Esityslistat/pöytäkirjat

Palkan takaisinperinnältä voidaan monesti välttyä osittain tai kokonaan esimiehen ja palkansaajan hyvällä yhteistyöllä ja ennakoinnilla. Esimiesoppaaseen on koottu yleisimpiä takaisinperinnän syitä sekä ohjeet takaisinperinnän välttämiseksi. Lisäksi oppaassa on ohjeistettu, miten esimiehen tulee toimia takaisinperintätilanteessa.

Luvusta 1 löydät tiivistetysti palkan takaisinperintään liittyvän ohjeistuksen. Luku 2 keskittyy perintätilanteiden ennaltaehkäisyyn. Yksityiskohtaisempi takaisinperintäprosessin ohjeistus löytyy luvusta 3.

Sarastia Oy huolehtii Turun kaupungin palkanmaksusta. Palkan määrän oikeellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että esimies toimittaa kaikki palkanmaksuun tarvittavat tiedot ja päätökset Sarastian toimitusaikatauluja noudattaen sekä huolehtii palkansaajaa koskevien poissaolo- ja muiden tietojen kirjaamista SAP HR -järjestelmään. On myös tärkeää, että esimies on välittömästi yhteydessä Sarastian ja palkansaajaan, mikäli havaitsee tilanteen, jossa palkan takaisinperinnän tilanne saattaa realisoitua.

Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuva taloudellinen etuus on perusteetonta etua, joka saadaan lain mukaan periä takaisin (laki kunnallisesta viranhaltijasta 11 luvun 56 § ja työsopimuslaki 2 luvun 17 §). Takaisinperintä voidaan suorittaa kuittaamalla eli vähentämällä tulevasta palkasta edellisen kuukauden tai edellisten kuukausien aikana syntynyt palkkarästi ennen palkanmaksua. Koko palkkaa ei kuitenkaan voida kuitata. Kuittaamista rajoittaa ulosottokaaressa säädetty suojaosuus, joka määrittää palkansaajalle kuukausittain maksettavan palkan vähimmäismäärän.

Takaisinperinnän peruste

Palkan takaisinperinnän perusteena on joko palkansaajan itsensä järjestelmiin tekemä merkintä (esim. palkattoman poissaolon vieminen järjestelmään palkanmaksupäivään nähden liian myöhään) tai esimiehen tekemä palkkaan vaikuttava päätös (esim. opettajien tuntimuutokset tai muu työaikamuutos).

Esimiehen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että palkkaan vaikuttava päätös ja takaisinperintä ovat palkansaajan tiedossa. Samassa yhteydessä esimies ohjeistaa tarvittaessa (jos perittävä määrä on sellainen, ettei palkansaaja pysty maksamaan sitä suoraan seuraavasta palkasta kuittaamalla) palkansaajaa täyttämään suojaosuuslaskelman sekä toimittamaan se Sarastiaan tai vaihtoehtoisesti ohjata palkansaaja pyytämään Sarastialta maksusuunnitelmaa.

Ansiolaskelman tarkistaminen

Palkansaaja saa ansiolaskelman 1-3 päivää ennen palkanmaksua. Palkansaajalla on velvollisuus tarkistaa laskelman oikeellisuus sekä pyytää viipymättä sen korjaamista, mikäli hän havaitsee siinä virheen. Palkansaajalla on siten mahdollisuus saada korjattua palkanmaksua ennen varsinaista palkanmaksupäivää.

Päätös palkan takaisinperinnästä

Takaisinperittävästä palkasta on tehtävä aina muutoskelpoinen palkan takaisinperintäpäätös palvelussuhteen voimassaollessa ja myös palvelussuhteen päätyttyä, mikäli esimies ja palkansaaja eivät pääse palkan takaisinperinnästä yhteisymmärrykseen tai palkansaaja pyytää päätöstä. Palkansaajaa tulee aina kuulla ennen takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä. Kaupungilla on laadittu päätöksenteon tueksi yhtenäiset palkan takaisinperintään, kuulemiseen ja suojaosuuden laskemiseen tarvittavat lomakkeet.

Palkan takaisinperintä ja kuittaaminen palkasta voi johtua mm. siitä, että palkkaan vaikuttava poissaolo on viety järjestelmään tai se on hyväksytty järjestelmässä liian myöhään, jonka vuoksi poissaoloon ei ehditä reagoida seuraavassa palkka-ajossa. Tällainen palkanoikaisu, joka johtuu palkansaajan omista toimista ja joka on palkansaajan tiedossa, ei yleensä vaadi erillistä takaisinperintäpäätöstä, koska kyse on normaalista palkanlaskennasta. Kuittaamisen käyttäminen on tällaisessa tilanteessa palkansaajan etu, kun hänen ei tarvitse erikseen ryhtyä palauttamaan aiheettomasti maksettua palkkaa.

Kuittaaminen

Palkasta kuittaamisen edellytyksenä on, että saatavat ovat selviä ja riidattomia. Kuittaaminen edellyttää myös, että palkansaaja on edelleen Turun kaupungin palveluksessa ja että hänellä on riittävästi palkkatuloja. Mikäli kuittaaminen ajoittuu heinäkuulle, voidaan myös palkansaajan lomarahasta kuitata suojaosuuden puitteissa. Mikäli kuittaaminen ei onnistu, toteutetaan takaisinperintä laskulla.

Palkan takaisinperinnästä säädetään mm. kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa ja ulosottokaaressa. Palkasta kuitattavaa rahamäärää rajoittavat ulosottokaaren säännökset palkansaajalle maksettavasta minimipalkasta eli suojaosuudesta.

Turun kaupunki noudattaa palkan takaisinperinnässä hyvää perintätapaa. Turun kaupunki ei peri riitautettua saatavaa, ellei riitautus ole selvästi aiheeton.

Vuosilomien ja säästövapaiden käyttö palkan takaisinperinnässä

Tietyissä tilanteissa (yleensä pitkien poissaolojen yhteydessä) voidaan palkan takaisinperinnässä hyödyntää kertyneitä vuosilomia ja säästövapaita. Vuosilomien ja säästövapaiden hyödyntäminen palkan takaisinperinnässä edellyttää, että esimies on saanut palkansaajalta luvan vuosilomien käyttöön. Mikäli lupa työntekijältä saadaan, syntynyttä rästiä kuitataan maksettavilla lomakorvauksilla.

Vuosilomia käytettäessä on esimiehen kuitenkin muistettava vuosilomalain 21 §:n pakottava säännös palkansaajalle jätettävästä minimilomapäivistä. Niitä ei voida käyttää edes palkansaajan suostumuksella palkkarästin kuittaamiseen. Em. palkansaajaa suojaavan säännöksen noudattamisen takaamiseksi on Sarastian tarkistettava Henkilöstöasioiden palvelukeskuksesta kuittauksen lainmukaisuus aina ennen lomakorvauksista kuittaamista.

Lasku ja laskun perintä

Jos koko takaisinperittävän palkan kuittaaminen seuraavasta maksettavasta palkasta ei ole mahdollista tai työ- tai virkasuhde on päättynyt, lähettää Sarastia palkansaajalle laskun perittävästä määrästä sekä selvityksen liikaa maksetusta palkasta. Mikäli palkansaaja maksaa laskun, takaisinperintä päättyy. Mikäli palkansaaja pyytää eräpäivän siirtoa tai maksusuunnitelman tekemistä, noudatetaan Turun kaupungin saamisten laskutus- ja perintäohjeita. Mikäli laskua ei makseta, eikä sille pyydetä lisämaksuaikaa, siirtyy palkkasaatava perintään. Perinnässä noudatetaan hyvää perintätapaa sekä lakia saatavien perinnästä.

Eräpäivän siirto

Sarastia huolehtii eräpäivän siirrosta, mikäli palkansaaja on sitä pyytänyt. Sarastialla on toimivalta myöntää eräpäivän siirto velallisen pyynnöstä 14 päivää ja toisesta kyselystä toiset 14 päivää eli yhteensä 28 päivää, mikä on kaupungin saamisten laskutus- ja perintäohjeiden mukaan maksimi siirtoaika yksityisoikeudellisten saatavien eli myös palkkasaatavien osalta.

Mikäli laskua ei ole eräpäivän siirron jälkeen maksettu, siirtää Sarastia saatavan perintään, ellei palkansaaja ole pyytänyt maksusuunnitelmaa.

Maksusuunnitelma

Tarvittaessa palkansaajan on mahdollista saada takaisinperittävästä palkasta maksusuunnitelma. Maksusuunnitelmaa koskeva pyyntö esitetään Sarastialle. Maksusuunnitelmaa voidaan pyytää, oli sitten kyse takaisinperintä laskulla tai kuittaamalla. Maksusuunnitelmaa voidaan pyytää myös perintäpäätöksen yhteydessä. Maksusuunnitelmalle löytyy oma pyyntönsä Sarastian Efecte-palvelupyyntöjärjestelmästä palkka-asiat -tiilen alta kohdasta l.

Sarastia voi laatia maksusuunnitelman, jonka pituus on maksimissaan kaksi kertaa se aika, jolta palkkarästiä on syntynyt. Mikäli maksusuunnitelmapyyntö on edellä kerrottua ohjetta pidempi, välittää Sarastia pyynnön hallintosäännössä asiasta päättävälle viranhaltijalle, joka tekee päätöksen saamisten laskutus- ja perintäohjeiden puitteissa.

Mikäli palkansaaja ei noudata maksusuunnitelmaa ja palkasta kuittaaminen ei ole mahdollista, siirtää Sarastia saatavan perintään.

Lisätietoja esimiehelle

-Sarastia Oy: http://talouspalvelutturku.taitoa.fi/palkkahallinto/

-Henkilöstöasioiden palvelukeskus (HPK): henkilostoasioiden.palvelukeskus@turku.fi

-Strateginen HR: henkilostoasiat.konsernihallinto@turku.fi

-Lakiasiat: lakiasiat.konsernihallinto@turku.fi

Hyödyllisiä linkkejä

Palkan ulosmittaus: yleistä

Maksukieltolaskuri (suojaosuuslaskuri) palkan tai muun etuuden ulosmittauksessa

Saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä: KVTES 2018-2019 / luku II 20 § Palkanmaksu

Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko työsopimussuhteessa: Työsopimuslaki 2 luvun 17 §

Palkan takaisinperiminen virkasuhteessa: Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11 luvun 56 §

Saatavan perintää koskeva yleislaki: Laki saatavien perinnästä

Vuosilomalaki

2. PALKAN TAKAISINPERINNÄN ENNALTAEHKÄISEMINEN

Tyypillinen palkan takaisinperinnän tilanne syntyy, kun jokin palkkaan vaikuttava seikka on ilmoitettu tai kirjattu järjestelmään liian myöhään joko palkansaajan tai esimiehen toimesta. Palkansaajia tuleekin ohjeistaa tekemään tarvittavat poissaoloanomukset riittävän ajoissa SAP HR -järjestelmään. Esimiehen tulee myös käsitellä ja hyväksyä poissaoloanomukset sekä tehdä palkkaan vaikuttavat päätökset viipymättä. Em. merkinnöillä ja päätöksillä on suora vaikutus kansalliseen tulorekisteriin (Katre), jonka kautta henkilön ja perheen etuudet määritellään. Virheelliset palkkatiedot voivat siten aiheuttaa takautuvia muutoksia etuuksiin.

Pyyntöjen tekemisessä ja niiden hyväksymisessä on huomioitava palkanmaksun aikataulu: palkka-ajot tehdään vakinaisten osalta jo palkanmaksua edeltävän kuukauden lopussa ja määräaikaisten osalta palkanmaksukuukauden puolessa välissä.

