Johtaja Tuomas Heikkinen, 3.12.2018:

Taustaa

Turun kaupunki haluaa kaupunginvaltuuston 16.4.2018 § 72 hyväksymän strategian tavoitteiden mukaisesti kuulua datan hyödyntämiseen perustuvan alustatalouden kansainväliseen kärkeen.

Tavoitetta edistetään kaupunginvaltuuston 14.5.2018 § 90 vahvistamassa Smart and Wise Turku –kärkihankkeessa. Hankkeen osana luodaan alustatalouden toimintamalli, jonka kautta kaupunki ja sen toimijat voivat yhdessä ratkoa erilaisia kaupungin toimintaan liittyviä ongelmia ja samalla edistää uusien innovaatioiden, palvelujen ja liiketoiminnan syntymistä. Tärkeänä mahdollistajana toimii kaupungin ja muiden toimijoiden tuottama data, jota kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä kaupungin on mahdollista kasvattaa tieto-omaisuutensa tuottamaa arvoa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.6.2018 § 145 Omistajapolitiikan päivityksen, jossa linjattiin, että kaupunki perustaa uuden yhtiön (jatkossa ”Yhtiö”) vastamaan jalostetun datan liiketaloudellisesta hyödyntämisestä ja edelleen jalostamisesta. Koska datan sekä siihen pohjautuvien tuotteiden ja palvelujen myyntiä on tarkoitus harjoittaa kilpailluilla markkinoilla, toimintaa koskee kuntalain mukainen yhtiöittämisvelvollisuus (kuntalaki 126 §).

Tiedon hyödyntämisen nykytila

Turun kaupunki on ollut aktiivisesti mukana suurten kaupunkien 6Aika-hankkeessa, jonka tuloksena Turun kaupunki on tähän mennessä avannut 24 tietoaineistoa avoimena datana. Näistä 13 on avattu avoimena ohjelmointirajapintana (API). Avoimella datalla tarkoitetaan yksityishenkilöille, tutkijoille, julkishallinnolle, organisaatioille tai yrityksille kertynyttä dataa, joka on avattu kaikille vapaasti hyödynnettäväksi maksutta mihin tahansa käyttötarkoitukseen, jopa kaupallisesti.

Tietoaineistojen hyödyntäminen on toistaiseksi ollut pienimuotoista rajoittuen lähinnä erilaisiin reittioppaisiin ja tapahtumasovelluksiin. Merkittävimmät esteet avoimen datan käytön laajemmalle leviämiselle ovat kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuus, osaamisen ja käyttökelpoisten esimerkkien puuttuminen sekä datan laadulliset puutteet.

Tähän asti tehtyjen kokeilujen kautta on käynyt ilmeiseksi, että pelkän ”raakadatan” kysyntä on vähäistä, joskin se on digiajan välttämätön raaka-aine, jonka tuottaminen kuuluu kaupungin perustehtävään. Arvon tuottaminen vaatii tietoaineistojen yhdistelyä, muokkaamista ja soveltamista käsillä olevaan ongelmaan. Datalla on todellista arvoa vasta, kun se sisältää tietoa, joka on tarkasteltavan ongelman näkökulmasta oleellista, virheetöntä sekä helposti ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä. Hyötyjen toteutuminen edellyttää systemaattista toimintaa ja jatkuvaa vuoropuhelua datan tuottajien ja käyttäjien välillä. Toimiva esimerkki toimintamallista on kuvan 1 kaupunkialgoritmi, joka tuotettiin osana Turun kaupungin tietojohtamisen kehittämisohjelmaa (kaupunginhallitus 21.9.2015 § 390).

Kuva 1: Kaupunkialgoritmi.

Avoimeen dataan tehtyjen investointien vaikuttavuuden arviointia hankaloittaa periaate, jonka mukaan avoimen datan hyödyntäjän ei tarvitse rekisteröityä eikä ilmoittaa käyttämäänsä tietolähdettä. Tämä on ongelmallista paitsi investointien kannattavuuden tarkastelun, myös sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta. Datan maksuttomuus ei yksinään takaa, että sen käyttämisestä koituvat hyödyt jakautuvat tasavertaisesti. Maksuttomasta datasta hyötyvät todennäköisimmin ne, joilla on eniten hyödyntämisen vaatimaa osaamista ja resursseja. Riskinä on eriarvoisuuden kasvaminen.

Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että datatalouden hyödyt jakautuvat tasaisesti hyvinvointieroja vähentävästi eivätkä lisäävästi. Siksi on järkevää, että kaupunki pohtii avoimen datan ohella millä tavoin datasta voitaisiin saada kannattavaa liiketoimintaa. Saatuja tuloja voidaan käyttää kaupungin toiminnassa niin, että kaikki väestöryhmät pääsevät osallisiksi datatalouden hyödyistä.

Kohti tehokkaampaa tiedon hyödyntämistä

Kaupungit ja julkishallinto laajemmin tuottavat suuria määriä dataa, joka tehokkaasti hyödynnettynä vauhdittaa talouden kasvua ja luo uusia työpaikkoja. Valtioneuvoston julkaiseman raportin mukaan dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tekevät markkinoiden kannalta uusia tuoteinnovaatioita suhteellisesti huomattavasti useammin kuin yritykset, jotka eivät hyödynnä dataa.

Kaupungeilla on kuitenkin vielä lukuisia käytännön esteitä ylitettävänä. Esimerkiksi Turun kaupungin tuottama data on hajallaan yli 500 tietojärjestelmässä. Kaupunkikonserniin kuuluvilla yhtiöillä tietojärjestelmiä on kymmeniä lisää. Rajapintojen ja hallintamallien puuttuessa dataan on vaikea päästä käsiksi. Lisäksi salassapito- ja tietosuojavaatimukset sekä omistajuuskysymykset rajoittavat tietoaineistojen käyttöä. Tämän seurauksena tietojen yhdistely ja analysointi jäävät tekemättä ja suuri osa potentiaalista hyödyntämättä.

Monista kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelun kannalta tärkeistä palveluista ja ilmiöistä ei edes kerätä tai osata kerätä tietoa. Tiedon keskitettyyn koostamiseen ja jakeluun tarvittavan digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen on vielä alkuvaiheessa ja toteuttamisen kokonaissuunnitelma puuttuu.

Jos tiedosta saataisiin edes murto-osa tehokkaampaan käyttöön, vaikutukset kaupungin toimintaan ja kaupunkilaisten elämään olisivat merkittävät. Konsulttiyhtiö MacKinsey on laatinut arvion Smart City-sovellusten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin (kuva 2).

Kuva 2: Smart City-sovellusten hyötypotentiaali.

Hyödyt realisoituvat kolmella eri tavalla:

1. Kaupungin ja kaupunkilaisten toiminnan ja resurssien käytön tehostuminen

2. Taloudellisen aktiivisuuden lisääntyminen

3. Kaupunkilaisten arjen sujuvuuden ja elämänlaadun parantuminen

Tarkkojen laskelmien tekeminen on mahdotonta, koska lopputulokseen vaikuttavat uusien teknologiaratkaisujen lisäksi monet vaikeasti ennakoitavat asiat, kuten ihmisten valmiudet ja halukkuus muuttaa omaa toimintaansa. Hyödyt realisoituvat vasta kun onnistutaan yhdistämään teknologian mahdollisuudet toiminnan muutokseen.

Päätöksenteon näkökulmasta ongelmaksi muodostuvat täten kustannukset suhteessa epävarmaan hyötyyn. Onnistumisen mahdollisuuksia voidaan merkittävästi lisätä luomalla toimintamalli, jossa kaupunki, yliopistot ja korkeakoulut sekä yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Ekosysteemimalli

Triple Helix-mallia mukaillen Turun kaupunki, yliopisto ja yritykset (kuva 3) muodostavat Smart City-innovaatioita tuottavan globaalin osaamisverkoston ytimen. Yliopiston alaisuuteen kuuluvat perustutkimus sekä R&D-toiminta. Kaupunki toimii tuotekehityksen mahdollistajana tarjoamalla dataa ja kokeilumahdollisuuksia. Yksityiset ja julkiset rahoittajat tarjoavat yrityksille pääomaa innovaatioiden kaupallistamiseen. Keskiössä ovat kaupunkilaiset, jotka saavat käyttöönsä uusia hyvinvointia ja arjen sujuvuutta parantavia palveluita.

Kuva 3: Triple Helix-malli.

Verkoston ydin asettaa ekosysteemin toiminnalla tavoitteita ja kanavoi verkoston osaamista ja resursseja kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisimpien kysymysten ratkomiseen. Tätä kautta syntyvät innovaatiot auttavat myös muita kaupunkeja ympäri maailman vastaamaan ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen haasteisiin.

Turku City Data Oy:n toiminta

Turku City Data Oy on Turun kaupungin 100% omistama datan kaupallista hyödyntämistä varten perustettava yhtiö, jonka päätehtävänä on kerätä ja jalostaa kaupungin ja kaupunkilaisten sekä muiden toimijoiden omistamaa dataa niin, että sitä voidaan tehokkaasti käyttää Smart and Wise Turku-tematiikkaan kuuluvien ongelmien ratkaisussa. Tuotoksina syntyvistä ratkaisuista osa kaupallistetaan. Turku City Data Oy voi itse toimia kaupallistajana, tai lisensoida ratkaisujen käyttöoikeudet muille toimijoille.

Lisäksi yhtiö jalostaa datasta omia tuotteita ja palveluja, joita se myy kunnille, yrityksille ja muille organisaatioille.

Kaupungin dataa koskevan käyttöluvan perusteena on Turun kaupungin käyttämä JHS 189-suosituksen mukainen julkishallinnon avoimen datan lisenssi (CC Nimeä 4.0). Käyttölupa antaa Yhtiölle oikeudellisen pohjan datan vapaalle ja korvauksettomalle uudelleenkäytölle ja jatkojalostamiselle maailmanlaajuisesti.

Kustannukset

Ensimmäiset kolme vuotta Yhtiö toimii kaupungin rahoituksella. Tämän jälkeen Yhtiön on tarkoitus kattaa toiminnastaan aiheutuvat kustannukset liiketoimintansa tuotoilla.

Rahoitustarve on 2,2 MEUR, jolla katetaan muun muassa palkat, hallinnolliset kulut, tietojärjestelmäintegraatiot sekä digitaalisen tietoalustan ja sen varaan rakentuvien sovellusten, raporttien ja rajapintojen kehittäminen ja ylläpito.

Merkittävä osa tarvittavasta rahoituksesta sisältyy jo tälläkin hetkellä Smart and Wise Turku –kärkihankkeen budjettiin sekä Yhtiöön siirtyville kaupungin työntekijöille maksettaviin palkkoihin. Vuosittaisen lisärahoituksen tarve nykytilanteeseen nähden on arviolta 0,2 – 0,3 MEUR. Lisärahoituksella vauhditetaan tuotteistusta ja uusien integraatioiden toteuttamista, sekä katetaan datan kuratoinnista aiheutuvat kustannukset. Datan kuratoinnilla tarkoitetaan laadunhallinnan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että data on tarkasteltavan ongelman näkökulmasta hyödyllistä, virheetöntä sekä helposti ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä.

Hyödyt

Kokonaishyödyt (kuva 4) koostuvat

• tuotteiden ja palvelujen suorista myyntituotoista,
• kaupungin toiminnan tehostumisesta saatavista säästöistä,
• ekosysteemin aikaansaamasta uudesta liiketoiminnasta ja lisääntyneestä taloudellisesta aktiivisuudesta.

Tuotteiden ja palvelujen myynnillä yhtiön on tarkoitus kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja tuottaa voittoa omistajilleen. Kokemuksen ja markkinaymmärryksen kasvaessa nähdään paremmin, minkälainen toiminta tuo parhaan hyödyn suhteessa käytettyihin resursseihin. Yhtiön hallitus voi tarvittaessa suunnata Yhtiön toiminnan strategista painopistettä uudelleen.

Kuva 4: Kokonaishyödyt

Organisointi

Yhtiöllä on perustamisvaiheessa kolme työntekijää:

• Toimitusjohtaja, joka vastaa Yhtiön hallinnosta ja Yhtiön hallituksen vahvistaman strategian toimeenpanosta;
• Data-analytiikkaan liittyvien palvelujen tuotteistamisesta ja myynnistä vastaava henkilö;
• Teknologiaratkaisuista ja niihin liittyvästä kehittämisestä vastaava henkilö.

Tällä organisoinnilla toiminta saadaan käynnistettyä siten, että kokonaisuuden hallinnan kannalta keskeisimmät toiminnot pysyvät Yhtiön omissa käsissä (kuva 5). Muut toiminnot hankitaan palveluna. Pidemmällä tähtäimellä tuotantorakennetta voidaan muuttaa esimerkiksi kustannussyistä.

Kuva 5: Ydintoiminnot

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

Esitän, että Turun kaupunki perustaa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan (11.6.2018 § 145) linjausten mukaisesti uuden yhtiön Turku City Data Oy edellä kuvattuja periaatteita noudattaen. Yhtiö tulee toiminnan alussa perustaa kaupungin operatiiviseksi yhtiöksi ja sen valvontavastuuhenkilöksi tulee nimetä apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Operatiivisen yhtiön hallituksen jäsenet päättää kaupunginjohtaja. Yhtiön toiminta on sen alkuvaiheen tappiollista, minkä vuoksi sitä tulee pääomittaa yhteensä 2,2 milj. euroa, mikä vastaa toiminnan kolmen ensimmäisen vuoden kumulatiivisen tappion määrää. Lisäksi tulee hyväksyttäväksi liitteenä oleva yhtiöjärjestys ja perustamissopimus.

Liite 1Turku City Data liiketoimintasuunnitelma

Liite 2Yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja

EhdotusKaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle,

että Turun kaupunki perustaa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan (11.6.2018 § 145) linjausten mukaisesti uuden yhtiön Turku City Data Oy (nimi ehdollisena Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksynnälle),

että yhtiötä pääomitetaan yhteensä 2.200.000 euroa (tilausnumero 100360 - Osakkeet ja osuudet) ja sijoitus tehdään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,

että liitteenä 2 oleva yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja hyväksytään,

että yhtiö kuuluu kolmanteen palkkioluokkaan,

että yhtiön valvontavastuuhenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen,

että yhtiön pankkitili liitetään kaupungin konsernitilipalveluun sen perustamisen jälkeen,

että yhtiön tilintarkastusyhteisöksi nimetään KPMG Julkisyhteisöt Oy ja

että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään yhtiöjärjestykseen vähäisiä muutoksia.

PäätösAsia pantiin pöydälle.

Päätös asian pöydällepanosta tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7-6.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Laivoranta, Hassan, Weber, Ruohonen, Lindholm, Kattelus ja Vornanen.

Hellstenin Tavion kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ahmadi, Pätäri, Lundén ja Yrttiaho.

Äänestys 2

Toisessa äänestyksessä asia päätettiin jättää pöydälle äänin 7-6.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Laivoranta, Weber, Ruohonen, Lindholm, Kattelus ja Vornanen.

Hellstenin Ahmadin kannattamana tekemän pöydällepanoehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Pätäri, Lundén, Tavio, Yrttiaho ja Hassan.

Merkittiin, että esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotuksen seuraavansisältöiseksi:

”Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle,

että Turun kaupunki perustaa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan (11.6.2018 § 145) linjausten mukaisesti uuden yhtiön Turku City Data Oy (nimi ehdollisena Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksynnälle),

että yhtiötä pääomitetaan yhteensä 2.200.000 euroa (tilausnumero 100360 - Osakkeet ja osuudet) ja sijoitus tehdään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,

että liitteenä 2 oleva yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja hyväksytään,

että yhtiö kuuluu kolmanteen palkkioluokkaan,

että yhtiön valvontavastuuhenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen,

että yhtiön pankkitili liitetään kaupungin konsernitilipalveluun sen perustamisen jälkeen,

että yhtiön tilintarkastusyhteisöksi nimetään KPMG Julkisyhteisöt Oy,

että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään yhtiöjärjestykseen vähäisiä muutoksia ja

että yhtiö nimetään strategiseksi yhtiöksi 1.6.2019 alkaen.”

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira.

Pöydältä 12.12.2018 § 85

EhdotusKaupunginhallituksen konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle,

että Turun kaupunki perustaa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan (11.6.2018 § 145) linjausten mukaisesti uuden yhtiön Turku City Data Oy (nimi ehdollisena Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksynnälle),

että yhtiötä pääomitetaan yhteensä 2.200.000 euroa (tilausnumero 100360 - Osakkeet ja osuudet) ja sijoitus tehdään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,

että liitteenä 2 oleva yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja hyväksytään,

että yhtiö kuuluu kolmanteen palkkioluokkaan,

että yhtiön valvontavastuuhenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen,

että yhtiön pankkitili liitetään kaupungin konsernitilipalveluun sen perustamisen jälkeen,

että yhtiön tilintarkastusyhteisöksi nimetään KPMG Julkisyhteisöt Oy,

että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään yhtiöjärjestykseen vähäisiä muutoksia ja

että yhtiö nimetään strategiseksi yhtiöksi 1.6.2019 alkaen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7-6.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Laivoranta, Hassan, Weber, Ruohonen, Aaltonen, Kattelus ja Vornanen.

Hellstenin Raaskan kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ahmadi, Lundén, Yrttiaho ja Tavio.

Äänestys 2

Toisessa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Ahmadi, Hellsten, Raaska, Laivoranta, Hassan, Weber, Ruohonen, Aaltonen, Kattelus ja Vornanen.

Yrttiahon Tavion kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Lundén:

”Konsernijaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yhtiötä ei perusteta. Tarvittaessa Omistajapolitiikka-asiakirjaa muutetaan tältä osin.

Perustelut:

Kaupungin tietovarantojen käyttöä voidaan kehittää virastomuotoisena toimintana eikä toimintaa tule yhtiöittää. Yhtiöittäminen heikentää toiminnan avoimuutta ja julkisten tietovarantojen käytön valvontaa (esim. tietosuojakysymykset, tiedon omistaminen, tekijänoikeudet ja tiedon hyödyntäminen yksityiseen liiketoimintaan).”

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira.

Liite 1Turku City Data liiketoimintasuunnitelma

Liite 2Yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Turun kaupunki perustaa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan (11.6.2018 § 145) linjausten mukaisesti uuden yhtiön Turku City Data Oy (nimi ehdollisena Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksynnälle),

että yhtiötä pääomitetaan yhteensä 2.200.000 euroa (tilausnumero 100360 - Osakkeet ja osuudet) ja sijoitus tehdään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,

että liitteenä 2 oleva yhtiöjärjestys ja perustamisasiakirja hyväksytään,

että yhtiö kuuluu kolmanteen palkkioluokkaan,

että yhtiön valvontavastuuhenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen,

että yhtiön pankkitili liitetään kaupungin konsernitilipalveluun sen perustamisen jälkeen,

että yhtiön tilintarkastusyhteisöksi nimetään KPMG Julkisyhteisöt Oy,

että kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään yhtiöjärjestykseen vähäisiä muutoksia ja

että yhtiö nimetään strategiseksi yhtiöksi 1.6.2019 alkaen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 12-2.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Eklund, Hellsten, Maaskola, Miikkola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Yrttiaho:

”Palautetaan pohjaesitys uudelleen valmisteluun niin, että yhtiön hallitukseen kuuluu seitsemästä yhdeksään jäsentä.

Perustelut:

Jos yhtiön hallitukseen valitaan vain kapea edustus kolmesta viiteen jäseneen, yhtiön toiminnan suunnittelu, päätöksenteko ja valvonta jäävät erittäin harvoihin käsiin. Yhtiömuoto ei yleensäkään edistä hyvän julkisen hallinnon mukaista avoimuutta, laajaa osallistamista, valvontaa tai kuntalaisten ja yleisen edun suojelua, ja erityisen pieni hallitus ilman laajaa edustusta keskittää vallan vain muutamalle henkilölle.”

Äänestys 2

Toisessa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 8-3, 3 tyhjää.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Yrttiahon Lindforsin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Miikkola:

”Kaupunginhallitus päättää, että yhtiötä ei perusteta. Tarvittaessa omistajapolitiikka-asiakirjaa muutetaan tältä osin.

Perustelut:

Kaupungin tietovarantojen käyttöä voidaan kehittää virastomuotoisena toimintana eikä toimintaa tule yhtiöittää. Yhtiöittäminen keskittää valtaa, heikentää toiminnan avoimuutta ja julkisten tietovarantojen käytön valvontaa (esim. tietosuojakysymykset, tiedon omistaminen, tekijänoikeudet ja tiedon hyödyntäminen yksityiseen liiketoimintaan).”

Eklund, Hellsten ja Maaskola äänestivät tyhjää.

Rauennut muutosehdotus

Miikkolan seuraavansisältöinen muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Päätösehdotus hylätään ja omistajapolitiikka –asiakirjaa muutetaan tältä osin.”

Eriävät mielipiteet ja niiden perustelut

Lindfors, Yrttiaho ja Miikkola pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävät mielipiteensä asiassa.

Lindfors perusteli eriavää mielipidettään seuraavasti:

”Yhtiömuoto ei edistä hyvän julkisen hallinnon mukaista avoimuutta, laajaa edustusta, osallistamista, valvontaa tai kuntalaisten ja yleisen edun suojelua, ja erityisen pieni hallitus ilman keskittää vallan vain muutamiin näppeihin.”

Miikkola perusteli eriävää mielipidettään seuraavasti:

”Turku ottaa kohtuuttoman taloudellisen riskin ryhtyessään pilotoimaan yhteiskunnallisen tiedon myynnillä sekä muulla immateriaalisella omaisuudella käytävää kauppaa. Oikeuksien sekä lupien ja verojen selvittäminen ennen kauppoja vaatii pitkäkestoista juridista sekä konsulttiselvitystä, jotka kuluttavat varoja. Lisäksi em. toiminta ei perussuomalaisten mielestä kuulu kunnan perinteisiin toimialoihin. Myöskään todellista liiketoimintasuunnitelmaa ei ole laadittu.”