Kaupunginjohtaja Minna Arve, vt. talous- ja strategiaryhmän johtaja Fredrik Lindström, talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola 6.6.2019:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2018 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2019-2022. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2022 mennessä.

Vuoden 2018 tilinpäätöksen sekä kuluvan vuoden ensimmäisen ennusteen osoittaman toimintamenojen voimakkaan kasvun seurauksena talousarviota joudutaan tasapainottamaan lisäämällä toimintatuottoja tai vähentämällä toimintamenoja. Kaupungin tulee käynnistää taloutta sopeuttavien toimenpiteiden valmistelu, jotta kaupungin nettokäyttömenojen kasvu kyetään pitämään maltillisella tasolla taloussuunnitelmakauden aikana.

Hallitusohjelma

Hallitusohjelmasta on saatu neuvottelutulos. Uuden vuosikymmenen ensimmäisen hallituksen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi vuoteen 2030 mennessä.

Antti Rinteen hallitus tavoittelee 60 000 uutta työllistä työn tarjontaa ja kysyntää tukevilla toimilla. Paitsi työllisyysasteen nostamiseen, nojaa kestävä talouskasvu myös työn tuottavuuden vahvistumiseen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu runsaasti toimenpiteitä, jotka tulevat vaikuttamaan kuntien tehtäviin. Rahoitusperiaatteen toteutumista tai muita taloudellisia vaikutuksia ei kyetä vielä kuntakohtaisesti arvioimaan. Vaikutusarvioita saataneen käyttöön syksyllä, jolloin ne tullaan huomioimaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

Kuntaliitto on kuitenkin tehnyt alustavia laskelmia hallitusohjelman vaikutuksista. Tuore hallitusohjelma toi sekä hyviä että huonoja uutisia kunnille. Tässä vaiheessa näyttää, että kuntien menot kasvavat pelkästään uusien hallitusohjelmakirjausten myötä noin 650-700 miljoonaa euroa. Kuntaliiton ensitietojen perusteella vajausta hallitusohjelmassa esitettyihin kustannusarvioihin on noin 250 miljoonaa euroa.

Kuntatalouden kannalta positiivista on pitäytyminen aiemmissa kehyslinjauksissa, jotka palauttavat kuntiin vajaat miljardi euroa. Valtionosuudet kasvavat muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien vähennysten ja indeksitarkastusten päättymisen vuoksi. Kuntataloudessa on kuitenkin toinen miljardin euron tasapainottamisurakka, jolla vastataan ikäsidonnaisten menojen ja investointien kasvuun.

Lisätaakkaa valtiolle aiheuttaa uusien tehtävien tuomien kustannusten kompensointi. Valtio on luvannut kompensoida uudet tehtävät täysimääräisesti kuntien valtionosuuksia korottamalla tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.

Uusien tehtävien kustannuksia ei kuitenkaan ole vielä selvitetty. Kuntaliiton alustavien laskelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät uudet tehtävät, esimerkiksi vanhusten hoivan hoitajamitoitus, hoitotakuun kiristäminen ja tuhat uutta lääkäriä, maksaisivat kunnille noin 450 miljoonaa euroa. Tämä on noin 180 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa on arvioitu.

Osaamiseen ja sivistykseen liittyvät tehtävät, muun muassa oppivelvollisuusiän nostaminen, lukiokoulutuksen yksikköhinnan nostaminen ja subjektiivinen varhaiskasvatus, maksaisivat hallitusohjelman arvion mukaan noin 201,5 miljoonaa. Lopulliset kustannukset riippuvat toteutustavasta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on ollut jo useamman vuoden ajan voimakkaampaa kuin mitä piirin väestöpohjaisessa kehitysennusteessa on arvioitu. Palvelujärjestelmä on Varsinais-Suomessa erikoissairaanhoitopainoitteinen. Vuonna 2019 lähes 43 % kaikista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaista oli sairaanhoitopiirin palvelujen käyttäjinä. Perusterveydenhuollosta tulee koko ajan kasvavassa määrin potilaita erikoissairaanhoitoon, jolloin toiminnan sopeuttaminen erikoissairaanhoidossa on jatkuvasti hankalampaa.

Talouden tilannekuva on tuoreen osavuosikatsauksen perusteella poikkeamassa talousarviosta ja voimassa olevasta taloussuunnitelmasta. Hoidon kysyntä on ollut selvästi ennustettua väestön ikääntymistä ja sairastavuuskuormaa suurempaa ja samalla kustannusten kasvu on kiihtynyt merkittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien maksuosuuksien ennakoitua voimakkaampaa kasvua.

