutettavan tarve- ja hankesuunnittelun laajuus porrastetaan investointisumman perusteella pieniin, keskisuuriin ja suuriin infrainvestointeihin:

1.Pienet investointihankkeet ovat kustannusarvioiltaan alle 1 miljoonaa euroa

2.Keskisuuret investointihankkeet ovat kustannusarvioltaan vähintään miljoona euroa ja enintään 3 miljoonaa euroa

3.Suuret investointihankkeet ovat kustannusarvioltaan yli 3 miljoonaa euroa.

Luokitusraja on arvonlisäveroton investointikustannus (alv 0 %), joka ei sisällä Turun Vesihuolto Oy:lle kohdistuvia vesihuollon kustannuksia yhteishankkeissa. Pienten, keskisuurten ja suurten hankkeiden menettelytapaohjeistus koskee luokittelun mukaisesti kaikkia infrainvestointihankkeita.

Laadittavia selvityksiä ovat:

1.Tarveselvitys

2.Hankesuunnitelma

3.Esiselvitys

4.Hankekortti

5.Hankelista

2.1 KÄRKIHANKKEET JA STRATEGISET HANKKEET

Turun kaupunkistrategiassa on nostettu esiin kaupunkikehittämisen painopistealueina kärkihankkeiksi nimettyjä hankekokonaisuuksia.

Osa kärkihankkeista painottuu toimenpiteidensä osalta etenkin maankäytön linjauksiin. Ne ovat kuitenkin monialaisina kaupunkikehitystä linjaavina kokonaisuuksina sellaisia, että niiden asettamispäätöksissä ei voida suoraan soveltaa yksin infrastruktuurin investointien tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjetta. Maankäyttöön painottuvaa kärkihanketta asetettaessa on kuitenkin otettava soveltuvin osin huomioon tämän asiakirjan tarveselvitysosiossa mainittuja seikkoja.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että tämä menettelytapaohje kokonaisuutena ei koske muita kuin maankäyttöön liittyviä kaupungin kärkihankkeita ja strategisia hankkeita.

Maankäyttöön painottuvia kärkihankkeita toteutetaan ensisijaisesti maankäytön strategisilla hankkeilla ja yksittäisillä maankäytön hankkeilla. Kaikista strategisista hankkeista laaditaan tarveselvitys ennen kuin niiden kokonaisuutta voidaan arvioida. Yksittäisen maankäytön strategisen hankkeen nimeämisestä päättää tarveselvityksen perusteella kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto.

Kärkihankkeiden tapaan myös strategiset hankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia ja koostuvat useista erillishankkeista. Siinä vaiheessa, kun laajasta kokonaisuudesta irrotetaan yksittäisiä kaavoitusta edellyttäviä erillishankkeita, ne liitetään kaavoitusohjelmaan ja investointiohjelmaan samalla menettelyllä kuin maankäytön hankkeet (kohta 2.2).

Mikäli yksittäinen hanke voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan perusteella, laaditaan siitä tarveselvityksen jälkeen erillinen hankesuunnitelma.

Hankesuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto, kun infrahankkeen kustannusarvio ylittää 3 miljoonaa euroa sekä kaupunginhallitus, kun infrahankkeen kustannusarvio on vähintään miljoona euroa ja enintään 3 miljoonaa euroa.

Hanke voidaan sisällyttää investointiohjelmaan vasta sen jälkeen, kun tarveselvitys on hyväksytty. Hankkeen kustannusarvio tarkentuu hanke- tai asemakaavasuunnittelun aikana.

2.2 MAANKÄYTÖN HANKE

Maankäytön hankkeet ovat kaavoitusohjelmaan sisältyviä hankkeita, jotka toteutuessaan mahdollistavat kaupungin alueelle syntyvää tonttivarantoa.

Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä maankäytön hankkeista tehdään esiselvitys, jossa arvioidaan hankkeen tarvetta ja sen toteutusedellytyksiä. Esiselvitysvaiheessa arvioidaan alustavalla tasolla alueen kaavataloutta ja kannattavuutta, jolloin syntyy ensimmäinen karkea käsitys myös alueen infran toteuttamiskustannuksista. Esiselvityksen hyväksyy kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja päätöspöytäkirjalla.

