Asiantuntijalääkäri Jane Marttila, controller Jutta Nieminen 17.4.2019:

Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin talousarviota valmisteltaessa jäsenkunnille ja Turun yliopistolle on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Sairaanhoitopiiri pyytää esityksiä 10.5.2019 mennessä. Lausunnolla oleva sairaanhoitopiirin esitys pohjaa VSSHP:n strategialle vuosille 2019 - 2020, jonka strategiset painopisteet liittyvät seuraaviin:

• potilaan osallisuus
• palvelu- ja hoitoketjujen kehittäminen kohti parempaa saatavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta
• yhteistyöverkostot ja huippuosaaminen
• henkilöstön työssä jaksaminen
• kestävän kehityksen edistäminen.

Liite 1Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö 1.4.2019

Strategian edistämiseksi sairaanhoitopiiri on käynnistänyt nyt tuottavuusohjelman. Tähänastisella, vuodesta 2012 toteutetulla vakauttamisohjelmalla on sairaanhoitopiirin näkökulmasta jo saavutettu merkittäviä tavoitteita, kuten aiempaa parempi talousarvion pitävyys, lähes 8 M€ välitön taloudellinen säästö Yksi sairaala -hankkeen avulla sekä tuloksellisuus sairaanhoitopiirien tuottavuusvertailussa ja hoitoonpääsyvertailussa.

Koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, hoitomenetelmät kehittyvät ja kysyntä kasvaa, tulee sairaanhoitopiirin edelleen muokata tavoitteitaan ja tuottavuuttaan, jotta saatavilla oleva rahoitus riittäisi kaiken välttämättömän ja tarpeellisen erikoissairaanhoidon tuottamiseksi. Taustalla on näyttö siitä, että Varsinais-Suomessa on edelleen merkittävästi tehottomuudesta johtuvaa kustannuspoikkeamaa ja toisaalta myös erikoissairaanhoidon käyttöä yli laskennallisen tarpeen. Alueen kunnille tämä on tuttua ja myös osa ongelman syy-seuraussuhteesta on kuntien näkökulmasta nähtävissä: koska sairaanhoitopiirin kustannuskehitys on ollut merkittävästi suurempaa kuin kuntien muu kustannuskehitys ja maksukyky, on erikoissairaanhoitoon ohjautunut raha ollut käytännössä suoraan pois oman perustason toiminnan kehittämisestä. Tämä on johtanut vääjäämättä tehottomuuteen myös kuntien omassa toiminnassa, koska puuttuvaa perustason toimintaa on jouduttu korvaamaan erikoissairaanhoitoon tehdyillä lähetteillä.

Tämän vuoksi onkin erityisen tervetullutta, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pitää nyt tarpeellisena tarkastella palvelurakennetta ja toimintamalleja laajasti ja perusteellisesti koko julkisessa terveydenhuollossa tuottavuuspotentiaalin lunastamiseksi ja kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Tämän tulisi tapahtua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintoja, rakenteita ja työnjakoa yhdessä eri toimijoiden kanssa tarkastellen ja siten, että perustason tarpeet eivät jää alisteisiksi erityistason tarpeille. Lisäksi palveluketjuja kehitettäessä ei tulisi unohtaa sosiaalihuoltoa eli vanhusten ja vammaisten palveluja, perustason mielenterveys ja päihdepalveluja, sekä lasten ja nuorten palveluja. Sairaanhoitopiirin esityksessä onkin ansiokkaasti esitetty 3-kohtainen toimenpide-ehdotus tuottavuusohjelman toteuttamiseksi. Toimenpiteinä esitetään seuraavia: 1) Sairaanhoitopiirin toiminnan suurimman tuottavuuspotentiaalin selvittäminen ja niiden toimenpiteiden määrittäminen, joilla voitaisiin jo lyhyellä aikavälillä pienentää jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuvauhtia merkittävästi. 2) Koko maakuntaa koskeva, kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä pitkäjänteinen toimenpideohjelma, joka kehittää terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, keskeisinä elementteinä maakuntatasoisten hoitoketjujen rakentaminen, erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen, palveluverkon yhteensovittaminen sekä päällekkäisyyksien purkaminen. 3) Sairaanhoitopiirin oman muutosjohtamisen kyvykkyyden vahvistaminen tuottavuuspotentiaalin realisoimiseksi mm. toiminnallisilla muutoksilla (huomioiden digistrategian tavoitteet) ja mahdollisilla uudelleen organisoinneilla.

Esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat erittäin kannatettavia ja tervetulleita. Niiden tulee pohjautua vahvistettavan järjestämissuunnitelman linjauksiin. Huomionarvoista on erityisesti se, että kehitettäviä kohteita tarkastellaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja yksittäisiä tavoitteita/toimijoita/toimialueita/organisaatioita laajemmin. Esitys on erinomainen jatkumo hiljattain kariutuneen sote-uudistuksen muutossuunnittelulle ja sisältää samoja tavoitteita, kuitenkin nykyisten rakenteiden mukaisesti asemoituina. Toimenpideohjelman toteuttamisessa tulee hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksessä mainittava terveydenhuollon foorumi, joka nojaa paitsi järjestämissuunnitelmaan itseensä, se myös hyödyntäisi sairaanhoitopiirin nyt esittämää toimenpideohjelmaa. Yhdessä tehtävä suunnitelma ja sen toteuttamiseen tähtäävä ohjelma on välttämätön, jotta kustannuskehitys voidaan kääntää nykyisestä vuosittain kasvavasta korkeintaan neutraaliksi. Keskustelua toiminnan muutoksista tulee käydä nimenomaan terveyden- ja sosiaalihuollon foorumeissa. Muutoksista tulee sopia yhdessä sairaanhoitopiirin ja kuntien kesken siten että yhdessä sovitut toimenpiteet ovat sekä koko palveluketjun kannalta että kokonaistaloudellisesti järkeviä. Erityisesti tulee huomioida, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvua ei hillitä siirtämällä hoitovastuuta ja samalla kustannusrasitusta yksipuolisesti kuntien omaksi toiminnaksi, vaan yhdessä palveluketjua kehittäen.

Turulla on tarve tarkastella turkulaisten sairaanhoitopiirin käyttöä kuukausittaisina usean vuoden aikasarjoina. Raportoitavan tiedon tulisi olla muokattavissa ja saatavissa suoraan VSSHP:n portaalista. Reaaliaikainen ja yksityiskohtaisempi raportointi turkulaisten erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä on edellytys sille, että toimenpiteitä voidaan kohdentaa sinne, missä niillä on eniten vaikutusta kustannusten kasvun hillitsemiseen. Sairaanhoitopiirin kustannuskehityksen arviointia hankaloittavat myös kesken vuotta tehdyt muutokset laskutuksessa ja tuotteistuksessa. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala katsoo, että laskutuksessa tulee noudattaa jatkuvuutta ja muutokset toteutetaan tilikauden vaihtuessa.

Kehitysnäkymät toimintakustannusten kehitykselle ovat muuttumassa viime vuosien toteumista. Palkkakustannuksia tulevat nostamaan lomarahaleikkauksien päättyminen sekä työehtosopimusten edellistä kautta korkeammat palkankorotukset. Kokonaisuutena sairaanhoitopiiri arvio henkilöstökulujen kasvavan 2,5–2,7 %. Henkilöstökulujen kasvupaineen lisäksi rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät johtavat kasvaviin korkokustannuksiin ja peruspääomalle muodostuu maksettavaksi korkoa viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

Vakauttamisohjelmassa asetettiin tavoitteeksi jäsenkuntien maksuosuuksien keskimääräiseksi kasvuprosentiksi korkeintaan 3,8 % ja että kuntayhtymän alijäämät katetaan em. maksuosuuksien puitteissa. Talousohjelmassa jäsenkuntien maksuosuuksien kasvulle on asetettu 2-2,5 %:n tavoite. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala on korottanut sairaanhoitopiirin maksuosuutta vastaavalla osuudella kuin muutakin toimintaa, minkä vuoksi hyvinvointitoimialan ja sairaanhoitopiirin talousarviot ovat poikenneet toisistaan merkittävästi. Sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu on kuitenkin ollut liian voimakas Turun kantokykyyn nähden, eikä voimassa olevan kehysluvun sisällä erikoissairaanhoidon kasvua voida rahoittaa.