Sairaanhoitopiirin uuden tuottavuusohjelmaa on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu olisi 2,0 – 2,5 % enimmäistasolla lähivuosina. Toiminnan ja talouden viimeaikaisen kehityksen ja jäsenkuntatilaisuuksien johtopäätösten perusteella talousarvioraamia on valmisteltu vuodeksi 2020 siten, että jäsenkuntien maksuosuuksien muutos talousarviosta 2019 talousarvioon 2020 olisi enintään 2,5 %. 

Konserniyhteisöjen kehitysnäkymät

Asunto- ja kiinteistöliiketoimialan (TVT Asunnot Oy, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Turun Ylioppilaskyläsäätiö ja Turun Teknologiakiinteistöt Oy) suhdannetilanne on hyvä ja erityisesti asuntoyhtiöiden käyttöasteet ja taloudellinen tilanne ovat vahvoja. Pikemminkin ongelmana on ollut, että yhtiöille ei ole tarpeeksi tarjolla rakennuskelpoisia tontteja, jotta yhtiöt pystyisivät vastaamaan asuntojen kysyntään. Turun Teknologiakiinteistöt on saanut 50 milj. euron oman pääoman ehtoisen sijoituksen Hemsö Ab:lta, mikä edesauttaa yhtiön liiketoiminnan laajentamista.

Energia- ja infrastruktuuriliiketoiminnan osalta (Oy Turku Energia, Turun Satama Oy, Turun Seudun Vesi Oy, Turun seudun puhdistamo Oy , Turun Vesihuolto Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy) suhdannetilanne on myös hyvä tai vähintään tyydyttävä.

Turun Vesihuolto Oy:n tulos oli etenkin kasvaneiden liittymismaksutulojen vuoksi vahva ja ylitti suunnitellun tason. Turku Energia pystyy kasvattamaan osingonjakoaan 20 milj. euroon vuosittain vuodesta 2020 alkaen. Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy toimivat tukkuvesiyhtiöinä mankala-periaatteella. Yhtiöt ovat kehittäneet hyvin tuottavuuttaan, mutta etenkin Turun seudun puhdistamo Oy:llä on noin 40 miljoonan euron investointipaine purkuputkeen.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on laajentamassa toimintaansa ja tullee ottamaan yhtiöön uusia osakkaita. Yhtiöllä on käynnissä voimakas investointiohjelma, mutta kaupungin 23 % omistusosuudesta johtuen investointien rahoitusrasitus ei kohdennu tytäryhtiöitä vastaavasti kaupungin konsernivelaksi.

Myös Turun Satama Oy:llä on käynnistymässä taloussuunnitelmakauden lopulla merkittäviä investointihankkeita yhteisterminaalin toteutukseen liittyen ja näiden investointien rahoitus tulee kohdentumaan kokonaisuudessaan kaupungin konsernivelkaan.

Tuotantoliiketoiminnassa (Arkea Oy, Kaarea Oy, Kuntec Oy, Lännen Tekstiilihuolto Oy ja Turun Kaupunkiliikenne Oy) kilpailutilanne on kireä ja katteet matalat, minkä lisäksi kaupungin kanssa tehdyt pitkäaikaiset palvelusopimukset ovat loppuneet ja yhtiöt ovat joutuneet aitoon kilpailutilanteeseen markkinoilla. Erityisesti tämä aiheuttaa haasteen Kuntec ja Arkea Oy:lle, joiden osalta joudutaan harkitsemaan kaikkia mahdollisia keinoja yhtiöiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja omaisuuden arvon säilyttämiseksi.

Kaarea Oy ja Turun Kaupunkiliikenne Oy toimivat kaupungin sidosyksiköinä. Lännen Tekstiilihuolto Oy taas tuottaa markkinaehtoisesti tekstiilihuoltopalveluita Porin Ravannin pesulassa ja kaupungin omistusosuus yhtiössä on kasvanut osakevaihtojen seurauksen noin 73 %:iin.