Hankkeet valitaan kaavoitusohjelmaan hyväksytyn esiselvityksen perusteella. Kaavoitusohjelma käsitellään osana talousarvion laadintaa. Maankäytön hankkeet voidaan sisällyttää investointiohjelmaan kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä.

Investointien toteutussuunnitteluun varataan keskitetty nimeämätön suunnittelumääräraha, jolloin yleisen alueen suunnittelu voidaan käynnistää samaan aikaan asemakaavasuunnittelun kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että yleisen alueen suunnitelmat voidaan hyväksyä heti asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Näin voidaan varmistaa asemakaavasuunnitelman toteutettavuus ja hankkeen mahdollisimman nopea käynnistäminen. Toteutussuunnittelukustannukset voidaan kohdentaa tarvittaessa jälkikäteen hankkeelle.

Asemakaavasuunnittelun ja yleisen alueen- ja toteutussuunnittelun aikana kaupunkiympäristötoimialan kaupunkirakentamisen palvelualue laatii hankkeelle kustannusarvion, joka hyväksytään kaupunginvaltuustossa asemakaavan hyväksymisen yhteydessä (vaikutuksiltaan merkittävät kaavat). Kustannusarvion perusteella määräytyy kokonaishankkeen lopullinen vuosittainen määrärahantarve ja toteutettavan osahankkeen kustannusarvio.

2.3 PERUSINVESTOINNIT

Yksittäiset perusinvestoinnit ovat hankkeita, jotka eivät ole kärkihankkeita, strategisia hankkeita, asemakaavoitusta edellyttäviä maankäytön hankkeita taikka kehittämisohjelmahankkeita. Jatkuvat perusinvestointihankkeet ovat luonteeltaan korjausvelkaa alentavia korvaus- tai korjausinvestointeja.

Perusinvestoinnit jakautuvat vuosittain jatkuviin investointeihin ja yksittäisiin perusinvestointeihin.

Perusinvestoinneista suurin osa on vuosittain jatkuvia investointeja kuten esim. päällystys, katuvalaistus, sorapintaiset kadut jne. Nämä investointiohjelman koontinimikkeet koostuvat useammista vuosittain muuttuvista investointikohteesta.

Jatkuvista perusinvestoinneista tehdään vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä käsiteltävä ja päätettävä hankelista. Hankelistassa esitetään talousarvion laadinnan yhteydessä tunnistetut osahankkeet tärkeysjärjestyksessä ja toteutukseen esitettävistä hankkeista tarkennetut kustannusarviot. Kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja hyväksyy päätöspöytäkirjalla hankelistan, jossa yksittäisen hankkeen kustannusarvio on enintään miljoona euroa.

Yksittäisiä perusinvestointeja ovat mm. siltahankkeet, jotka eivät edellytä asekaavasuunnittelua, ja jotka eivät kuulu kärkihankkeisiin tai strategisiin hankkeisiin.

Yksittäisistä perusinvestoinneista tehdään hankesuunnitelma, jos hankkeen kokonaiskustannusarvio on vähintään miljoona euroa. Hankesuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto, kun infrahankkeen kustannusarvio ylittää 3 miljoonaa euroa, ja kaupunginhallitus, kun infrahankkeen kustannusarvio on vähintään miljoona euroa ja enintään 3 miljoonaa euroa.

Yksittäisistä perusinvestoinneista tehdään hankekortti, jos hankkeen koko-naiskustannusarvio on alle miljoona euroa. Hankekortin hyväksyy kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja päätöspöytäkirjalla.

2.4 KEHITTÄMISOHJELMAHANKE

Kehittämisohjelmia ovat mm. pyöräilyn kehittämisohjelma, liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma tai jokin muu vastaava laajamerkityksellinen ohjelma. Edellä mainitut kehittämisohjelmat hyväksyy kaupunginhallitus.

Kehittämisohjelmahankkeista ei laadita erillistä tarveselvitystä tai hankesuunnitelmaa, koska ohjelma on itsessään tarveselvitys ja sisältää hankesuunnitelman tai hankekorttiin tarvittavat tiedot, kuten alustavat kustannusarviot ja priorisoinnin.

