Toimialajohtaja Riitta Liuksa 8.8.2019:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 15.5.2019 § 165 hyväksyä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön esityksen puitesopimuksen ennen aikaiseksi purkamiseksi ja oikeutti toimialajohtajan sopimaan purkamisen tarkemmasta ajankohdasta.

Lisäksi lautakunta päätti:

”että Turun hyvinvointitoimialan tulee aloittaa selvitystyö yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa saattohoidon tilanteesta ja sen korjaamisesta ja edellytti vielä, että on käynnistettävä neuvottelut palliatiivisen hoidon keskuksen perustamisesta Tyksiin.

Valtioneuvoston asetuksen (582/2017) mukaan yliopistosairaalan on huolehdittava vaativan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tehtävistä sekä palliatiivisen hoidon suunnittelusta ja yhteensovittamisesta alueellisesti.

Lounais-Suomen saattohoitosäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston tehtyä päätöksen Karinakodin toiminnan lopettamisesta säätiön taloustilanteen vuoksi, VSSHPn on maakunnallisena toimijana otettava selvitykseen koko saattohoidon tilanne piirinsä alueella välittömästi. Samalla tulee selvittää mahdollisuus Karinakodin henkilökunnan rekrytointiin, että heidän erityisosaamisensa saattohoidosta saadaan koko maakunnan käyttöön jatkossakin.

Turun kaupungin järjestämä oma kotisaattohoito ja sitä tukeva Kaskenlinnan saattohoitoyksikkö ovat osa hyvää saattohoitoa, mutta eivät vielä takaa yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaista huomioimista eivätkä ne turvaa vaativan erityistason hoitoa. On tärkeää turkulaisten saattohoidon kannalta selvittää, miten Turku korvaa jatkossa Karinakodissa tarjotun palvelun ja voidaanko Karinakodin kiinteistöä myös jatkossa käyttää saattohoidossa.

Palliatiivinen hoito pitää järjestää koordinoidusti koko Varsinais-Suomen piirin alueella siten, että kaikille olisi tarjolla hyvää, laadukasta, kustannustehokasta ja ennen kaikkea inhimillistä hoitoa.”

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin johdon kanssa asiasta on neuvoteltu 16.5.2019. Sairaanhoitopiiri selvitti suunnitelmiaan perustettavasta palliatiivisesta keskuksesta. Neuvotteluissa todettiin lisäksi, ettei sairaanhoitopiiri voi sijoittaa potilaita Karinakotiin ilman kuntien suostumusta. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntaneuvotteluissa 27 - 29.5.2019 Karinakodin tilanne otettiin esille erilliskysymyksenä. Aluekohtaisten kuntaneuvottelun tuloksena ei syntynyt halukkuutta sitoutua käyttöön. Sen sijaan palliatiivisen yksikön perustamista kannatettiin. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin hallitukselle esitettiin 11.6.2019, ettei Karinakotia oteta sairaanhoitopiirin vastuulle.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksen jälkeen 15.5.2019 Lounais-Suomen Saattohoitosäätiöltä on tiedusteltu mahdollisuutta jatkaa toimintaansa 1.7.2019 jälkeen. Säätiön hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 20.5.2019 ja todennut kantanaan, että toimintaa voidaan jatkaa sillä edellytyksellä, että vuoden 2019 aikana hyvinvointitoimiala sitoutuu maksamaan 16 kiintiöpaikasta.

Hyvinvointitoimialan terveyspalveluiden mukaan Karinakodin palveluita on tarjottu kaikille tasapuolisesti, mutta potilaita ei ole kyetty osoittamaan Karinakotiin säätiön esittämää määrää. Varmuutta 16 potilaan ohjaamiseksi Karinakotiin ei siis ole. Palvelurakenne on muuttunut kotisaattohoitoon ja sitä tukevaan sairaalatasoiseen saattohoitoon painottuvaksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 12.6.2019 merkitä tiedoksi neuvottelut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa toiminnan jatkamisesta Karinakodissa ja neuvottelut palliatiivisen hoidon keskuksen perustamisesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Turun kaupungin tulee:

• käynnistää välittömästi neuvottelut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa Karinakodin kiinteistön vuokraamisesta tai hankinnasta omaan toimintaan niin, että tilat ovat turkulaisten saattohoidon käytössä viimeistään 1.1.2020
• käynnistää välittömästi neuvottelut Karinakodin henkilöstön siirtämisestä liikkeenluovutuksella Turun kaupungin työntekijöiksi viimeistään 1.1.2020, jotta näillä toimenpiteillä on mahdollista vapauttaa hoito- ja kuntoutuspaikkoja siirtoviivepotilaille Kaskenlinnan sairaalasta ja siten saada kustannussäästöjä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtoviivepäiväsakkojen osalta.

Saattohoidon toteuttaminen Karinakodissa ja toiminnan jatkaminen on kiinnostanut turkulaisia ja myös muiden kuntien asukkaita. Kuntalaisaloite.fi-palveluun on 30.4.2019 tehty kuntalaisaloite ”Hyvän saattohoidon jatkaminen, Turun kaupungin on turvattava inhimillisen saattohoidon jatkuminen Karinakodissa”. Aloitteen on allekirjoittanut Kuntalaisaloite.fi-palvelussa 3221 henkilöä ja paperiversion 1058 henkilöä. Aloite ja allekirjoitukset ovat nähtävinä kokouksessa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kaupunginhallitukselle tekemän esityksen jälkeen on tehty arvioita saattohoidon toteuttamisesta ja Karinakodin tilojen hyödyntämisestä sekä säätiön henkilöstön asemasta.

Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, vs. ylilääkäri Maarit Wuorela, vs. ylihoitaja Satu Laine 12.7.2019:

Palliatiivisen hoidon tarve Turussa on suuri ja kasvava. WHO:n antamien suositusten mukaan arvioituna Turussa on vuosittain 1100 palliatiivista hoitoa tarvitsevaa. Näistä joka kolmas on erityistasoisen hoidon (B- tai C-tason saattohoidon) tarpeessa, mutta myös muut palliatiiviset potilaat tarvitsevat osastohoitoa. Esimerkiksi yksin asuvat ikääntyneet ovat tällainen haavoittuva potilasryhmä. Lähtökohtaisesti ei voida ajatella, että osastopaikkatarvetta laskiessa huomioitaisiin vain erityistason tarve. Perustason saattohoitoa (A-taso) tarvitsee vielä suurempi määrä potilaita. Tätä määrää ei voida hoitaa pelkästään esimerkiksi kaupunginsairaalan vuodeosastoilla.

Näkemyksemme on, että kotisaattohoitoa tukeva vuodeosasto (joka toteuttaa C- eli erityistason saattohoitoa) ja sen kanssa samoissa tiloissa toimiva hengityshalvausyksikkö tulee säilyttää Kaskenlinnan sairaalassa. Molemmissa asianmukaisen hoidon toteuttaminen vaatii sairaalatasoiset puitteet ja tukitoimet sekä lääkärin paikallaolopäivystyksen.

Perusteluita edelliselle:

1. Kotisaattohoitoa tukevalle vuodeosastolle tulee potilaita ympäri vuorokauden, ja heidän hoitonsa vaatii poikkeuksetta päivystyksellisiä laboratoriotutkimuksia.
2. Viikonloppuisin kotoa tulevien potilaiden lukumäärä on keskimäärin 1-3 potilasta päivässä, usein enemmänkin. Päivystävä lääkäri tekee aktiivipäivystystyötä kotisaattohoitoa tukevalla vuodeosastolla viikonloppuisin keskimäärin 2-5 tuntia/päivä. Myös arki-iltaisin päivystäjä tutkii ja määrää hoidot kotoa osastolle tuleville potilaille, minkä lisäksi arki-iltaisin osasto tarvitsee lähes poikkeuksetta lääkärin paikalle akuutteja ongelmia hoitamaan. Öisin pärjätään usein puhelinkonsultaatioilla, joita tulee joka yö, lisäksi öisinkin osastolle tulee potilaita kotoa keskimäärin kerran viikossa.
3. Hengityshalvausyksikössä hoidetaan lähes koko ajan kahta ALS-potilasta. Hengityshalvauspotilaiden hoidot päättyvät usein palliatiiviseen sedaatioon. Myös kotisaattohoitoa tukevalla vuodeosastolla potilaita hoidetaan palliatiivisen sedaation avulla. Palliatiivista sedaatiota saavien potilaiden hoito ei olisi asianmukaista pelkän puhelinpäivystyksen varassa.
4. Kotisaattohoitoa tukeva vuodeosasto ottaa TYKSin jonosta suoraan ne potilaat, jotka voivat myöhemmin kotiutua kotisaattohoidon turvin. Osasto siis kantaa jo nykyisin oman kortensa kekoon siirtoviivemaksujen vähentämiseksi.