Tietyissä tilanteissa palkan takaisinperintää syntyy, vaikka kaikki olisi tehty oikein ja ajallaan (esimerkiksi palkansaajalle myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki). Tällöin on erittäin tärkeää, että esimies ohjeistaa jo etukäteen palkansaajaa siitä, että palkkaa tullaan perimään takaisin päätöksen vuoksi. Kun takaisinperintä on jo etukäteen tiedossa, vältytään ristiriidoilta ja palkansaaja pystyy varautumaan taloudellisesti takaisinperintään.

Ateriamaksupidätys tehdään takautuvasti, jolloin esimerkiksi palvelussuhteen päättymisen jälkeen voi syntyä vielä takaisinperittävää.

Ongelmallisten tilanteiden ennaltaehkäisemisessä on myös työntekijällä merkittävä rooli. Esimiehen tuleekin muistuttaa työntekijöitä tarkistamaan ansiolaskelmansa. Ansiolaskelma tulee aina 1-3 päivää ennen palkanmaksua, jolloin palkansaajalla on mahdollisuus reagoida virheeseen välittömästi. Tällöin virhe ehditään mahdollisesti korjaamaan jo ennen varsinaista palkanmaksupäivää.

2.1 PALKANMAKSUN AIKATAULU

Palkanlaskentaa varten tarvittavat tiedot tulee kirjata järjestelmiin välittömästi, kun tieto muutoksesta on tullut. Palkan takaisinperinnän tilanteita syntyy sitä vähemmän, mitä aikaisemmin palkkaan vaikuttavat muutokset on esimiehen tai alaisen toimesta syötetty ja esimiehen toimesta hyväksytty käytössä oleviin järjestelmiin. Palkanlaskennan aikataulut löydät osoitteesta: talouspalvelutturku.taitoa.fi -> palkkahallinto -> toimeksiantojen toimitusaikataulut.

Alla olevassa esimerkkikuvassa Turun kaupungin kuukausipalkkaisen palkansaajan palkan maksupäivä on 13.8.2019. Turun kaupungin palkansaajien palkka-ajot tehdään kahdessa erässä niiden suuren massan vuoksi. Poissaolotiedot tulee olla SAP HR:ssä hyväksyttyinä joko 31.7.2019 tai 1.8.2019 klo 16 mennessä. Osa palvelussuhteeseen tapahtuvista muutoksista (esim. irtisanoutuminen) viedään järjestelmään keskitetysti, jolloin esimiehen on huomioitava myös siihen tarvittava aika.

2.2 SAIRAUSLOMIIN LIITTYVÄT TILANTEET

Yksi tyypillinen palkan takaisinperinnän tilanne syntyy, kun sairausloma on joko ilmoitettu tai hyväksytty liian myöhään ja myöhästyneen merkinnän vuoksi jo maksettu täysimääräinen palkka muuttuu sairausloman vuoksi 2/3 palkalliseksi tai palkattomaksi. Esimiehen tulee viedä viivytyksettä sairauspoissaolo järjestelmään, vaikka lääkärintodistus puuttuisikin.

KVTES:n V luvun 2 §:ssä on säännökset sairausloma-ajan palkasta. Viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Tämän jälkeen viranhaltija/ työntekijä on oikeutettu kahteen kolmasosaan varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Sairausloma-ajan palkkaa koskevat säännökset vaihtelevat mm. sen mukaan, kuinka kauan palkansaajan palvelussuhde on ennen sairausloman alkamista kestänyt.

KVTES:n I luvun 6 §:n mukaan työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos palkansaajan kanssa on tehty työsopimus 1.1. lukien ja hän tosiasiassa aloittaa esim. sairausloman vuoksi työt vasta 20.1., palkanmaksu alkaa 20.1. lukien. Esimiehen tulee siis tällaisissa tapauksissa ilmoittaa välittömästi tiedon saatuaan Sarastiaan asiasta, jotta takaisinperintätilanteeseen ei jouduttaisi.

Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi (KVTES V luku 2 §:n 4 mom.). Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus tai työssäolo. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki tai eläkelaitoksen kustantama työkokeilu, koska kyseessä ei tällöin ole virantoimitus tai työssäolo. Jos esimiehelle syntyy epäily siitä, että työntekijällä ei enää olisi oikeutta sairausajan palkkaan, hän voi pyytää Sarastiaa tai HPK:ta laskemaan sen, milloin palkansaaja on viimeksi ollut vähintään 30 kalenteripäivää yhtäjaksoisesti työssä ja kuinka monta palkallista sairauslomapäivää hänellä on tämän jälkeen ollut. Palkanlaskentajärjestelmä ei tällä hetkellä tunnista em. tilannetta. Tämän vuoksi esimiehen tulee kiinnittää asiaan erityistä huomiota.

Takaisinperintä saattaa johtua myös siitä, että sairauspoissaolon syykoodi on ilmoitettu virheellisesti. Esimerkiksi työtapaturman ajalta palkansaajalle maksetaan varsinainen palkka 120 päivän ajalta, kun taas tavallisen sairausloman ajalta varsinainen palkka maksetaan 60 päivältä. Erityisen tärkeää on eritellä järjestelmään oikein, onko kyseessä työtapaturma. Lisäksi työtapaturman sattumispäivä on kirjattava järjestelmään.

2.3 KUNTOUTUSTUKIIN TAI TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEPÄÄTÖKSIIN LIITTYVÄT TILANTEET

Esimiehen tulisi informoida alaistaan siitä, miten pitkät poissaolot vaikuttavat ja tulevat mahdollisesti vaikuttamaan palkanmaksuun. Tieto on tärkeä, jotta palkansaaja voi seurata poissaolojaan sekä varautua mahdolliseen palkan takaisinperintään tilanteessa, jossa eläke myönnetään takautuvasti.

KVTES:n V luvun 2 §:n 9 momentissa säännellään sairausloma-ajan palkasta tilanteessa, jossa sairaus johtaa eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen.

Viranhaltijan/työntekijän oikeus 1 momentin mukaiseen palkalliseen sairauslomaan päättyy viimeistään silloin, kun viranhaltijalle/työntekijälle virka-/työsuhteen perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen maksaminen alkaa.

