Vs. johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen, vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski ja palvelualuejohtaja Sari Ahonen:

KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän (jäljempänä KTO) on kirjeessään 16.5.2019 pyytänyt jäsenkunnilta lausuntoa kuntayhtymän toimintasuunnitelmaan vuosille 2020–2022. Kuntayhtymä pyytää kuntia toimittamaan kannanotot tai ehdotukset toiminnan suunnitteluun 2.9.2019 mennessä.

Liite 1KTO:n lausuntopyyntö

Lausuntopyynnössä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntö ei edennyt, joten monet sisältölainsäädäntöä koskevat lakiesitykset eivät edenneet. Merkittäviä keskeneräiseksi jääneitä lakeja ovat mm. asiakas- ja potilaslaki, johon sisältyy itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö, vammaispalvelulaki ja palvelutuottajalaki. Tämä taas tarkoittaa, että Laki kehitysvammaisten erityishuollosta pysyy voimassa ja KTO tuottaa palvelut tämän lain nojalla. Henkilöt joilla on kehitysvamma tarvitsevat paljon apua ja tukea päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän jäsentämisessä. Toimintaympäristön muutoksessa ja sisältölakien muuttuessa tämä tulee ottaa huomioon.

KTO;n kuntoutuskeskus ja asiantuntijapalveluyksikkö ovat kehittäneet toimintansa paljon apua ja tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ja muiden neuropsykiatristen asiakkaiden tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä elämänkriisien hoitoon. Kuntoutuskeskuksessa on ympärivuorokautisia asiakaspaikkoja 72. Asiantuntijapalveluissa on tällä hetkellä 17 työntekijää, jotka ottavat asiakkaita vastaan sekä Paimion yksikössä että asiakkaan lähiympäristössä: päiväkodeissa, kouluissa, asumisyksiköissä jne.

Avohuollon palveluna KTO tarjoaa työllistymistä ja osallisuutta edistävää toimintaa ja monimuotoisia vaativia asumispalveluja. Asumisyksiköitä on 17. Uusin hoidollisille asukkaille tarkoitettu asumisyksikkö avattiin toukokuussa Kemiössä. Vuoden 2020 aikana Sauvoon valmistuu erityisen haastaville asiakkaille 12-paikkainen uusi asumisyksikkö ARA:n investointituella.

KTO:n lausuntopyynnössä kerrotaan, että kuntayhtymän talous on tällä hetkellä tasapainossa. Toiminnallis-taloudellinen vastuullisuus suhteessa jäsenkuntiin on toimintaa ohjaava periaate.

Kuntayhtymä toivoo jäsenkuntien linjauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

1. Olisiko kuntayhtymän toimesta tarvetta perustaa ympärivuorokautista, pitkäaikaista ja kasvua tukevaa hoitoa tarjoava pienryhmäkoti kehitysvammaisille lapsille, joilla on vaikeita ja pitkäaikaisia haasteita käyttäytymisessä?

2. Mikä on kunnan tarpeet jalkautuvien asiantuntijapalvelujen käytössä?

3. Jäsenkuntien työntekijöillä on mahdollisuus osallistua KTO: järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Minkä tyyppiset koulutukset tukisivat kunnan omia toimintoja?

4. KTO:n lausuntopyynnössä tuodaan esille, että kehitysvammaisuudesta johtuen jotkut terveydentilaan liittyvät erityistutkimukset saattavat olla haastavia toteuttaa (esimerkiksi EEG-tutkimukset, verinäytteet ja kuvantamistutkimukset), koska onnistuakseen ne vaativat kehitysvamma-alaan liittyvien erityiskysymysten, kuten kommunikaation tuntemista. Kuntien terveystoimet ja erikoissairaanhoito on antanut yksittäisiä maksusitoumuksia KTO:lle, jossa tutkimukset on pystytty toteuttamaan kustannustehokkaasti. Kuntayhtymä tiedustelee, onko maksusitoumuskäytäntö kunnan osalta selvä ja miten kunta näkee KTO:n roolin näiden tutkimusten osalta.

5. Mikä on kunnan näkemys siitä, miten KTO linjaa asumispalvelutuotantonsa jatkossa?

6. Tulisiko KTO:n panostaa tuettujen oppisopimusjaksojen toteuttamiseen yhdessä esimerkiksi erityisoppilaitosten kanssa ja siten aktiivisesti etsiä avustavia työtehtäviä kehitysvammaisille henkilöille?

Turun kaupungin vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

Turun kaupungin vammaispalvelut ostaa KTO:n palveluja kehitysvammaisille turkulaisille, joilla on laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja päivätoiminnan, tilapäishoidon, autismiohjauksen, erityisperhetyön tai muun kehitysvammaisuuteen liittyvien asiantuntijapalvelujen tarvetta. Vuonna 2018 Turun kustannukset olivat yhteensä noin 13,2 miljoonaa euroa, joista asumispalvelujen osuus oli noin 6,4 miljoonaa euroa ja laitoshoidon osuus noin 3,9 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. KTO:lta hankittujen kehitysvammapalvelujen kustannuskehitys vuosina 2015–2018 (milj. euroa).

KTO:ssa oli turkulaisia asiakkaita kesäkuun lopussa 2019 pitkäaikaisessa (yli kolme kuukautta kestävässä) laitoshoidossa 18, asumispalveluissa 103 (joista 70 % ympärivuorokautisissa palveluissa) ja työ- ja päivätoiminnassa 68. KTO:n palveluja on vähäisissä määrin käyttänyt myös terveydenhuolto ja lastensuojelu.

Taulukko 2. Turkulaiset asiakkaat KTO:n laitoshoidossa, asumispalveluissa sekä työ- ja päivätoiminnassa vuosina 2015–2018, poikkileikkaustilanne 28.6.

Toiminnan suunnittelussa on huomioitava, että kustannuskehitys ei saa ylittää kaupungin oman toiminnan kustannuskehitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kustannustaso ei saa nousta vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Turku ja KTO tekevät jatkossakin yhteistyötä kustannusten seurannan ja toiminnan kehittämisen osalta. Ennakoitavuuden parantamiseksi on syytä jatkaa kaupungin ja KTO:n välisiä asiakaskohtaisia neuvotteluja. Yksittäisten asiakkaiden hintaluokkien tarkastukset on hyvä edelleen keskittää vuosittain tai puolivuosittain tapahtuviksi. Hintaluokkien tarkistusten tulee aina perustua huomattaviin muutoksiin asiakkaan hoidon tai tuen tarpeessa.

Alla on Turun vammaispalvelujen näkemykset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin, lukuun ottamatta kohtaa 4, johon on pyydetty terveystoimen lausunto (asiantuntijalääkäri Jane Marttila) ja kohtaa 6, johon työllistymispalvelut on antanut oman näkemyksensä (kuntoutussuunnittelija/erityissosiaalityöntekijä Inkeri Huuhka).

1. Lausuntopyynnössään KTO kysyy, onko kunnassa pitkäaikaisten ympärivuorokautisten pienryhmäkotipaikojen tarvetta kehitysvammaisille lapsille, joilla on vaikeita ja pitkäaikaisia käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Vammaisten ja kehitysvammaisten lasten palveluissa painopiste on aina ensisijaisesti kotiin annettavissa palveluissa, jotta lapsi voisi asua kotona oman perheensä kanssa. Kehitysvammaisten lasten sijoittaminen pitkäaikaisesti kodin ulkopuolelle kehitysvammalain perusteella on poikkeuksellista. Silloin, kun turkulainen lapsi tarvitsee vammansa puolesta niin runsaasti hoitoa ja valvontaa, että se ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää kotioloissa, lapsi on voitu sijoittaa KTO:n laitoshoitoon. Turussa on tiedossa muutamia kehitysvammaisia tai autistisia lapsia, jotka vamman tai sairauden johdosta voisivat olla kodin ulkopuolisen asumisratkaisun tarpeessa, varsinkin teini-iässä. Näille lapsille perhehoito ei ole yleensä riittävä, vaan he tarvitsevat vahvaa ammatillista tukea. Tälle kohderyhmälle laitoshoito ei ole hyvä vaihtoehto, koska he eivät tarvitse niinkään sairaanhoitoa ja fyysistä hoitoa. Kehitysvammaisille lapsille perustettava pienryhmäkodin sijainti on oltava Turussa tai Turun välittömässä läheisyydessä, jotta lapset voivat jatkaa koulunkäyntiään ja yhteydenpitoa perheeseensä ilman käytännön vaikeuksia.

Turussa vammaispalvelut ja lastensuojelu tekevät tarvittaessa yhteistyötä sen arvioimiseksi, minkälaista tukea lapsi ja perhe tarvitsevat. Lastensuojelun tarve pyritään ennaltaehkäisemään riittävillä vammaispalveluilla tai muilla perhettä tukevilla palveluilla. Kotiin annettava tuki on järjestetty esimerkiksi omaishoidon tuen, palvelusetelien, lyhytaikaishoidon, autismiohjauksen ja erityisperhetyön avulla sekä osittain lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun tukipalveluilla. On kuitenkin tilanteita, jolloin kotiin annettavat palvelut eivät ole riittäviä tukemaan lapsen kehitystä ja turvallista asumista kotona.

