Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, hankepäällikkö Joanna Kurth ja toimitilapäällikkö Nora Hilden 27.4.2019:

Turun kaupunginvaltuusto teki 18.4.2017 § 63 Turun kaupungin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksen, jonka yhtenä osana oli päätös Turkuun itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettavasta Historian museosta.

Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjassa 8.11.2017 § 171 linjattiin museohankkeen etenemistä ja tavoitteita vuoden 2018 osalta. Historian museon tilaprojektin omistajaksi nimettiin apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja konseptin kehittäminen -projektin omistajaksi vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes. Lisäksi päätettiin esittää kaupunginvaltuuston 18.4.2017 tekemän Suomi100 -juhlapäätöksen mukaisesti kaupunginhallitukselle Historian museo Turkuun -hankkeen valmisteluun tarvittavien määrärahojen varaamista taloussuunnittelukaudelle 2018–2020.

Historian museon tilaprojektin valmistelu käynnistettiin laatimalla museokonseptia toteuttava tilatarpeiden ja -ominaisuuksien määritys. Määritettyjen tilatarpeiden pohjalta muodostettiin niitä toteuttava tarveselvitystasoinen tilaohjelma.

Turun kaupunginhallitus päätti 4.6.2018 § 218 kolmesta sijaintipaikkavaihtoehdosta Historian museolle. Jatkovalmisteltavina vaihtoehtoina ovat olleet Turun linnan ympäristön, Ratapihan ja Turun Vanhankaupungin alueet. Jälkimmäisen osalta tarkastelussa on ollut kaksi tarkennettuna vaihtoehtoa.

Kustakin sijaintipaikkavaihtoehdosta on valmistunut tilaohjelmaa toteuttavat arkkitehdin konseptisuunnitelmat. Tilaohjelman ja konseptisuunnitelmien pohjalta on tehty tilaratkaisuun liittyvät alustavat kustannusarviot. Esitetyille tilaratkaisuille on laadittu kustannusarviot käyttäen tavoitehinta-arviomenetelmää. Kustannukset on laskettu Haahtela-indeksin hintatasolla 11–2018 / 105.2. Lisäksi vaihtoehdoista on tehty arkeologisten kaivausten tarpeen arviointi ja niihin liittyvät kustannusarviot (kaikki kustannusarviot ovat alv 0 %).

Vaihtoehtoja on käsitelty museopalveluiden kanssa ja niihin liittyen on kerätty taustoittavaa tilastotietoa. Liitteessä 1 on selvitys Historian museon tilatarpeista ja liitteessä 2 on selvitys sijaintipaikkavaihtoehdoista sekä niihin liittyvästä jatkovalmistelusta.

Turun linnan ympäristön alue

Linnanniemen alueella sijaitsevien laivaterminaalien yhdistyminen ja siirtyminen mahdollistavat tulevaisuudessa alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkana toimiva jokiranta jatkaa samalla uudistumistaan ja kaupunkikeskustan käsite laajenee kohti merellisen sataman suuntaa.

Historian museo voisi tänne sijoittuessaan omalta osaltaan tukea rakenteilla olevaa Linnakaupunkia. Alueen toteutuksen pääteemoja ovat valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteiden mukaisesti viihtyisien uusien asuinmiljöiden täydennysrakentaminen, historiallisen puutalorakentamisen perinteiden jatkaminen ja yhdyskuntarakenteen uudistaminen. Tavoitteena on luoda Turun linnan kupeeseen puurakentamisen avulla laadukas historialliseen keskustamiljööseen sopiva ja asukkaiden toiveisiin vastaava kokonaisuus.

Sataman ja Turun linnan ympäristön alueen kautta kulkee vuosittain lähes neljä miljoonaa matkustajaa. Alueella on jo entuudestaan kaksi museota; Turun linna ja Forum Marinum, joiden yhteenlaskettu kävijämäärä on vuositasolla noin 230.000 henkilöä. Uuden museon kävijätavoitteita ajatellen alue vetää jo entuudestaan potentiaalisia kävijöitä ollen helposti kaupunkilaisten ja matkailijoiden löydettävissä.