Soveltamisohjeen mukaan:

Mikäli työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea maksetaan takautuvasti ja viranhaltijalle/työntekijälle on maksettu samalta ajalta 1 momentin mukaan sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada eläke-etuus ko. ajalta siten kuin 4 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa todetaan. Työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen ja sairausajan palkan erotusta ei tällöin peritä takaisin. Mikäli takautuva eläke on maksettu viranhaltijalle/työntekijälle itselleen, peritään samalta ajalta maksettu eläkettä vastaava osuus sairausajan palkasta takaisin viranhaltijalta/työntekijältä, jos sairausajan palkan määrä on eläkettä suurempi.

Viranhaltija/työntekijä on velvollinen viipymättä toimittamaan työnantajalle eläkkeestä eläkelaitoksen antaman todistuksen ja ilmoittamaan työnantajalle hänelle maksetun eläkkeen määrän, mikäli eläke on maksettu hänelle itselleen.

KVTES:n edellä mainitun säännöksen mukaan palkansaajalle sairausloman ajalta maksettua palkkaa ei peritä takaisin, mikäli kaupunki saa eläkkeen itselleen samalta ajalta kuin palkansaaja on saanut sairausajan palkkaa.

Palkansaajalle maksettu eläkettä vastaava osuus (brutto) sairausajan palkasta peritään takaisin, jos takautuvasti maksettu eläke on ehditty maksaa palkansaajalle. Tällöin toimitaan seuraavasti:

i Sarastia lähettää palkansaajalle kirjeen ja laskun koko eläkeajalta maksetun sairausloman palkan määrästä. Kirjeessä kerrotaan peruste takaisinperinnälle.

ii Sarastia pyytää palkansaajaa ilmoittamaan hänelle maksetun eläkkeen tai kuntoutustuen määrän (brutto). Lisäksi kirjeessä todetaan, että takaisinperintä oikaistaan palkansaajan ilmoituksen (kopio Kevan päätöksestä) saavuttua työnantajalle.

iii Takaisinperintä oikaistaan ilmoituksen saavuttua Sarastialle yllä soveltamisohjeessa todetulla tavalla.

Esimerkki:

Työntekijä on saanut 15.10.2018 päätöksen takautuvasti maksettavasta kuntoutustuesta ajalle 1.5.2018 – 30.4.2019. Työntekijälle on maksettu sairausajan palkkaa 1.100 €/kk 31.7.2018 saakka. Keva on 31.10.2018 maksanut työntekijälle kuntoutustukea 900 €/kk ajalta 1.5. – 31.10.2018.

KVTES:n edellä kerrottujen säännösten perusteella työntekijän oikeus sairausajan palkkaan on päättynyt 30.4.2018.

Sarastia lähettää työntekijälle takaisinperintäkirjeen ajalta 1.5. – 31.7.2018 maksetusta sairausajan palkasta yhteensä 3.300 euroa. Sarastia pyytää työntekijää ilmoittamaan hänelle maksetun kuntoutustuen määrän. Työntekijä ilmoittaa (kopio Kevan päätöksestä), että hän on saanut kuntoutustukea 900 €/kk ajalta 1.5. – 31.7.2018. Sarastia oikaisee työntekijän takaisinperintää siten, että häneltä peritään takaisin 900 €/kk ajalta 1.5. – 31.7.2018.

2.4 MYÖHÄSTYNEET TAI TAKAUTUVASTI TEHDYT PÄÄTÖKSET

Esimiehen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että palkansaajan palkkaa ja työaikaa koskevat päätökset tehdään riittävän ajoissa ennen muutosajankohtaa, jotta palkan takaisinperinnältä vältyttäisiin.

Mikäli päätös joudutaan tekemään myöhässä tai takautuvasti, tulee esimiehen informoida palkansaajaa tekemästään palkanmaksuun vaikuttavasta päätöksestä ennen kuin palkasta kuittaaminen aloitetaan (=ennen kuin päätös toimitetaan Sarastiaan tai palkanmaksuun vaikuttavat merkinnät tehdään järjestelmään). Tällöin palkansaaja ehtii toimittamaan suojaosuuslaskelman tai esittämään maksusuunnitelman Sarastiaan.

Tyypillisesti palkan takaisinperintään joudutaan mm. silloin, kun palkansaajan työaika- ja/ tai palkkausprosentti on ilmoitettu SAP HR -järjestelmään takautuvasti. Palkan takaisinperintä saattaa johtua myös siitä, että tehtäväkohtaiseen palkkaan tai palkanlisään on tehty takautuvasti muutoksia.

Toisinaan aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintään joudutaan siitä syystä, että palkansaaja on siirtynyt toisiin tehtäviin Turun kaupungilla ja poissaolotieto (työ-/virkavapaa) vakituisen palvelussuhteen osalta viedään SAP HR -järjestelmään myöhässä. Palkansaajan palveluaikalisää (esim. kokemuslisä) koskeva päätös on myös tarkistettava siinä tilanteessa, kun palkansaaja siirtyy Turun kaupungilla sellaiseen toiseen tehtävään, joka poikkeaa aiemmasta tehtävästä.

Lyhytaikainen työsopimus on myös saatettu tehdä virheellisesti eli palkansaajalle on saatettu maksaa palkka sekä tuntipalkkana että päiväpalkkana (ks. KVTES:n II luku 19 §).

2.5 MYÖHÄSTYNEET TAI VIRHEELLISET ILMOITUKSET

Aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintä saattaa myös johtua esim. seuraavista tilanteista:

•Työaikaa tai palkkausta on muutettu takautuvasti (esim. opettajien ylitunnit on ilmoitettu väärin koko lukuvuodelle)

•Palkaton poissaolo (esim. virka-, työ- ja talkoovapaa) on viety järjestelmään liian myöhään.