Perheiden kokonaistilanteet ja vanhempien kyky vastata vammaisen lapsen erityistarpeisiin vaihtelevat. Vammaisen lapsen tarpeiden lisäksi on myös huomioitava esimerkiksi sisarusten mahdollisuus turvalliseen kotiin ja kasvuympäristöön. Joskus vanhemmilla ei ole resursseja saadun ohjauksen omaksumiseen tai viemään keinoja käytäntöön. Arvioinnissa on varmistettava, että vammaisen lapsen lastensuojelun tarve ei jää hänen vammaisuutensa varjoon. Vammaisen lapsen sijoittamisessa kodin ulkopuolelle on aina huolehdittava siitä, että myös vammaisten lasten osalta noudatetaan lastensuojelulakia ja lasten oikeuksien periaatteita samalla tavalla kuten muidenkin lasten osalta.

Lausuntopyynnössä kysytään myös, onko kunnalla tarvetta em. lasten ja nuorten tilapäishoidon jaksoille. Turulla on oma lyhytaikaishoitoa tarjoava yksikkö Koskikoti, jonka kapasiteetti ei riitä asiakasmäärien tai hoitojaksojen lisäämiseen. KTO:n lyhytaikaista laitoshoitoa käytetään silloin, kun lapsi tarvitsee erityisen paljon hoitoa ja asiantuntemusta. Lausuntopyynnössä mainitun kohderyhmän lyhytaikaishoidon järjestäminen Koskikodissa on ollut osittain haasteellista. Mikäli KTO lisää lyhytaikaishoidon tarjontaa, sen tulisi Turun vammaispalvelujen näkökulmasta kohdistua erityisesti näihin lapsiin. Yksikön tulisi sijaita Turussa tai Turun lähialueella, jolloin lasten kulkeminen Turussa sijaitsevaan kouluun on lapselle helpompaa ja kunnalle kustannustehokkaampaa. Tällä hetkellä on muutamia lapsia vuorohoidossa niin, että he ovat Paimiossa laitoshoidossa 7-12 päivää kuukaudessa ja asuvat muuten perheensä kanssa.

2. KTO kysyy lausuntopyynnössään, miten kunta näkee jalkautuvien asiantuntiapalvelujen tarpeet kunnassa. Viime vuosina on kehitysvamma-alalla tuotu esille sen, että kehitysvammaisuuteen erikoistuneet asiantuntijat voisivat jalkautua esimerkiksi asumisyksiköihin sen sijaan, että kehitysvammainen henkilö vietäisiin laitokseen tai osaamiskeskukseen saamaan hoitoa ja tutkimusta. Jalkautuvien asiantuntijapalvelujen on nähty ennaltaehkäisevän vaativia palveluja. Esimerkiksi tilanteissa, kun asiakas oireilee ja käyttäytyy haastavasti asumisyksikössä, käyttäytymisen taustalla oleviin syihin voidaan paremmin perehtyä siinä ympäristössä, jossa oireilu tapahtuu. Turussa nähdään jalkautuvat palvelut täydentävänä vaihtoehtona laitosjaksolle määrätyissä tilanteissa, mutta edelleen on tilanteita, jolloin asiakkaan siirtyminen tutkimus- tai kuntoutusjaksolle on perusteltua.

3. Turun vammaispalvelujen työntekijät ovat osallistuneet KTO:n järjestämiin täydennyskoulutuksiin, jotka pääsääntöisesti koetaan käytännönläheisiksi ja joiden aihepiirit tukevat kehitysvammayksiköissä tapahtuvaa hoito- ja ohjaustyötä. Kohtuullisen osallistumismaksun vuoksi useampi työntekijä pystyy osallistumaan koulutuksiin, mikä parantaa uuden tiedon ja taidon omaksumisen yksiköissä. 20 prosentin alennus jäsenkuntien osallistumismaksuun lisää entisestään työntekijöiden mahdollisuutta osallistua. Turun vammaispalveluissa toivotaan jatkossakin koulutuksia, joissa perehdytään käytännönläheisesti kehitysvammaisuuteen liittyviin erityiskysymyksiin, esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamiseen liittyviin kysymyksiin sekä erilaisiin turvallisuutta ja laatua parantaviin keinoihin ja menetelmiin kehitysvammaisten hoitotyössä ja ohjauspalvelussa. Yksityisten palveluntuottajien henkilöstön osallistumismahdollisuus koulutuksiin pidetään tärkeänä.