Elinkeino- ja osaamisliiketoiminnassa (Turku Science Park Oy, Turun Aikuiskoulutussäätiö ja Turun ammattikorkeakoulu Oy) kehitys on kahtiajakoista: Turun Aikuiskoulutussäätiön osalta taloustilanne on ollut haasteellinen, kun taas Ammattikorkeakoulu on menestynyt paremmin muun muassa onnistuneen varainkeruukampanjan johdosta. Turku Science Park Oy on kehitysyhtiö, jonka tarkoitus on tuoda seudulle toiminnallista lisäarvoa. Yhtiössä valmistellaan uutta toimintamallia, jolla kehitetään asiakaslähtöistä yrityspalvelutoimintaa ja varaudutaan pienenevään hankerahoitukseen.

Matkailu ja kulttuuriliiketoiminnassa (Turku Touring Oy, Logomo Oy, Turun Kaupunginteatteri Oy, Forum Marinum –säätiö, Turku 2029 - säätiö ja Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli) kehitys on hyvin yhteisökohtaista: Logomossa on toteutunut omistus- ja rakennejärjestely, joka on vaikuttanut myös operatiiviseen toimintaan ja Turku 2029 – säätiö on vasta aloittamassa toimintaansa ja saanut varainhoitajansa kilpailutettua. Kaupunginteatterin toiminta, kävijämäärät- ja talous on kehittynyt edelleen positiivisesti teatteritalon peruskorjauksen myötä. Turkuhallin uuden vuokrajärjestelyn odotetaan tuovan säästöjä kaupungille.

Vuosien 2019-2023 taloussuunnitelma

Yleisen taloustilanteen kehitys

Valtiovarainministeriön huhtikuussa julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan vuonna 2019 talouskasvu hidastuu selvästi nousukauden jälkeen. Suomen talouden kasvu hidastuu alle 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.

Julkinen talous vahvistuu ja tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä. Julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.

Vuonna 2019 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,7 %. Kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana. Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitävät hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu. Yksityisten investointien kasvu jää vaisuksi. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti. Suomen viennin kasvua hidastaa ennustejaksolla maailmankaupan hidastuva kasvu.

Vuonna 2020 talouskasvu hidastuu 1,4 prosenttiin. Ansiotason nousu tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Ennustejaksolla tuonnin ja viennin arvo kasvavat sekä volyyminkasvun että hintojen nousun seurauksena. Vuonna 2021 BKT kasvu hidastuu 1,2 prosenttiin.

Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työvoiman kysynnän kasvua vuosina 2020–2021. Työttömyysasteen aleneminen finanssikriisiä edeltävän suhdannehuipun lukemiin lisää työmarkkinoiden kireyttä, mikä puolestaan vahvistaa palkankorotuspaineita ja synnyttää työvoimakapeikkoja talouteen.

Inflaatiopaineiden odotetaan kokonaisuutena kasvavan hitaasti ennustejaksolla. Ansiotason nousun odotetaan vähitellen heijastuvan laajemmin hintoihin ja kulutuskysyntä kasvaa tasaisesti. 

Suunnitteluluvut

Lounais-Suomessa on edelleen käynnissä elinkeinoelämän positiivinen rakennemuutos. Varsinais-Suomen ja Satakunnan talouskasvu jatkuu useilla aloilla ja alueen työllisyyskehitys on vahvaa. Toimintaympäristön indikaattorit osoittavat alueen kehittyvän positiivisesti. Kasvavassa kunnassa palvelujen tarve kasvaa nopeasti ja tämä näkyy toimintamenojen kasvuna. Talouteen kohdistuvat positiiviset vaikutukset tulevat viiveellä.

Työttömyyden nopea lasku on jatkunut vuoden 2019 aikana. Huhtikuussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli vain 0,4 %-yksikköä Helsingin seutukuntaa korkeampi. Työllisten määrä on kasvussa ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut nopeasti.

Turun väestönkasvu on hidastunut viime vuoteen verrattuna. Kasvu perustuu vakiintuneeseen tapaan muuttoliikkeeseen. Kaupungin vuonna 2018 julkaiseman väestöennusteen päivitys on kesken. Päivityksen valmistuessa ennusteesta saadaan arvokasta tietoa toiminnan suunnittelun tueksi.