Kehittämisohjelman tullessa hyväksytyksi, voidaan kehittämisohjelman toteuttaminen ottaa investointiohjelmaan perusinvestointien jatkuvaksi kohteeksi. Kustakin kehittämisohjelmasta tuodaan talousarvion laadinnan yhteydessä päätettäväksi erillinen kehittämisohjelmaa toteuttava hankelista ja listan toteutukseen esitettävistä hankkeista tarkennetut kustannusarviot. Kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja hyväksyy päätöspöytäkirjalla hankelistan, jossa yksittäisen hankkeen kustannusarvio on alle miljoona euroa.

Jos yksittäinen kehittämisohjelmaan sisältyvä ja toteutukseen tulevan hankkeen kustannus on vähintään miljoona euroa, siitä tehdään erillinen hankesuunnitelma.

3. SELVITYSTEN SISÄLTÖ JA LAATIMISVASTUUT

3.1 TARVESELVITYS

Tarveselvitys laaditaan kärkihankkeista ja strategisista hankkeista.

Tarveselvityksen laatii konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä yhdessä kaupunkiympäristötoimialan kanssa.

Tarveselvitys sisältää:

-kuvauksen investoinnin kohteesta,

-kuvauksen investoinnin kytkeytymisestä muihin hankkeisiin tai tarpeisiin,

-kuvauksen investointitarpeesta,

-investoinnin laajuuden rajaus (karttaliite),

-investoinnin kiireellisyys/ prioriteettiluokka,

-arvio tarvittavista selvityksistä (esim. maanalaiset rakenteet ja niiden kunto, pilaantuneet maat, pohjatutkimustarve, hulevesien hallinta, ym.),

-selvityksen kohdealueella sijaitsevien johtoyhtiöiden investointiohjelmista ja -tarpeista,

-maininta yhteishankkeesta (vesihuolto, sähköverkko, tila, muut), mikäli muita investointiin kytkeytyviä osapuolia tunnistetaan,

-selvitys, onko hanke vesihuollon osalta sellainen, että tarvitaan kaupungin investointitukea tai lainoitusta,

-alustava kustannustarkastelu,

-alustava toteutusaikataulu,

-investoinnin hyöty/ kustannustarkastelu investointipäätöksentekoa varten,

-riskitarkastelu sekä

-arvio selvitystarpeesta yksityisten maanomistajien osallistumiseksi julkisen infrastruktuurin toteuttamiskustannuksiin sekä mahdollisesta vesihuollon liittymismaksujen aikaistetusta perimisestä niiden osalta.

Tarveselvityksen hyväksyy kaupunkikehitysjaosto.

3.2 HANKESUUNNITELMA

Erillinen hankesuunnitelma laaditaan kustannusarvioltaan vähintään miljoonan euron investointihankkeesta lukuun ottamatta kaavoitusohjelman kautta suunnitteluun tulevia hankkeita.

Hankesuunnitelmat laaditaan kaupunkiympäristötoimialalla kaupunkirakentamisen palvelualueen toimesta.

Hankesuunnitelma sisältää:

-aikaisemmin laaditut mahdolliset tarveselvitykset,

-kuvaus tarvittavasta hankeryhmästä ja sen jäsenet tehtävittäin sekä kannanotto konsulttitarpeesta (jäsenten ja konsulttien nimeäminen voi tapahtua myöhemmin),

-kuvaus hankkeen tarvitsemista luvista, niiden prosessien kestoista ja voimaantulosta suhteessa hankkeen aikatauluun,

-kuvaus hankkeen kytkeytymisestä muihin hankkeisiin ja niiden välisistä prosessi- ja aikatauluriippuvuuksista,

-hankkeen vaiheistus,

-toteutuksessa käytettävä hankintamalli tai urakkamuoto,

-hankkeen laajuus,

-hankkeen laatutaso,

-hankkeen kustannusarvio, sisältäen mahdollisen esirakentamisen ja tilaajatehtävät (suunnittelu + rakennuttaminen)

-hankkeen aikataulu sekä

-hankkeeseen liittyvien riskien tarkastelu.

Hankesuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto, kun infrahankkeen kustannusarvio ylittää 3 miljoonaa euroa sekä kaupunginhallitus, kun infrahankkeen kustannusarvio on vähintään miljoona euroa ja enintään 3 miljoonaa euroa.

3.3 ESISELVITYS

Esiselvitykset laaditaan maankäytön hankkeista kaupunkiympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen toimesta.

Esiselvitys sisältää:

-kuvauksen kohteesta,

-kuvauksen maankäytön hankkeen tarpeesta,

-kuvauksen hankkeen kytkeytymisestä muihin hankkeisiin tai tarpeisiin,

-kuvauksen investointitarpeesta,

-investoinnin laajuuden rajauksen (karttaliite),

-kaavataloustarkastelun sekä

-riskitarkastelun.

Esiselvityksen hyväksyy kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja päätöspöytäkirjalla.

3.4 HANKEKORTTI

Hankekortti laaditaan kustannusarvioltaan alle miljoonan euron kärkihankkeesta ja strategisesta hankkeesta sekä alle miljoonan euron yksittäisestä perusinvestointihankkeesta.

Hankekortin laatii kaupunkiympäristötoimialan kaupunkirakentamisen palvelualue ja sen hyväksyy toimialajohtaja päätöspöytäkirjalla.

Hankekortti sisältää soveltuvin osin hankesuunnitelmassa esitettäviä tietoja.

3.5 HANKELISTA

Hankelista laaditaan jatkuvista perusinvestoinneista ja kehittämisohjelmahankkeista, jossa yksittäisen investoinnin kustannusarvio on alle miljoona euroa.

Hankelistan laatii kaupunkiympäristötoimialan kaupunkirakentamisen palvelualue.

Hankelista on prioriteettijärjestys kustannusarvioineen kunkin jatkuvan perusinvestoinnin tai hankeohjelman osahankkeista.

Hankelistan hyväksyy kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja päätöspöytäkirjalla.

3.6 YHTEENVETO SELVITYKSISTÄ

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto laadittavista selvityksistä, selvityksen laatijatahosta ja hyväksyjästä:

4. HANKEVARAUKSET

Kustannuslaskennassa käytettävät hankevarausten suuruusluokat noudattavat tilahankkeiden hankevarauksia ollen uudishankkeissa lähtökohtaisesti 10 - 15 %. Kaupunkirakenteen tiivistämisalueilla, jotka sijoittuvat kulttuurikerrosalueille tai muille erityisen haastaville alueille, hankevarauksen suuruus on 20 – 30 %. Myös haastavissa taitorakenteissa, kuten sillat, tukimuurit ja muut erikoisrakenteet, noudatetaan 20 – 30 %:n hankevarausta.

Mikäli hankkeen hyväksytyt kustannukset hankevarauksineen nousevat indeksikorjaukset huomioon ottamisen jälkeen 5 % tai mikäli hankkeessa tapahtuu jokin muu merkittävä muutos, saatetaan päivitetty kustannusarvio tms. hankkeen alkuperäisen päätöksen tehneen sekä muutosten jälkeen toimivaltaisen tahon käsiteltäväksi.

5. INFRAN INVESTOINTIOHJELMA

Kaupunkiympäristötoimialan kaupunkirakentamisen palvelualue laatii yhteistyössä toimialan muiden palvelualueiden ja verkkoyhtiöiden kanssa infran investointiohjelman. Infran investointiohjelman lähtökohdista ja mahdollisista priorisoinneista päättää kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto. Infran investointiohjelma hyväksytään osana talousarvion hyväksymistä.

Alla olevassa kuvassa on esitetty yhteenvetona infran investointihankkeiden luokittelu ja tarve- ja hankesuunnitteluprosessi sekä päätösvallan tasot.