Uuden museon sijoittuminen alueelle loisi mahdollisuuden luoda kolmen keskenään erilaisen museon keskittymä. Tässä vaihtoehdossa tulisi edelleen selvittää mahdollisuuksia käyttää osittain yhteistä henkilökuntaa ja asiantuntijoita sekä hyödyntää alueen näyttelyrakennustiloja, varastoja ja makasiineja. Osana uutta museota voisi ratkaista myös Forum Marinumin ja Turun linnan huoltotiloihin liittyviä haasteita. Museoiden ympäristöstä olisi mahdollista muokata helposti saavutettavan merellisen oleskelu- ja tapahtumakeskittymän

Alue on Turun kaupungin omistuksessa ja nykyisellään osittain vuokrattuna Viking Linen laivaliikenteen tukialueeksi. Vuokrasopimus umpeutuu vuoden 2025 lopussa.  Historian museo rakennuksena toisi alueelle uutta identiteettiä, mutta suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvalliseen rakennusmassoitteluun Turun linnan läheisyydessä. Museon sijoittumisella alueelle on merkittävä vipuvaikutus alueen muuhun kehitykseen.

Ratapihan alue

Turun Ratapihan elämyskeskus -hanke on pääosin yksityisellä rahoituksella toteutettava hanke, jonka puitteissa on suunniteltu asuntojen ja vapaa-ajantilojen toteuttamista. Hankkeen suunnitelmien mukaan aluetta on tarkoitus kehittää elämykselliseksi ja uusia tekniikoita hyödyntäväksi vapaa-ajan keskukseksi, jossa sijaitsee muun muassa jääkiekkoareena.

Ratapihan alueen kehittäminen ja sinne suunniteltu elämyskeskus kytkeytyvät osaksi Turun keskustan kärkihanketta. Se vahvistaa kaupungin tapahtumallista ja matkailullista vetovoimaa sekä tukee keskustan elinvoimaa. Alueen asemakaavamuutos eheyttää yhdyskuntarakennetta ja lisää korkeatasoista asuinrakentamista laajentuvalla keskusta-alueella. Ratapihahankkeessa paikoitus, logistiikka ja kevyenliikenteen väylät ratkaistaan osana kokonaisuutta.

Mahdollisia toiminnallisia etuja olisi luontevasti haettavissa elämysteollisuuden puolelta, mikä tosin pätee myös muihin sijaintivaihtoehtoihin. Selkeä yhteistyömahdollisuus muodostuu tarjoamalla Logomon kongressitapahtumien oheispalveluja ja lisäohjelmia. Lisäksi synergioita voi hakea tilojen yhteiskäytöstä Logomon ja yhteistyössä sen yritysverkoston kanssa. 

Alueella on merkittävä kävijäpotentiaali, vaikka sillä ei ole vielä vakiintunutta kulttuurikohteista kiinnostunutta kävijäryhmää. Tavoitteena museolle tulisi asettaa uusien yhteisöjen ja yleisöjen saavuttaminen muistaen samalla vakiintuneet museokävijät.

Haasteina sijainnissa voi olla sen henkinen löydettävyys ja Suomen historian museon profiili, joka voisi soveltua luontevammin jo ennalta tunnettujen historiallisten kohteiden kuten Turun linnan ja Turun Tuomiokirkon läheisyyteen. Lisäksi alueen kehittymiselle on jo löydettävissä vetureita muista toiminnoista, jolloin museon vaikuttavuus itsessään voi jäädä vähäiseksi.

Ratapihan alueen tämän hetkiset maanomistusolosuhteet muodostavat lisäksi hankintalain näkökulmasta haasteen tässä vaiheessa tehtävän sijaintipaikkaa koskevan päätöksen osalta. Koko suunnittelualue on VR Yhtymän omistuksessa ja siitä on tehty kiinteistökauppaa koskeva esisopimus Ratapihan kehityshankkeen kanssa. Turun kaupungilla ei tällä hetkellä ole alueella hallinnassaan sellaista tonttia, johon museorakennus olisi suoraan osoitettavissa.

Vanhankaupungin alue

Vahvuutena Vanhankaupungin sijainnissa on konkreettinen yhteys Turun keskiaikaiseen ja paloa edeltävään historiaan.  Lisäksi sijainti on kaupungin keskustassa ja siten helposti saavutettavissa.

Vanhankaupungin alueella kävijöitä vetävät Tuomiokirkko ja Aboa Vetus Ars Nova -museot sekä pienemmässä mittakaavassa Vanhan Suurtorin galleria ja Turun Taidehalli. Suuriksi vuosittaisiksi tapahtumiksi ovat muodostuneet Keskiaikaiset markkinat ja Joulumarkkinat. Huolimatta tapahtumien merkittävistä kävijäluvuista yleistunnelma Vanhalla Suurtorilla on rauhallinen ja museon sijoittuminen alueelle voisikin toimia alueen elävöittämisen moottorina.