Jos kotisaattohoitoa tukeva osasto halutaan toimintoineen siirtää Karinakotiin, sinne tarvitaan ympärivuorokautinen lääkärin paikallaolopäivystys sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelujen järjestäminen. Lisäksi yöaikainen hoitajamitoitus ja -osaaminen tulisi järjestää niin, että osastohoidon lisäksi kotisaattohoitoon varataan yksi ylimääräinen sairaanhoitaja joka yö. Nyt kotisaattohoito pystytään hoitamaan olemassa olevilla järjestelyillä ja resursseilla.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:  

Koska palliatiivisen hoidon tarve tulee ikärakenteeltaan Turun kaltaisessa kaupungissa kasvamaan, olisi Karinakodin kaltaisessa yksikössä tarkoituksenmukaista hoitaa sekä saattohoito että palliatiivisia potilaita. Hoitoa varten tarvitaan sekä riittävä määrä henkilöstöä että kokopäiväinen lääkäri.

Potilaiden hoidon eri yksiköissä tulisi olla saattohoitoon perehtyneen lääkärin koordinoimaa, ja siinä otettaisiin huomioon hoidon vaativuus ja potilaan toiveet. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys tulisi varmistaa.

Kaskenlinnan kotisaattohoitoa tukevan ja palliatiivisen osaston yhteistyötä tiivistämällä nyt tullaan saamaan ilman henkilökuntalisäystä 18.8. alkamaan kotisaattohoidon hoitajan yöpäivystys, mikä on erinomainen asia.

Tilanne Karinakodin sulkemisen jälkeen on osoittanut toiminnan kehittämistarpeet muuttuneessa toimintaympäristössä. Kaupunginsairaalan hoitoketjujen toimivuus, olemassa olevien hoitopaikkojen tarkoituksenmukaisen käytön varmistaminen ja toimintaan liittyvien prosessien uudelleen arvioiminen on aloitettu välittömästi. Tavoitteena on tarjota yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita entistä kattavammin. Todettakoon, että 8.8. tilanteessa saattohoito-osastolla ei ole ollut potilaita ylipaikoilla.

Tarve palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen varmistamiseen, keskittämiseen ja kehittämiseen yhdessä Sairaanhoitopiirin suunnitteleman keskuksen kanssa on ilmeinen.

Mikäli saattohoito toteutettaisiin kokonaisuudessaan yhdessä erillisessä yksikössä (esim. Karinakodin 18 paikkaa) ja nykyisen saattohoito-osaston tilalla hoidettaisiin siirtoviivepotilaita, synergiaetu kotisaattohoidon toteuttamiseen menetettäisiin samalla kun saattohoitopaikkojen määrä jäisi nykyistä selvästi pienemmäksi.

Julkisuudessa olleiden tietojen osalta on syytä tarkentaa seuraavia seikkoja:

Kaskenlinnan hoitojaksojen keskiarvo oli v. 2018 12 vuorokautta ja vuonna 2016 keskiarvo on ollut 20 vuorokautta, joten keskiarvo on lyhentynyt Kaskenlinnassa merkittävästi. Vastaava Karinakodin keskimääräinen hoitoaika on ollut v. 2018 22 vrk. Lyhyempi hoitojakso Kaskenlinnassa selittyy erityisesti sillä, että Kaskenlinnasta lähes puolet potilaista kotiutuu akuutin tilanteen hoidon jälkeen (v. 2018 44 % potilaista kotiutui) ja kotisaattohoito kykenee nykyisin paremmin potilaita kotona hoitamaan. Karinakodissa on osalla potilaista ollut hyvin pitkäaikaisia hoitojaksoja, jopa 1-2 vuoden mittaisia, jolloin kyseessä ei ole voinut olla varsinainen saattohoito.  Kaskenlinnan saattohoito-osasto toimii kotisaattohoidon tukiosastona, jonka luonteeseen lyhytaikaiset hoitojaksot kuuluvat.

Karinakodin tarjouskilpailussa antama vuorokausihinta 285 €/vrk ei ole ollut taloudellisesti realistinen ajatellen kapasiteetin vaihtelevaa käyttöä. Kyseisellä vuorokausihinnalla säätiö ei ole kyennyt tuottamaan palveluja, mikä on johtanut säätiön taloudellisiin vaikeuksiin. Muualla Suomessa saattohoitokodeissa hoitovuorokausihinnat ovat olleet noin 400 €/vrk.

Kotisaattohoito on hyvinvointitoimialalla omaa toimintaa ja on eriytetty viime vuonna kokonaan kotisairaalasta, joten kotisairaalakustannuksia ei kohdisteta kotisaattohoitoon.

Kotisaattohoidon kehittämisen keskeisiä tavoitteita on hoidon laadun parantamisen ohella ollut vähentää potilaille haitallisia ja hyvin kalliita päivystyskäyntejä. Tämä tavoite on toteutunut hyvin.