ÅBO STAD

Anvisning för behovsutredning och planering av infrastrukturprojekt

Utkast 15.8.2019

1. INLEDNING

Stadsstyrelsen beslutade i samband med förnyandet av verksamhetsmodellen för fastighets- och miljösektorn att utarbeta en anvisning för behovsutredning och planering av infrastrukturprojekt som motsvarar anvisningen för lokalitetsprojekt. Anvisningen beskriver de anvisningar om förfaringssätt som ska iakttas vid infrastrukturprojekt. Stadsfullmäktige godkände anvisningen för infrastrukturprojekt 26.2.2018 § 36. När anvisningen togs i bruk konstaterades att anvisningen i viss mån ska preciseras, kompletteras och korrigeras i enlighet med de erfarenheter man fått från stadsmiljösektorns verksamhet som inleddes 1.1.2018. Bland annat har ansvarsinstanserna ändrats i enlighet med den operativa organisationen och fel och brister som uppdagats i samband med processbeskrivningen rättats till.

Denna anvisning för behovsutredning och planering av infrastrukturprojekt ersätter i sin helhet de anvisningar om förfaringssätt som stadsfullmäktige godkände 26.2.2018 § 36.

2. Klassificering av infrastrukturprojekt ja utredningar som ska utarbetas

Enligt uppkomstsätt kan infrastrukturprojekten indelas på följande sätt:

1.Strategiskt projekt

2.Markanvändningsprojekt

3.Projekt för grundläggande investeringar

4.Projekt för utvecklingsprogram

Omfattningen av behovs- och projektplaneringen differentieras utgående från investeringssumman i små, medelstora och stora investeringar i infrastrukturen:

1.Små investeringsprojekt vars kostnadsförslag underskrider 1 miljoner euro

2.Medelstora investeringsprojekt vars kostnadsförslag ligger på minst 1 miljon och högst 3 miljoner euro

3.Stora investeringsprojekt vars kostnadsförslag överskrider 3 miljoner euro.

Klassificeringsgränsen är en investeringskostnad utan moms (moms 0 %) och innehåller inte de vattenförsörjningskostnader som i gemensamma projekt riktas till Åbo Vattenförsörjning Ab. Anvisningen om förfaringssätt gällande små, medelstora och stora projekt gäller alla investeringsprojekt i infrastrukturen enligt klassificeringen.

Utredningar som ska utarbetas är:

1.Behovsutredning

2.Projektplan

3.Förhandsutredning

4.Projektkort

5.Projektförteckning

2.1 SPETSPROJEKT OCH STRATEGISKA PROJEKT

I Åbo stadsstrategi har man som tyngdpunkter för stadsutvecklingen lyft fram projekthelheter som har utsetts som spetsprojekt.

Åtgärderna i vissa spetsprojekt fokuserar kraftigt på riktlinjerna för markanvändningen. De är dock sektorsövergripande helheter som drar upp riktlinjerna för stadsutvecklingen, och därför går det inte att enbart tillämpa anvisningen för behovsutredning och projektplanering av investeringar i infrastrukturen i deras beslut om tillsättande. När ett spetsprojekt som fokuserar på markanvändningen tillsätts ska dock de omständigheter som nämns i dokumentets behovsutredningsdel beaktas i tillämpliga delar.

För tydlighetens skull bör nämnas att denna anvisning om förfaringssätt inte som helhet gäller andra spetsprojekt och strategiska projekt än de som gäller markanvändningen.

Spetsprojekt som fokuserar på markanvändningen genomförs i första hand genom strategiska markanvändningsprojekt och enskilda markanvändningsprojekt. En behovsutredning utarbetas för alla strategiska projekt innan deras helhet kan utvärderas. På basis av behovsutredningen fattar stadsstyrelsens stadsutvecklingssektion beslut om att utse ett enskilt strategiskt markanvändningsprojekt.

I likhet med spetsprojekten är även de strategiska projekten ofta omfattande helheter som består av flera separata projekt. Då enskilda separata projekt som förutsätter planläggning lösgörs från en omfattande helhet, ansluts de till planläggningsprogrammet och investeringsprogrammet genom samma förfarande som gäller för markanvändningsprojekt (punkt 2.2).

Om ett enskilt projekt kan genomföras enligt den gällande detaljplanen, utarbetas en separat projektplan efter behovsutredningsskedet.

Stadsfullmäktige godkänner projektplanen i de fall där kostnadsförslaget för infrastrukturprojektet överskrider 3 miljoner euro och stadsstyrelsen då kostnadsförslaget ligger mellan 1 miljon och 3 miljoner euro.

