Talous- ja strategiaryhmän vt. johtaja Fredrik Lindström ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 6.2.2018:

Kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2010 § 31 viimeksi rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden hyväksymisestä. Tätä aiemmin mm. sijoitusperiaatteista ja eräistä muista rahoitukseen liittyvistä periaatteista on päätetty erikseen.

Kuntalain (410/2015) valtuuston tehtäviin kuuluu (4 luvun 14 §) tehtävät, jonka kohdan 6) mukaan valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista.

Lisäksi rahoitus- ja sijoitustoimintaa ohjaa mm. arvopaperimarkkinalaki ja sitä tulkitseva finanssivalvonta. Taustalla vaikuttavat lisäksi arvopaperimarkkinoita koskevat EU-säädöshankkeet (esim. MiFID direktiivi (Markets in Financial Instruments Directive) (2004/39/EY), jotka on korvattu 3.1.2018 alkaen MiFID II direktiivillä (2014/65/EU) sekä MiFIR asetuksella (EU N:o 600/2014). Lisäksi rahoitus- ja sijoitustoimintaa tapahtuu myös ulkomaisten pankkien kanssa ja näiden maiden lainsäädännön puitteissa, joissa pääsääntöisesti noudatetaan ja tulkitaan em. direktiivejä. Eräiltä osin kaupungin rahoitustoimintaan joukkovelkakirjojen liikkeellelaskijana vaikuttaa myös MAR direktiivi, joka tuli sovellettavaksi 3.7.2016. 

Kuntalain (410/2015) 129 § mukaan kaupunki kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.

Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään liittyen mm. kiellettyyn valtiontukeen.

Rahoitus- ja sijoitusperiaatteisiin on syytä tehdä joitakin muutoksia ja päivityksiä mm. lainmuutosten ja, rahoitusmarkkinoiden kehittymisen seurauksena sekä konsernirahoituksen korostuneen roolin takia. Myös kuntaliitto on tehnyt oman päivitetyn ohjeensa vuonna 2016 ”Kunnan ja kuntayhtymän varallisuuden hoito, sijoitustoiminta ja niiden perusteista päättäminen”, joita on huomioitu.

Kuntaliiton ohjeiden mukaan kunnan jakaantuu kunnan toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Lisäksi kunnalla voi olla sijoitettuna toimeksiantoon rinnastettavia lahjoitusvaroja ja omia rahastoja. Kunkin rahaston lahjoittajan määrittelemät säännöt ja ehdot ohjaavat lahjoitusrahastojen varojen sijoittamista tarkemmin.

Sijoitusperiaatteissa tärkeimmät muutokset ovat mm. lakien ja säädösten muuttuminen ja kiristyminen. Lisäksi on pyritty ajanmukaistamaan periaatteissa mainitut sijoituskohteet.  Näiden lisäksi on pyritty huomioimaan kaupungin strategian linjauksia ja ympäristötavoitteita. Sijoitustoiminnan periaatteisiin on myös kirjattu mm. vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joihin kuuluu ympäristöasioiden, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan huomioinen valittaessa kaupungin sijoituskohteita. 

Edellä olevaan viitaten esitämme, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi liitteenä 1 olevat rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet, jotka korvaavat kaupunginvaltuuston aiemmin 15.2.2010 § 31 hyväksymät periaatteet.

Liite 1Turun kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää,

että liitteenä 1 olevat Turun kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet hyväksytään ja

että samalla kumotaan kaupunginvaltuuston 15.2.2010 § 31 hyväksymät rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet.

PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.