Kaupungin verorahoituksen ennusteessa on hyödynnetty Kuntaliiton julkaisemia kuntakohtaisia ennusteita sekä verotuloista että valtionosuuksista. Verotulojen ennusteet perustuvat pääosin valtiovarainministeriön keväällä julkaisemassa Kuntatalousohjelmassa esitettyihin arvioihin kansantalouden kehityksestä. Tämän lisäksi on huomioitu valtiovarainministeriön maaliskuussa 2019 laatima ennuste kuntien verotulojen kehityksestä, joissa on hyödynnetty Verohallinnon kuntakohtaista tulokehitystilastoa. Valtionosuuksien osalta ennusteet perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja siinä ei ole huomioitu uuden hallitusohjelman tavoitteita.

Turun osalta arviot verorahoituksen kehityksestä ovat positiiviset. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, miten ennusteet kehittyivät vuoden 2018 aikana. Ensimmäiset ennusteet osoittautuivat huomattavan optimistisiksi. Tästä syystä keväällä julkaistuihin ennusteisin on syytä suhtautua varauksella. Tarkennetut ennusteet tullaan huomiomaan kuluvan vuoden toisessa osavuosikatsauksessa ja siten myös talousarvion jatkovalmistelussa.

Kuluvan vuoden ensimmäisen talousennusteen mukaan tilikauden alijäämäksi olisi muodostumassa 52,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarviossa alijäämäksi hyväksyttiin 20,8 miljoonaa euroa, joten talousarviopoikkeamaksi ennustetaan -31,8 miljoonaa euroa.

Kaupungin kasvun tukeminen edellyttää investointitasoa, johon nykyisellä toimintamenojen tasolla ja kasvutrendillä on mahdoton päästä. Kaupungin taloudellisen aseman parantaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia sekä nykyisten toimintojen ja toimintatapojen jatkuvaa arviointia. 

Käyttötalous

Lähtökohtana käyttötalouden suunnittelulukujen päivitykselle toimii kuluvan vuoden ennuste. Investointikyvyn parantaminen ja velkaantumisen hidastaminen edellyttävät toimintamenojen tason pudottamista n. 50 miljoonalla eurolla tulevan taloussuunnitelmakauden aikana. Tavoite on n. 3,5 % kaupungin ulkoisista toimintamenoista. Nettokäyttömenoja kuvaavan toimintakatteen esitetään kasvavan jokaisena vuonna, joten supistavaa talousarviota ei tässä vaiheessa esitetä. Kyse on toimintakatteen kasvun hallitusta hidastamisesta.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii vahvaa sitoutumista kaikilta osapuolilta. Toimintasuunnitelman jatkovalmistelussa on tavoitteena tunnistaa toimenpiteitä, joilla kaupungin taloudellista asemaa kyetään parantamaan pysyvästi. Ensisijaisesti tulee tavoitella toimintaan vaikuttavia rakenteellisia muutoksia. Sopeutusprosessin tavoitteena on tunnistaa mahdolliset toimenpiteet laaja-alaisesti. Nekin, joita ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus edistää.

Tuottavuuden lisäämiseen ja toiminnan tehostamiseen liittyen on syytä muistaa, että toimenpiteiden toteuttaminen on helpompaa kasvun aikana. Suhdanteen kääntyessä keskustelu kääntyy nopeasti leikkauksiin ja vaikeampiin päätöksiin.

Viime vuosien aikana on valmisteltu runsaasti toimenpiteitä, joilla on tavoiteltu taloudellisen aseman parantamista. Jo valmistellut toimenpiteet on syytä kerrata. Tilanne vaatii epäilemättä myös uusia näkökulmia, joten tilanteen parantamiseksi tarvitaan aktiivista ja määrätietoista otetta jokaiselta palvelualueelta. Yhteisenä tavoitteena on varmistaa kaupungin kyky vastata kasvavaan palvelutarpeeseen sekä kaupungin kasvuun.

Toimielinkohtaiset suunnitteluluvut perustuvat kaupunkitason toimintakatteen kehitystrendiin (v. 2013-2018), johon on kohdistettu sopeutustavoite vuosille 2020-2023. Sopeuttavat toimenpiteiden valmistelu edellyttää aikaa, joten sopeutustavoite on tässä vaiheessa jaettu pääosin suunnitelmakauden keskimmäisille vuosille. Toimielinkohtainen jako perustuu toimielinten ulkoisten menojen suhteeseen.

Sopeutusprosessin jatkovalmistelussa tullaan mahdollisesti tarkistamaan tavoitteen jakautumista sekä taloussuunnitelmavuosille että toimielimille. Toimielinkohtaisiin suunnittelulukuihin tulee tästä syystä suhtautua varauksella ja lukuja tullaan tarkistamaan osana toimintasuunnitelman jatkovalmistelua. 

