Kaupunginjohtaja Minna Arve 7.2.2019:

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit 14.4.2019. Eduskuntavaalien jälkeen käydään hallitusneuvottelut, joissa hyväksyttävässä vaaliohjelmassa määritetään kansallisen politiikan peruslinjaukset seuraaville neljälle vuodelle.

Turun kaupunki on tehnyt yhdessä kaupunkiseudun muiden toimijoiden kanssa pitkään töitä seudulle tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi. Tärkeimmät tavoitteet ovat olleet Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden, Tunnin junan, toteuttaminen sekä tekniikan korkeakoulutuksen lisääminen Turun yliopistossa. Näitä kaupungin strategiasta nousevia tavoitteita kaupunki edistää edunvalvonnassaan myös hallitusohjelmakirjauksiksi.

Turun kaupunkiseudulle spesifien tavoitteiden lisäksi kaupunki on valmistellut yhteisiä tavoitteita sekä kaupunkien C21-verkostossa että kuuden suurimman kaupungin kesken. Yhteiset hallitusohjelmatavoitteet rakentuvat kaupungistumiskehityksen laaja-alaiselle tunnistamiselle, kaupunkien erityisten haasteiden ja vastuiden tukemiselle sekä kaupunkien ja valtion vahvalle yhteistyölle ja kumppanuudelle. Tavoiteohjelmat julkistetaan lähiaikoina.

Tunnin juna

Turun kaupunki pyrki edistämään Tunnin junan toteutumista hallitusohjelmatavoitteissaan myös neljä vuotta sitten. Kuluneen vaalikauden aikana uuden yhteyden yleissuunnittelu on käynnistetty ja suunnitteluun on varattu yhteensä 40 miljoonaa euroa. Yleissuunnittelun on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

Juha Sipilän hallitus on päättänyt perustaa hankeyhtiöitä, joiden avulla toteutettaisiin merkittävimmät suomalaiset infrastruktuurihankkeet. Ensi vaiheessa hankeyhtiöt perustettaisiin Tunnin junalle sekä pääradan kehittämiselle.

Tunnin junan rakentumisen käynnistämiseksi hankeyhtiötä tulee pääomittaa merkittävästi. Tulevan hallituksen tulee kirjata ohjelmaansa Tunnin junan toteuttaminen ja rahoitus siten, että uusi yhteys on käytössä viimeistään vuonna 2029.

Tekniikan korkeakoulutus

Suomen suhteellinen sijoitus kehittyneiden maiden joukossa koulutustason suhteen on laskenut nopeasti. Samalla erityisesti Turun seudun positiivinen rakennemuutos ja sen hyödyntäminen vaativat tekniikan yliopistotasoisen koulutuksen lisäämistä. Diplomi-insinöörikoulutuksen määrä Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä hyvin pieni. Tämä johtaa osaajapulaan ja sitä kautta kasvun hidastumiseen ja toisaalta tutkimuksen ja elinkeinoelämän innovaatioyhteistyön ongelmiin.

Turun seudun vientiteollisuuden yrityksistä noin puolet kertovat vaikeuksista saada riittävästi koulutettua työvoimaa. Tekniikan alan korkeakoulutettujen rekrytointitarve tulee seudulla edelleen kaksinkertaistumaan noin 900 henkilöön vuodessa.

Asian ratkaisemiseksi Turun yliopistolle tulee antaa mahdollisuus tuottaa DI-tutkintoja konetekniikassa ja materiaalitekniikassa. Tutkintotavoitteita tulee nostaa siten, että nykyisillä koulutusaloilla (tieto- ja viestintätekniikka sekä biotekniikka) ja uusilla aloilla aloittaisi vuonna 2020 yhteensä 205 opiskelijaa. Tutkintoalojen lisäämisestä ja tutkintotavoitteen nostosta tarvitaan erillinen päätös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Linjaukset tulee tehdä hallitusohjelmassa ja seuraavalle tulossopimuskaudelle vuodesta 2020 eteenpäin.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee kaupungin hallitusohjelmatavoitteet tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2, 1 poissa.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Pätäri, Maaskola, Miikkola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Takatalo, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Yrttiaho:

"Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esityksen siten muutettuna, että viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava sisältö:

Alipalkkaus lopetettava

Turun laivanrakennusalaa koskevat alipalkkausepäilyt on selvitettävä, ja on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.

1. Työntekijöiden alipalkkaus kriminalisoidaan.

2. Veronumerot otetaan käyttöön harmaan talouden estämiseksi kuten rakennusalalla (laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä).

3. Säädetään laki minimipalkasta.

4. Työnantajan laiminlyöntien sanktioita korotetaan (laki työntekijöiden lähettämisestä 36 §). Tilaajan vastuuta koko alihankintaketjun palkoista, työehdoista ja sosiaaliturvasta ja sanktioita vastuun laiminlyönnistä kiristetään (laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 5§ ja 9§).

5. Laajennetaan ammattijärjestöjen kanneoikeutta.

6. Avataan työntekijöiden palkkatiedot julkisiksi työpaikoilla.

7. Parannetaan aluehallintoviranomaisen resursseja työnantajien jälkivalvontaan ja TE-toimistojen resursseja ennakkovalvontaan.

8. Lisätään ihmiskaupan vastaisen työn resursseja. 

Perustelut:

Suomessa tehdystä työstä tulee aina saada vähintään suomalaisten työehtosopimusten mukainen korvaus, eikä suomalaisia teollisuuden ammattilaisia pidä jättää työttömyyskortistoon.

Osalle teollisuuden työntekijöistä on maksettu suomalaiset työehtosopimukset alittavia palkkoja. Työnantaja on maksimoinut voittonsa maksamalla Suomessa erityisesti ulkomaiselle työvoimalle työehtosopimuksia alempia palkkoja. Laivanrakennusalalla tuntipalkat ovat olleet alimmillaan noin kolme euroa. 

Teollisuusliiton työnvaativuusryhmittelyn mukaan raskaassa konepajateollisuudessa työn vaativuuden mukaiset alimmat palkat ovat minimissään noin 12 euroa tunnilta. Keskimääräiset tuntipalkat vaihtelevat teollisuuden ammattiryhmästä riippuen noin 15-20 euron välillä."​

Eklund oli poissa kokouksesta.