•Osapäiväpoissaolo on toimitettu viimeisen palkanmaksun jälkeen

•Puhelinetu on voimassa palkattoman poissaolon aikana

•Ateriaetu on ilmoitettu myöhässä

•Palvelujakson poisto on tehty takautuvasti. Palvelujakson poisto tehdään, kun vakituinen työsopimus päätetään tai määräaikainen työsopimus loppuu aikaisemmin kuin sovittu

•Verokortti on tallennettu takautuvasti

•Vuosilomaan tai lomarahaan/-korvauksiin liittyvät muutokset

oVuosilomat on laitettu järjestelmään liian myöhään ja asiassa joudutaan tekemään lomapalkanoikaisu

oLomarahaa on pyydetty korjaamaan takautuvasti

oLomapalkanoikaisu tilanteessa, jossa on käytetty lomia ennen kuin lomanmääräytymisvuosi on päättynyt

3. YKSITYISKOHTAISET OHJEET PALKAN TAKAISINPERINNÄSTÄ

3.1 PALKAN KUITTAAMINEN TYÖ- JA VIRKASUHTEESSA

Aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin. Tämä koskee sekä työsuhteisia (työsopimuslaki 2 luku 17 §) että virkasuhteisia (laki kunnallisesta viranhaltijasta 56 §).

Takaisinperintä voidaan suorittaa laskun sijaan kuittaamalla eli perittävä määrä vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä työntekijän tai viranhaltijan palkasta, jos tämä on edelleen saman työnantajan palveluksessa.

Kuittaamisen edellytykset:

-saatava on selvä ja riidaton (eli saatavan perustetta ja/tai määrää ei ole riitautettu kunnallisen pääsopimuksen mukaisessa järjestyksessä),

-palkansaaja on edelleen Turun kaupungin palveluksessa ja

-palkansaajan nettotulot ylittävät ulosottokaaressa säädetyn suojaosuuden.

Palkasta kuitattavaa rahamäärää rajoittavat ulosottokaaren säännökset palkansaajalle maksettavasta minimipalkasta eli suojaosuudesta. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon mm. velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat alaikäiset lapset sekä muualta saatu säännöllinen tulo. Kaikkia Kelan myöntämiä etuuksia, kuten asumistukea, ei kuitenkaan huomioida laskelmassa. Lisätietoa laskelmassa huomioitavista seikoista ja ulosmittauksesta löytyy oikeushallinnon sivuilta: Palkan ulosmittaus. Oikeushallinnon sivuilta löytyy myös sähköinen laskuri suojaosuuden määrittämiseksi: Maksukieltolaskuri.

Palkan kuittaamisen prosessi on esitetty kuvassa 1. Myös talouspalvelutturku.taitoa.fi -sivulta löytyy yksityiskohtainen työnjakotaulukko palkan takaisinperinnästä. Mikäli kuittaaminen ei onnistu, toteutetaan takaisinperintä laskulla (kohta 3.2.).

3.1.1 Milloin Sarastia on yhteydessä esimieheen?

Palkan takaisinperintä on aina palkansaajan tiedossa ja palkansaajalla on mahdollisuus ilmoittaa Sarastialle kuittaamista varten ulosottokaaren mukainen suojaosuutensa tai vaihtoehtoisesti pyytää palkan takaisinperinnälle maksusuunnitelmaa.

Määrätyissä tilanteissa on kuitenkin syytä informoida palkansaajan esimiestä palkan takaisinperinnästä. Sarastia on aina yhteydessä palkkarästistä palkansaajan esimieheen, kun:

1) palkansaaja pyytää, että palkkarästi kuitataan lomista (tällöin Sarastia varmistaa myös HPK:lta, että vuosilomalain säännökset on huomioitu),

2) palkka-ajon jälkeen rästilistalle nousseen takaisinperittävän palkan määrä on vähintään 500 euroa,

3) rästilistalle nousseen palkan määrä on alle 500 euroa, mutta Sarastia ja palkansaaja eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen takaisinperinnästä tai

4) palkansaaja pyytää takaisinperintäpäätöstä eikä tällaista ole tehty.

3.1.2 Milloin päätös?

Tavoitteena on, että palkka kuitataan ilman erillistä päätöstä ja yhteisymmärryksessä palkansaajan kanssa. Mikäli esimies ja palkansaaja sopivat yhteisesti takaisinperinnästä, ei viranhaltijapäätöstä tarvita. Tällöin riittää asiasta kummankin osapuolen allekirjoittama dokumentti, jossa on selvitetty takaisinperittävä kokonaismäärä ja takaisinperinnän peruste. Dokumenttina voi toimia esimerkiksi yhteisesti allekirjoitettu kuulemistilaisuuden muistio, johon myös kirjataan palkansaajan esittämä maksusuunnitelma sekä liitetään tarvittaessa suojaosuuslaskelma. Muistio liitteineen tulee toimittaa Sarastialle. Palkansaaja voi sopia takaisinmaksuaikataulusta myös suoraan Sarastian kanssa.

Päätös palkan takaisin perinnästä on kuitenkin tehtävä aina, mikäli palkansaaja (työ- tai virkasuhteinen) sitä pyytää tai jos asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen esimiehen ja palkansaajan kesken. Mikäli palkansaaja pyytää suullisesti tai kirjallisesti erillistä palkan takaisinperintäpäätöstä, on Sarastia yhteydessä palkansaajan esimieheen, joka käynnistää päätöstä edeltävät toimenpiteet. Esimies on yhteydessä toimialan käytännöistä riippuen joko oman toimialansa hr:ään, henkilöstötiimiin tai HPK:een, jotka antavat tarvittavat tiedot ja tukea päätöksen tekemiseen.

Takaisinperintäpäätös tehdään, vaikka työ- tai virkasuhde olisi päättynyt. Myös näissä tilanteissa kuullaan takaisinperinnän kohteena olevaa henkilöä.