Investoinnit

Lähtökohtana investointiosan suunnittelulukujen päivitykselle vuosille 2020-2023 ovat käynnissä olevien ja hyväksyttyjen investointihankkeiden toteutuksessa tapahtuneet muutokset verrattuna taloussuunnitelmaan 2019-2022 ja kaupunkikehitysjaostolle esitetyt investointiohjelmien lähtökohdat.

Talousarviovuonna 2020 investointiosan suunnittelulukujen bruttomenojen kokonaissumma on yhteensä 103,6 M€ ja investointiosan tulojen osuus yhteensä 26,4 M€. Taloussuunnitelmakauden 2020-2023 esitettävät investointien suunnitteluluvut muodostavat vuositasolla 103,6-166,01 M€:n bruttoinvestointitasot.

Investointiosan suunnitteluluvut on esitetty toimielimittäin. Kaupunginhallituksen investointiosan suunnitteluluvut jakautuvat kaupunginjohtajan toimialalla sekä konsernihallinto ja palvelukeskukset (kh) että omaisuuden hallinta (kh) tulosalueille. Kaupunginhallituksen omaisuuden hallinnan tulosalueella ovat kaupunkirakentamisen infra- ja tilahankkeiden sekä kiinteistöomaisuuden kehittämisen investointimäärärahat sekä investointihankkeiden rahoitusosuudet ja kiinteistöomaisuuden myyntitulot.

Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto hyväksyi investointiohjelmien lähtökohdat ja priorisoinnin taloussuunnitelmakaudelle 2020-2023 (Khkeh 6.5.2019 § 30). Infrainvestointien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksessä vuosille 2020-2023 on tehty joitain uudelleen ajoituksia tai määrärahamuutoksia verrattuna taloussuunnitelmaan 2019-2022, joilla on tavoiteltu mahdollisimman tasaista investointien kokonaistasoa suunnitelmakaudelle. Suunnittelukauden infrainvestoinnit ovat keskimäärin 42,5 M€/v.

Tilainvestoinneissa on huomioitu hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksessa tapahtuneet muutokset, indeksikorotukset sekä toteutusvuosille kohdistuvat käyttöarviot. Esitettävät tilainvestointihankkeet muodostavat vuositasolla 32,0-102,3 M€:n investointitasot, keskimäärin taloussuunnittelukaudella toteutuisi hankkeita vuosittain 70,8 M€:n arvosta. Hankkeiden toteutus-/hallintamuotoon otetaan kantaa niistä tehtävän erillisen päätöksenteon yhteydessä. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on hyväksynyt 27.5.2019 § ammatillisen koulutuksen kampuksen tarveselvityksen ja käynnistänyt ammatillisen koulutuksen kampuksen hankesuunnittelun Itäharjun alueelle siten, että investointi toteutetaan Tiedepuiston kansi -hankkeen yhteydessä. Kyseistä hanketta ei ole mukana kaupunkikehitysjaoston hyväksymässä investointiohjelman lähtökohdissa ja priorisoinneissa eikä taloussuunnitelmakauden 2020-2023 suunnitteluluvuissa. Toteutuksen aloittaminen taloussuunnittelukaudella nostaisi vuosittaisia tilainvestointitasoja vuosina 2022 ja 2023 noin 35 M€:lla/vuosi. Hankesuunnitelman ja talousarviovuoden 2021 valmistelun yhteydessä tulee ottaa kantaa hankkeen rahoitusmuotoon ja taloussuunnitelmakauden investointitasoihin.

Tilahankkeiden ja infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun ohjeistus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.2.2018 § 37. Uusien infrahankkeiden osalta ohjeistus ja toimintamalli otetaan käyttöön laadittaessa talousarviota vuodelle 2020. Infrahankkeiden osalta ohjetta tulee vielä päivittää. Ohjeen päivittämisen myötä mahdollistetaan asemakaavan sekä katu- ja kaupunkiympäristön toteutussuunnittelun samanaikainen laatiminen, mikä nopeuttaa oleellisesti hankkeiden toteutusvaihetta. Samalla voidaan parantaa suunnitelmien yhteensovittamista ja laatua. Investointilistalle esitettävistä tilainvestointihankkeista on käynnissä tai valmistunut tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen edellyttämät selvitykset.