Henkilöstön asema

Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksessä 12.6.2019 § 204 kuvattu kokonaisuus on luonteeltaan työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus. Korkein oikeus ja EU:n tuomioistuin ovat linjanneet, että arvioinnin siitä, pysyykö luovutettava kokonaisuus samana tai samankaltaisena, on perustuttava kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki liiketoimintaa kuvaavat tosiseikat. Tässä vaiheessa esityksen yksityiskohdista ei ole tarkempaa selvitystä.

Liikkeen luovutusta koskevat normit ovat työsopimuslaki (55/2001) ja liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY).

Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Pykälän 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

Liikkeen luovutuksessa on kyse toiminnallisen kokonaisuuden siirtämisestä luovutuksensaajalle, jolloin myös henkilöstöä käsitellään lähtökohtaisesti yhtenä kokonaisuutena.

Karinakodin rakennuksen ominaisuudet

Kiinteistötalousasiantuntija Leevi Luoto:

Karinakoti on valmistunut vuonna 1994 Turun kaupungin vuokraamalle tontille. Karinakodin rakennutti Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö. Kohde on siis suunniteltu nimenomaan saattohoitokodiksi, joka näkyy Karinakodin tilasuunnittelussa. Kohteessa on muun muassa erillinen jäähyväishuone.

Karinakodin rakennus jakaantuu kolmeen siipeen, joihin potilashuoneet on sijoitettu. Rakennusrungon keskellä sijaitsevat yhteiset toiminnot, kuten keittiö-, kanslia- ja vastaanottotilat. Alkujaan hohteessa on ollut 20 potilaspaikkaa. Joitakin vuosia sitten kahden hengen potilashuoneet muutettiin yhden hengen huoneiksi, jolloin kohteen kapasiteetti laski 15 potilaspaikkaan. Tästä kapasiteetista on viime aikoina ollut käytössä keskimäärin kahdeksan potilaspaikkaa.

Esillä ollut malli, jossa Turun kaupunki vuokraisi Karinakodin tilat itselleen ja jatkaisi kohteessa nykymuotoista saattohoitotoimintaa ei ole tilojen näkökulmasta ongelmaton. Koko rakennuksen osoittaminen saattohoitotoimintaan tarkoittaisi tilojen huomattavaa vajaakäyttöä. Asian voisi ratkaista siten, että kohteeseen sijoitettaisiin saattohoitotoiminnan oheen esimerkiksi tehostettua palveluasumista. Tällöin kuitenkin talon toiminnoilla pitäisi olla yhteiset tukipalvelut kuten ravintohuolto.

Karinakodin tilojen vuokraamista harkittaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen ikä ja tekniset ominaisuudet. Karinakoti on 25 vuotta vanha rakennus. Elinkaaren aikana kohteeseen on uusittu vesikatto, mutta esimerkiksi enin osa teknisistä järjestelmistä ovat alkuperäisiä. Elinkaaren edellyttämien korjausten toteuttaminen olisi mielekästä ajoittaa hetkeen, jolloin kohde on tyhjänä.

Lounais-Suomen Saattohoitosäätio on toimittanut kaupungille tutustuttavaksi kohteesta laaditun kuntoarvioraportin, joka on päivätty 15.5.2018. Alkuperäisen talotekniikan ohella raportissa nostetaan esille rakennuksen painumisesta johtuvat vauriot, joita esiintyy lähes koko rakennuksen alueella. Raportissa mainitaan muun muassa useita wc-suihkutiloja, joiden laattaseinät ovat haljenneet siinä määrin, että veden pääsy rakenteisiin on todennäköistä. Säätiöltä saadun tiedon mukaan vaurioituneita märkätiloja on raportin perusteella lähdetty korjaamaan. Toteutettujen halkeamaseurantojen perusteella vaikuttaa siltä, että painuminen on ollut vähäisempää viime vuosina. Painumien tosiasiallinen syy tulee tutkimuksellisesti selvittää ennen kuin mahdollisissa vuokrasopimusneuvotteluissa voidaan edetä.

Kohteen valmistumisajankohtana määräykset eivät ole edellyttäneet automaattisen sammutusjärjestelmän asentamista. Mikäli kohteessa nyt toteutettaisiin korjauksia, jotka edellyttävät rakennusluvan hakemista on erittäin todennäköistä, että sammutusjärjestelmän asentamista tullaan edellyttämään rakennusvalvontaviranomaisen toimesta.  