3.1.3 Esimiehen toimenpiteet takaisinperintäpäätöksen yhteydessä

Esimiehen tehtävänä on huolehtia takaisinperintäpäätöksen valmistelusta. Valmistelu on tehtävä aina kiireellisenä. Tämä siitäkin syystä, että mikäli palkansaajan palkasta kuittaaminen on mahdollista, jatketaan kuittaamista ulosottokaaren mukainen suojaosuus huomioiden, vaikkei takaisinperintäpäätöstä ole tehty. Mikäli kuitenkin palkansaaja riitauttaa takaisinperinnän kunnallisen pääsopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja riitautus ei ole selvästi aiheeton, tulee perintä keskeyttää.

Sarastia ilmoittaa esimiehelle, mikäli palkansaaja on pyytänyt päätöstä. Samassa yhteydessä Sarastia ilmoittaa takaisinperittävän määrän. Sarastia laskee, kuinka paljon palkansaajan palkasta voidaan kuitata käyttäen apunaan palkansaajan täyttämää suojaosuuslaskelmaa varten laadittua lomaketta.

Asian kiireellisyyden vuoksi on toivottavaa, että lomake suojaosuuslaskelmasta toimitetaan Sarastialle sähköisessä muodossa. ”Lomake palkan takaisinperintään tarvittavien tietojen antamiseksi” löytyy Metkusta lomakkeet-välilehden alta otsikolla ”Palkan takaisinperintä suojaosuuslaskelman laatiminen”. Joissain tilanteissa ei palkansaajalla ole mahdollista käyttää sähköistä lomaketta. Sen vuoksi esimies voi ohjata palkansaajan hakemaan suojaosuuslaskelmaa varten täytettävän lomakkeen paperisena Puolalankadun 5:n palvelupisteestä tai vaihtoehtoisesti esimies voi tulostaa ja lähettää lomakkeen itse palkansaajalle.

Esimiehen muistilista toimenpiteistä palkan takaisinperintäpäätöksen yhteydessä:

•Esimiehen ja Sarastian välinen tiedonkulku: Esimies on välittömästi yhteydessä palkansaajaan saatuaan Sarastialta tiedon palkansaajan vaatimuksesta saada kirjallinen päätös. Jos vaatimus saada päätös takaisiperittävästä palkasta on esitetty esimiehelle, tulee esimiehen ilmoittaa vaatimuksesta Sarastiaan ja pyytää päätöstä varten tarvitsemansa tiedot (perittävän palkan määrä ja peruste).

•Kuulemiskutsun toimittaminen: Toimialasta riippuen joko esimies tai toimialan hr lähettää palkansaajalle kuulemiskutsun. Kuulemiskutsua varten tarvittava lomake ”Kutsu kuulemistilaisuuteen työntekijälle/ viranhaltijalle aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperinnän johdosta” löytyy Metkusta lomakkeet-välilehden alta otsikolla ”Palkan takaisinperintä kuulemislomake”. Kuulemiskutsun ja kuulemisen väliin on varattava kohtuullinen aika. Suositeltava aika kuulemistilaisuuden järjestämiselle on lähettämistavasta riippuen 5-10 arkipäivää kutsun lähettämisen jälkeen.

•Lomakkeen esitäyttäminen: Toimialasta riippuen palkansaajan suora esimies tai hr esitäyttää Turun kaupungin takaisinperintäpäätöksen liitteeksi tarvittavan lomakkeen ”Liite aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintäpäätökseen” kuulemistilaisuudessa tai sen jälkeen. Lomake löytyy Metkusta lomakkeet-välilehden alta otsikolla ”Palkan takaisinperintä päätöksen liite”. Lomakkeen esitäyttäminen ennen kuulemista helpottaa varsinaista kuulemistilaisuutta.

•Kuulemistilaisuus: Esimies järjestää kuulemistilaisuuden. Kuulemisessa päätöksen liitteeksi tarvittavaa lomaketta (Liite aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintäpäätökseen) täydennetään takaisinperinnän suorittamistapa, kuulemisen päivämäärä sekä palkansaajan ehdottama maksusuunnitelma, mikäli se poikkeaa ulosottokaaren mukaisesta kuittaamisesta (suurempi tai pienempi). Esimies voi pyytää tarvittaessa ohjeistusta maksusuunnitelman sisältöön Sarastialta tai hän voi käyttää apunaan ulosoton sivuilta löytyvää maksukieltolaskuria. Palkansaajalla on oikeus ottaa kuulemiseen tukihenkilö tai avustaja.

•Muistion laatiminen: Kuulemisesta on laadittava erillinen muistio.

•Päätöksenteko: Kuulemisen ja muistion laatimisen jälkeen esimies vie asian viranhaltijalle päätöksentekoon, mikäli asiaa valmistellut esimies ei ole itse päätöksentekijä. Päätöstä varten esimies antaa päätöksentekijälle seuraavat dokumentit:

okuulemiskutsun,

omuistion kuulemisesta, mikäli kuuleminen on järjestetty ja

oesitäytetyn lomakkeen "Liite aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintäpäätökseen".

3.1.4. Takaisinperintäpäätöksen tekeminen

Takaisinperintäpäätös on tehtävä aina kiireellisesti.

Päätöksentekijä saa päätöksen tekemiseen tukea henkilöstöasioiden palvelukeskukselta: henkilostoasioiden.palvelukeskus@turku.fi tai lakiasioista: lakiasiat.konsernihallinto@turku.fi.

Palkan takaisinperintäpäätöksen tekee hallintosäännön 97 §:ssä määrätty viranhaltija tai viranhaltija, jolle päätösvalta on erikseen delegoitu. Hallintosäännön 97 §:n mukaan aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää konsernihallinnon ja palvelukeskusten viranhaltijan ja työntekijän, apulaiskaupunginjohtajan ja toimialajohtajan osalta kaupunginjohtaja ja muutoin toimialajohtaja. Kaupunginjohtajan osalta asiasta päättää kaupunginhallitus. Toimialan on syytä huolehtia, että palkan takaisinperintää koskeva päätös on delegoitu organisaation sisällä sille sopivalle tasolle. Päätösten valmistelun ja tekemisen keskittäminen on suositeltavaa prosessin nopeuttamiseksi.

Päätös tehdään aina Joutsenet-järjestelmään päätöspöytäkirjalla. Päätökseen liitetään oikaisuvaatimusohje, jotta päätös on suoraan valituskelpoinen. Päätöksen liitteeksi tulevat liite aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintäpäätökseen, kuulemiskutsu ja mahdollinen muistio kuulemisesta. Samalla Joutsenet-päätöksellä on siten mahdollista päättää useamman henkilön takaisinperinnästä. Päätös on salattava. Salauksen perusteeksi laitetaan ”Salassa pidettävä – laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 § 23 kohta”. Päätöksen jakelu: asianosainen, asianosaisen esimies, päätöksentekijä ja Sarastia Oy. Päätös toimitetaan Sarastialle Efecte-palvelupyyntöjärjestelmän kautta (palkka-asiat -> aineiston toimittaminen).

Päätöstä tehtäessä on huomioitava, että aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnän suoritusaikataulusta (=maksusuunnitelma) päättää konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja konsernihallinnossa ja koko kaupungin tasolla.

3.1.5 Sarastian toimenpiteet takaisinperintäpäätöksen yhteydessä

Sarastia huolehtii, että esimies saa tiedon alaisensa palkan takaisinperinnästä. Pienissä palkan takaisinperintätilanteissa ei ole aiheellista kuormittaa esimiestä. Siksi ilmoitus esimiehelle tehdään vain määrätyissä tilanteissa (kts. kohta 3.1.1) tai mikäli Sarastia muutoin katsoo ilmoituksen aiheelliseksi.

Sarastia myös vastaa siitä, ettei kulloinkin suoritettavasta palkasta kuitata enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata. Tätä varten Sarastia lähettää palkansaajalle täytettäväksi suojaosuuslaskelmaa varten laaditun lomakkeen (Metku -> Lomakkeet -> Lomake: ”Palkan takaisinperintä suojaosuuslaskelman laatiminen”), jolla palkansaajan tulee ilmoittaa mahdolliset muut tulot sekä huollettavien lukumäärä. Palkansaajan on ilmoitettava tiedot Sarastialle viipymättä, jotta kuittaus voidaan suorittaa oikean suuruisena. Kuittaus tapahtuu useammassa erässä, mikäli seuraavan palkan suojaosuuden ylittävä määrä ei riitä koko rästin suorittamiseen. Suojaosuuslaskelmaa varten täytettävä lomake on saatavilla paperisena Puolalankadun 5:n palvelupisteestä. Myös esimies voi tarvittaessa tulostaa lomakkeen palkansaajalle.

Mikäli palkansaaja pyytää erillistä takaisinperintäpäätöstä, on kaupungin tehtävä palkan takaisinperintäpäätös. Sarastia ilmoittaa palkansaajan esimiehelle tällaisesta pyynnöstä viipymättä, jotta perintäpäätöstä edeltävät toimet voidaan aloittaa. Lisäksi Sarastia ilmoitta esimiehelle kaikki kuulemiseen ja päätöslomakkeeseen tarvittavat tiedot, kuten takaisinperittävän palkan määrän ja perusteen.

Mikäli palkanmaksu uhkaa viivästyä takaisinperintäpäätöksen vuoksi, voi Sarastia kuitenkin kuitata seuraavasta maksettavasta palkasta ilman takaisinperintäpäätöstä sen, mitä laskelmien mukaan palkasta voidaan ulosottokaaren mukaan ulosmitata. Tällä turvataan toisaalta palkansaajan oikea-aikainen palkanmaksu ja toisaalta kaupungin aiheellinen saatava. Sarastia laatii suojaosuuslaskelman kiireellisissä tapauksissa tiedossa olevien esimerkiksi palkansaajalta puhelimitse saatujen tietojen perusteella. Näissäkin tapauksissa on takaisinperintäpäätös tehtävä aina takautuvasti sekä palautettava palkansaajalle mahdollinen liikaa kuitattu määrä.

Palkan takaisinperintä ja kuittaaminen keskeytetään kuitenkin palkan takaisinperintää koskevan selvittelyn ja/tai päätöksenteon ajaksi, mikäli takaisinperittävän palkan peruste tai määrä on epäselvä. Kuittaamista ei myöskään tehdä, mikäli palkansaaja on riitauttanut takaisinperinnän kunnallisen pääsopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja riitautus ei ole selvästi aiheeton. Riitautuksen tietoonsa saaneen esimiehen tulee toimittaa tieto riitautuksesta Sarastialle viipymättä. Takaisinperintäpäätöksen saatuaan, Sarastian tehtävänä on huolehtia takaisinperintäpäätöksen toimeenpanosta.

3.1.6. Erityistilanteita

Vuosilomien ja säästövapaiden käyttö palkan takaisinperinnässä

Tietyissä tilanteissa (yleensä pitkien poissaolojen yhteydessä) voidaan palkan takaisinperinnässä hyödyntää kertyneitä vuosilomia ja säästövapaita. Vuosilomien ja säästövapaiden hyödyntäminen palkan takaisinperinnässä edellyttää, että esimies on saanut palkansaajalta luvan vuosilomien käyttöön ja että palkansaajalle jää edelleen vuosilomalaissa säädetty minimimäärä lomia. Sarastian tulee tarkistaa vuosilomien käytön sallittavuus HPK:sta vielä ennen kuittaamista. Mikäli lupa palkansaajalta saadaan, syntynyttä rästiä kuitataan maksettavilla lomakorvauksilla.

Suojaosuuslaskelmaan tarvittavien tietojen myöhästyminen tai myöhempi korjaaminen

Mikäli palkansaaja toimittaa suojaosuuden laskemista varten pyydetyn lomakkeen myöhässä, tekee Sarastia korjauslaskelman. Mikäli uuden laskelman mukaan Sarastian tulee palauttaa palkansaajalle palkkaa, tehdään palautus kuittipalkkana. Palkka lähtee maksuliikenteestä maksuun 3. arkipäivänä lomakkeen saapumisesta. Palkkaa ei kuitenkaan laiteta kuittipalkkana maksuun, vaan palautetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä, mikäli palautettava summa on alle 50 euroa. Tämä johtuu siitä, että virhe kuittauksesta johtuu palkansaajan viiveestä ja palkan palautus kuittipalkkana on kaupungille erikseen laskutettavaa työtä.