Talousarvion laadinnan yhteydessä tullaan tarkentamaan taloussuunnitelman mahdollistavat investointitasot. Toimielinkohtaiset investointien suunnitteluluvut löytyvät liitteestä 2.

Kaupunkiympäristölautakunta on esittänyt 21.5.2019 § 240, että suunnittelulukujen vahvistamisen yhteydessä osa vuoden 2020 infrainvestointikohteista ja infrainvestointimäärärahoista esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi liitteen 3 mukaisesti, yhteensä 25,4 milj. euroa.

Infrainvestointiohjelmasta on esitetty vahvistettavaksi osa vuoden 2020 kohteista jo kesäkuussa, koska:

• käynnissä olevien kohteiden, jotka jatkuvat vuonna 2020 lisähankinnat on tärkeää saada suunniteltua ja kilpailutettua jo loppuvuodesta 2019 aikataulullisista syistä ja paremman urakkakilpailutilanteen hyödyntämiseksi. Esimerkkinä Kauppatori ja runkobussilinjastoon liittyvät hankinnat
• osa hankkeista tulee toteuttaa samassa rytmissä alueen asuntorakentamisen etenemisen kanssa. Siksi valmius näiden hankkeiden käynnistämiseksi tulee turvata suunnittelutilanteen varmistamisella siten, että urakat voidaan tarvittaessa käynnistää heti alkuvuodesta. Esimerkkinä Fabriikin alue, Herttuankulma ja Kirstinpuisto,
• osa hankkeista sijoittuu pehmeikköalueille, jolloin talvityönä toteuttaminen osittain tai kokonaan vaikuttaa niiden hankkeiden kustannuksiin ja aikatauluun positiivisesti, kuten asuntoaluerakentamiskohteet Illoistenjärvi ja Karhunahde
• monet muutkin pienemmät hankkeet on edullista suunnitella hyvissä ajoin ja valmistella tarjouspyyntöasiakirjat mahdollisimman edullisen kilpailutusajakohdan toteuttamiseksi.   

Tilainvestointiohjelmasta on esitetty vahvistettavaksi

• Sirkkalan koulun muutostyöt ja Kärnhuset -rakennuksen korvaava uudisrakennus. Hanke on mukana hyväksytyssä 2019 talousarviossa, aloitusajankohtana vuosi 2020. Vuodelle 2019 esitetään sidottavaksi 200 000 €:a suunnittelurahaa hankkeelle.
• Alle 1 M€:n tilainvestointilistanvuoden 2020 hankkeiden suunnittelua varten on esitetty sidottavaksi 500.000 €.
• Pääskyvuoren koulu, peruskorjaus ja uudisrakentaminen. Hanke ei ole mukana hyväksytyssä 2019 talousarviossa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pääskyvuoren hankesuunnitelman 12.11.2018 § 219. Rakennuksen tekninen kunto edellyttää toimenpiteitä lähivuosina. Hankkeeseen sisältyy mm. yhden rakennuksen purku, joka tehtävä koulun kesäloman aikana. Hankkeen suunnittelun aloittaminen riittävän ajoissa vähentää merkittävästi hankkeeseen liittyviä aikatauluriskejä. Vuodelle 2019 on esitetty sidottavaksi 200 000 € suunnittelurahaa hankkeelle.

Tilainvestointiohjelmaan liittyvät määrärahatarpeet on huomioitu päätösesityksessä määrärahamuutoksina.

Kaupunkiympäristölautakunta on lisäksi esittänyt 28.5.2019 § 240 investointimäärärahakorotusta kuluvan vuoden 2019 talousarvioon, jotta vuonna 2020 aloitettavien infra- ja tilahankkeiden toteutussuunnittelu ja tutkimukset kyetään käynnistämän kuluvan talousarviovuoden aikana. Rakentamisen kilpailutukset voidaan siten käynnistää tarvittaessa heti seuraavan vuoden alussa.  Kaupunkiympäristölautakunta on esittänyt infrahankkeisiin 0,5 milj. euroa investointimäärärahan korotusta ja tilahankkeisiin investointimäärärahan korotusta 0,9 milj. euroa vuodelle 2019. Niiden tilahankkeiden kustannusarvioita, joiden investointimäärärahoja sidotaan suunnittelulukujen 2020 vahvistamisen yhteydessä, ei kuitenkaan nosteta.