Projektet kan inkluderas i investeringsprogrammet först efter att behovsutredningen har godkänts. Projektets kostnadsförslag preciseras under projekt- eller detaljplaneringen.

2.2 MARKANVÄNDNINGSPROJEKT

Markanvändningsprojekten utgörs av projekt som ingår i planläggningsprogrammet, som när de genomförs skapar tomtreserver i staden.

Innan detaljplaneringen inleds utarbetas en förhandsutredning som bedömer behovet av markanvändningsprojektet och förutsättningarna för dess genomförande. I detta skede görs preliminära bedömningar av områdets planekonomi och lönsamhet, vilket samtidigt ger en grov uppskattning om kostnaderna för byggandet av områdets infrastruktur. Sektordirektören för stadsmiljösektorn godkänner förhandsutredningen genom ett beslutsprotokoll.

Projekten tas upp i planläggningsprogrammet på basis av den godkända förhandsutredningen. Behandlingen av planläggningsprogrammet ingår i utarbetandet av budgeten. Markanvändningsprojekten kan inkluderas i investeringsprogrammet i samband med godkännandet av planläggningsprogrammet.

Ett centraliserat ospecificerat anslag reserveras för planeringen av investeringar, vilket ger möjlighet att inleda planeringen av ett allmänt område samtidigt med detaljplaneringen. Tack vare detta kan planerna för ett allmänt område godkännas genast efter att detaljplanen godkänts. På så sätt säkerställs att detaljplanen kan genomföras och projektet inledas så fort som möjligt. Vid behov kan kostnaderna för genomförandeplaneringen inriktas i efterhand på projektet.

Medan detaljplaneringen och planeringen av det allmänna området och dess genomförande pågår utarbetar serviceområdet för stadsbyggande inom stadsmiljösektorn ett kostnadsförslag för projektet. Kostnadsförslaget godkänns av stadsfullmäktige i samband med godkännandet av detaljplanen (detaljplaner som har betydande verkningar). På basis av kostnadsförslaget fastställs det slutliga årliga anslagsbehovet för hela projektet samt kostnadsförslaget för delprojektet som ska genomföras.

2.3 GRUNDLÄGGANDE INVESTERINGAR

Enskilda grundläggande investeringar är projekt som inte räknas som spetsprojekt, strategiska projekt, markanvändningsprojekt som förutsätter detaljplanering eller projekt för utvecklingsprogram. Fortgående projekt för grundläggande investeringar är till sin natur ersättnings- eller reparationsinvesteringar som sänker reparationsskulden.

De grundläggande investeringarna indelas årligen i fortgående investeringar och enskilda grundläggande investeringar.

De flesta grundläggande investeringarna är investeringar som fortsätter årligen, såsom beläggning, gatubelysning och grusbelagda gator. Dessa samlingsbeteckningar som ingår i investeringsprogrammet består av flera investeringsobjekt som ändrar årligen.

En projektförteckning upprättas årligen över fortgående grundläggande investeringar som ska behandlas och fastställas i samband med utarbetandet av budgeten. Projektförteckningen presenterar i viktighetsordning de delprojekt som identifierats i samband med utarbetandet av budgeten samt preciserade kostnadsförslag för de projekt som föreslås genomföras. Direktören för stadsmiljösektorn godkänner projektförteckningen genom ett beslutsprotokoll i de fall där kostnadsförslaget för ett enskilt projekt är högst en miljon euro.

Enskilda grundläggande investeringar är t.ex. broprojekt som inte förutsätter detaljplanering och som inte ingår i spetsprojekten eller de strategiska projekten.

En projektplan utarbetas för de enskilda grundläggande investeringarna ifall det totala kostnadsförslaget för projektet är minst en miljon euro. Stadsfullmäktige godkänner projektplanen i de fall där kostnadsförslaget för infrastrukturprojektet överskrider 3 miljoner euro och stadsstyrelsen då kostnadsförslaget ligger mellan 1 miljon och 3 miljoner euro.

Ett projektkort utarbetas över de enskilda grundläggande investeringarna ifall det totala kostnadsförslaget för projektet är mindre än en miljon euro. Direktören för stadsmiljösektorn godkänner projektkortet genom ett beslutsprotokoll.