On myös mahdollista, että palkansaajan tiedot tuloissa ja huollettavien lukumäärissä muuttuvat, mikäli palkan kuittaus jatkuu pitkään. Palkansaajan toimittamat uudet tiedot huomioidaan seuraavan palkanpidätyslaskelman yhteydessä.

3.2 PALKAN TAKAISINPERINTÄ LASKULLA

Aina palkan takaisinperintä ei onnistu kuittaamalla. Tällainen tilanne syntyy, mikäli työ- tai virkasuhde on päättynyt tai maksettava nettopalkka on pienempi kuin ulosottokaaren mukaan palkansaajalle jätettävä suojaosuus.

Palkan takaisinperinnän prosessi laskulla on esitetty kuvassa 2.

Palkansaaja voi palauttaa palkan nettomääräisenä, mikäli palautus tapahtuu viimeistään palkanmaksua seuraavan vuoden heinäkuun viimeiseen päivään mennessä. Tämän jälkeen palkan palautus tapahtuu bruttomääräisenä.

3.2.1 Palkan takaisinperintä palvelussuhteen päätyttyä

Sarastia lähettää velalliselle laskun takaisinperittävästä palkasta. Mikäli velallinen ei maksa laskua tai pyytää maksusuunnitelmaa, siirtää Sarastia asian perintään. Tämän jälkeen velalliselle lähetetään maksumuistutus. Maksusuunnitelman tekeminen tässäkin vaiheessa on mahdollista.

Mikäli velallinen ei maksa saatavaa maksumuistutuksen eräpäivään mennessä tai jättää noudattamatta maksusuunnitelmaa, siirrytään vapaaehtoiseen perintään eli lähetetään asiasta maksuvaatimukset ja jatketaan perintää tarvittaessa oikeudellisen perinnän kautta.

Mikäli entinen työntekijä tai viranhaltija on pyytänyt takaisinperintäpäätöstä, keskeytetään perintä päätöksenteon ajaksi. Myös työ- tai virkasuhteen päätyttyä tehdään palkan takaisinperintäpäätös aina, mikäli kaupungin entinen työntekijä tai viranhaltija sitä vaatii. Prosessi etenee kuten voimassa olevankin palvelussuhteen osalta sillä poikkeuksella, ettei palkasta kuittaaminen ole mahdollista. Vaikka palvelussuhde onkin päättynyt, tulee kaupungin järjestää asiasta asianosaisen kuuleminen. Sarastia huolehtii, että toimiala saa tiedon siitä, että päätöstä on vaadittu sekä toimittaa toimialalle päätökseen tarvittavat tiedot.

3.2.2 Palkan takaisinperintä, kun palkka liian pieni kuittaamiseen

Joissain tilanteissa voi nettopalkka jäädä alle ulosottokaaren suojaosuuden (esim. osa-aikaisuus tai suuri määrä huollettavia). Esimerkiksi viisilapsisen perheen vanhemmalle palkasta jätettävä suojaosuus on 1878,30 euroa kuukaudessa (v. 2018).

Koska tulot voivat vaihtua ja huollettavien lukumäärä muuttua, on palkansaaja velvollinen ilmoittamaan tuloissa tai huollettavien lukumäärässä tapahtuvat muutokset viipymättä Sarastiaan suojaosuuslaskelmaa varten laaditulla lomakkeella, jossa on palkansaajan allekirjoitus.

3.3 TAKAISINPERINNÄSTÄ LUOPUMINEN TAI TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMINEN

Aiheettomasti maksettu palkka on palkansaajan saama perusteeton etu, joka peritään takaisin. Turun kaupungissa noudatetun käytännön mukaan aiheettomasti maksettu palkka on peritty pääsääntöisesti takaisin, ellei ole olemassa jotain erityistä syytä siihen, että aiheettomasti maksettu palkka jätettäisiin takaisin perimättä joko kokonaan tai osittain. Kohtuullistaminen on siten poikkeuksellista ja hallintosäännön mukaan sen takaisinperinnästä luopumisesta päättää aina kaupunginhallitus. Käytännössä kuitenkin useimmat aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintätapaukset hoidetaan palkansaajan ja toimialan välillä ilman, että palkansaaja vastustaa takaisinperintää.

Mikäli esimiehen tietoon tulee, että palkansaaja haluaa takaisinperittävän palkan kohtuullistamista, tulee esimiehen ohjeistaa palkansaajaa odottamaan takaisinperintäpäätöstä ennen kohtuullistamisvaateen esittämistä, sillä kohtuullistamisvaadetta ei käsitellä ennen kuin päätös palkan takaisinperinnästä on tehty päätös. Esimiehen tulee ohjata palkansaaja tekemään kirjallisen kohtuullistamisvaateen Turun kaupungin kirjaamoon osoitteella Turun kaupunginhallitus, PL 355, 20101 Turku. Kohtuullistamisvaateen tekeminen ei pysäytä palkan takaisinperintää kohtuullistamista koskevan vaatimuksen käsittelyn ajaksi.

LIITTEET

Kuva 1. Prosessikaavio palkan takaisinperinnästä kuittaamalla

* Sarastia on aina yhteydessä palkansaajan esimieheen Efecten kautta seuraavissa tilanteissa: 1) palkansaaja pyytää, että palkkarästi kuitataan lomista, 2) palkka-ajon jälkeen rästilistalle nousseen takaisinperittävän palkan määrä on vähintään 500 euroa, 3) rästilistalle nousseen palkan määrä on alle 500 euroa, mutta Sarastia ja palkansaaja eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen takaisinperinnästä tai 4) palkansaaja pyytää takaisinperintäpäätöstä.

Kuva 2. Prosessikaavio palkan takaisinperinnästä laskulla