Kaupunginhallitus päätti 20.8.2018 § 305 merkitä tiedokseen Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä vastaanotetut lausunnot ja palautti valmisteluun Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksen siten, että tilatarveselvitystä täydennetään uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä. Kaupunginhallitus päätti myös aloittaa Aninkaistenkatu 7–9 korttelin tontinluovutuskilpailun.

Tilatarveselvitystä on nyt laajennettu uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä ja tontinluovutuskilpailun käynnistämistä varten on laadittu kolmeen eri skenaarioon perustuva ulkopuolinen kehityspotentiaaliselvitys.

Toimitilapäällikkö Nora Hilden 27.6.2018:

Turun konserttitalo osoitteessa Aninkaistenkatu 9 on vuonna 1952 valmistunut Suomen ensimmäinen, vain konserttikäyttöön rakennettu sali. Koko konserttitaloa kattavaa peruskorjausta kohteelle ei ole sen historiassa tehty. Konserttitalossa on vuosien varrella tehty monenlaisia vaadittuja korjaustoimenpiteitä sekä erilaisia ajanmukaistamistoimenpiteitä ja parannuksia. Konserttitalon tilat eivät enää palvele kaikin osin toiminnallisesti käyttäjien tarpeita.

Tila on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja vaatii täydellisen peruskorjauksen. Peruskorjausprosessin aloittamiseksi on laadittu tilan pääkäyttäjän, Turun filharmonisen orkesterin tilatarveselvitys. Tarveselvityksen tarkoituksena on selvittää nykytilanteen pohjalta tilaa käyttävien toimijoiden tilatarpeet sekä mahdollistaa tilan laajempi käyttö ja hyödyntäminen.

Tilatarpeet

Tarveselvityksessä on määritetty ensisijaisesti pääkäyttäjän toiminnalliset tilatarpeet. Merkittävimmät tarpeet liittyvät seuraaviin tekijöihin:

Sali ja sen akustiikka

Konserttisali on Turun konserttitalon tärkein tila. Se on akustinen, ensisijaisesti musiikkiesityksiä varten suunniteltu tila, joka muun rakennuksen tavoin vaatii uudistamista ja parannuksia. Tarpeet liittyvät mm. lavan muodon, koon ja korkeuden muuttamiseen, salin audiovisuaaliseen tekniikkaan sekä yleisöpaikkojen lukumäärään. Lisäksi tulee varmistaa, että salin akustiikka toimii ensiluokkaisesti.

Sosiaali- ja harjoitustilojen lisääminen

Konserttitalon henkilökuntatilat ovat alun perin suunniteltu huomattavasti pienemmälle henkilöstömäärälle. Peruskorjauksessa ja laajennuksessa tulisi varata sosiaali- ja pukeutumistiloja 90–100 hengelle ja orkesterilämpiö tulisi mitoittaa suuret tuotannot huomioiden. Lisäksi tulisi lisätä harjoitustiloja yksittäisille muusikoille ja suurempia tiloja soitinryhmäkohtaiseen sekä pienemmille kokoonpanoille soveltuvaan harjoitteluun.

Muut tilat

Konserttitaloon tarvitaan pääkäyttäjän esitys- ja harjoitustarpeisiin sekä pienimuotoisempiin sidosryhmätapahtumiin monikäyttöinen tila. Tila voisi toimia orkesterin harjoitustilana silloin, kun pääsali on ulosvuokrattu. Tämä mahdollistaa pääsalin joustavamman ulosvuokrauksen.

Lisäksi tarvitaan uusi, kooltaan ja muodoltaan muunneltava monitoimitila laajimmillaan noin 250–300 hengelle. Monitoimitila mahdollistaisi erityyppisten sidosryhmätilaisuuksien sekä pääsalista irrallisten tapahtumien järjestämisen sekä konserttitalon pääkäyttäjän, että muiden toimijoiden toimesta. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää pääkäyttäjän harjoituskäytössä.

Logistiikan parantaminen

Konserttitaloon saapuvalle ja sieltä lähtevälle tavaraliikenteelle tulisi saada katettu purku- ja lastaustila katutasoon. Lastaustilassa tulisi olla lastausramppi ja mahdollisen lastaushissin kautta yhteys konserttisalin varasto- ja takatiloihin sekä lavalle.

Konserttitalon perustoiminta tarvitsee riittävän määrän ergonomia- sekä kosteus- ja lämpötilavaatimukset täyttäviä varastointitiloja instrumenteille sekä lava- ja tekniselle tarpeistolle. Tiloissa tulisi huomioida myös mahdollisten näyttämöllisten tuotantojen varastointitarpeet.

Konserttiyleisön näkökulmasta sisäänkäynti vilkkaasti liikennöityjen katujen risteyksessä ei ole houkuttelevin ja tähän liittyy myös turvallisuusnäkökulmia. Ulkopuoleista atmosfääriä tulisi kehittää viihtyisäksi sekä yhteneväksi Puutorin kanssa ja näin nostaa konserttitalon profiilia.

Tarveselvitystyöryhmä pyrki alustavasti tunnistamaan myös peruskorjaukseen liittyviä teknisiä tarpeita. Tekniset tarpeet liittyvät rakennustekniikan ja rakennuksen talotekniikan kunnostamiseen sekä korjaamiseen. Näitä tarpeita pyrittiin huomioimaan käytettävissä olevan tiedon mukaan hankkeen tarveselvitysvaiheen kustannusarviota määritettäessä. Peruskorjaukseen liittyviä teknisiä tarpeita ja toimenpiteitä jatkosuunnitellaan ja täsmennetään hankkeen seuraavassa vaiheessa, jossa laaditaan hankesuunnitelma.

Ratkaisuvaihtoehdot

Tarveselvityksessä on tilatarpeiden pohjalta määritelty ratkaisuvaihtoehtoja tilahankkeen toteuttamiseksi, huomioiden nykyisten tilojen asettamat reunaehdot. Ratkaisuja etsittäessä kävi nopeasti selväksi, että vain pieneen osaan orkesterin tilatarpeista kyettäisiin vastaamaan nykyisten konserttitalon tilojen puitteissa. Tästä syystä tarveselvitystä laadittaessa otettiin selvityksen osaksi myös konserttitaloon yhteydessä olevat, mutta tällä hetkellä Turun kaupungin sivistystoimialan, Turun ammatti-instituutin käytössä olevat tilat konserttitalon takana, Aninkaisten koulutalon A-siivessä. Seuraavassa on esitelty tiivistetysti esitettävät ratkaisuvaihtoehdot:

Perusratkaisu

Työnimellä ”perusratkaisu” kulkeva esitys sisältää tilatarpeiden ratkaisuvaihtoehtona konserttitalon olemassa olevien tilojen peruskorjauksen, lisätilojen ottamisen Aninkaisten koulutalon A-siivestä ja niiden peruskorjauksen orkesterin käyttöön sekä uudisrakentamalla toteutettavan tavaranlastaustilan Sibeliuksenkadun Arkistonpolun puoleiseen päähän.

Nykyisin konserttitalon kellarikerroksessa sijaitsee keilahalli. Nämä tilat ovat tarveselvityssuunnitelmassa varattu konserttitalon tulevan talotekniikan tarpeisiin. Kellarikerrokseen uudisrakennettavalta lastausalueelta järjestetään esteetön kulku hissin kautta lavalle.

Ensimmäisessä kerroksessa nykyisin sijaitsevat orkesterin hallintohenkilöstön toimistotilat esitetään siirrettäväksi koulutalon neljänteen kerrokseen. Jäävä tila otetaan yleisötiloiksi kahvila/ravintolakäyttöön ja vaatesäilytys siirretään alalämpiössä toiseen sijaintiin yhtenäisemmän kahvilatilan muodostamiseksi. Yleisöpalvelutiloihin tehtäisiin uusi henkilöhissillinen yhteys ylälämpiöön asiakkaiden esteetöntä kulkua varten.

Ensimmäiseen kerrokseen esitetään puhkaistavaksi yhteys koulutalon puolelle. Tästä johtuen yleisö-wc:t siirrettäisiin uuteen sijaintiin ja samalla niiden määrää kyettäisiin lisäämään. Koulutalosta otettaisiin nykyisin liikuntasalikäytössä oleva tila monitoimitilaksi sekä konserttitalon käyttöön pieni auditorio. Näiden tilojen avulla talon käyttömahdollisuuksia ja tarjottavien tapahtumien kirjoa pystyttäisiin laajentamaan.

Toisessa kerroksessa sijaitsee hankkeen merkittävin tila, pääsali. Orkesterin tilatarpeisiin esiintymislavan osalta pyritään vastaamaan madaltamalla sekä laajentamalla lavaa kohti permantoa. Lavan laajentamisen vuoksi menetettävät istumapaikat korvataan tiivistämällä nykyisellään väljähköt penkkirivit. Tavoitteena on, että nykyinen paikkamäärä (1002 paikkaa) säilyisi.

Esiintymislavan taustatiloiksi muodostetaan sosiaali- ja pukeutumistiloja orkesterin ja vuokratuotantojen tarpeen mukaisesti. Orkesterilämpiölle varataan nykyistä enemmän tilaa toimistotilojen siirtyessä koulutalon puolelle. Lavan taakse saadaan myös muodostettua kaivattua soitinten varastointitilaa.

Kolmannessa kerroksessa pääsalin puolelle esitetään parvien rakentamista istumapaikkojen lisäämiseksi salin kummallekin sivulle. Parvien rakenteelliset toteuttamismahdollisuudet ja toteutuva paikkamäärä täsmentyvät hankesuunnittelussa. Koulutalon puolelta otettaviin 3. kerroksen tiloihin tultaisiin sijoittamaan kaivattuja harjoitushuoneita yksilö- ja ryhmäharjoittelua varten.

Neljänteen kerrokseen esitetään sijoitettavaksi varastotiloja konserttitalon puolelle. Koulutalon puolelle sijoittuisi harjoitushuoneita, nuotisto sekä ensimmäisestä ja toisesta kerroksesta siirrettävät toimistotilat.

Laajennusvaihtoehdot

Edellä esitettyyn peruskorjaus ja laajennus -ratkaisuvaihtoehtoon määritettiin myös erilaisia lisärakennusoptioita. Ne kulkevat tarveselvitysvaiheessa työnimillä:

- Alikulku-laajennusvaihtoehto

- Puutori-laajennusvaihtoehto

- Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehto

Alikulku-laajennusvaihtoehdossa rakennettaisiin kulkuväylä Aninkaistenkadun alitse Puutorilta konserttitaloon. Tämä mahdollistaa konserttitalon pääsisäänkäynnin siirtämisen Puutorin puolelle. Puutorin puolella sijaitseva sisäänkäynti olisi nykyistä sisäänkäyntiä saavutettavampi ja rauhallisempi. Alikulku-laajennus parantaisi konserttitalon vastaanottotiloja, sillä sinne on kaavailtu toteutettavaksi vaatesäilytys- ja lipunmyyntitiloja. Tämä vapauttaisi nykyisen ala-aulan tiloja muuhun käyttöön. Alikulku-laajennusvaihtoehto kytkee konserttitalon ja Puutorin toisiinsa tehden niistä yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Puutorin puolella alikulkutunneliin voitaisiin rakentaa yhteys Puutorin pysäköintihalliin. Konserttitalon puolella alikulkutunnelista tulisi yhteys konserttitalon kellarikerrokseen, josta noustaisiin luiskaa pitkin konserttitalon alalämpiöön. Alikulku-laajennusvaihtoehto toteutuessaan asettaa reunaehtoja mahdolliselle myöhemmälle maanalaiselle rakentamiselle.

Puutori- ja Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehdot sisältävät molemmat samoja toiminnallisia tarpeita tyydyttäviä tilaratkaisuja (salitila, kahvila/ravintola sekä tukitilat).

Puutori-laajennusvaihtoehto toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten Puutorin kokonaiskehittämistä, jonka tavoitteena on elävöittää Puutoria. Laajennusosaan on mielekästä toteuttaa sisäinen kulkuyhteys ja se voidaan toteuttaa kadun alta (Alikulkulaajennus) tai lasitettuna kävelysiltana. Alikulkuvaihtoehto on toimivampi, sillä siihen sijoittavat vaatesäilytys- ja muut tilat parantavat kohteen sisäisen logistiikan toimivuutta.

Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kytkeytyy hyvin olemassa olevaan Konserttitaloon ja on toteutettavissa ilman alikulkua Puutorille. Vaihtoehto toteuttaa Puutorin kehittämis- ja elävöittämistavoitetta heikommin kuin laajentaminen Puutorille. Lisäksi vaihtoehdossa on tarpeen siirtää Aninkaisissa sijaitseva kaupunginarkisto toisiin tiloihin, uudisrakennuksen sijoittuessa osittain tämän paikalle.

Hankkeen kustannusarviot

Edellä esitetyille ratkaisuvaihtoehdoille on määritetty kustannusarviot. Kustannusarviointi on perustunut tarveselvityksessä esitettäviin tilamuutoksiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin rakennusteknisiin reunaehtoihin. Kustannusarvio tulee tarkentumaan hankkeen jatkosuunnittelun edetessä.

Ratkaisuvaihtoehtojen kustannusarviot ovat:

• Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 33.606.000 €
• Alikulkutunneli (kevyt liikenne) 6.700.000 €
• Puutori-laajennusvaihtoehto 10.900.000 €
• Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto 10.450.000 €.

Kaikki esitetyt hinnat ovat alv 0 %.

Arvio käyttäjälle kohdistuvista kuluista

Käyttäjille aiheutuvat, Turun kaupungin sisäisen vuokrajärjestelmän mukaiset vuokra-arviot on laskettu edellä esitetyistä kustannusarvioista:

• Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 237.806,43 €/kk tai 2.853.677,16 €/v.
• Alikulkutunneli 46.235,88 €/kk tai 554.830,56 €/v.
• Puutori tai Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kukin 71.745,05 €/kk tai 860.940,60 €/v.

Vuonna 2017 Turun filharmoninen orkesteri maksaa tiloistaan sisäistä vuokraa 691.608,96 euroa vuodessa. Edellä esitettyjen tulevien vuokra-arvioiden perusteella käyttäjän maksamat sisäiset vuokrat tulevat nousemaan vaihtoehdosta riippuen 2.162.068 – 3.577.839 euroa vuodessa.

Konserttitalon käytössä arvioidaan nykyisin olevan noin 7.200 brm² (arvio perustuu tarveselvitystä varten laadittuihin sijoittumissuunnitelmiin, pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu). Perustuen laadittuihin sijoittumissuunnitelmiin tilamäärä käyttäjällä kasvaa peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen vaihtoehdosta riippuen 3.000–5.550 brm²:a.

Peruskorjaukseen ja laajennukseen liittyvät irtaimistohankintakulut arvioidaan alustavasti olevan 2–3 miljoonaa euroa. Tarkempi suunnitelma irtaimistokalusteiden uusimistarpeesta ja hankinnoista sekä niiden kustannuksista tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Käyttäjätoimialan tulee hankkeen toteutuessa varautua irtaimiston hankintakustannuksien kattamiseen.

Tilatarveselvityksestä saadut lausunnot

Turun kaupunginhallitus päätti 23.10.2017 § 439 pyytää lausunnon Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä kulttuurilautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta, kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta, vapaa-aikatoimialan museopalveluilta, KOy Puutorin Pysäköinniltä, Turun Musiikkijuhlasäätiöltä ja Senaatti Kiinteistöiltä/Kansallisarkistolta sekä muilta Puutoriin rajoittuvien kiinteistöjen omistajilta marraskuun loppuun mennessä.

Lausunnon toimittivat kulttuurilautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta, vapaa-aikatoimialan museopalvelut, KOy Puutorin Pysäköinti, Turun Musiikkijuhlasäätiö, Senaatti Kiinteistöt, Asunto Oy Kipinäkankare, Asunto Oy Urania Bostads Ab, Aninkaisten Asunto-Oy ja Turun Keilailuliitto ry.

Oheismateriaaliksi 1 on koottu vastaanotetuista lausunnoista katsaus. Kaikki lausunnot täydellisinä ovat oheismateriaalina 2.

Salin akustiikkaselvitys

Tilatarveselvityksen laadinnan yhteydessä tunnistettiin peruskorjaukseen liittyviä jatkoselvitysaiheita, jotka nousivat esille myös vastaanotetuissa lausunnoissa. Aiheet liittyvät salin akustiikkaan sekä lavan kokoon. Akustisten parannusten mahdollisuuksia pienimuotoisesti, salin nykyinen muoto ja ulkonäkö säilyttäen selvitettiin alustavasti jo tilatarveselvitykseen.

Jatkoselvityksenä vuoden 2018 alussa kartoitettiin salin muotoa muuttavampien ratkaisujen vaikutuksia akustiikkaan, salin ulkonäköön (sisä- ja ulkopuoli) sekä hankkeen kustannuksiin.

Jatkoselvitykset laadittiin yhdessä akustiikka-asiantuntijan ja arkkitehdin kanssa. Selvityksen lopputulemana laadittiin ehdotus saliin kohdistuvista merkittävistä muutostoimista, jotka aikaansaavat optimaalisen akustiikan. Muutostoimet akustiikan optimoimiseksi edellyttäisi, että salia tulisi korottaa 5-8 metriä ja sali tulisi kaventaa sisältä niin kutsuttuun ”kenkälaatikko” -malliin. Lavaa kasvatettaisiin sekä katselupaikkoja ja -parvia lisättäisiin. Näin saavutettaisiin lavakoko, jolle mahtuu täysi sinfoniaorkesteri sekä tavoiteltu suurempi yleisöpaikkamäärä (1 250 paikkaa). Orkesterimonttua ei tässäkään ratkaisussa kyetä toteuttamaan alalämpiön sijainnin vuoksi.

Edellä esitetyille muutostoimenpiteille on määritetty kustannusarvio, joka on 20 137 000 €. Tämä kustannus tulee edellä esitettyjen kustannusarvioiden lisäksi. Muutostoimenpiteiden kustannusarvioon sisältyvät mm. salin korotuksesta aiheutuva bruttoalan lisääntyminen noin 2 000 brm²:lla ja kaikkien perustusten vahvistus.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja toimitilapäällikkö Nora Hildén 8.5.2019:

Uudisrakennuksen vaihtoehtoselvitys

Mikäli nykysalin akustiikan optimointitoimenpiteet toteutettaisiin peruskorjauksen yhteydessä, nousisi konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio vähintään noin 53.800.000 euroon. Tämä summa ei sisällä vielä kevyen liikenteen alikulkutunnelia (6,7 M€) tai Puutorin tai Maariankadun päädyn laajennusosia (yhteensä noin 21 M€).

Turun kaupunginvaltuusto päätti 28.5.2018 § 130, että Ruiskatu 8:n jatkokäytöstä laadittu hankesuunnitelma hylätään ja siirrytään selvittämään ammatillisen koulutuksen uuden kampuksen toteuttamista Ruiskadulle, Peltolaan, Kupittaalle tai Itäharjulle.

Osana tätä kampusselvitystä ovat olleet myös ammatti-instituutin toiminnot Aninkaisten koulukiinteistössä (Aninkaistenkatu 7). Ne on esitetty siirrettäväksi tulevaisuudessa Itäharjun alueelle toteutettavaan Taitokampukseen. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy kampuksen tarveselvityksen esityksen mukaisesti, koulutoiminnan siirtyminen pois Aninkaisten rakennuksista luo mahdollisuuden Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistön (tunnus 853-6-26-5) kehittämiseen kokonaisuutena. Samalla muodostuu epävarmuutta siitä, onko konserttitalon laajennukseen tarvittavat tilat koulutalon A-siivestä mahdollista edelleen ottaa orkesteritoiminnan käyttöön.

Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon kustannukset ovat osoittautuneet muodostuessa huomattavan korkeiksi ottaen huomioon vielä laajaan peruskorjaukseen liittyvät riskitekijät. Lisäksi Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistön kokonaiskehitysmahdollisuuksien vuoksi sekä toiminnallisten etujen ja kustannusten selvittämiseksi on ollut tarkoituksenmukaista laatia tilatarveselvitys myös konserttitalon korvaavien tilojen toteuttamiseksi uudisrakentamalla

Kaupunginhallitus päättikin 20.8.2018 § 305 edellä mainituilla perusteilla palauttaa Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksen täydennettäväksi uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä sekä aloittaa samalla Aninkaistenkatu 7–9 korttelin tontinluovutuskilpailun valmistelun.

Kaupunginhallituksen 20.8.2018 päätöksen mukaisesti laadittua tilatarveselvitystä on täydennetty uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä (liite 2). Peruskorjaus- ja laajennusselvityksen yhteydessä määritettiin Turun Filharmonisen orkesterin nykyisen ja tulevan toiminnan lähtökohdista tavoitteet tuleville tiloille. Nämä samat tavoitteet ovat toimineet myös uudisrakennusvaihtoehdon selvityksen reunaehtoina. Uudisrakennusvaihtoehdon tilaohjelma laadittiin sijaintipaikkariippumattomana.

Kaupunginhallitus käsitteli 8.4.2019 § 149 Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarve- ja uudisrakennusvaihtoehdon selvitystä ja päätti tuolloin pyytää lausunnot Turun Konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen tilatarveselvityksestä kulttuurilautakunnalta ja kaupunkiympäristölautakunnalta.

Uudisrakennuksen tilat

Konserttisali, monitoimisali ja yleisötilat

Uudisrakennuksen tavoitteena on toteuttaa konserttitalo optimaalisen konserttiakustiikan konserttisalilla. Salin katsomo on mitoitettu 1.300 katsojaa varten paikkojen jakautuessa permannolle ja parville. Saliin on mitoitettu myös kuoroparvi toteutettuna siten, että mikäli parvi ei ole kuoron käytössä, voidaan se ottaa katsojien käyttöön salin paikkamäärän kasvaessa yhteensä 1.400 istumapaikkaan.

Katsomon ja lavan suunnittelussa on huomioitu monitoimisuus, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumakonseptien toteuttamisen. Tähän on varauduttu mm. sivu- ja takanäyttämötilojen avulla. Portaittain säädettävä näyttämö on suunniteltu riittävän suureksi 95 soittajalle. Näyttämöstä olisi lisäksi alaslaskettavissa orkesterisyvennys 50 muusikolle.

Uudisrakennuksen tilaohjelmaan on huomioitu tasalattiainen ja enintään 350 katsojan monitoimisali. Pääasiallinen toiminta olisi kamarimusiikkisalina, mutta tila olisi käytettävissä myös muihin tapahtumiin ja orkesterin harjoitteluun.

Aula- ja lämpiötilat on mitoitettu ottaen huomioon yhtäaikainen maksimiyleisömäärä. Tiloihin on määritetty wc-tilat, vaatesäilytys sekä eriytettävä pieni kabinettitila yleisötapahtumia varten. Kahvila- ja ravintolasali on mitoitettu 140 asiakkaalle.

Peruskorjausvaihtoehdossa konserttisalin katsomopaikkamäärän kasvattaminen edellyttää sitä, että samanaikaisesti toteutetaan myös nk. salin optimointiratkaisu. Vain tällä tavalla olisi saavutettavissa 1.250 katsomopaikkaa ja optimaalinen konserttisaliakustiikka. Orkesterimonttua ei ole mahdollista toteuttaa nykyiseen konserttitaloon edes peruskorjauksen ja optimoinnin yhteydessä.

Esiintyjien tilat

Esiintyjien tiloissa on huomioitu mm. pukuhuoneet, orkesterilämpiö, soitinvarastot sekä soitinsektioiden- ja ryhmäharjoitteluhuoneet.

Muut tilat

Muut tilat koostuvat hallinto- ja taustahenkilökunnan toimistotiloista, nuotistosta, aulapalvelutilasta, myymälästä, huoltotiloista ja näyttämötekniikan tiloista. Lisäksi tilaohjelmassa on huomioitu varastotiloja mm. soitinkoteloille, lavarekvisiitalle, valo- ja äänikalustolle sekä erillinen lastausalue.

Uudisrakennusvaihtoehdon ja peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon kustannusvaikutukset

Kaikki esitetyt hinnat ovat alv 0 %.

Uudisrakennusvaihtoehto

Uudisrakennukselle määritetyn tilaohjelman mukainen bruttoala on 11.380 brm².

Edellä esitetylle tilaratkaisulle on laadittu kustannusarvio käyttäen tavoitehinta-arviomenetelmää. Sen mukaan hankkeen perustamiskustannukset ovat 57.493.000 € (alv 0 %). Kustannukset on laskettu Haahtela-indeksin hintatasolla 1-2019 / 96.0.

Kustannusarvioon tulee merkittävästi vaikuttamaan valittu sijoituspaikka. Sen myötä täsmentyvät mm. perustamisolosuhteet sekä muut suunnitteluratkaisuja määrittelevät reunaehdot. Kustannusarviossa ei ole huomioitu pysäköintiratkaisuja, jotka ovat myös paikkasidonnaisia. Tällaisia paikkasidonnaisia, kustannusvaikutteisia tekijöitä ovat lisäksi piharatkaisut, mahdolliset tarpeet infraratkaisujen tekemiseen ja mahdolliset tontin hankintakustannukset.

Kaikki edellä mainitut kustannukset täsmentyvät edelleen hankesuunnittelussa, mikäli tarveselvityksen hyväksymisen yhteydessä päätetään jatkaa hanketta uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta.

Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehto

Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon tilatarveselvityksessä määritettiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tilatarpeiden pohjalta. Ratkaisuvaihtoehtojen kuvaukset kustannusarvioineen on esitetty tarveselvityksessä (liite 1). Alle on kerätty vaihtoehtojen kustannusvaikutukset, jotka on indeksikorotettu uudisrakennusvaihtoehdon kanssa vertailukelpoiseen hintatasoon (Haahtela indeksi 1/2019):

Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 11.226 brm²:

35.858.000 €

Alikulkutunneli (kevyt liikenne) 870 brm²:

7.149.000 €

Puutori-laajennusvaihtoehto 1 697 brm²:

11.630.000 €

Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto 1 536 brm²:

11.150.000 €

Salimuutokset akustiikan optimoimiseksi 1 640 brm²:

21.486.000 €

Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon vertaamisen uudisrakennusvaihtoehtoon tekee vaikeaksi se, että peruskorjauksen yhteydessä toimitaan olemassa olevien tilojen kanssa. Näin ollen peruskorjauksessa joudutaan ottamaan orkesterin käyttöön tilakokonaisuuksia, jotka ovat toiminnallisesti ja tilankäytöllisesti tarkoituksenmukaisia, mutta eivät välttämättä kovin tilatehokkaita.

Vertailua voitaneen tehdä kuitenkin toiminnallisuuksien kautta. Mikäli peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdossa valitaan konserttitalon ja koulutalosta tarvittavien tilojen peruskorjaus ja salimuutokset akustiikan optimoimiseksi sekä jompikumpi (Puutori- tai Maariankadun -pääty) laajennusvaihtoehdoista, muodostuu uudisrakennusta vastaava toiminnallinen kokonaisuus. Peruskorjausvaihtoehdossa tämän yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 68,5 M€ uudisrakennuksen ollessa vastaavasti noin 57,5 M€

Arvio käyttäjälle aiheutuvista kustannuksista

Vuonna 2019 Turun filharmoninen orkesteri maksaa nykyisistä tiloistaan sisäistä vuokraa 691.609 euroa vuodessa.

Käyttäjätoimialan tulee varautua irtainten kalusteiden sekä av-tekniikan hankintaan. Alustavasti voidaan arvioida, että nämä kulut olisivat 2–3 miljoonaa euroa molemmissa vaihtoehdoissa.

Käyttäjille aiheutuvat Turun kaupungin sisäisen vuokrajärjestelmän mukaiset vuokra ‐arviot on laskettu edellä esitetyistä kustannusarvioista.

Uudisrakennusvaihtoehto

Arvio käyttäjälle kohdistuvasta sisäisestä vuokrasta:

398.667 € kuukaudessa

4.784.000 € vuodessa

Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehto

Arviot käyttäjälle muodostuvista sisäisistä vuokrista kussakin vaihtoehdossa:

Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 237.806 €/kk tai 2.853.677 €/v.

Alikulkutunneli 46.235 €/kk tai 554.830 €/v.

Puutori- tai Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kukin 71.745 €/kk tai 860.940 €/v.

Salimuutokset akustiikan optimoimiseksi 127.203 €/kk tai 1.490.432 €/v.

Sisäisen vuokran lisäksi toimialan maksettavaksi tulevat kustannukset vedestä, jätevedestä ja sähköstä.

”Hybridirakennus”

Konserttitalohankkeen kanssa on samanaikaisesti valmistelussa Historian museo -hanke. Molempien hankkeiden ollessa vielä tilaohjelmavaiheessa, laadittiin näistä selvitys, jossa tarkasteltiin nk. ”hybridirakennuksen” tilatehokkuuspotentiaalia (liite 3).

Yhteiskäyttömahdollisuuksia löydettiin pääasiassa aulatiloissa ja lämpiössä sekä ravintolassa. Hyötyalojen osalta havaittiin, että sijoittamalla konserttitalo ja Historian museo samaan rakennukseen, olisi tilasäästöä saatavissa noin 800 m². Rakennuksien yhteenlaskettu hyötyala noin 13.000 m^2, , joten tilasäästö olisi noin 6 % hybridirakennuksen yhteenlasketusta hyötyalasta. Ratapihan Kehitys Oy on tuottanut kaupungille ulkopuolisena näkemyksenä liitteen 4 mukaisen vertailuesityksen konserttitalon uudisrakennusvaihtoehdon hinta-arviosta ja hybriditoteutuksen eduista.

Tilaohjelmapohjaisen kustannusarvion perusteella on arvioitavissa, että hybridirakennus alentaisi perustamiskustannuksia noin 3 - 3,5 M€ jakautuen yhteisesti molemmille hankkeille. Hybridirakennuksen toteutusmahdollisuuksia arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että rakennuksen bruttoala on tilansäästöpotentiaali huomioiden noin 18.000 brm². Näin ollen rakennuksella pitää olla sellainen tontti, jolle näin laaja kokonaisuus mahtuu ja myös kaupunkikuvallisesti soveltuu. Lisäksi hybriditoteutuksen haasteena voi olla hankkeiden jaksottaminen investointiohjelmaan. Historian museon valmistumisen takarajana on pidetty Turun juhlavuotta 2029, kun konserttitalon tilantarve peruskorjaamalla tai uudisrakentamalla on nykyisten tilojen huonosta kunnosta johtuen välitön.

Aninkaistenkatu 7–9 kiinteistö ja sen myyntipotentiaali

Turun kaupunginhallitus päätti 20.8.2018 § 305, että aloitetaan Aninkaistenkatu 7-9 korttelin tontinluovutuskilpailun valmistelu aloitetaan. Tämän päätöksen seurauksena on teetetty ko. kiinteistöstä kehityspotentiaaliselvitys. Selvityksessä määritettiin kolme erilaista skenaariota, jotka kuvaavat uudisrakennusoikeuden määrän vaikutusta tuottoarvioon. Kehityspotentiaaliselvityksen mukaan Aninkaistenkatu 7-9 kiinteistöstä olisi saatavissa tuottoa uudisrakennusoikeiden määrästä riippuen 12 - 20 M€:a, joka vastaavasti alentaa uudisrakennuksen nettoinvestointikustannuksen noin 37,5 - 45,5 miljoonaan euroon.

Mikäli tarveselvityksen hyväksymisen yhteydessä päädytään konserttitalon peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehtoon, tulee samalla ottaa huomioon muut välttämättömät peruskorjaustarpeet Aninkaistenkatu 7-9 kiinteistössä. Konserttitalon peruskorjaus ja laajennussuunnitelma sisältää Turun ammatti-instituutin käytössä olevia tiloja siten, että koulutalon A-osasta on tarkoitus muuttaa osa tiloista orkesterin käyttöön.

Koulutalon A-osan kahta ylintä kerrosta ei kuitenkaan tarvita orkesterin käytössä, joten niillä tulisi olla jatkossakin muuta käyttöä. Lisäksi Aninkaisten koko koulutalo lähestyy teknisen käyttöikänsä puolesta täydellisen peruskorjauksen tarvetta. Peruskorjausta ei ole vielä suunniteltu tarkemmin, mutta alustavien arvioiden mukaan se tulisi maksamaan käyttötarkoitusmuutosten määrästä riippuen noin 45 - 65 M€. Täydelliseltä peruskorjaukselta vältytään, mikäli kaupunginhallitus päätyy tämän esityksen kanssa samanaikaisesti tarveselvitysvaiheessa olevan ammatillisen koulutuksen kampuksen osalta hankesuunnitelman käynnistämiseen uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta.

Uudisrakennusvaihtoehdon tilaohjelma on laadittu sijoituspaikkariippumattomana, eikä tarveselvityksessä oteta vielä kantaa sijainnillisiin vaihtoehtoihin. Mikäli tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen päätetään edetä uudisrakennusvaihtoehdon mukaisesti, tulee sijaintipaikkojen vaihtoehdot kartoittaa hankesuunnittelun yhteydessä ja käynnistää tarvittavat maankäytölliset toimenpiteet.

Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen tilatarveselvityksestä vastaanotetut lausunnot

Kaupunginhallitus käsitteli 8.4.2019 § 149 Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarve- ja uudisrakennusvaihtoehdon selvitystä ja päätti tuolloin pyytää 26.4.2019 mennessä lausunnon Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen tilatarveselvityksestä kulttuurilautakunnalta ja kaupunkiympäristölautakunnalta.

Kulttuurilautakunta käsitteli asiaa 10.4.2019 § 48 kokouksessaan ja toteaa, että kulttuurilautakunta lausui konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvityksestä 29.11.2017 § 131. Kulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan, että vuokravaikutusten osalta peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon vertaaminen uudisrakennusvaihtoehtoon on vaikeaa. Koska orkesteri tulee kaikissa vaihtoehdoista tarvitsemaan kasvavan vuokran suuruisen toimintamenojen lisäyksen taloussuunnitelmalukuihinsa, asiaa on perusteltua tarkastella toiminnallisten hyötyjen kautta.

Uudisrakennusta puoltava tärkein toiminnallinen peruste on orkesterin toiminnan jatkuminen rakentamisen aikana normaalina siten, ettei väistötiloja tarvita. Uudisrakennusvaihtoehdon toinen merkittävä etu on alaslaskettava orkesterisyvennys, jota ei ole mahdollista toteuttaa nykyiseen konserttitaloon edes peruskorjauksen yhteydessä. Uudisrakennusvaihtoehdossa on mahdollista tehdä ratkaisuja, jotka voivat peruskorjausvaihtoehdossa olla huomattavasti rajatumpia esim. paremmat sivu- ja takanäyttämötilat.

Kulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan, että hankkeen jatkovalmistelussa pohjaksi tulisi valita uudisrakennusvaihtoehto.

”Hybridirakennuksen” osalta kulttuurilautakunta toteaa, että Historian museolle soveltuvista tonteista ainoastaan Ratapihan tontti soveltuu kooltaan ja sijainniltaan hybridirakennukselle.

Kulttuurilautakunnan mukaan uudelle konserttitalolle on akuutti tarve. Sen tulisi valmistua selvästi Historian museota aikaisemmin. Turun filharmonisen orkesterin siirtäminen väistötiloihin useammaksi vuodeksi ei ole toimiva ratkaisu vaan kallis ja haasteellinen. Mikäli hybridirakennuksen ns. konserttitalon osuus valmistuisikin ensin, täytyy orkesterin silti toimia usean vuoden ajan työmaan välittömässä läheisyydessä Historian museon aukeamiseen asti.

Kulttuurilautakunta toteaa, että Historian museo ja uusi konserttitalo eivät tue toistensa toimintoja niin kattavasti, että toimijat tulisi sijoittaa saman katon alle. Kulttuurirakennusten rakentaminen useammalle maantieteelliselle alueelle tukee kaupungin alueellista kehittymistä paremmin.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli asiaa 24.4.2019 § 171 kokouksessaan ja toteaa, että kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta lausui konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvityksestä 28.11.2017 § 363. Konserttitalon kulttuurihistoriallisesti arvokas, laajan peruskorjauksen tarpeessa oleva sekä käyttökustannuksiltaan suuri kiinteistö on haastava kiinteistökehityskohde. Toisaalta vanhan korjaaminen, laajentaminen ja olevien tilojen innovatiivinen käyttö on resurssiviisasta ja kehittyvä Aninkaisten alue tarvitsee nykyisen konserttitalon kaltaista monipuolista toimintaa.

Lautakunta toteaa, että mikäli päädytään toteuttamaan uusi konserttitalo, tulee nykyisen konserttitalon osalta huomioida kiinteistön jatkokehittämisen rajoitteet kuten kulttuurihistorialliset arvot, suojelun selvittäminen, pihan alla oleva arkisto sekä pysäköinnin ja liikenteen haasteet, jotka rajoittavat kiinteistön myynnistä saatavia tuloja. Aninkaistenkatu 7–9:ään vuoden 2019 alussa tehdyssä kehityspotentiaaliselvityksessä tutkittiin eri vaihtoehtoja liittyen säilytettävien rakennusten ja mahdollisen uudisrakentamisen määrään. Kohteen arvo määräytyy kuitenkin vasta asemakaavanmuutosprosessin tuloksena.

Lautakunnan mukaan kaupunkikehityksen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta uusi konserttitalo tuo vetovoimaa alueelle, jolle se sijoitetaan. Kulttuurirakennuksen sijoittaminen tuo vilkasta kaupunkielämää ja luo nostetta lähiympäristön kehittämiseen. Uudisrakentaminen antaa mahdollisuuden saada uusi merkkirakennus kaupunkiin ja samalla nostaa kaupungin imagoa matkailu- ja kulttuurikohteena. Sijaintipaikasta riippuen uusi rakennus voi tarjota mahdollisuuden uuteen korkealaatuiseen julkiseen kaikille avoimeen kaupunkitilaan.

Lautakunta toteaa, että uusi konserttitalo on toteutuessaan merkittävä julkinen rakennus. Rakennuksen arkkitehtuurin ja toteutuksen tulee olla korkealaatuista. Laatutavoite tulee varmistaa hankkeen jatkovalmistelussa. Arkkitehtikilpailun järjestäminen on suositeltava tapa varmistaa laatutavoitteita sekä hakea parhaita ja innovatiivisia ratkaisuja uudelle konserttitalolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaupunkiympäristölautakunnan mukaan uudisrakennusvaihtoehdon tilaohjelma on laadittu sijaintipaikkariippumattomana. Jatkossa valittava sijoituspaikka tulee vaikuttamaan merkittävästi kustannusarvioon sekä kohteen vaikutuksiin kaupunkiympäristöön ja liikenteeseen. Uuden konserttitalon jatkotyöstössä tuleekin tarkastella eri sijaintipaikkoja keskustan alueella. Ratapihan lisäksi musiikkitalo voi soveltua esimerkiksi teatterin viereiselle ns. Hämähäkkitontille tai Linnanniemen ympäristöön.

Hybridirakennuksesta lautakunta toteaa, että se on suurena kokonaisuutena haastavampi sijoitettava rakennettuun kaupunkiympäristöön. Myös liikenteen ja pysäköinnin järjestäminen yhteen suuren kokonaisuuteen voi olla haastavampaa verrattuna erillisiin kulttuurirakennuksiin. Hybridivaihtoehdossa menetetään myös mahdollisuus nostaa kahden alueen kaupunkikehityspotentiaalia kulttuurirakennuksilla. Hybridiratkaisussa tilojen synergiaetu vaikuttaa pieneltä, mutta etua voi olla toiminnassa, imagon luomisessa ja markkinoinnissa.

Kaupunkiympäristölautakunta yhtyy kulttuurilautakunnan näkemykseen, että Historian museo ja konserttitalo eivät tue toistensa toimintoja niin kattavasti, että toimijat tulisi sijoittaa saman katon alle. Kulttuurirakennusten rakentaminen useammalle maantieteelliselle alueelle tukee kaupungin alueellista kehittymistä paremmin. Kaupunkiympäristölautakunta lausuu edelleen, että mikäli päädytään uudisrakennusvaihtoehtoon, tulee sijaintivaihtoehtoja tarkastella laajasti kaupunkikeskustan alueella.

Lautakunta toteaa, että hankkeen aikataulutuksessa tulee ottaa huomioon, että sekä uudisrakennus että peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdot vaativat asemakaavamuutoksen. Lisäksi peruskorjausvaihtoehto vaatii riittävän pitkän esiselvitys- ja tutkimusajan nykyisessä konserttitalossa suunnittelun lähtötietojen oikeellisuuden varmistamiseksi.  Käytännössä rakennuksen pitäisi tuolloin olla jo poissa käytöstä, jotta rakenneavauksia yms. voidaan tehdä riittävän laajasti toiminnan häiriintymättä. Väistötilatarve tulee käytännössä olemaan melko pitkä ja minimissään 3,5 vuotta.

Yhteenveto

Turun konserttitalon tarveselvityksistä on vedettävissä se johtopäätös, että esittelyssä tarkemmin kuvattujen toiminnallisten tarpeiden optimoinnin ja kiinteistötaloudellisten vertailujen perusteella hankesuunnittelua tulisi jatkaa uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta.

Turun uusi konserttitalo muodostaisi kaupungille tulevaisuudessa merkittävän elinkeino- ja kulttuuripoliittisen lisäarvotekijän täysin riippumatta siitä, mille tontille kaupunkikeskustan alueella rakennus lopulta toteutettaisiin. Tämän tekijän merkitys vielä korostuu, koska nykyisen konserttitalon peruskorjausta ei ole enää siirrettävissä merkittävästi eteenpäin ja korjauskustannusten taso muodostuu erittäin korkeaksi tuottamatta juuri muuta lisäarvoa kuin terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta tilojen nykyisiä teknisiä laatuvaatimuksia vastaavan toteutuksen.

Toiminnalliset muutokset nykyisessä kiinteistössä tulisivat kokonaisinvestointina jopa kalliimmiksi kuin vastaava rakentaminen uudistuotantona. Nykyisen rakennuksen peruskorjaus ja laajennus olisi lisäksi toteutuksena huomattavasti riskialttiimpi ennakoimattomille kustannusnousuille kuin vastaava uudisrakentaminen.

Mikäli kaupunginhallitus päätyy hankkeen jatkamiseen uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta, tulee osana hankesuunnittelua käynnistää selvitys uuden konserttitalon sijainnista. Tässä vaiheessa kaikissa alustavasti esitetyissä vaihtoehdoissa on edelleen sellaisia ongelmia, että ne eivät vielä nykyisten selvitysten perusteella ole suoraan valittavissa Turun uuden konserttitalon sijaintipaikoiksi.

Hämähäkkitontin osalta aiemmat selvitykset ovat antaneet ymmärtää, että Samppalinnanmäen sisälle louhittava konserttisali on kallioperän laadun vuoksi teknisesti haastava toteutus ja siten investointi ei mahtuisi esitetyn tarveselvityksen kustannusraamiin. Linnanniemen osalta ongelmiksi saattaa muodostua konserttitalon korkeudeltaan varsin massiivisen rakennuksen kaupunkikuvallinen sijoittaminen Turun linnan välittömään läheisyyteen. Lisäksi alue on edelleen vuokrattuna Viking Linen liikennealuekäyttöön siten, että rakentaminen voisi käynnistyä vasta 2020-luvun loppupuoliskolla. Tämä taas vaatisi ehkä toimimista liian pitkään jo tällä hetkellä teknisen käyttöikänsä päässä olevassa konserttitalossa. Ratapihan osalta ongelmana on vielä tällä hetkellä alueen maaomistusolosuhteet, sillä kaupungilla ei ole alueella sellaista tonttia, jolle konserttitalo olisi suoraan toteutettavissa ilman merkittäviä hankintalaista muodostuvia haasteita.

Turun uuden konserttitalon sijaintipaikan selvitys tulee käynnistää välittömästi ja tuoda kaupunginhallituksen ratkaistavaksi hyvissä ajoin ennen varsinaisen hankesuunnitelman saattamista kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Menettely on välttämätöntä myös hankesuunnitelmaprosessin kannalta, sillä lopullisen hankesuunnitelman muodostuminen ja kustannusarvion vahvistuminen edellyttää hankesuunnitelman kohdentamista tarkoitusta varten yksilöidylle tontille. Kaikki tällä hetkellä tunnistetut vaihtoehdot edellyttävät myös asemakaavoitusprosessia.

Kehityspotentiaaliselvityksen mukaan Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistöstä olisi saatavissa tuottoa uudisrakennusoikeiden määrästä riippuen 12 - 20 M€:a, joka vastaavasti alentaisi uudisrakennuksen nettoinvestointikustannuksen noin 37,5 - 45,5 miljoonaan euroon. Nettokustannuksen täsmentämiseksi tulisi seuraavassa vaiheessa käynnistää Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistön osalta neuvottelumenettelyyn perustuvaa tontinluovutuskilpailu siten, että luovutuksen seurauksena muodostuva uuden konserttitalon nettokustannus on tiedossa viimeistään hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kyseistä ei nettolaskentaa ei kuitenkaan ole mahdollista kohdentaa enää ammatti-instituutin kampushankkeen nettokustannusten arviointiin vaan myyntituotto tulisi kohdentaa kokonaisuudessaan vanhan konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelman yhteyteen.

Liite 1Turun konserttitalo, peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvitys

Liite 2Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen tilatarveselvitys

Liite 3Selvitys hybridirakennuksen synergioista ja tilatehokkuuspotentiaalista

Liite 4Vertailuesitys konserttitalon uudisrakennusvaihtoehdon hinta-arviosta ja hybriditoteutuksen eduista.

Oheismateriaali 1Katsaus Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä vastaanotettuihin lausuntoihin

Oheismateriaali 2Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä vastaanotetut lausunnot

Oheismateriaali 3Salin akustiikkaselvitys

Oheismateriaali 4Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen tilatarveselvityksestä saadut lausunnot

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteinä 1 ja 2 olevat Turun konserttitalon tilatarveselvitykset.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että

• tarveselvitysten perusteella siirrytään Turun konserttitalon hankesuunnitteluvaiheeseen uudisrakennusvaihtoehdon mukaisesti,
• Turun konserttitalon korvaavan uudisrakennuksen sijaintipaikkojen vaihtoehto tuodaan kaupunginhallituksen ratkaistavaksi hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä ja
• Aninkaistenkatu 7 - 9 kiinteistön osalta käynnistetään neuvottelumenettelyyn perustuvaa tontinluovutuskilpailu siten, että luovutuksen seurauksena muodostuva uuden konserttitalon nettokustannus on tiedossa hankesuunnitelman viimeistään hyväksymisen yhteydessä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä tilapalvelujohtaja Tuomas Koskiniemi ja toimitilapäällikkö Nora Hildén.