4. Turun hyvinvointitoimialalta annetaan yksittäisiä maksusitoumuksia kehitysvammaisten terveydentilaan liittyviin erityistutkimuksiin KTO:n sellaisissa tilanteissa, missä tutkimuksia on haastava toteuttaa terveyskeskuksessa tai diagnostiikka vaatii kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista. Maksusitoumuspyynnön yhteydessä tulee olla julkisesta terveydenhuollosta tehty lähete KTO:n tutkimuksiin (tai esim. kopio terveyskeskuskäynnin sairaskertomuskirjauksesta, jossa suositellaan tarkempia tutkimuksia KTO:ssa). Lähetteessä tulee esittää taustatietojen lisäksi ne ongelmat joiden vuoksi erityistutkimuksia tarvitaan ja syy miksi näitä tutkimuksia ei voida tehdä terveyskeskuksessa. Haasteellisia ovat sellaiset maksusitoumuspyynnöt, joissa potilaaseen liittyvää tietoa on hyvin niukasti tai sitä ei ole lainkaan, tällöin maksusitoumusta ei voida myöntää. Ongelmallisia ovat myös sellaiset maksusitoumukset joita KTO:sta pyydetään omiin, toisen yksikön tekemiin tutkimuksiin. Myös näissä tilanteissa tulisi maksusitoumuspyynnön yhteydessä olla julkisen terveydenhuollon tekemä lähete.

5. KTO toivoo jäsenkuntien näkemyksiä siitä, miten KTO:n tulisi linjata asumispalvelutuotantonsa jatkossa. Turkulaisille kehitysvammaisille on viime vuosina löytynyt hyvin asumispalvelupaikkoja, koska uusia asumisyksiköitä on perustettu sekä yksityisten palveluntuottajien että KTO:n toimesta. Turussa KTO:n uusien yksiköiden painopiste on ollut vahvan tuen yksiköissä, kuitenkin niin, että niiden yhteydessä on kevyempää ohjattua asumispalvelua. Asumispalvelujen kehittämiselle tämä malli on edelleen hyvä lähtökohta, koska lähellä oleva ryhmäkoti mahdollistaa asumista tavallisissa asunnoissa kevyemmällä tuella. Silloin kun yksikkö perustetaan kauemmaksi asumiskeskuksista ja palveluista on huomioitava sinne muuttavien asukkaiden tarve liikkua ja asioida kodin ulkopuolella, jotta välitytään pitkistä kuljetusmatkoista.

6. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistyminen palkkatyöhön on vaikeaa. Kuntayhtymä kysyy, tulisiko KTO:n panostaa tuettujen oppisopimusten toteuttamiseen yhdessä esimerkiksi erityisoppilaitosten kanssa ja siten aktiivisesti etsiä avustavia työtehtäviä kehitysvammaisille henkilöille? Tähän kysymykseen on pyydetty lausunto työllistymispalvelukeskuksesta:

Kehitysvammaisten osallisuutta ja mahdollisuuksia työelämään tulee tukea.

Huomattavia oppimisvaikeuksia on kuitenkin vaikea kompensoida siten, että erityistoimenpitein toteutettujen oppisopimusjaksojen jälkeen asiakas kykenisi suoriutumaan toisenlaisista työtehtävistä ilman työpaikalla edelleen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Valmentavien toimenpiteiden siirtovaikutus uusissa, poikkeavissa työtehtävissä saattaa olla heikko.

Paras tulos tulee räätälöidyllä opastuksella juuri niissä työtehtävissä, joissa henkilö tulee työskentelemään kyseisellä työpaikalla. Kunnan antama jatkuva ulkopuolinen tuki ei ole mahdollista, vaan työnantajilla tulisi olla valmiuksia tarjota tukea ja tuettuja työpaikkoja.

Kehitysvammaisten integraatio työmarkkinoille ei saisi johtaa siihen, että he ovat samassa jonossa kaikkien työttömien kanssa kilpailemassa työpaikoista. Vaarana on kehitysvammaisille suunnattujen erityispalvelujen poistuminen ja/tai yritys integroida palveluja työpaikoille ilman riittävää tukea, resursseja ja ohjaavan henkilöstön osaamista. Tarkoituksenmukaista ei myöskään ole työttömien työnhakijoiden määrän kasvu ilman riittäviä kohdennettuja palveluja erilaisille kohderyhmille.

Ongelmaksi muodostuu myös yhtäläisillä työmarkkinoilla olevien pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten status sekä siihen liittyvät toimeentulon muodot: kuntoutustuki, työmarkkinatuki ja ylläpito-korvaus, eläke, toimeentulotuki jne.

Ohjatun päivätoiminnan edelleen kehittäminen myös työpainotteisesti ja räätälöidyt työtehtävät työnantajan järjestämällä tuella lisäävät valmentavien toimenpiteiden siirtovaikutusta myös valmennusvaiheesta poikkeavissa työtehtävissä.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän taloussuunnitelmaan.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2020–2022.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1KTO:n lausuntopyyntö

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2020–2022.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.