Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Vilkkilänmäen asemakaavasta tehdystä valituksesta
Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelu, johtava asiantuntija Satu Lehto 3.6.2019:
Viite: 718/19/4103
Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:
Valitusperusteet
Asunto Oy Poutunmaa katsoo, että valituksen kohteena oleva asemakaavan muuttamista koskeva päätös on lainvastainen.
Asemakaavapäätös perustuu puutteelliseen ja virheelliseen selvitykseen (MRL 9 §). Erityisesti kaavoituksen oheismateriaalina oleva vuorovaikutusraportti sisältää puutteellista ja harhaanjohtavaa tietoa. Tervehovinkatu 7:n kaavan vanhentumista ei ole perusteltu. Alue koostuu pitkälti matalista puutaloista eikä pääasiassa kerrostaloista, kuten vuorovaikutusraportissa väitetään. Vilkkilänpuiston pelikenttä palvelee riittävällä tavalla käyttäjiensä tarpeita, mikä vuorovaikutusraportin vähättelevästä ilmauksesta ”alimittainen pelikenttä” ei käy ilmi.
Asemakaavapäätös loukkaa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua (PL 6 §), sillä TVT Asunnot Oy:n omistamista kohteista (Stålarminkatu 27 ja 33) poistettiin lautakunnan päätöksellä suojelumääräys (sr-1). Esitetyt perustelut sopivat täysin myös Poutunmaan omistamiin rakennuksiin, mutta määräystä ei poistettu, vaikka yhtiö on vastustanut määräystä.
Asemakaavapäätöksellä ei luoda edellytyksiä turvalliselle elinympäristölle eikä liikenne alueella ole järjestetty ja suunniteltu asianmukaisesti (MRL 54.2 §). Asemakaavan mukainen uusi palvelurakennus ja uusi kerrostalo lisäävät olennaisella tavalla alueen liikennettä. Päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne ruuhkauttavat Tapulikatua, joka jo ennestään on päättyvänä katuna ahdas, hankala ja ruuhkainen. Pysäköintipaikkapuutetta ei helpota Poutunmaan tontille mahdollistettava maanalaisen pysäköintipaikan rakentaminen, sillä Poutunmaa ei rakenna maanalaista pysäköintitilaa. Naapuritontin (9-2) pysäköintitarvetta ei ole asianmukaista perustaa ajatukselle, että voitaisiin hyödyntää Poutunmaan tontin maanalaista aluetta yhteisjärjestelyllä.
Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä ei ole riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita (MRL 54 §). Uusi palvelurakennus pienentää olennaisella tavalla puistoaluetta ja käytännössä pallokenttä poistuu kokonaan.
Asemakaava aiheuttaisi Poutunmaalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää (MRL 54.3 §). Kaksikerroksisen palvelurakennuksen sijoittaminen asuinrakennuksen viereen, mutta sitä 80 cm korkeammalle, heikentäisi tai jopa peittäisi olennaisesti noin 30 asunnon näkymiä puiston suuntaan. Asuntojen arvot laskisivat tämän seurauksena olennaisesti.
Sovellettavat säännökset
Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 §.)
Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. (MRA 1 §.)
Asemakaavaselostuksen sisällöstä säädetään MRA 25 § 1 momentissa. Säännöksen 2 momentin mukaan seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on tarpeen mukaan liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. (MRL 54.2 §.)
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. (MRL 54.3 §.)
MRL 55 §:n mukaan asemakaava esitetään kartalla. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavakartan tarkemmasta sisällöstä säädetään säännöksen 1 § momentissa. Lisäksi asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.
Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Asemakaava-alueen ja asemakaavan kuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Stålarminkadun ja Tervahovinkadun risteyksessä osana kerrostalovaltaista asuinaluetta ns. Martin kaupunginosassa. Alueen kadut ja korttelit ovat rakennettuja. Suunnittelualueen asuinrakennusryhmillä on kulttuuriarvoa eri vuosikymmenien asuntorakentamista edustavina malliesimerkkeinä. Suurin osa rakennuksista on kerrostaloja, mutta alueen koillisosassa on myös matalampia puurakenteisia asuintaloja. Korkean mäen laella sijaitseva Vilkkilänmäen puisto toimii lähialueen asukkaiden virkistysalueena.
Asemakaavanmuutos on suurimmalta osin alueen nykytilannetta vastaava. Uutta maankäyttöä ovat palvelurakennustontin muodostaminen nykyisen pelikentän kohdalle, osoitteessa Tervahovinkatu 7 sijaitsevan pienen tontin asemakaavan ajanmukaistaminen nykyaikaista kerrostalorakentamista varten ja muuntamoalueen osoittaminen Vilkkilänmäen puiston laidalle. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien asuinrakennusten kokonaisuudet osoitetaan suojelukohteiksi.
Kaava-alueella suojellaan 13 rakennusta. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan palvelurakennustontille (P-1) 1 200 k-m2, muuntamotontille (ET-1) 25 k-m2 ja osoitteessa Tervahovinkatu 7 sijaitsevalle asuintontille (AK-1) 260 k-m2. Nykytilanteeseen verrattuna kerrosalamäärä kasvaa tätä enemmän, sillä nykyisen paritalon kerrosala on 210 k-m2. Sen tilalle kaavoitetaan seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo, jonka rakennusoikeus on 1800 k-m2 ja asukasmäärä noin 36.
Stålarminkadun varrella sijaitseviin asuinkerrostalotontteihin (Stålarminkatu 27, Stålarminkatu 33) liitetään noin 5 metriä leveät kaistaleet Vilkkilänpuistosta, jolloin puistoon rakennetut asukkaiden kulkureitit tulevat osaksi tontteja.
Suunnittelualueen kaavamääräyksiä ajanmukaistetaan muun muassa osoittamalla määräyksiä huleveden viivyttämisestä sekä Stålarminkadun varrella sijaitsevien kerrostalojen ääneneristävyydestä. Alueelle merkitään Vilkkilänmäen kalliohakkauksia koskeva suojelumääräys ja aluevaraukset olemassa oleville kaukolämpöjohdoille.
Oikeudellinen arvio
Asemakaava-alue muodostaa tarkoituksenmukaisen, Tervahovinkadun rajaaman kokonaisuuden, minkä vuoksi on ollut tarkoituksenmukaista jättää Tervahovinkatu 10:ssa, kadun toisella puolella oleva asuinrakennus kaava-alueen ulkopuolelle. Koska Tervahovinkatu 7:n tontti on luonteva osa Vilkkilänmäen kaava-aluetta, on ollut tarkoituksenmukaista päivittää kaavamääräykset nykyistä käytäntöä vastaavaksi.
Vuorovaikutusraportti on kaavaselostuksen liite eikä sitä varsinaisesti ole asemakaavaa hyväksyttäessä hyväksytty. Raportissa esitetty kuvaus Tervahovinkatu 7:n ympäristöstä on asianmukainen, aluetta ei voi kuvata pääasiassa puutaloista koostuvana. Kyseisellä tontilla sijaitsee puolitoistakerroksinen paritalo, jonka kerrosala on huomattavasti pienempi kuin voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus. Tontin käyttö poikkeaa olemassa olevasta ympäristöstä, jossa sijaitsee asunto-osakeyhtiöiden kerros- ja puutaloja. Vaikka pelikenttä valituksen mukaan palvelisikin asukkaita valittajan näkökulmasta, ei raportin kirjausta kentän alimittaisuudesta voi pitää virheellisenä.
Kaavaselostukseen kuuluvassa vuorovaikutusraportissa on näin ollen esitetty MRA 25 §:n edellyttämät seikat sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus on edellyttänyt ja niin, että on luotu edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin MRL 9 §:n mukaisesti.
Vilkkilänmäen puisto kattaa noin puolet kaava-alueesta, vaikka palvelurakennus sijoitetaankin olemassa olevan pelikentän alueelle. Näin ollen väite siitä, että asemakaavassa ei olisi riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita MRL 54.2 §:n mukaisesti on perusteeton.
Uuden palvelurakennuksen ja kerrostalon rakentaminen lisäävät liikennettä etenkin Tapulikadulla. Asemakaava mahdollistaa sen, että Tapulikadun päähän voidaan varata riittävästi tilaa henkilöauton kääntämiseen, mikä sujuvoittaa päiväkodin saattoliikennettä. Lisääntynyt pysäköintipaikkatarve kohdistuu aikoihin, jolloin lapsia tuodaan päiväkotiin aamulla ja haetaan illalla. Liikennesuunnitelmassa määrätään tarkemmin pysäköinnistä.
Lähtökohtana on, että tontin edellyttämä pysäköintitarve osoitetaan asemakaavassa tontilta. Asemakaava mahdollistaa muttei velvoita maanalaisen pysäköinnin rakentamisen valittajan tontille osoitteessa Tervahovinkatu 9. Uuden kerrostalon edellyttämät autopaikat mahtuvat sen omalle tontille, samoin palvelurakennukselle osoitetaan tarvittavat autopaikat henkilökunnan pysäköintiin kyseiseltä tontilta. Kun otetaan huomioon, että alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja keskustan tuntumassa, ovat autopaikkamäärät riittäviä.
Näin ollen asemakaavalla luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle MRL 54.2 §:n mukaisesti.
Palvelurakennuksen vaikutusta viereisten asuntojen näkymiin ja valoisuuteen on pyritty vähentämään rajaamalla palvelurakennuksen rakennusalaa. Rakennuksen julkisivu ei tule kohtisuoraan kerrostalon eteen, jolloin asuntojen näkymä puistoon säilyy osittain. Palvelurakennuksen korttelialueen ja kerrostalotontin väliin määrätään matala pensasaita, joka rajaa päiväkodin pihan näkymistä ensimmäisen kerroksen asuntoihin ja suojaa asuntojen yksityisyyttä. Lisäksi määrätään, että rakennus tulee suunnitella matalana erityisesti osoitteessa Tervahovinkatu 9 sijaitsevan kerrostalotontin suuntaan.
Asemakaavassa ei määritellä palvelurakennustontin korkeutta suhteessa viereiseen asuinkerrostalotonttiin. Kaavamääräyksissä edellytetään, että rakentamisen sovittamiseen maaston korkeussuhteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Pelkkä kortteleiden lisääminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja siitä aiheutuva näköalojen muutos ei merkitse MRL 54.3 §:ssä tarkoitettua elinympäristön heikkenemistä. Asemakaavan ei myöskään voida katsoa aiheuttavan Asunto Oy Poutunmaalle sellaista MRL 54.3 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää.
Yhteenveto
Valituksessa ei ole esitetty perusteita asemakaavapäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty Vilkkilänmäen asemakaavanmuutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännösten mukaisesti. Asemakaava myös täyttää laissa asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset.
Lisätietoja asiassa antaa johtava asiantuntija Satu Lehto, puh. 044 9074 064, satu.j.lehto@turku.fi.
LIITE Luettelo lausunnon liitteistä