Johtaja Tuomas Heikkinen, johtava kaupunginlakimies Laura Klami, tarkastusjohtaja Tuula Weckman ja palvelussuhdepäällikkö Tarja Kullanmäki:

Sisäisen tarkennetun selvityksen tausta

Kaupunginhallitus merkitsi tiedokseen 17.9.2018 § 337 Turun kaupungin Sisäisen tarkastuksen toimeksi antaman, Turun kaupunginteatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeesta laaditun selvitystyön loppuraportin. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa 17.9.2018 § 353 kaupunginhallituksen varajäsen Jaakko Lindfors esitti selvityspyynnön liittyen sisäisen tarkastuksen raporttiin siten, että selvityspyyntö sisältää kohtien A-N vastuunjakotaulukot koskien sekä kaupunginteatterin hanketta, että sitä, miten vastuut on tarkoitus jakaa tulevissa hankkeissa. Kaupunginhallitus lähetti selvityspyynnön valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus käsitteli 17.12.2018 § 519 ja 7.1.2019 § 8 asiaa ”Vastaus kaupunginhallituksen varajäsen Jaakko Lindforsin selvityspyyntöön koskien asiaa Sisäisen tarkastuksen raportti – kaupunginteatteri”. Kaupunginhallitus päätti käynnistää sisäisen tarkennetun selvityksen kiinteistökehitysjohtaja (entinen kiinteistötoimialan johtaja) Jouko Turton menettelystä Turun kaupunginteatterin remonttia koskevassa asiassa. Tarkennettu selvitys tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn, minkä perusteella päätetään, onko tarve aloittaa muita virkamiesoikeudellisia toimia.

Kaupunginvaltuusto päätti 15.10.2018 § 191, että Logomon silta -hankeen kokonaisrakennuskustannukseksi vahvistetaan 13,5 miljoonaa euroa sisältäen 200.000 euron suuruisen varauksen keskeneräisten suunnitelmien viivekustannuksista ja että investointimäärän tarkistus huomioidaan kaupungin talousarviossa 2019. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että siltahankkeen osalta selvitetään hankkeen valmistelu- ja päätöksentekoprosessi sekä vastuukysymykset. Lisäksi tulee arvioida tarve virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeita muutetaan siten, että pientenkin hankkeiden valmistelua ja päätöksentekoa toimielintasolla lisätään (lautakunta, kaupunkikehitysjaosto ja kaupunginhallitus).

Turun kaupunginteatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeen kanssa on tarkoituksenmukaista käsitellä Logomon silta -hanketta koskevan raportin aiheuttamia mahdollisia toimenpiteitä, koska niiden virkamiesoikeudellinen lähtökohta ja perusta Jouko Turton tehtävien muuttumisen vuoksi on samankaltainen.

Sisäisen tarkastuksen raportit ovat valmistuneet 17.4.2019 (E1/2019) ja 9.4.2019 (E7/2018). Konsernihallinnon lakiasioita ja strategista hr:ää on pyydetty arvioimaan asiaa näiden raporttien perusteella.

Virkamiesoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 4 luvun 17 § yleiset velvollisuudet mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Kunnallisen viranhaltijalain 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Lain 35 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Lain 35 §:n 5 momentin mukaan, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain esitöiden (HE 196/2002) mukaan varoituksen antamisen merkitys on siinä, että viranhaltija saa tiedon siitä, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään. Varoitus on ennakkomuistutus siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan varoituksessa tarkoitetun rikkomuksen tai laiminlyönnin toistuessa. Varoituksen tarkoituksena on antaa viranhaltijalle mahdollisuus korjata menettelynsä ja osoittaa siten, että edellytykset virkasuhteen jatkamiselle ovat olemassa. Varoitus on mahdollista virkasuhteen päättämistä koskeva valmisteleva toimenpide, jolle ei ole säädetty määrämuotoa. Kysymyksessä on työnantajan määräysvaltaankuuluva työnjohdollinen ohjaus viranhaltijalle vastaisen varalle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ei ole säädetty menettelystä varoitusta annettaessa. Lain 36 §:ssä todetaan kuitenkin, että irtisanominen on tehtävä 35 §:ssä säädetyllä perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon.

Varoitukselle ei ole säädetty voimassaoloaikaa. Varoituksen voimassaolo arvioidaan tapauskohtaisesti.

Asian virkamiesoikeudellisen arvioinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut sisäisen tarkastuksen raportit sekä PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC) Turun kaupungin sisäisen tarkastuksen toimeksiannosta laatima selvitys Turun kaupunginteatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeesta. Kaupunginhallitus merkitsi PwC:n selvitystyön loppuraportin tiedokseen 17.9.2018 § 337.

Johtopäätökset

1. Turun kaupunginteatterin peruskorjaus- ja laajennushanke

Jouko Turton rooli Turun kaupunginteatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeessa on muodostunut kiinteistötoimialan toimialajohtajan tehtävästä, jonka alaisuudessa toimi kiinteistötoimialan tilapalvelut 1.1.2013 lukien sekä hallituksen jäsenen tehtävästä KOy Turun Kaupunginteatterin hallituksessa.  KOy Turun Kaupunginteatterin perustamissopimus allekirjoitettiin 1.7.2014 ja se on rekisteröity kaupparekisteriin 3.9.2014. Jouko Turto on ollut yhtiön hallituksen jäsen yhtiön perustamisesta saakka. Hän ei ole toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Turun kaupunginteatterin peruskorjausta koskevat sopimukset siirtyivät Kiinteistöosakeyhtiö Turun kaupunginteatterille tilaajana yhtiön perustamisen myötä. Näiden lisäksi sisäisen tarkastuksen raportissa on eritelty esittelijän vastuu ja esimiehen vastuu.

Konsernihallinnon lakiasioiden tekemä asian virkamiesoikeudellinen arviointi perustuu sisäisen tarkastuksen raportin E1/2019 sekä PwC:n loppuraportin johtopäätöksiin.

Jouko Turton menettelyä arvioitaessa hänen vastuullaan on sisäisen tarkastuksen raportin mukaan käytännössä esittelijän vastuu kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle 14.1.2015 esitetystä päivitetystä kaupunginteatterin hankesuunnitelmasta. Johtokunta hyväksyi hankesuunnitelman päivityksen ja lähetti sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, minkä jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.1.2015 § 15 päivitetyn hankesuunnitelman mukaisen kustannusarvion 32,0 M€.

Sisäisen tarkastuksen raportissa esitetään puutteena vertailevien kustannusarvioiden huomiotta jättäminen Ramboll Finland Oy:n tarkistuslaskelmasta, joka perustui urakkalaskentasuunnitelmiin ja oli tehty hankkeen alkuperäistä kustannusarviota tarkemmalla tasolla. Rambollin laskelmasta raportoitiin eteenpäin toimialajohtajalle ja vs. tilajohtajalle, jotka tiedottivat asiasta kaupungin johdolle. Rambollin laskelmaa ei huomioitu eikä huomiotta jättämisen perusteita ole dokumentoitu. Tieto tästä vietiin kaupunginhallitukselle vasta joulukuussa 2014. Tällöin Ramboll Finland Oy:n kesällä 2014 tekemä vertaileva kustannusarviolaskelma (43,34 M€) esitettiin kaupunginhallituksessa 8.12.2014 § 506, jolloin laskelman tulos esitettiin tällöin käsitellyn asian liitteessä 1.

Sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan, että hankkeen ensimmäisessä kilpailutuksessa kesällä 2014 saadut sitovat urakkatarjoukset lisättynä suunnittelukustannusarviolla sekä lisä- ja muutostyövarauksella (5 %, eli noin 1,5 M€) antoi kustannusarvioksi 33,5 M€. Saatujen sitovien urakkatarjousten perusteella ei ollut syytä olettaa kustannusten nousevan sille tasolle, joka hankkeessa sittemmin on toteutunut.  Lisä- ja muutostyövarausta laskettiin tässä vaiheessa, sillä tuolloin oli saatu sitovat tarjoukset ja siten kustannuksiin liittyvän epävarmuuden katsottiin vähentyneen. Jälkeenpäin arvioiden lisä- ja muutostyöt arvioitiin merkittävästi liian pieniksi (toteuma raportin mukaan 17–23 %:iin projektinjohtourakan kustannuksista). Sittemmin Turun kaupungin tilahankkeiden lisä- ja muutostyövarausta on korotettu ja se tullaan huomioimaan pysyvänä läpi hankkeiden.

Vuosina 2016 - 2017 hankkeen kustannusarvion nousua on käsitelty kaupunginhallituksessa kolmesti. Kahdessa tapauksessa kustannukset ovat nousseet verrattuna edelliseen kaupunginvaltuuston hyväksymään hankkeen budjettiin 4,9 % ja 4,98 %. Turun kaupungin säännöstön mukaan kaupunginhallituksella oli valtuutus hyväksyä muutokset 5 %:iin asti, joten kaupunginvaltuuston päätöstä ei näissä kahdessa tapauksessa vaadittu. Kolmannessa tapauksessa kaupunginhallituksen tietoon tullut kustannusylitys toukokuussa 2017 oli kuitenkin jo 6,55%. Tässä tapauksessa asiaa ei tuotu heti kaupunginvaltuuston tietoon, vaan hankkeen budjetista päättäminen lykättiin elokuulle johtuen kustannuksiin sisältyvästä epävarmuudesta. Peruskorjauksen kustannusarvion korottamista käsiteltiin kaupunginhallituksessa 21.8.2017, jolloin hankkeen kustannusarvioksi päätettiin esittää 45 M€ euroa. Valtuusto hyväksyi korotetun kustannusarvion 28.8.2017. 

PwC:n selvitystyön loppuraportissa ja sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan hankkeen epäkohtana, että suunnittelua ei sisällytetty projektinjohtourakkaan vaan se jäi tilaajan vastuulle. Syy tähän ei ilmene raportista, mutta lakiasioille esitetyn mukaan tämä johtui mahdollisesti urakkamuodon muutoksesta jaetusta urakasta projektinjohtourakaksi.

PwC:n selvitystyön loppuraportissa ja sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan, että kiinteistötoimiala jätti hankesuunnittelua seuranneen jatkosuunnittelun kilpailuttamatta. Selvityksistä ei ilmene, onko tähän ollut hyväksyttävä peruste tai mikäli kyse on säännösten noudattamatta jättämisestä, milloin tämä on tapahtunut.

PwC:n selvityksen keskeisimmät havainnot koskevat hankkeen kustannusten nousua, tiedonkulkua ja päätöksentekoa. Selvityksessä tehtyjen havaintojen yhteyteen on koottu esimerkkejä toimintatavoista, joiden avulla havaintoihin liittyvää riskiä voisi pienentää uusissa hankkeissa. Tässä tapauksessa hankkeen toimintatavoissa oli epäkohtia, jotka on yksilöity PwC:n selvityksessä. Kun kuitenkin käydään läpi PwC:n selvityksen havainnot kohdittain, ei toisaalta ilmene yksiselitteisesti, että hankkeen kustannusten nousua, tiedonkulun puutteita tai päätöksenteon vaiheita olisi yksiselitteisesti pidettävä nimenomaan kyseessä olevan viranhaltijan rikkomuksina tai laiminlyönteinä.

Mikäli edellä esitetystä huolimatta ohjaavan vaikutuksen aikaan saamiseksi työnjohdollisen varoituksen katsottaisiin olevan aiheellinen, varoituksen tulisi koskea toimialajohtajan tehtäviin liittyviä seikkoja, kuten kokonaisvastuuta toiminnasta, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tältä osin tulee kuitenkin ottaa huomioon mitä todetaan jäljempänä kohdassa 4.

KOy Turun Kaupunginteatterin hallituksen vastuun osalta lakiasiat on pyrkinyt arviomaan raporttien perusteella, onko hallituksen jäsen osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle vahinkoa tai tehtävässään muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vahinkoa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Sisäisen tarkastuksen raportin perusteella tällaisesta ei ole selvitystä. 

2. Logomon silta -hanke

Jouko Turton rooli Logomon silta -hankkeessa on muodostunut kiinteistötoimialan toimialajohtajan tehtävästä.

Logomon silta -hanketta koskeva konsernihallinnon lakiasioiden tekemä asian virkamiesoikeudellinen arviointi perustuu sisäisen tarkastuksen raportin E7/2018, 9.4.2019 johtopäätöksiin.

Sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan, että infrahankkeista ei yleensä esitetty päätöksentekijöille hyväksyttäväksi kokonaiskustannusarviota ennen vuotta 2018, koska kaupungin sisäinen ohjeistus ei sitä infrahankkeista edellyttänyt. Myöskään siltahankkeelle ei sen käynnistyessä tehty missään vaiheessa selkeää päätöstä kokonaiskustannusarviosta. Kaupunginhallitus päätti 21.9.2015 silloisen kaupunginjohtajan esittelystä, että sillan suunnittelukilpailu voidaan käynnistää ja kiinteistöliikelaitoksen talousarviossa varataan 5.020.000 euroa investointiin.

Kaupunkiympäristötoimialan esittämän selvityksen mukaan kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan esityksessä kaupunginhallitukselle todettiin, että kiinteistöliikelaitos on varannut talousarviossaan sillan investointiin 5.020.000 euroa, mistä syystä kustannusarvion muutoksia ei ole viety erikseen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeet, jotka edellyttävät kustannusarvion, 26.2.2018.

Sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan, että tiedonkulku suunnittelun viiveistä johtokunnalle on saatujen tietojen mukaan ollut riittämätöntä. Kaupunginhallitukselle hankkeen eteneminen on mennyt tiedoksi johtokunnan pöytäkirjoissa kaupunginjohtajan esittelemänä sekä osana osavuosikatsauksia.

Sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan edelleen, että suunnitelmien viivästymisestä on aiheutunut kaupungille huomattavia urakoitsijalle maksettavia viivekustannuksia, koska hanke ei ole edennyt hyväksyttävien suunnitelmien puuttuessa. Riskienhallinta on ollut hankkeen osalta heikkoa. Hankkeen viivästymisen mahdollisten vaikutusten arviointi mm. talouden osalta olisi pitänyt tuoda selkeämmin esiin päätöksentekijöille pöytäkirjojen esittelyteksteissä. Hankkeen tiedonkulku ja kaupungin ohjeistus on ollut puutteellista.

Aikaisemman toimintamallin kohdalla on ollut parannettavaa ja tiedonkulkua on moitittu. Sisäisen tarkastuksen raportista ei kuitenkaan ilmene yksiselitteisiä rikkomuksia tai laiminlyöntejä kyseessä olevan viranhaltijan velvollisuuksien noudattamisessa. Tarkastuksessa ei ole myöskään osoitettu, että Jouko Turto olisi toiminut suoraan kaupungin voimassa olleen ohjeistuksen tai sääntöjen vastaisesti.

Mikäli edellä esitetystä huolimatta ohjaavan vaikutuksen aikaan saamiseksi työnjohdollisen varoituksen katsottaisiin olevan aiheellinen, varoituksen tulisi koskea toimialajohtajan tehtäviin liittyviä seikkoja, kuten kokonaisvastuuta toiminnasta, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tältä osin tulee kuitenkin ottaa huomioon mitä todetaan jäljempänä kohdassa 4.

3. Muut havainnot

PwC:n selvitystyön loppuraportti on sisällöltään selkeä ja siinä tehdyt havainnot on tärkeää ottaa huomioon tulevissa hankkeissa.

Kokonaisuutena raporteista on todettava, että hankkeiden suunnittelua ja seurantaa on aiheellista kehittää:

• roolien ja vastuiden määrittely
• hankkeiden johtaminen ja riittävä resursointi (asiantuntemus ja ajankäyttö)
• panostus hankesuunnitteluvaiheeseen
• kustannusarvioiden kattavuus ja kustannusten seuranta
• aikataulujen asettaminen, yhteensovittaminen ja seuranta
• tarvittavat päätökset ja niiden sisältö
• julkisten hankintojen ja sopimusten suunnittelu ja yhteensovittaminen, sopimushallinta
• tiedonkulku hankkeen osapuolien välillä sekä kaupunkikonsernin sisäisesti, mukaan lukien konserniyhtiöt
• riskienhallinta ja raportointi
• edellä mainittuihin liittyvä säännöstö ja ohjeistus

Hankkeissa edellä mainittujen seikkojen toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota myös muuten kuin työ- ja virkamiesoikeudellisten seuraamusten näkökulmasta. Virkamiesoikeudellisesti arvioituna rikkomuksen tai laiminlyönnin tulee kuitenkin perustua edellä esitetyllä tavalla erityisesti siihen, ettei viranhaltija ole suorittanut virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviä asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

4. Jouko Turtolle annettu aikaisempi varoitus ja muut johtopäätökset

Jouko Turtolle on annettu 14.3.2018 varoitus liittyen tapahtumiin, jossa Turun kaupungin pysäköintimittareista on anastettu kolikoita. Varoituksessa todetaan muun muassa, että toimialajohtajana Jouko Turtolla on ollut kokonaisvastuu kiinteistöliikelaitoksen toiminnasta, mm. sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan toimeenpanosta. Toimialajohdon olisi tullut määritellä myös vastuutahot sekä tarvittavat ohjaus- ja seurantajärjestelmät.

Varoituksessa todetaan, että mikäli Jouko Turto varoituksen saatuaan virkasuhteessaan Turun kaupunkiin laiminlyö tai rikkoo virkasuhteeseensa liittyviä velvoitteita, työnantaja harkitsee hänen virkasuhteensa päättämistä.

Aikaisemman varoituksen merkitystä arvioitaessa on osaltaan otettava huomioon, että nyt käsiteltävänä olevat sisäisen tarkastuksen raporttien mukaiset tapahtumat ovat sijoittuneet aikaan ennen 14.3.2018, jolloin Turtolle annettiin kirjallinen varoitus.

Apulaisoikeuskansleri on 21.2.2019 antamassaan toista asiaa koskevassa päätöksessään Turun kaupunkia kohtaan arvioinut, että kirjallisen varoituksen tulevaa toimintaa ohjaava tarkoitus ei voi enää toteutua tilanteessa, jossa viranhaltija on siirtynyt muihin työtehtäviin niistä työtehtävistä, joiden laiminlyönti on johtanut kirjallisen varoituksen antamiseen. Jouko Turto on siirtynyt toimialajohtajan tehtävistä toisiin tehtäviin Turun kaupungilla. Tämän vuoksi voidaan katsoa, ettei mahdollisen kirjallisen varoituksen ohjaava tarkoitus toteutuisi tässä tapauksessa. Edelleen samassa apulaisoikeuskanslerin päätöksessä arvioidaan, että varoituksen tarkoitus huomioon ottaen aika virkamiehen moitittavan käyttäytymisen ja varoituksen antamisen välillä ei voi olla kovin pitkä.

Koska myös edellä mainitut laillisuusvalvojan kannanotot huomioon ottaen Turun kaupunki ei voi työnantajana kestävästi perustellulla tavalla ryhtyä Jouko Turtoa kohtaan virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiinTurun kaupunginteatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeen tai Logomon silta -hankkeen johdosta, kaupunginhallitukselle esitetään, että selvitykset merkitään tiedoksi.

Liite 1Sisäisen tarkastuksen raportti Turun kaupunginteatteri (salassa pidettävä, JulkL 24 §:n 15 kohta)

Liite 2Sisäisen tarkastuksen raportti Logomon silta -hanke (salassa pidettävä, JulkL 24 §:n 15 kohta)

Oheismateriaali 1PwC:n selvitystyön loppuraportti

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevat sisäisen tarkastuksen raportit ja että selvityspyyntö merkitään käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellstenin Maaskolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Merkittiin pöytäkirjaan, että Lindfors teki kaupunginhallituksen kokouksessa seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Kaupunginhallitus päättää velvoittaa kaupunginjohtajan aloittamaan entisen toimialajohtaja Jouko Turton irtisanomisprosessin kuulemisineen sisäisen tarkastuksen raporttien 17.4.2019 (E1/2019) ja 9.4.2019 (E7/2018) perusteella. Toimialajohtajalla on kokonaisvastuu toimialan toiminnasta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

Lisäksi kaupunginhallitus toteuttaa selvityksen Logomon silta -hankkeesta, kun hanke valmistuu.”