Molemmissa Vanhaankaupunkiin sijoittuvassa vaihtoehdossa mahdollistuu yhteistoiminta olemassa olevien matkailukohteiden kanssa. Läheisyydessä sijaitsevat Turun yliopisto ja Åbo Akademi edesauttavat luontevaa yhteistyötä muun muassa tiedekulma -tyyppisen toiminnan muodossa.

Haasteina ovat pysäköintipaikkojen puute ja museotoiminnan edellyttämän logistiikan järjestäminen. Vanhan suurtorin ympäristö koetaan myös hyvin perinteisenä, joten uudenlaista museoajattelua voisi olla hankala saada sovitettua alueelle sekä tilallisesti että toiminnallisesti.

Rettigin tupakkatehdas

Rettigin tupakkatehdas on Abo Akademin Säätiön omistuksessa oleva rakennus. Tupakkatehtaan kiinteistölle on myönnetty kaavasta poikkeamislupa hotellin toteuttamiseksi ja kiinteistön omistaja etsii parhaillaan kiinteistölle ostajaa. Historian museon sijoittuminen kiinteistöön on omistajataholle edelleen yksi mahdollinen vaihtoehto kiinteistön jalostamiseksi ja museohankkeen valmistelua on tehty hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Rettigin vanha tupakkatehdas on mahdollista peruskorjata museokäyttöön ja se on kooltaan riittävä museon suunniteltuihin tarpeisiin. Haasteita tuo kuitenkin nykyaikaisen museotekniikan istuttaminen vanhaan rakennukseen. Lisäksi vanhan teollisuuskiinteistön muuntojoustavuus aiheuttaa väistämättä tehottomuutta tilaratkaisuissa ja siten kasvattaa kustannuksia. Rettigin teollisuuskiinteistön muutostyöllä ei ole myöskään samassa määrin elinkeino- ja kulttuuripoliittista vipuvaikutusta kaupunkikehitykselle kuin oikein kohdennetulla uudisrakennuksella.

Kustannusarvio ja sisäisen vuokran arvio ei sisällä kiinteistön hankintaan liittyviä kustannuksia.

Eerikinkatu 1

Eerikinkatu 1:n tontti kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle, joka on tarjonnut sitä kaupungille yhdeksi vaihtoehdoksi Historian museon sijaintina. Seurakuntayhtymän näkökulmasta museo voisi toimia yhteisenä projektina, jossa seurakuntayhtymä sijoittaisi rakennusinvestointiin siten, että museon lisäksi seurakuntayhtymä ja erityisesti Tuomiokirkkoseurakunta voisi yhteiskäyttää tiloja omaan yleisötyöhönsä. Museo saisi samalla mahdollisuuden asettaa seurakuntayhtymän arvokasta historiallista aineistoa esille osaksi päänäyttelyä ja seurakuntayhtymällä puolestaan olisi varmuus heidän omistuksessaan olevan kulttuuriperinnön säilymisestä turvallisissa ja asianmukaisissa olosuhteissa.

Nykyisellään tontilla sijaitseva rakennuskanta on huonokuntoista ja ehdotuksen mukaisesti purettavissa uuden museorakennuksen tieltä. Haasteita sijaintipaikassa asettavat ahdas kaupunkirakenne sekä logistiikka- ja liikennekysymysten ratkaisut.

Kustannusarvio ja sisäisen vuokran arvio eivät sisällä kiinteistön hankintaan liittyviä kustannuksia.

Näyttely- ja kalusteinvestoinnin kustannukset

Museohankkeen näyttelytoteutukseen ja kalustamiseen liittyvä investointi ei ole mukana tilaratkaisuihin liittyvissä perustamiskustannuksissa vaan kyseisten kustannuksien alustava taso on arvioitu erikseen.

Näyttelytoteutuksen kustannukset voidaan arvioida neliöhinnan määrittelyn kautta. Vertailukohtana on käytetty tiedekeskusten ja kansainvälisten uusien näyttely- ja museotuotantojen neliöhintoja.

Historian museon osalta tavoitteena on vahvasti elämyksellinen, vuorovaikutteinen ja uutta tekniikka hyödyntävä museo. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää näyttelytuotantoon kohdentuvaa noin 2.400 €/m2 panostusta, jolloin 2.000 m2:n näyttelytilaan tehtävän tuotannon kustannukseksi muodostuu noin 4,8 miljoonaa euroa. Näyttelytuotannon investoinnit tulevat kohdentumaan noin kolmen vuoden periodille valittavasta sijaintipaikasta riippuen.

Kaluste-investoinnin osalta on otettu huomioon koko tilojen tarvitsema ensikertainen kalustaminen sen mukaan, mitä tilaohjelma ja museolle alustavasti suunniteltu toiminta edellyttää. Tämän hetkisen valmistelutilanteen mukainen kalustusinvestoinnin tarve on noin 280.000 €.

”Hybridirakennus”

Historian museo -hankkeen kanssa on samanaikaisesti tarveselvitysvaiheessa Konserttitalon peruskorjaus- ja laajennus tai korvaava uudisrakennus -hanke. Molempien hankkeiden ollessa vielä tilaohjelmavaiheessa laadittiin selvitys, jossa tarkasteltiin hankkeet yhdistävän nk. ”hybridirakennuksen” tilatehokkuuspotentiaalia ja sijoitusmahdollisuuksia (oheismateriaali 2).

Yhteiskäyttömahdollisuuksia löydettiin pääasiassa aulatiloissa ja lämpiössä sekä ravintolassa. Hyötyalojen osalta havaittiin, että sijoittamalla konserttitalo ja Historian museo samaan rakennukseen, olisi tilasäästöä saatavissa mahdollisesti noin 800 m². Rakennusten yhteenlaskettu hyötyala on noin 13.000 m², joten tilasäästö olisi noin 6 % hybridirakennuksen yhteenlasketusta hyötyalasta. Tilaohjelmapohjaisen kustannusarvion pohjalta on arvioitavissa, että hybridirakennus alentaisi hankkeen yhteisiä perustamiskustannuksia noin 3 - 3,5 M€.

Hybridirakennuksen toteutusmahdollisuuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että hybridirakennuksen bruttoala on tilansäästöpotentiaali huomioiden noin 18.000 brm². Rakennuksella pitää siten olla sellainen tontti, jolle näin laaja kokonaisuus mahtuu ja kaupunkikuvallisesti soveltuu.

Lisäksi haasteena on hankkeiden eriaikainen toteutus. Historian museo on tarkoitus avata vasta vuonna 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta. Konserttitalon peruskorjaus tai korvaavan rakennuksen toteuttamistarve taas on välitön nykyisten tilojen teknisen käyttöiän ollessa loppumassa. Lisäksi investointitaloudellisesti olisi perusteltua jaksottaa suurimpia investointikohteita pidemmälle ajanjaksolle kaupungin taloudellisen kantokyvyn varmistamiseksi.

Historian museolle on määritetty edellä esitetyt sijaintivaihtoehdot Turun kaupunginhallituksen 4.6.2018 § 218 päätöksellä. Näistä sijaintivaihtoehdoista nk. Vanhankaupungin alueelle määritetyt sijainnit eivät ole riittävän kookkaita hybridirakennuksen tilatarpeen mahdollistavan rakennuksen toteuttamiseksi. Turun linnan ympäristön alueelle rakennus olisi kokonsa puolesta toteutettavissa, mutta tässä vaihtoehdossa tulisi suunnitteluratkaisu määrittää siten, että hybridirakennus on kaupunkikuvallisesti soveltuva Turun linnan läheisyyteen. Konserttisalin optimaaliset akustiset reunaehdot edellyttävät, että salitilan vuoksi rakennuksen tulisi olla 20 metriä korkea.

Toinen haaste liittyy konserttitalohankkeen aikatauluun. Linnan alueen maa-alue on vuokrattuna laivaliikenteen tukialueiksi. Vuokrasopimus umpeutuu vuoden 2025 lopussa ja alueen rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2026. Nykyisen konserttitalon tekninen kunto on todella heikko. Mikäli uutta tilaratkaisua joudutaan odottamaan 2020-luvun loppupuoliskolle, joudutaan todennäköisesti väistötilojen hankintaan ennen uuden rakennuksen valmistumista. Ratapiha -hankkeen sijaintivaihtoehdossa hybridirakennuksen toteuttaminen on mahdollista, mikäli tarkoitukseen olisi osoitettavissa kaupungin hallintaan luovutettavissa oleva tontti.

Osallisuus Historian museon sijaintivaihtoehtojen kartoittamisessa

Historian museon valmistelutyötä on alusta alkaen tehty laaja-alaisesti yhdessä kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Yhtenä työvälineenä osallistamisessa on ollut Unelmien museo -projekti, jossa kaupunkilaiset eri yhteyksissä ovat voineet kertoa näkemyksensä unelmiensa museosta. Vastauksia on koostettu ja julkaistu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Unelmien museo -projektin puitteissa sijaintipaikkaan liittyvissä vastauksissa keskeiseksi nousee museon tulevan sijainnin saavutettavuus ja linkittyminen kaupunkihistoriaan.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttamien kuuden osallisuusverstaan loppuraportti (2017) kokoaa verstaiden ideat neljään mahdolliseen tulevaisuuskuvaan siitä, millainen museo voisi olla. Loppuraportissa etenkin Aurajoki ja jokivarsi ovat ideoissa vahvasti läsnä Turun läpi kulkevana valtimona sekä luonnon ja rakennetun ympäristön kohtaamispaikkana.

Joki on kiintopiste, jonka ympärillä historialliset tapahtumat ovat kehkeytyneet ja josta ihmiset ovat vuosisatojen saatossa eläneet. Aurajoen varrelta halutaan kuulla sekä yksittäisten “pyykkärimummojen” että globaalin merikaupan historioita. Aurajokea pitkin kulkemalla päästään kokemaan moniaistisesti eri historialliset ajat ja tapahtumat. Myös joen puhtaus ja veden laatu läpi historian kiinnostavat. Jokisuiston lisäksi Turku on rannikko- ja merikaupunki. Suomen ja Ruotsin yhteinen historia koetaan erityisen näkyväksi Turun ja Tukholman välisessä meriyhteydessä.

Tuorein sijaintipaikkavaihtoehtoihin liittyvä kysely kartoittaa ihmisten mielikuvia kustakin vaihtoehdosta sekä heidän kyseisiin paikkoihin liittämiään muistoja ja tarinoita. Kysely on ollut täytettävänä Turku goes 1812 virtuaalikierrosten pop upissa 21.–31.3.2019. Vastauksissa Turun linnan ympäristön ja Vanhankaupungin alue nousivat esiin parhaimpina vaihtoehtoina Historian museolle. Molempien osalta nousi vahvana esille sijaintien pitkät historiat ja niiden merkitys kaupunkilaisten arjessa ja muistoissa. Turun linnan ympäristön osalta haasteena koettiin linnan läheisyys ja mahdollisen uudisrakennuksen sopiminen sen yhteyteen. Vanhankaupungin osalta haasteena oli puolestaan ahtaus ja pysäköintipaikkojen puute.

Turun kaupunginhallitus käsitteli Historian museon tilatarveselvitystä 8.4.2019 § 150 päättäen tuolloin pyytää kulttuuri- ja kaupunkiympäristölautakunnilta lausunnot laaditusta tilatarveselvityksestä.

Kulttuurilautakunta käsitteli asiaa 10.4.2019 § 49 kokouksessaan ja päätti todeta lausuntonaan, että tilatarveselvityksessä suunnitellut tilat mahdollistavat museolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja samalla esitetyt tilatarpeet ovat kohtuulliset.

Sijoituspaikan osalta kulttuurilautakunta toteaa, että uuden museon kävijätavoitteita ajatellen Turun Linnan ympäristö vetää jo entuudestaan kävijöitä ollen helposti kaupunkilaisten ja matkailijoiden löydettävissä. Museon sijoittuminen alueelle mahdollistaisi lisäksi kolmen keskenään erilaisen museon kokonaisuuden. Sijainti mahdollistaisi yhteismarkkinoinnin, yhteisliput ja yhdessä tuotetut tapahtumat, joissa kuitenkin kukin kolmesta museosta säilyttäisi erityisluonteensa. Tässä vaihtoehdossa olisi mahdollista käyttää osittain yhteistä henkilökuntaa ja hyödyntää alueen näyttelyrakennustiloja, varastoja, makasiineja sekä alueella työskenteleviä asiantuntijoita. Museoiden ympäristöstä voisi muokata oleskelu- ja tapahtumakeskittymän, jonne pääsisi helposti myös meritse.

Hybridirakennuksen osalta kulttuurilautakunta toteaa, että Historian museolle soveltuvista tonteista ainoastaan Ratapihan tontti soveltuu kooltaan ja sijainniltaan hybridirakennukselle. Tilaohjelmia tarkastellessa käy ilmi, että Historia museon ja konserttitalon tilaohjelmien synergia jää noin 800 hyötyneliöön, kun molempien talojen yhteenlasketut hyötyneliöt ovat noin 13.000 neliötä. Yhteiskäytössä olevat tilat vastaisivat siis noin 6 prosenttia koko hybridirakennuksen pinta-alasta. Lautakunta toteaa, että uudelle konserttitalolle on akuutti tarve ja sen tulisi valmistua selvästi Historian museota aikaisemmin. Turun filharmonisen orkesterin siirtäminen väistötiloihin useammaksi vuodeksi ei ole toimiva ratkaisu vaan kallis ja haasteellinen. Mikäli hybridirakennuksen ns. konserttitalon osuus valmistuisikin ensin, täytyy orkesterin silti toimia usean vuoden ajan työmaan välittömässä läheisyydessä Historian museon aukeamiseen asti.

Lautakunnan mukaan Historian museo ja Konserttitalo eivät tue toistensa toimintoja niin kattavasti, että toimijat tulisi sijoittaa saman katon alle. Kulttuurirakennusten rakentaminen useammalle maantieteelliselle alueelle tukee lisäksi kaupungin alueellista kehittymistä paremmin.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Historian museon tilatarveselvitystä 24.4.2019 § 172 ja päätti todeta lausuntonaan, että kaupunkikehityksen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Historian museo tuo vetovoimaa alueelle, jolle se sijoitetaan. Myös peruskorjausvaihtoehto synnyttää kaivattua elävyyttä lähiympäristöönsä. Kulttuurirakennuksen sijoittaminen vilkastuttaa kaupunkielämää ja luo nostetta lähiympäristön kehittämiseen.

Lautakunnan mukaan museon rakentaminen on mahdollisuus saada uusi merkkirakennus Turkuun. Samalla se nostaa kaupungin imagoa matkailu- ja kulttuurikohteena. Historian museo voi tarjota myös mahdollisuuden uuteen korkealaatuiseen kaikille avoimeen kaupunkitilaan. Historian museo on toteutuessaan merkittävä julkinen rakennus. Sekä uudisrakennusvaihtoehdon että peruskorjausvaihtoehdon arkkitehtuurin ja toteutuksen laadun tulee olla korkealaatuista. Laatu tulee varmistaa hankkeen jatkovalmistelussa. Arkkitehtikilpailun järjestäminen on suositeltava tapa varmistaa laatutavoitteita sekä hakea parhaita ja innovatiivisia ratkaisuja Historian museolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lautakunta toteaa, että hankkeen aikataulutuksessa tulee ottaa huomioon, että ainakin uudisrakennus, mutta mahdollisesti myös peruskorjausvaihtoehto vaativat asemakaavamuutoksen.

Kaikki esitetyt sijaintivaihtoehdot ovat kaupunkiympäristötoimialan näkökulmasta mahdollisia, mutta vaativat tarkempaa jatkosuunnittelua. Sijoituspaikan valinta tulee vaikuttamaan hankkeen kustannusarvioon sekä rakentamisen vaikutuksiin kaupunkiympäristöön sekä joukkoliikenteen, pysäköinnin ja liikenteen järjestämiseen.

Sijaintipaikoista lautakunta toteaa, että Turun linnan ympäristö tarjoaa parhaat synergiaedut Turun linnan ja Forum Marinumin kanssa sekä luo nostetta uusiutuvalle alueelle. Toisaalta alue on kauempana keskustan ihmisvirroista ja päivittäisestä asioinnista. Museon tarkempi sijainti on hyvä tutkia esim. arkkitehtikilpailulla osana Linnanniemen kehittyvää kokonaisuutta. Sijainti Turun Vanhassa kaupungissa tuo toiminnan lähelle kaupunkilaisia ja jokapäiväistä kaupunkielämää. Vanhassa kaupungissa museo sijaitsee osana kaupungin elävää historiaa ja lähellä suomalaisia tarinoita. Ydinkeskustan elävyys ja Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin alue hyötyisivät tästä vaihtoehdosta eniten. Sijainti Ratapihalla Logomon ja suunnitellun elämyskeskuksen lähellä mahdollistaa monipuolisen matkailullisen kokonaisuuden syntymisen. Sijainniltaan alue on hieman ydinkeskustan ulkopuolella.

Hybridirakennuksesta kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että se on suurena kokonaisuutena haastavampi sijoitettava rakennettuun kaupunkiympäristöön. Myös liikenteen ja pysäköinnin järjestäminen yhteen suureen kokonaisuuteen voi olla haastavampaa verrattuna erillisiin kulttuurirakennuksiin. Hybridivaihtoehdossa menetetään myös mahdollisuus nostaa kahden alueen kaupunkikehityspotentiaalia kulttuurirakennuksilla. Hybridiratkaisussa tilojen synergiaetu vaikuttaa pieneltä, mutta etua voi olla toiminnassa, imagon luomisessa ja markkinoinnissa.

Kaupunkiympäristölautakunta yhtyy myös kulttuurilautakunnan näkemykseen, että Historian museo ja konserttitalo eivät tue toistensa toimintoja niin kattavasti, että toimijat tulisi sijoittaa saman katon alle. Kulttuurirakennusten rakentaminen useammalle maantieteelliselle alueelle tukee kaupungin alueellista kehittymistä paremmin.

Tilaprojektin eteneminen eri vaihtoehdoissa

Historian museon sijaintipäätöksen jälkeen käynnistyy varsinainen hankesuunnitteluprosessi, valitun sijainnin maankäytölliset toimenpiteet sekä mahdolliset idea- ja arkkitehtikilpailut.

Jatkovalmistelussa olleista sijaintipaikkavaihtoehdoista Ratapihan alueen osalta ei ole tarvetta erillisen arkkitehtikilpailun järjestämiselle, vaan suunnittelusta tulisi mahdollisesti vastaamaan Ratapiha -hankkeen järjestämän arkkitehtikilpailun voittanut PES-arkkitehdit.  Toisaalta museon toteuttaminen investointina osana yksityistä kaupunkikehityshanketta saattaa olla haasteellista sekä hankintalain että valtiontukilainsäädännön näkökulmasta.

Vanhassakaupungissa sijaitsevien Eerikinkatu 1:n ja Rettigin tupakkatehtaan vaihtoehtojen osalta luontevaa olisi järjestää kutsukilpailu valikoiduille arkkitehtitoimistoille, joiden referensseissä on näyttöjä Eerikinkadun osalta ahtaaseen kaupunkirakenteeseen toteutettavista kulttuurirakennuksista ja Rettigin tupakkatehtaan osalta vanhan rakennuksen muutossuunnittelusta uuteen käyttötarkoitukseen.

Turun linnan ympäristön alueen osalta kyseeseen tulisi luontevasti asemakaavoitusta ja hankesuunnittelua tukeva arkkitehtikilpailu, joka voitaisiin tarvittaessa toteuttaa kaksivaiheisena.

Historian museo -hankkeen rahoitus

Turun kaupunginvaltuusto teki 18.4.2017 § 63 Turun kaupungin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden juhlapäätöksen, jonka osana oli päätös Turkuun itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettavasta Historian museosta. Samalla kaupunginvaltuusto päätti perustaa Turku 2029 –säätiön, jonka säännöt ja perustamisasiakirjan Turun kaupunginhallitus hyväksyi 9.4.2018 § 140.

Säätiön tarkoituksena on edistää Turku-strategian mukaista vapaa-ajan toimintaa sekä tapahtumia ja hankkeita, jotka lisäävät hyvinvointia ja vetovoimaa Turun alueella. Säätiö edistää kaupunkikulttuuria, kulttuuria, liikuntaa ja urheilua. Säätiö pyrkii lisäämään Turun alueen houkuttelevuutta matkailu- ja vierailukaupunkina.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan antamalla säätiön tarkoitusta edistäville hankkeille tai investoinneille rahoitusta tai osarahoitusta. Rahoitusta voidaan myöntää myös esiselvitykseen, suunnitteluun tai valmisteluun. Lisäksi säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla avustuksia säätiön tarkoitusta edistävälle toiminnalle ja myöntämällä tutkimusapurahoja kehittämiselle ja tutkimukselle. Säätiön peruspääoma on säätiötä perustettaessa 29 M€:a ja säätiö voi käyttää tehtäviensä toteuttamiseen vain pääoman tuottoa vuoteen 2027 saakka.

Historian museo investointina täyttää Turku 2029 -säätiölle säännöissä asetetun toiminnan tarkoituksen. Historian museo -hankkeen toteutussuunnitelman ja aikataulun varmistuessa hankkeen rahoitusta tullaan esittämään Turku 2029 -säätiön varoista.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on lisäksi haettavissa investointiavustusta kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeisiin. Kaksivaiheisen haun ensimmäisessä vaiheessa tehdään hanke-esitys nelivuotiseen valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan. Sinne hyväksymisen jälkeen haetaan varsinaista valtionavustusta seuraavana vuonna alkaviin rakennustöihin. Historian museo -hanke täyttää haettavalle avustukselle määritellyt ehdot. Museon hankesuunnitelman ja toteuttamisen aikataulun tarkennuttua hanketta tullaan esittämään osaksi valtakunnallista kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa.

Yhteenveto ja jatkovalmistelun linjaukset

Kaikilla tutkituilla vaihtoehdoilla on omat vahvuutensa ja haasteensa, joten Historian museon sijainnin ratkaisun tulisi perustua kohteiden kokonaisarvioon. Valmistelumateriaalin ja lausuntojen pohjalta esittelyssä tarkemmin kuvatuilla perusteilla Historian museon toiminnoille parhaiten soveltuvaksi vaihtoehdoksi osoittautui Turun linnan ympäristön alue.

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 20.8.2018 § 313 aiesopimuksen Turun sataman matkustaja- ja rahtiliikenteen toimintaedellytyksien kehittämiseksi ja yhteisterminaalin toteuttamiseksi. Kehittämisellä tavoitellaan lisäksi maankäytön muutoksia siten, että sataman toiminnan tehostuessa vapautuu uusia alueita kaupunkikehitykseen etenkin Turun linnan ja Aurajoen väliseltä alueelta, mutta myös laajemmin Turun Linnan ympäristössä.

Aiesopimuksen toteuttaminen mahdollistaa Historian museon kohdentamisen joko kokonaan tai osittain vapautuvalle liikennealueelle. Rakentamien voisi käynnistyä yhteisterminaalihankkeen toteutumisen jälkeen vuoden 2026 alusta lukien, mikä mahdollistaa hyvin museohankkeen valmistumisen kaupungin juhlavuodeksi 2029. Toteuttamisaikataulu tukee lisäksi hyvin kaupungin investointien suunnittelun jaksottamista 10 vuoden aikasarjalla.

Linnanniemen asemakaavoitettavalle alueelle käynnistettäisiin ensimmäisessä vaiheessa arkkitehtikilpailuun rinnastettava ideakilpailu, jonka tavoitteet linjattaisiin kaupunkikehitysjaostossa vielä kuluvan kevätkauden aikana. Kilpailun tarkoituksena olisi ensisijaisesti määrittää kaupunkikuvallisia ja sisällöllisiä tavoitteita asemakaavoitukselle, mutta se voisi samalla johtaa myös museorakennuksen arkkitehtuurisen muodon valintaan.

Museorakennuksen suunnittelussa ja sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusmassoittelun sopivuuteen ja vuoropuheluun Turun linnan kanssa. Juuri sen vuoksi tulisi jo suunnittelun alkuvaiheessa kiinnittää huomiota sekä rakennuksen yksityiskohtaiseen sijaintiin alueella että itse rakennuksen muotokieleen.

Mikäli ideakilpailun seurauksena ei otettaisi vielä kantaa varsinaiseen rakennusarkkitehtuuriin, sitä varten tulisi käynnistää toisessa vaiheessa oma arkkitehtikilpailunsa, jonka ratkettua kaavaehdotuskäsittely voisi edetä samanaikaisesti varsinaisen arkkitehtisuunnittelun kanssa. Historian museon hankesuunnitelma pohjautuisi alueellisen ideakilpailun yhteydessä esitettyyn arkkitehtisuunnitteluun tai erillisen arkkitehtikilpailun lopputulokseen. Siten Historian museon hankesuunnitelma tulisi kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta, kun sen kustannusarvio on laskettavissa toteutukseen johtavasta arkkitehtisuunnitelmasta.

Liite 1Historian museon tilatarpeet -selvitys

Liite 2Historian museon sijaintipaikkavaihtoehtoihin liittyvä jatkovalmistelu -selvitys

Oheismateriaali 1 Selvitys hybridirakennuksen synergioista ja tilatehokkuuspotentiaalista

Oheismateriaali 2Saadut lausunnot

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää valita Historian museon sijaintivaihtoehdoksi Turun linnan ympäristön.

Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen liitteinä 1 ja 2 olevat Historian museon tilatarpeisiin ja sijaintipaikkavaihtoehtoihin liittyvät selvitykset sekä päättää käynnistää Historian museon hankesuunnitelman laadinnan ja Linnanniemen alueen ideakilpailun valmistelun.

PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä tilapalvelujohtaja Tuomas Koskiniemi ja toimitilapäällikkö Nora Hildén.