Sote-uudistuksen mahdolliset vaikutukset ja maakunnallinen yhteistyö

Muutosjohtaja Antti Parpo:

Saattohoidon järjestäminen ja pääosa tuottamisesta on perusteltua toteuttaa Varsinais-Suomessa kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Yksittäisen väestöpohjaltaan pienen kunnan oma tuotanto ei ole toiminnallisesti järkevää. Pienten kuntien ongelmaksi muodostuu saattohoidossa kohtuullisen pieni asiakasmäärä ja usein myös riittämättömät kunnan resurssit. Esitetyt syyt puoltavat saattohoidossa suurempia järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuuksia.

Saattohoidon maakunnallisen tason toimintaa ei suunniteltu yksittäisenä erillisenä kysymyksenä Sipilän hallituksen sote-uudistuksen valmistelussa ja tästä syystä valmista mallia siitä, miten saattohoito pitäisi yksityiskohtaisesti toteuttaa Varsinais-Suomen alueella, ei ole olemassa. Varsinais-Suomen kunnat eivät ole myöskään osoittaneet tässä vaiheessa erityistä halua järjestää saattohoitoa kunnallisena yhteistyönä vaan vastuut saattohoidosta ovat jääneet yksittäisille sote-organisaatioille. On kuitenkin selvää, että sote-uudistuksen myötä saattohoitoon tulee luoda yhtenäinen malli Varsinais-Suomeen. Samoin on selvää, että saattohoidon volyymin tarve tulee kasvamaan väestön ikääntymisen seurauksena. Tiedostettu ja harkittu saattohoidon laajentaminen kunnallisena toimintana edellyttää kuitenkin tarkempia skenaarioita väestön tulevista palvelutarpeista. Samoin on arvioitava, miten kunnasta ulkopuolisen toimijan tuottaman saattohoidon liittäminen muuhun palvelurakenteeseen kyetään toteuttamaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevästi aikaisempi kunnan palvelutuotanto huomioiden. Maakunnallisen tason kuntien yhteistyötä ei ole synnytettävissä lyhyellä aikavälillä vaan yhteistyö ja mahdollinen yhteistoiminta edellyttäisi erillisiä ja usein aikaa vieviä kuntien välisiä neuvotteluja. Sote-uudistuksen valmistelun toimeenpano ei ole myöskään vielä käynnistynyt kansallisten tarkempien linjausten puuttumisen takia. Tästä syystä saattohoidon maakunnalliseen sote-uudistukseen liittyviä ratkaisuja ei ole käytettävissä vuoden 2019 aikana.

Edellä olevan perusteella ennen lopullisen ratkaisun tekoa on tarkemmin selvitettävä ainakin seuraavat asiat

• Talous (tarvittavan kapasiteetin kokonaiskustannukset eri vaihtoehtojen näkökulmasta)
• Kiinteistöön liittyvät seikat: mahdolliset peruskorjaustarpeet, mahdolliset vuokrakustannukset jne.
• Henkilöstön asema/mahdollisen liikkeenluovutuksen selvittäminen ja toteuttaminen
• Terveyspalveluiden toiminnallinen näkökulma ja vaihtoehtoiskustannusten kokonaisarviointiarviointi (siirtoviivekustannukset ja ympärivuorokautisen hoidon kustannukset)
• Tulevan hoitotarpeen ja nykyisen kapasiteetin tarkempi arviointi mahdollisine laajempine uudistuksineen omassa sairaalatoiminnassa
• Sote-uudistuksen mahdolliset vaikutukset ja maakunnallinen yhteistyö

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

Ottaen huomioon sen, että saattohoidon järjestämistä koskevaan asiakokonaisuuteen liittyy useita tarkempaa selvittämistä edellyttäviä seikkoja, ei tällä aikataululla ole mahdollista tuoda kaupunginhallituksen käsiteltäväksi perusteltua esitystä saattohoidon järjestämistä koskevasta asiakokonaisuudesta. Tässä vaiheessa kaupunginhallituksen tulisi käydä asiasta lähetekeskustelu, jonka jälkeen kaupunginhallitukselle valmistellaan mahdollisimman pikaisesti perusteltu esitys saattohoidon järjestämistä koskevasta kokonaisuudesta siten, että asiaan haetaan ensisijaisti maakuntatasoinen ratkaisu.

EhdotusKaupunginhallitus käy lähetekeskustelun saattohoidon järjestämisestä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Ruohosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Vierimaa ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Vierimaan tilalla asian käsittelyyn osallistui Perho.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä toimialajohtaja Riitta Liuksa ja sairaalapalvelujen ylilääkäri Kari Koskela.