2.4 PROJEKT FÖR UTVECKLINGSPROGRAM

I projekten för utvecklingsprogram ingår bland annat utvecklingsprogrammet för cykling, åtgärdsprogrammet för trafiksäkerheten eller något annat motsvarande program med vidsträckt betydelse. Utvecklingsprogrammen som nämns ovan godkänns av stadsstyrelsen.

Ingen separat behovsutredning eller projektplan utarbetas för projekten för utvecklingsprogram, eftersom programmet i sig fungerar som en behovsutredning och innehåller de uppgifter som behövs för projektplanen eller projektkortet, såsom preliminära kostnadsförslag och prioriteringar.

Då utvecklingsprogrammet godkänns kan dess genomförande upptas i investeringsprogrammet som ett fortgående objekt bland de grundläggande investeringarna. För varje utvecklingsprogram föreläggs en separat projektförteckning för beslut i samband med utarbetandet av budgeten samt preciserade kostnadsförslag för de projekt som enligt förteckningen ska genomföras. Direktören för stadsmiljösektorn godkänner projektförteckningen genom ett beslutsprotokoll i de fall där kostnadsförslaget för ett enskilt projekt är mindre än en miljon euro.

Om kostnaden för ett enskilt projekt som ingår i utvecklingsprogrammet och kommer att genomföras är minst en miljon euro, utarbetas en separat projektplan.

3. UTREDNINGARNAS INNEHÅLL OCH ANSVAR FÖR UTARBETANDE

3.1 BEHOVSUTREDNING

En behovsutredning utarbetas för spetsprojekt och strategiska projekt.

Behovsutredningen utarbetas av stadsutvecklingsgruppen inom koncernförvaltningen i samarbete med stadsmiljösektorn.

Behovsutredningen innehåller:

-en beskrivning av investeringsobjektet,

-en beskrivning av hur investeringen anknyter till andra projekt eller behov,

-en beskrivning av investeringsbehovet,

-en avgränsning av investeringens omfattning (kartbilaga),

-investeringens brådskande natur/prioritetsklass,

-en uppskattning av nödvändiga utredningar (t.ex. underjordiska konstruktioner och deras skick, förorenad mark, behovet av grundundersökning, hantering av dagvatten, etc.),

-en utredning av investeringsprogram och investeringsbehov för ledningsbolag som befinner sig i objektområdet,

-en anteckning om gemensamma projekt (vattenförsörjning, elnät, lokaler, annat) om man känner till andra parter som är kopplade till investeringen,

-en utredning av huruvida projektet när det gäller vattenförsörjningen är av en sådan karaktär att det behövs investeringsstöd eller lånefinansiering från staden,

-en preliminär kostnadskalkyl,

-en preliminär tidtabell,

-en nyttokostnadsanalys för fattandet av investeringsbeslut,

-en riskbedömning samt

-en uppskattning av behovet av att utreda de privata markägarnas deltagande i kostnaderna för byggande av offentlig infrastruktur samt en eventuell tidigarelagd uppbärning av anslutningsavgifter inom vattenförsörjningen för markägarnas del.

Behovsutredningen godkänns av stadsutvecklingssektionen.

3.2 PROJEKTPLAN

För investeringsprojekt vars kostnadsförslag är minst en miljon euro utarbetas en separat projektplan, förutom när det gäller projekt som planeras i anslutning till planläggningsprogrammet.

Projektplanerna utarbetas av serviceområdet för stadsbyggande inom stadsmiljösektorn.

Projektplanen innehåller:

-eventuella tidigare behovsutredningar,

-en beskrivning av projektgruppen som behövs och dess medlemmar enligt uppgift och ställningstagande till behovet av att anlita konsulter (medlemmar och konsulter kan utses i ett senare skede),

-en beskrivning av de tillstånd som behövs för projektet, deras processtider och ikraftträdande i förhållande till projektets tidtabell,

-en beskrivning av hur projektet anknyter till andra projekt och av process- och tidtabellsberoende dem emellan,

-en indelning av projektet i faser,

-upphandlingsmodell eller entreprenadform som används vid genomförandet av projektet,

-projektets omfattning,

-projektets kvalitetsnivå,

-ett kostnadsförslag för projektet, inklusive eventuellt förbyggande och beställaruppgifter (planering + byggherreverksamhet),

-en tidtabell för projektet samt

-en bedömning av risker som är förknippade med projektet.

Stadsfullmäktige godkänner projektplanen i de fall där kostnadsförslaget för infrastrukturprojektet överskrider 3 miljoner euro och stadsstyrelsen då kostnadsförslaget ligger mellan 1 miljon och 3 miljoner euro.

3.3 FÖRHANDSUTREDNING

Förhandsutredningar av markanvändningsprojekt utarbetas inom serviceområdet för stadsplanering och av jordegendom inom stadsmiljösektorn.

Förhandsutredningen innehåller:

-en beskrivning av objektet,

-en beskrivning av behovet av markanvändningsprojekt,

-beskrivning av hur projektet anknyter till andra projekt eller behov,

-en beskrivning av investeringsbehovet,

-en avgränsning av investeringens omfattning (kartbilaga),

-en bedömning av planekonomin samt

-en riskbedömning.

Direktören för stadsmiljösektorn godkänner förhandsutredningen genom ett beslutsprotokoll.

3.4 PROJEKTKORT

Ett projektkort utarbetas för spetsprojekt och strategiska projekt vars kostnadsförslag underskrider en miljon euro samt enskilda grundläggande investeringsprojekt som underskrider en miljon euro.

Projektkortet utarbetas av serviceområdet för stadsbyggande inom stadsmiljösektorn och godkänns av sektordirektören genom ett beslutsprotokoll.

Projektkortet innehåller i tillämpliga delar de uppgifter som tas upp i projektplanen.

3.5 PROJEKTFÖRTECKNING

En projektförteckning upprättas över fortgående grundläggande investeringar och projekt för utvecklingsprogram vars kostnadsförslag för en enskild investering underskrider en miljon euro.

Projektkortet utarbetas av serviceområdet för stadsbyggande inom stadsmiljösektorn.

Projektförteckningen ger en prioriteringsordning med kostnadsförslag för varje delprojekt som ingår i en fortgående grundläggande investering eller i projektprogrammet.

Direktören för stadsmiljösektorn godkänner projektförteckningen genom ett beslutsprotokoll.

3.6 SAMMANFATTNING AV UTREDNINGARNA

Tabellen nedan visar en sammanfattning av de utredningar som ska utarbetas samt den instans som ska utarbeta och godkänna utredningarna:

4. PROJEKTRESERVERINGAR

Storleksklasserna för de projektreserveringar som används i kostnadskalkylen följer de projektreserveringar som används för lokalitetsprojekt. För nybyggnadsprojekt handlar det i princip om 10–15 procent. I områden där stadsstrukturen förtätas och som befinner sig i områden med kulturlager eller andra områden som är särskilt krävande ligger projektreserveringen på20–30 procent. Också på krävande bärande konstruktioner, såsom broar, stödmurar och andra specialkonstruktioner, tillämpas en projektreservering på 20–30 procent.

Om projektkostnaderna som godkänts ökar med 5 procent efter att indexjusteringarna beaktats, eller om någon annan betydande ändring görs i projektet, lämnas det uppdaterade kostnadsförslaget e.d. för behandling till den instans som fattat det ursprungliga beslutet och efter att ändringarna gjorts till den behöriga instansen.

5. INVESTERINGSPROGRAMMET FÖR INFRASTRUKTUREN

Serviceområdet för stadsbyggande inom stadsmiljösektorn utarbetar i samarbete med sektorns övriga serviceområden och elbolagen ett investeringsprogram för infrastrukturen. Stadsstyrelsens stadsutvecklingssektion fattar beslut om utgångspunkterna och eventuella prioriteringar i investeringsprogrammet för infrastrukturen. Investeringsprogrammet för infrastrukturen godkänns i samband med godkännandet av budgeten.

Bilden nedan visar en sammanfattning på finska av klassificeringen av investeringsprojekt i infrastrukturen och behovs- och projektplaneringsprocessen samt nivåerna för beslutanderätt.