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala katsoo, että jäsenkuntien maksuosuuksille tulee tavoitella korkeintaan 2 %:n kasvua ja että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin taseessa 31.12.2018 oleva kumulatiivinen ylijäämä 8,6 M€ tulee purkaa jo vuoden 2019 tilinpäätöksen yhteydessä hintojen alennuksena. 1.5.2017 toteutuneen psykiatrian liikkeenluovutuksen tulee myös näkyä toiminnan tehostumisena turkulaisten psykiatrisissa palveluissa ja sitä kautta Turun maksurasitusta hillitsevänä tekijänä. Lisäksi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala katsoo, että talousarvion valmistelun pohjana tulee olla nollatuloksen budjetointi vuodelle 2020.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on käynnissä erittäin laaja T3-sairaalan vajaan 200 M€:n investointi ja tarve psykiatriselle sairaalarakennukselle. Lisäksi digistrategiassa esitetyt valinnat digitalisaation toimeenpanossa (esim. UNA) edellyttävät merkittäviä ict-investointeja. Raskas investointiohjelma heijastuu kasvupaineena myös palvelujen hintoihin ja jäsenkuntien maksuosuuksiin. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala katsoo, että investoinneista huolimatta pysytään talousohjelman esittämässä jäsenkuntien maksuosuuksien kasvutavoitteessa.

Sairaanhoitopiiri varautuu käsittelemään kuntien esityksiä seutukuntaneuvotteluissa 27.5- 29.5.2019, kuntaneuvottelussa 3.5.2019 tavoitteena on vuorovaikutteinen keskustelu yhteisestä kehittämisestä. Sairaanhoitopiirin toiminta on kuntien rahoittamaa joten kuntien näkemykset tulee huomioida nykyistä voimakkaammin toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Kuntaneuvottelu ja seutukuntaneuvottelut toivottavasti tarjoavat alustan aidolle vuorovaikutteiselle keskustelulle, tätä keskustelua on hyvä jatkaa järjestämissuunnitelman ehdotuksen mukaisesti yhteisessä terveydenhuollon foorumissa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 17.4.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä 2020.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Muutosjohtaja Antti Parpo ja talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola 25.4.2019:

Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma

Julkisen sektorin taloudellinen tilanne on ollut viime vuosina heikko. Tilannetta on pyritty parantamaan valtioneuvoston päätöksillä. Sopeuttavat toimenpiteet ovat kuitenkin iskeneet voimakkaasti kuntien talouteen. Verotuloihin kohdistuneet päätökset sekä valtionosuuksiin kohdistuneet leikkaukset ovat ajaneet monet kunnat vaikeaan tilanteeseen.

Taloudellisesti ahtaalle ovat ajautuneet sekä kasvavat että muuttotappiosta kärsivät kunnat. Peruspalvelujen tarve on mm. ikääntymisen myötä kasvanut. Kasvavissa kunnissa kustannukset kasvavat välittömästi ja positiiviset vaikutukset viiveellä. Pienentyvissä kunnissa palvelutuotannon sopeuttaminen ei ole ongelmatonta ja tästä saattaa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut aiheuttavat valtaosan kuntien menoista. Palvelujen tuottamista ohjataan usein eri säädöksin. Palvelut muodostuvat monesti hoitoketjuista, joissa toimijoina on useita eri tahoja. Kunnat pystyvät itsenäisesti vaikuttamaan tiettyihin tekijöihin, mutta kokonaistilanteen parantaminen edellyttää yhteistyötä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien välistä yhteistyötä on kehitetty jo pitkään, mutta tästä huolimatta kunnat ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet lisää avoimuutta sairaanhoitopiirin toimintaan.

Kunnat ovat onnistuneet hillitsemään oman toiminnan kustannuskehitystä mallikkaasti viimeisten vuosien aikana. Kehitykseen vaikuttavina tekijöinä on ollut tiukan talouskurin lisäksi aktiivinen toiminnan ja talouden seuranta sekä onnistuneet palvelujen tuottamiseen liittyneet kehittämishankkeet.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintamenojen kehitys Turun osalta on ollut vuosina 2011-2018 keskimäärin +4,0 %. Samaan aikaan Turun kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on ollut keskimäärin +2,1 %. Koko kuntasektorin verorahoituksen, ml. valtionosuudet, keskimääräinen vuosittainen kasvu on vuosina 2011-2018 ollut +2,3 %.

Käytännössä sairaanhoitopiirin kustannusten kattaminen on edellyttänyt kunnilta muuhun palvelutuotantoon kohdistuvia sopeuttavia tai leikkaavia toimenpiteitä. Tämän lisäksi kuntien mahdollisuudet toimintojen kehittämiseen tai yleisen houkuttelevuuden kasvattamiseen ovat olleet olemattomat.

Julkisen sektorin palvelutuotanto tulee ymmärtää nykyistä voimakkaammin sekä kokonaisuutena että ketjuna. Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa, mikäli kunnilla ei ole edellytyksiä tuottaa laadukkaita peruspalveluja. Kunnat tuottavat runsaasti ennaltaehkäiseviä palveluja ja näiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Talouden näkökulmasta kustannustehokkaisiin ja vaikuttavimpiin palveluihin panostaminen on perusteltua.

Sairaanhoitopiirin talousohjelmassa jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuksi asetettu 2-2,5 %. Kuntien heikon taloudellisen tilanteen takia jäsenkuntien maksuosuus tulee kuitenkin jäädä talousohjelmassa esitetyn kasvun alarajalle, korkeintaan 2 %:iin. Kuntien mahdollisuudet rahoituksen keräämiseen muita toimintoja sopeuttamalla on monin paikoin käytetty.

Kasvavan kysynnän hetkellä toimintojen suunnitelmallinen kehittäminen on mahdollista. Kustannustehokkuutta tulee kyetä kasvattamaan merkittävästi. Palvelujen yksikkökustannusten tulee laskea ja palvelujen käyttöä on samalla hillittävä yhteistoiminnassa kuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin tulee lisätä avoimuutta kuntien suuntaan palvelujen käytön osalta. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin ja kuntien tulee löytää yhteinen käsitys tulevien kustannusten arvioinnin tavasta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taseessa 31.12.2018 kumulatiivinen ylijäämä oli 8,6 M€. Taseeseen kertynyt ylijäämä tulee purkaa vuoden 2019 tilinpäätöksessä hintojen alennuksena. 1.5.2017 toteutuneen psykiatrian liikkeenluovutuksen tulee myös näkyä toiminnan tehostumisena turkulaisten psykiatrisissa palveluissa ja sitä kautta Turun maksurasitusta hillitsevänä tekijänä. Vuoden 2020 talousarvio tulee laatia nollatulokseen.

Palvelujen käytön kehitykseen vaikuttavat tekijät tulee analysoida tarkkaan ja käytön kehitys tulee budjetoida maltillisesti. Tämä tarkoittaa kasvavaa talouden sopeuttamisen painetta palvelujen yksikköhintoihin. Sairaanhoitopiirin tulee esittää millä toimenpiteillä palvelujen yksikköhintoja kyetään laskemaan. Lisäksi sairaanhoitopiirin tulee tavoitella palvelujen käytön volyymin hillintää. Toimenpiteiden määrittäminen ja edistäminen edellyttää yhteistyötä kuntien kanssa ja siihen kaikki osapuolet lienevät valmiita. Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön määrän nykyistä parempi hallinta ei onnistu ilman kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Sairaanhoitopiirin tulee tarkistaa voimassa olevaa taloussuunnitelmaa siten, että palvelujen yksikköhintoja lasketaan merkittävästi. Vuoden 2019 yksikköhintoja tulee laskea purkamalla taseeseen kertyneet ylijäämät kokonaisuudessaan. Kestävän taloussuunnittelun lähtökohtana tulee huomioida julkisen sektorin talouden sopeutuspaine. Sairaanhoitopiirin tulee ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin asiakasmaksujen tarkistamisesta asiakasmaksuasetuksen enimmäistaksojen tasolle, jotta kuntien kantokyky säilyy.

Sairaanhoitopiirin digistrategia

Sairaanhoitopiiri on esittänyt lausuntopyyntönsä liitteenä digistrategian vuosille 2019-2022.

Digistrategiassa esitetään lyhyesti, mitkä ovat sairaanhoitopiirin ICT:n ja digitaalisten palvelujen kehittämiskohteet. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että digitalisaation huomioiminen strategisella tasolla on hyvä asia. Digitalisaatio tulee olemaan vuosi vuodelta yhä tärkeämpi ja kiinteämpi osa sote-palveluita.

Digitalisaation kehittäminen ja haltuunotto yhdessä organisaatiossa ei kuitenkaan enää riitä. Digitaalisten asiakaspalvelujen kehittäminen, tiedonhallinta ja tietojohtaminen sekä ammattilaisia tukevat digitaaliset uudet palvelumenetelmät vaativat laajaa verkostomaista työskentelytapaa. Julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa kehittämistyö tulee tehdä erikoissairaanhoidon eri toimijoiden yhteistyön lisäksi yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kunnilla on järjestämisvastuu ja asiakastiedot perustason palveluista sekä ennaltaehkäisevistä palveluista. Ilman kokonaisvaltaista asiakastiedon hallintaa sosiaali- ja terveyspalveluita ei ole mahdollista kehittää, tutkia tai johtaa kokonaisuutena. Esitetyistä syistä Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin tulee käynnistää yhteinen tiedon- ja asiakkuuden hallinnan kehittämishanke, jossa työskentelyssä hyödynnetään molempien organisaatioiden yhdistettyjä tietoja.

Jotta digitalisaatiota voidaan kehittää yhteisesti ja laaja-alaisesti eri toimijoiden kesken, tulee yhteisistä digitavoitteista ja toimenpiteistä sopia Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa on puolestaan huomioitava, että sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mm. tietojohtamisessa kyetään hyödyntämään tarvittaessa myös muuta kuntatietoa.

Sairaanhoitopirin digistrategiassa tulee selvemmin näkyä palvelun käyttäjä eli asiakas. Julkisen sektorin perinteeseen on kuulunut digitaalisten palvelujen kehittäminen palveluntuottajille ja alan ammattilaisille. Digitalisaation avulla palvelutuotannon prosesseja on tehostettu ja palveludiagnostiikka on parannettu. Sähköisiä työkaluja on rakennettu ennen kaikkea ammattilaisille. Vasta viime aikoina digitalisaatiossa näkökulma on kääntynyt voimakkaammin asiakkaiden digitalisiin palveluihin. Digitalisaation merkittävä tuottavuushyödyn potentiaali löytyy asiakaspalvelujen sujuvuudesta ja asiakkaille tarjotuista digitaalisista palveluista. Tällä hetkellä julkisen sektorin digitaaliset asiakaspalvelut ovat hajanaisesti saatavilla. On hyvä, että sairaanhoitopiiri on sisällyttänyt digistrategiaansa mm. sote jokaisen taskuun -konseptin, jolla nykyisten digitaalisten asiakaspalvelujen hajaannusta saadaan hallintaan. Sote jokaisen taskuun -konseptilla voidaan siirtyä yhteisesti kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa digitaalisissa asiakaspalveluissa mobiiliratkaisuihin.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyön lisääminen

Julkisesti järjestettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaisempi hallinta edellyttää kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua erityisesti sellaisissa palvelujen kehittämishankkeissa, jotka ylittävät vaikutuksiltaan organisaatiorajat. Palvelujen sisältöjä tulee kehittää yhteistyössä hyödyntämällä Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma on asiakirja, joka laaditaan yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman hyödyntämisen lisäksi sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyötä tulee lähteä edistämään kuntien ja sairaanhoitopiirin neuvottelu- ja sopimusmenettelyn avulla. Neuvottelu- ja sopimusmenettelyllä kyetään kehittämään sairaanhoitopiirin talousarvion laadintaprosessia. On odotettavaa, että kuntien taloudellinen asema tulevaisuudessa kiristyy mm. väestörakenteen muutoksesta seuraavan palvelutarpeiden kasvun seurauksena. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten ennakoinnin, kustannuskasvun hillinnän ja resurssien nykyistä tarkoituksenmukaisen kohdentamisen näkökulmasta kuntien ja sairaanhoitopiirin nykyistä tiiviimmälle ja jäsentyneemmälle neuvottelu- ja sopimusmenettelylle on olemassa tarve. Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyön sekä neuvottelu- ja sopimusmenettelyn konkretisoimiseksi kuntien ja sairaanhoitopiirin on perusteltua laatia vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä palvelusopimus. Palvelusopimuksessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat asiat:

1. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma;

2. väestökehitys

3. palveluiden tarve

4. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskeisimmät

    kehittämishankkeet

5. taloudelliset reunaehdot

6. arvioitu palvelujen käytön volyymin muutos (asukasmäärän ja ikärakenteen

    muutokset)

7. kustannustason muutokset (palkat, lääkkeet, hoitotarvikkeet, diagnostiset

    palvelut)

8. poistojen ja muiden vuotisten pääomakustannusten kehitys

9. tuottavuuskehitys ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet

10. tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Palvelusopimuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sairaanhoitopiirin talousarvion tavoitetasoon. Jotta palvelusopimuksesta muodostuisi yhteistyötä tukeva asiakirja, tulee palvelusopimuksen toteutumiseen seurantaan luoda myös oma prosessinsa ja mallinsa.

Palvelusopimuksen lisäksi sairaanhoitopiirin investointien käynnistäminen ja suunnittelu on toteutettava jatkossa tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin investoinnit ovat yleensä kustannuksiltaan merkittäviä ja niillä on usein vaikutusta myös muuhun perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Esitetyistä syistä, sairaanhoitopiirin investoinnit tulee sisällyttää kuntien ja sairaanhoitopiirin neuvottelu- ja sopimusmenettelyn piiriin ja osaksi palvelusopimusta.

Neuvottelu- ja sopimusmenettelyssä sekä palvelusopimuksen laadinnassa on oltava edustettuina kuntien johtavia viranhaltioita sairaanhoitopiirin alueelta sekä sairaanhoitopiirin edustus. Yhteistyötä toteuttavan ryhmän kokoonpano voidaan päättää myöhemmin erillisestä valmistelusta.

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö

Oheismateriaali 2Toiminnalliset tavoitteet 2019

Oheismateriaali 3Digistrategialuonnos

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille edellä olevan lausunnon sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna 2020.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-3.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Hellsten, Maaskola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Yrttiahon Rinteen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Miikkola:

”Kaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille edellä olevan lausunnon sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna 2020 siten muutettuna, että lausunnon kohdan ’Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma’ viimeisestä kappaleesta poistetaan seuraava virke: Sairaanhoitopiirin tulee ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin asiakasmaksujen tarkistamisesta asiakasmaksuasetuksen enimmäistaksojen tasolle, jotta kuntien kantokyky säilyy.”