Kaupungin palvelurakennusten ensikertainen kalustaminen uudis- ja peruskorjauskohteisiin sisältyy toimielinkohtaisiin suunnittelulukuihin.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Kaikki toimialat ovat kevään aikana valmistelleet strategista sopimusta, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet. Virkamiesvalmiita sopimusluonnoksia on käsitelty lautakuntien kokouksissa tai seminaareissa. Tavoitteena on ollut kiinnittää erityistä huomiota suunnittelun lähtökohtiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Valmistelua on tehty myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan kutsumissa neuvotteluissa lautakuntien puheenjohtajiston kanssa.

Kaupunginhallitus on käsitellyt taloustilannetta ja toimialojen katsauksia seminaarissaan 13.5.2019. Kaupunginvaltuuston seminaarissa 27.5.2019 käsiteltiin taloustilanteen lisäksi myös valtionosuuksia ja niiden kehitystä sekä saatiin ulkopuolisen asiantuntijan arvio kaupungin taloudellisesta asemasta.

Strategiset sopimukset toimivat operatiivisten sopimusten raamina. Kaupunginvaltuuston päättämien suunnittelulukujen mukaan tehdään tarvittavat tarkennukset strategisiin sopimuksiin, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Operatiivisissa sopimuksissa tullaan jalkauttamaan strategiset tavoitteet käytännön tekemiseen ja konkreettisempiin tavoitteisiin.

Operatiivisten sopimusten valmistelun yhteydessä saattaa ilmentyä tarpeita tehdä sisällöllisiä täsmennyksiä strategisiin sopimuksiin. Lautakuntien tulee hyväksyä operatiiviset sopimukset ja mahdolliset tarkennukset strategisiin sopimuksiin 20.9.2019 mennessä.

Toimintasuunnitelman jatkovalmistelun aikataulu

•      Kh              10.06.2019        Suunnitteluluvut

•      Kv              17.06.2019        Suunnitteluluvut

•      Ltk              20.09.2019*      Strategisten sopimusten hyväksyminen

•      Ltk              20.09.2019*      Operatiivisten sopimusten hyväksyminen

•      Kj                14.10.2019       Talousarvioesitys

•      Kh              21.10.2019        1. Talousarviokäsittely

•      Kh              4.11.2019        2. Talousarviokäsittely

•      Kv               11.11.2019        Talousarviokäsittely

•      Ltk              12.12.2019*      Talousarvion täytäntöönpano valmis

•      Kh              16.12.2019       Talousarvion täytäntöönpano valmis

*) Tähän mennessä

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Liite 1Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut 2020-2023

Liite 2Toimielinkohtaiset investointien suunnitteluluvut 2020-2023

Liite 3Keväällä päätettävät vuoden 2020 infrainvestoinnit

Oheismateriaali 1Suunnittelulukujen esittelymateriaali (diaesitys)

Oheismateriaali 2Keväällä päätettävät vuoden 2020 tilainvestoinnit (diaesitys)

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,

• että lautakuntien vuosien 2020-2023 käyttötalouden suunnitteluluvut vahvistetaan liitteen 1 mukaisesti
• että lautakuntien vuosien 2020-2023 investointien suunnitteluluvut vahvistetaan liitteen 2 mukaisesti
• että vuoden 2020 investointiohjelmasta vahvistetaan kohteet toteutettavaksi liitteen 3 mukaisesti
• että infrainvestointien kokonaismäärärahaa korotetaan 0,5 milj. euroa talousarviovuodelle 2019
• että tilainvestointien kokonaismäärärahaa korotetaan 0,9 milj. euroa talousarviovuodelle 2019 (niiden tilahankkeiden kustannusarvioita, joiden investointimäärärahoja sidotaan suunnittelulukujen 2020 vahvistamisen yhteydessä, ei kuitenkaan nosteta) ja
• että kaupunginhallitus käynnistää 50 miljoonan euron sopeutusta tavoittelevan sopeutusprosessin, jonka tuloksena määritetään talouden tasapainottamiseen tähtäävät ja valmisteltavaan taloussuunnitelmaan sisällytettävät toimenpiteet.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Pätäri, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Lindforsin seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Yrttiaho:

”Poistetaan pohjaesityksestä seuraava kohta:

• että kaupunginhallitus käynnistää 50 miljoonan euron sopeutusta tavoittelevan sopeutusprosessin, jonka tuloksena määritetään talouden tasapainottamiseen tähtäävät ja valmisteltavaan taloussuunnitelmaan sisällytettävät toimenpiteet."

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola.