12513-2015
Turun kaupungin lausunto Kristiinankatu 2 - Suomen Pankki asemakaavanmuutoksesta tehdystä valituksesta
Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelu, johtava asiantuntija Satu Lehto 15.4.2019:
Viite: 345/19/4103
Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:
Asunto Oy Wilenian valituksen mukaan kaavamuutoksen perusteena olevat selvitykset tai kaavan vaikutusarviot eivät ole riittäviä osoittamaan, että kaavamuutoksella on luotu edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavan sisältövaatimuksiin kuuluville viihtyisälle elinympäristölle sekä rakennetun ympäristön vaalimiselle.
Yleiskaavaa varten laaditun täydennysrakentamista koskevan selvityksen johtopäätöksiä ei ole käytetty hyväksy asemakaavanmuutosta laadittaessa. Siinä mm. todetaan, että korttelia on käsiteltävä kokonaisuutena eikä yksi tontti kerrallaan.
Kaava-alueeseen ja sen ympäristöön liittyy kiistatta erityisiä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kaavanmuutosalue rajautuu välittömästi ja kiinteästi Turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Vaatimus viihtyisästä elinympäristöstä ja rakennetun ympäristön vaalimisesta on siksi tässä kohteessa erityisen velvoittava. Ympäröivää rakennuskantaa ja aluetta ei ole kaavassa huomioitu eikä kaavan vaikutuksia ympäristöön selvitetty laissa edellytetyssä määrin. Ehdotettu rakennus vaikuttaa olevan väärässä paikassa, rakennus poikkeaa rakenteeltaan ja tyyliltään räikeästi koko ympäröivästä rakennuskannasta.
Kaavassa on rakennusala ulotettu naapuritontin sisäpihan puolella aivan rajaan asti. Rakennus heikentää Wilenia C-talon Suomen Pankin viereisen asunnon ja sen parvekkeen sekä AB-talon B-portaan makuuhuoneiden näkymiä ja yksityisyyttä merkittävästi. Uuden rakennuksen seinään istutettavaksi määrätyt köynnöskasvit eivät käytännössä ole mahdollisista naapuritontin rajoja ylittämättä. Asemakaavanmuutos heikentää merkittävästi Wilenian asunnoissa asuvien elinympäristön laatua.
Oleellinen osa viihtyisää elinympäristöä kaupungeissa on kaupungin puusto, jonka asemakaavanmuutos hävittäisi tämän tontin osalta kokonaisuudessaan. Viherkerroin nollaantuu ja laskee koko korttelin kerrointa merkittävästi. Betonikannelle ei viiden kaadetun puun tilalle uusia merkittäviä puita ole mahdollista istuttaa.
Kaavanmuutos saattaa korttelin tontinomistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Suomen Pankin tontin tonttitehokkuusluku kaavassa on huomattavan korkea (3,02) verrattuna naapuritonttiin. Kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty perustetta sille, miksi Suomen Pankin tontin tehokkuusluvun tulisi olla lähes kaksinkertainen naapuritontteihin verrattuna. Luku on korkea myös verrattuna muihin koko keskusten alueella eikä ole esitetty perustetta sille, että yleinen etu edellyttäisi tällä tontilla näin suurta tehokkuuslukua.
Sovellettavat säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 9 §.)
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. (MRL 54.1 §)
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. (MRL 54.2 §).
Suunnittelualueen ja sen ympäristön kuvaus
Asemakaavamuutosta koskeva tontti sijaitsee Turun keskustassa, Aurajoen
länsipuolella olevan korttelin pohjoiskulmassa. Aluetta sivuaa koillisessa Kristiinankatu ja luoteessa Linnankatu. Alue rajautuu korttelin puolella 1960-luvulla rakennettuihin kerrostalotontteihin. Korttelissa on asuinkerrostalojen ohella liike-, toimisto- ja julkisia tiloja.
Kortteli on Turun keskustan ydinkortteleita ja sijoittuu noin 400 metrin etäisyydelle Turun kauppatorista. Lähiympäristössä on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita asuin- ja liikerakennuksia eri aikakausilta. 1950-luvun jälkeinen kaupunkiuudistus on paikoin muuttanut keskustan ruutukaavaan perustuvaa suljettua korttelirakennetta siten, että tiiviisti katulinjaan sijoittuvien rakennusten, muurien ja aitojen rajaamat korttelit on avattu ja uudet asuinrakennukset on sijoitettu paikoin kauemmas katulinjasta, porrastuen ja jättäen avoimia näkymiä myös kortteleiden läpi.
Kaavamuutosalueella, kadun kulmassa on vuonna 1914 valmistunut uusrenessanssityylinen kolmikerroksinen entinen Suomen Pankin rakennus. Pankkirakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on toimistotiloja, kahdessa ylemmässä kerroksessa ja ullakolla on asuintiloja. Tonttia rajaa Kristiinankadun reunassa korkea kivimuuri ja umpinainen rautaportti. Viereisten asuintonttien suuntaan pihaa rajaavat yli 2 metriä korkeat umpinaiset lauta-aidat ja osin, tontin etelärajalla, As Oy Wilenian 6-kerroksisen asuinkerrostalon umpinainen pääty.
Alueeseen rajautuvilla kahdella tontilla sijaitsevat arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelemat 1960-luvulla rakennetut As Oy Wilenian kuusi- ja seitsenkerroksiset asuinrakennukset ja näiden tonttien takana, viistosti lounaassa arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema viisikerroksinen 1950-luvun alussa valmistunut asuinkerrostalo.
Kaava-alue rajautuu, mutta ei kuulu valtakunnallisesti merkittävään Turun tuomiokirkon ja Turun historiallisen ydinalueen kulttuuriympäristöön (RKY). Alue sivuaa, muttei kuulu turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Puistoon sisältyy mm. Aurajoen ranta ja kohdealueen korttelin keskiosa. Suomen Pankin rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla tai muilla suojelupäätöksillä. Rakennus on inventoinnissa arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi.
Asemakaavanmuutoksen kuvaus
Asemakaavanmuutos mahdollistaa entisen Suomen Pankin tontin täydennysrakentamisen asuin- ja liikerakennuksella, jonne on kaavamerkinnän (AL-1) mukaan mahdollista sijoittaa myös toimisto- ja majoitustiloja. Uudisrakennus sijoittuu tontin nykyiselle pysäköintialueelle. Se rajautuu Kristiinankatuun I-kerroksisena, josta rakennusmassa kohoaa porrastuen kohti tontin lounaisrajaa kerroksittain.
Suomen Pankin rakennus suojellaan (sr-1). Kaavamääräyksen mukaan ullakkokerroksen nykyisiä huoneistoja on mahdollista laajentaa nykyisen vesikaton alla noin 130 k-m2. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä 1590 k-m2. Tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3510 k-m2 ja e=3,0.
Pysäköinti sijoitetaan uudisrakennuksen ja pihan alle. Autopaikkoja on osoitettava 1 kutakin 130 asuinhuoneistoneliötä kohti. Pihakannen päälle tulee istuttaa puita ja muuta kasvillisuutta korvaamaan rakentamisen myötä poistuvat puut. Ajo pysäköintitilaan osoitetaan Kristiinankadulta uudisrakennukseen tehtävän ajorampin kautta.
Osa Linnankatua on otettu mukaan kaavaan kaavateknisistä syistä, katualueelle ei kohdistu muutoksia. Liittämällä kapeat eri kaavojen katualueiden
kaistaleet samaan kaavaan, voidaan asemakaavayhdistelmäkarttaa selkeyttää.
Kaavanmuutosalueen koko
Laissa ei ole yksittäistä säännöstä sille, millainen asemakaava-alueen koon tulee olla. Olennaista on, että kaavanmuutosalue muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
Kaupunginvaltuusto on 11.6.2018 hyväksynyt Herrainkulman asemakaavanmuutoksen, joka kattaa suurimman osan korttelista 2. Hallinto-oikeus on hylännyt valtuuston päätökseen kohdistuneet valitukset 9.4.2019, joten Herrainkulman asemakaavanmuutos ei vielä ole lainvoimainen. Nyt käsiteltävänä olevalla asemakaavalla on ajanmukaistettu rakennussuojelun osalta vanhentunut asemakaava suojelemalla Suomen Pankin rakennus.
Suunnittelualue on muodostanut tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Alueen asemakaavan muuttamiseen ja rakennusoikeuden lisäämiseen on ollut kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja rakennussuojelun ajanmukaistamisesta johdettavat maankäytölliset perusteet.
Uudisrakentamisen soveltuminen kaupunkikuvaan
Yleiskaavaa varten laaditut selvitykset ovat luonteeltaan yleispiirteisiä, joten ne edellyttävät aina tarkempia kaavakohtaisia selvityksiä. Asemakaavassa osoitetun uudisrakentamisen vaikutuksia ympäristöön on selvitetty poikkeuksellisen paljon (ks. tarkemmin mm. vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin), joten kaava perustuu merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Uudisrakennuksen korkeutta on lausuntojen johdosta madallettu yhdellä kerroksella. Esimerkiksi naapurikorttelissa, osoitteissa Linnankatu 19a ja 19b olevien rakennusten harjakorkeus ylittää kaavassa osoitetun uudisrakennuksen korkeimman osan harjakorkeuden (+30,4). Myös As Oy Wilenian AB-talon ullakkokerroksen katon harjakorkeus (+26,34) ylittää Suomen Pankin rakennuksen harjakorkeuden (+22,40). Uudisrakennusten viereisten rakennusten korkein osa sijoittuu kadun varteen, kun uudisrakennuksen korkein osa jää katunäkymässä useimmiten olemassa olevien rakennusten taakse.
Turun keskusta on rakentunut kerroksittain, tiiviimmäksi ja korkeammaksi ja Suomen Pankin uudisrakennus on jatkumoa tälle kehitykselle. Uudisrakennuksen porrastuva muoto, terassit ja pihalle avautuvat ikkunat tuovat
kaupunkirakenteeseen uuden 2000-luvun arkkitehtuuria edustavan ja kaupunkikuvaa elävöittävän lisän. Tämä on jatkumo As Oy Wilenian moderneihin, valkoisiin ja tasakattoisiin rakennuksiin, jotka poikkeavat arkkitehtuuriltaan Suomen Pankin rakennuksesta. Suhteessa Suomen Pankin rakennukseen sekä As Oy Wilenia että uudisrakennus synnyttävät kontrastia, joka on yksi arkkitehtuurissa käytetty ratkaisumalli uuden ja vanhan yhteensovittamisessa.
Suomen Pankin pihan vanhat puut joudutaan kaatamaan, mutta osan tilalle istutetaan uusia puita. Myös As Oy Wilenian pihalta joudutaan kaatamaan yksi puu, joka tulee korvata uuden puun istuttamisella, puun rungon ympärysmitan tulee olla 20-25 cm.
Uudisrakennuksen massoittelun lähtökohtana on näin ollen ollut ollut ympäristön arvokas rakennuskanta ja kerroksellinen, ajan myötä muuttunut korttelirakenne, johon uudisrakentaminen on sovitettu. Asemakaavanmuutoksella luodaan edellytykset viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaava vaalii rakennettua ympäristöä eikä hävitä siihen liittyviä erityisiä arvoja.
Naapureille aiheutuva haitta
Rakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen keskelle aiheuttaa aina muutoksia ympäristössä ja rajoitta aiemmin avoimena säilyneitä näkymiä. Nyt käsiteltävänä oleva, kaavanmuutoksessa osoitettu uudisrakentaminen näkyy As Oy Wilenian AB-talon joen suuntaisen osan asuntoihin yhden makuuhuoneen osalta/kerros. Näidenkin makuuhuoneiden ikkunoista on etäisyyttä uudisrakennukseen 22 m. As Oy Wilenian asuntojen päämaisemia uudisrakentaminen ei peitä. Pelkästään näköalojen muutoksen ei voida katsoa merkitsevän kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Köynnöskasvien sijoittaminen uudisrakennuksen ikkunattomalle seinälle As Oy Wilenian tontin rajalle ei myöskään aseta naapurille sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, jota maankäyttö ja rakennuslain 54.2 §:ssä tarkoitetaan.
Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu
Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate edellyttää, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten edellytä, että kaikille maanomistajille tulisi olosuhteista riippumatta osoittaa samansuuruinen rakennusoikeus. Maanomistajien erilaiseen kohteluun tulee kuitenkin olla kaavan sisältövaatimuksista johdettavissa olevat hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.
Suomen Pankin tontin rakennustehokkuus on kaavaehdotuksen mukaan laskettuna e=3,02. Naapurissa sijaitsevan Linnankatu 19a -tontin rakennustehokkuus on 3,19 ja Linnankatu 19b-tontin 2,96. Suomen pankin lisärakentamiselle on maankäytölliset syyt, koska näin mahdollistetaan Suomen Pankin rakennuksen suojelu. Suomen Pankin uudisrakennusoikeuden ei voida katsoa asettavan naapurikiinteistöjen omistajia epätasa-arvoiseen asemaan.
Yhteenveto
Edellä esitetyn perusteella valitus tulee hylätä perusteettomana, valituksessa ei ole esitetty perusteita valtuuston päätöksen kumoamiseksi. Kristiinankatu 2–Suomen Pankki -asemakaavanmuutos on maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitusta koskevien säännösten mukainen.
Lisätietoja asiassa antaa johtava asiantuntija Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi.