Toimialajohtaja Riitta Liuksa, henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen ja kaupunginlakimies Jukka Vanto 18.1.2019:

Aiemmat päätökset

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 10.5.2016 § 105 muun ohella päättänyt, että Debora Oy:n kanssa solmitaan Luolavuori-Koivulan kotihoidon alueen ostopalvelujen puitesopimus ajalle 1.10.2016–30.9.2019.  

Debora Oy on 28.9.2018 lähettämällään kirjeellä irtisanonut voimassaolevan puitesopimuksen JYSE 2014 PALVELUT -yleisten ehtojen kohdan 9.9 mukaisella kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 7.11.2018 § 295 merkinnyt edellä mainitun irtisanomisilmoituksen tiedoksi ja päättänyt, että palvelut toteutetaan omana toimintana.

Kaupunginhallitus on 17.12.2018 § 504 päättänyt pysyttää edellä mainitun päätöksen ja todennut, että Luolavuori-Koivulan kotihoidon palveluiden siirtyessä kaupungin omaksi toiminnaksi, arvioidaan liikkeen luovutusta koskevien säädösten ja oikeuskäytännön vaikutus tähän tapaukseen. Mikäli liikkeen luovutusta koskevat edellytykset täyttyvät, tulee noudattaa liikkeenluovutusta koskevia säädöksiä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 9.1.2019 tekemällään päätöksellä § 12 oikeuttanut hyvinvointitoimialan toimialajohtajan tekemään esityksen kaupunginhallitukselle liikkeen luovutussopimuksen laatimiseksi hyvinvointitoimialan ja Debora Oy:n välillä.

Sovellettavat säännökset ja oikeuskäytäntö

Työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Pykälän 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle.

Liikkeen luovutusta koskevalla työsopimuslain 1 luvun 10 §:llä on osaltaan pantu täytäntöön nk. liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY). Mainittu direktiivi ja sitä koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on siten otettava huomioon työsopimuslain asianomaisia säännöksiä tulkittaessa.

Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momenttiin sisältyvä edellytys siitä, että luovutettava liike pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena, vastaa liikkeenluovutusdirektiivin 1 artiklan 1 b kohtaa. Sen mukaan direktiivissä tarkoitettuna luovutuksena pidetään oman identiteettinsä säilyttävän taloudellisen yksikön luovuttamista, jolla tarkoitetaan pää- ja sivutoimisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi järjestettyä resurssikokonaisuutta.

Euroopan unionin tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään katsonut, että arvioitaessa, täyttyykö tosiasiallisesti liikkeenluovutusdirektiivin 1 artiklan 1 b kohdan edellytys, on huomioitava kaikki kyseessä olevaa liiketoimea kuvaavat tosiseikat. Näiden seikkojen arviointiperusteita ja niitä koskevaa unionin tuomioistuimen ja korkeimman oikeuden aikaisempaa oikeuskäytäntöä on selostettu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2018:64, jossa oli kysymys koululaisten iltapäivätoimintaa ylläpitäneen palveluntarjoajan työntekijän palvelussuhteesta. Tapauksessa työntekijä oli työskennellyt iltapäiväkerhon ohjaajana yhdistyksen palveluksessa. Yhdistyksen lopetettua iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisen kaupunki oli sopinut toiminnan järjestämisestä uuden palveluntarjoajan kanssa, joka oli irtisanonut edellä tarkoitetun iltapäiväkerhon ohjaajan työsopimuksen. Äänestysratkaisussaan korkein oikeus katsoi, että asiassa oli kyse liikkeen luovutuksesta.

Unionin tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään katsonut, että arvioitaessa, täyttyykö tosiasiallisesti liikkeenluovutusdirektiivin 1 artiklan 1 b kohdan edellytys, on huomioitava kaikki kyseessä olevaa liiketoimea kuvaavat tosiseikat. Näitä ovat erityisesti seuraavat: millaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, onko rakennusten ja irtaimiston kaltaista aineellista liikeomaisuutta luovutettu, minkä arvoinen aineeton omaisuus on luovutushetkellä ollut, onko pääosa henkilöstöstä otettu uuden työnantajan palvelukseen, onko asiakaskunta siirtynyt liiketoiminnan mukana, miten samankaltaista ennen luovutusta ja sen jälkeen harjoitettu liiketoiminta on ollut, sekä se, kuinka pitkän ajan liiketoiminta mahdollisesti on ollut keskeytyneenä. Mainittuja seikkoja on arvioitava asian kokonaisharkinnassa eikä niitä siksi saa arvioida erillisinä (ks. esim. tuomio 19.10.2017, Securitas, C-200/16, EU:C:2017:780, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Oikeuskäytännön mukaan (em. tuomio Securitas, 27-30 kohdat) kyseessä olevaa liiketoimea kuvaavia tosiseikkoja arvioidessa on otettava huomioon muun muassa se, millaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys. Tämän vuoksi erilaisille liikkeen luovutuksen tapahtumisen arviointiperusteille annettava painoarvo vaihtelee sen mukaan, millaisesta liiketoiminnasta on kysymys, ja jopa kyseisessä yrityksessä, liikkeessä tai liiketoiminnan osassa käytettyjen tuotantomenetelmien tai toimintatapojen mukaan. Alalla, jolla taloudellisen yksikön identiteetti perustuu olennaisella tavalla työvoimaan, identiteetti ei voi säilyä, jos luovutuksensaajaksi katsottu taho ei ole ottanut palvelukseensa olennaista osaa sen henkilöstöstä.

Unionin tuomioistuimen niin sanotussa CLECE -tapauksessa (20.1.2011, CLECE SA, C-463/09, EU:C:2011:24, kohdat 36, 40 ja 41) kunta oli ottanut hoitaakseen itse koulujensa ja tilojensa siivoustoiminnan, jonka se oli aiemmin antanut CLECE:n hoidettavaksi, palkannut uutta henkilökuntaa ottamatta palvelukseensa CLECE:n näihin tehtäviin aiemmin osoittamia työntekijöitä tai ottamatta käyttöönsä mitään muutakaan tämän yrityksen aineellista tai aineetonta liikeomaisuutta. Siksi ainoa CLECE:n harjoittaman toiminnan ja töiden, jotka kunta otti itse hoitaakseen, välinen yhteys muodostui kyseessä olevan toiminnan kohteesta eli tilojen siivoamisesta. Unionin tuomioistuin katsoi, että pelkästään sen perusteella, että toiminta oli samankaltaista tai jopa täysin samanlaista, ei voida katsoa, että taloudellinen yksikkö oli säilyttänyt identiteettinsä. Näin siksi, ettei yksikön voida katsoa muodostuvan pelkästään harjoitetusta toiminnasta. Yksikön identiteetti muodostuu useista toisistaan erottamattomista seikoista, kuten sen henkilökunnasta, johdosta, työn organisoinnista tai toimintatavoista taikka sen käytössä mahdollisesti olevista tuotantovälineistä. Taloudellisen yksikön identiteetti, joka perustuu olennaisella tavalla työvoimaan, ei voi säilyä, jos luovutuksensaajaksi katsottu taho ei ollut ottanut palvelukseensa olennaista osaa sen henkilökunnasta. Yhteisen toiminnan piirissä pysyvästi työskentelevien työntekijöiden ryhmä voi siten työvoimavaltaisella toimialalla muodostaa taloudellisen yksikön, joka voi säilyttää identiteettinsä luovutuksen jälkeenkin, kun uusi työnantaja ei pelkästään tyydy jatkamaan kyseistä toimintaa vaan myös ottaa palvelukseensa sekä lukumääräisesti että pätevyyden osalta olennaisen osan siitä henkilökunnasta, jonka sen edeltäjä oli erityisesti osoittanut hoitamaan näitä työtehtäviä. Tällaisessa tapauksessa uusi työnantaja itse asiassa hankki sellaisen eri osatekijöistä muodostuvan organisoidun kokonaisuuden, jonka avulla se voi jatkaa luovuttajayrityksen toimintoja tai tiettyjä toimintoja pysyvästi.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2008:88 oli kysymys tilanteesta, jossa kunnan päiväkotipalvelujen tuottaja oli tarjouskilpailun jälkeen vaihtunut ja toimintansa lopettava palveluntuottaja oli irtisanonut työntekijänsä työsopimuksen päättymään oman toimintansa lopettamispäivänä. Uusi palveluntarjoaja oli palkannut neljä kuudesta päiväkodissa työskennelleestä työntekijästä. Lisäksi pääosa asiakaskunnasta oli siirtynyt ja toiminta oli säilynyt pääasiallisesti samankaltaisena eikä se ollut keskeytynyt. Vanha palveluntarjoaja ei kuitenkaan ollut luovuttanut uudelle palveluntarjoajalle omaisuutta eikä päiväkotitoiminnan johto ollut siirtynyt uuden palveluntarjoajan palvelukseen. Korkein oikeus totesi, että päiväkotitoiminta oli toimiala, jolla liiketoimintaa voidaan pitää itsenäisenä taloudellisena kokonaisuutena, vaikkei sen harjoittaminen vaatisikaan huomattavaa aineellista tai aineetonta omaisuutta. Myöskään toiminnan johdon siirtymättä jäämisellä ei voitu katsoa olevan kyseessä olevassa tapauksessa ratkaisevaa merkitystä toiminnan identiteetin muodostumisessa, kun muun ohella otettiin huomioon toiminnan lakisääteisyys sekä tilaajan toiminnalle asettamat edellytykset. Korkein oikeus katsoi, että kokonaisuutena arvioiden kysymyksessä oli ollut liikkeen luovutus.

Tapauksessa KKO 2001:48 oli kysymys yhtiön tiloissa ja kalustolla henkilöstöruokalaa ylläpitäneen palveluntarjoajan työntekijöistä. Tapauksessa kolme yhdeksästä työntekijästä oli otettu uuden palveluntarjoajan palvelukseen. Korkein oikeus katsoi, että uuden palveluntarjoajan toiminta olennaisesti poikkesi aikaisemmasta eikä kysymys ollut liikkeen luovutuksesta.

Tapauksessa KKO 2018:65 oli kysymys tilanteesta, jossa palveluntarjoaja oli tuottanut kuntayhtymän kanssa tekemänsä ostopalvelusopimuksen perusteella tehostetun palveluasumisen palveluja kuntayhtymän vuokraamissa tiloissa. Työntekijä oli työskennellyt palvelutalossa palveluntarjoajan palveluksessa. Kuntayhtymä oli ilmoittanut yhtiölle ostopalvelusopimuksen päättymisestä ja siitä, että kuntayhtymä ottaa palvelutalossa harjoitetun toiminnan suoritettavakseen. Palveluntarjoaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ostopalvelusopimuksen päättymispäivänä. Korkein oikeus katsoi, että asiassa oli kyse liikkeen luovutuksesta. 

Tapauksessa KKO 2018:66 arvioitiin tilannetta, jossa palveluntarjoaja oli vastannut kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella vanhusten tehostettua palveluasumista koskevan toiminnan ja ruokahuollon järjestämisestä kaupungin palvelutalossa. Palvelusopimusta oli myöhemmin muutettu niin, että palveluntarjoaja vastasi tehostetun palveluasumisen ja ruokahuollon järjestämisestä vain osassa palvelutalon toimintaa, kaupungin vastatessa muilta osin muuttuneiden palveluiden tuottamisesta. Vielä myöhemmin kaupunki otti vastatakseen koko palvelutalon toiminnasta, tehostettua palveluasumista koskevan toiminnan ja ruokahuollon jatkuessa kuitenkin saman sisältöisenä. Kolmen työntekijän, jotka olivat olleet palveluntarjoajan palveluksessa tehostetun palveluasumisen tehtävissä, työsopimukset oli irtisanottu. Korkein oikeus katsoi, että asiassa oli kyse liikkeen luovutuksesta.

Arviointi tässä asiassa

Arvioinnin siitä, pysyykö luovutettava liike luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena, on perustuttava kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki liiketoimea kuvaavat tosiseikat. Ratkaisevana on toiminnan samankaltaisuutta arvioitaessa pidettävä toimintaa luovutushetkellä (KKO 2018:66).                   

Debora Oy:n 28.3.2019 saakka Luolavuori-Koivulan alueella järjestämä kotihoitotoimintasopimus pitää sisällään kotipalvelun, kotisairaanhoidon, kotihoidon lääkäripalvelut ja kotikuntoutuspalvelut vanhuksille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu ei kuulu tämän sopimuksen sisältöön. Sopimuskauden alkaessa kaikki Luolavuori-Koivulan kotihoitoalueella olevat kotihoidon asiakkaat ovat siirtyneet Debora Oy:n asiakkaiksi lukuun ottamatta niitä henkilöitä, joiden palvelut toteutetaan kotihoidon palvelusetelillä. Asiakkaalla on oikeus siirtyä palveluseteliasiakkaaksi milloin tahansa. Kotihoidon palveluja (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) on tullut olla saatavilla ympäri vuoden kaikkina viikonpäivinä kello 7.00–22.00. Kaupunki on vastannut yöhoidon tuottamisesta.

Edellä kuvatun Debora Oy:n liiketoimintakokonaisuuden osalta kaupunki luovutushetkestä lukien jatkaisi toimintaa samankaltaisena kuin se on osapuolten välisen sopimuksen päättyessä 28.3.2019.

Luolavuori-Koivula alueen asiakaskunta ei olennaisesti muuttuisi, kun palvelua ryhtyisi antamaan kaupungin oma henkilökunta. Toiminta myös jatkuisi yhtäjaksoisesti.

Kaupunki jatkaisi Debora Oy:n toimintaa Luolavuori-Koivula alueen osalta käyttäen kuitenkin täysin muuta aineellista omaisuutta, kuten esimerkiksi ajoneuvoja, kuin Debora Oy ennen ostopalvelusopimuksen päättymistä. Toiminta jatkuisi keskeytyksettä samankaltaisena ja samalle asiakaskunnalle. Toisaalta Debora Oy on ei siirtäisi kaupungille lainkaan aineellista tai aineetonta omaisuutta, mutta kaupungin palvelukseen siirtyisi lukumääräisesti ja pätevyyden osalta olennaisesti Debora Oy:n henkilökuntaa.

Seuraavaksi asiassa on arvioitava, millaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, jotta erilaisten liikkeen luovutuksen edellytyksiä kuvaavien tosiseikkojen painoarvoa voidaan arvioida.

Kyseessä oleva kotihoidon järjestämistä koskeva toiminta perustuu ensisijaisesti työvoimaan eikä edellytä siihen tarkoitukseen erityisesti suunniteltua rakennusta, mutta toisaalta edellyttää muun muassa ajoneuvokalustoa. Kyse ei joka tapauksessa ole sellaisesta toiminnasta, jossa arviointi liikkeen luovutuksen tapahtumisesta voitaisiin perustaa aineellisen tai aineettoman omaisuuden luovutukseen. Kyse on tapauksesta, joissa liiketoimintakokonaisuus muodostuu muiden pääasiallisten tuotannontekijöiden puuttuessa toiminnan piirissä työskentelevien työntekijöiden ryhmästä, jolloin arviointi liikkeen luovutuksen tapahtumisesta voidaan perustaa siihen, ottaako luovutuksensaaja palvelukseensa pääosan luovutetussa toiminnassa työskennelleistä luovuttajan työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 9.1.2019 tekemällään päätöksellä § 12 ilmaissut halukkuutensa ko. työntekijöiden vastaanottamiseen.

Liiketoimea kuvaavia tosiseikkoja kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon, millaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, luovutettava Luolavuori-Koivula alueen kotihoitotoimintaa harjoittanut yksikkö pysyisi niin samankaltaisena, että kysymyksessä on liikkeen luovutus.

Luovutuksen kohde

Työsopimuslain 10 §:n 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

Se, että liikkeen luovutuksessa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-edut siirtyvät, koskee luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita riippumatta siitä, onko työnteko tai palkanmaksu keskeytyneenä esimerkiksi lomautuksen, perhevapaan tai työvapaan vuoksi. Ennen luovutushetkeä päättyneet työsuhteet eivät siirry.

Palveluiden järjestäminen keskeytyksettä on Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle välttämätöntä. Turun kaupungin ja Debora Oy:n välillä on tarkoitus tehdä sopimus, jolloin Luolavuori-Koivulan kotihoidon palvelua tosiasiallisesti tuottava henkilökunta siirtyy hyvinvointitoimialan palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein.

Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 41 §:n mukaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:

1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;

2) luovutuksen syyt;

3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä

4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut, hallussaan olevat tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot henkilöstöryhmien edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu tässä laissa tarkoitettuja henkilöstövaikutuksia, neuvotellaan niistä siten kuin muualla tässä laissa säädetään.

Henkilöstö, joka kuuluu siirtyvään kokonaisuuteen, siirtyy, määräytymisperusteena ovat organisatorinen asema ja työtehtävät. Siirtyvään kokonaisuuteen kuuluvat työntekijät siirtyvät Turun kaupungin hyvinvointitoimialan palvelukseen työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi luovutushetkellä, kuten työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä on säädetty. Siirtyvään kokonaisuuteen kuuluvat määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat työntekijät siirtyvät Turun kaupungin hyvinvointitoimialan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka.

Debora Oy:n toimitusjohtaja on 15.1.2019 ilmoittanut luovuttajan hoitaneen yhteistoimintavelvoitteensa. Lisäksi asiaa on määrä käsitellä Turun kaupungin yhteistyötoimikunnan kokouksessa 22.1.2019.

Liikkeenluovutussopimus

Luovutettavaan kokonaisuuteen liittyvien henkilöiden työsuhteiden sisältöön liittyy vielä selvitettäviä kysymyksiä. Lisäksi luovuttajan ja luovutuksensaajan on saavutettava yhteisymmärrys luovutuksen ehdoista. Siksi esitetään, että kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan luovutuksen ehdoista.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupungin hyvinvointitoimiala vastaanottaa Luolavuori-Koivulan alueen kotihoidon liikkeen luovutuksena ja kaupunginjohtaja valtuutetaan sopimaan luovutuksen ehdoista.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan erillisen kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.