Johtaja Pekka Sundman ja työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto 21.12.2018:

Kaupunginhallitus varaa vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan, jolla rahoitetaan kaupungin työllisyydenhoidon toimintoja. Työllisyysmäärärahan hallinnoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelukeskus, jossa laaditaan määrärahalle vuosittain käyttösuunnitelma.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa määrärahaan tehdään varauksia eri käyttökohteisiin. Käyttösuunnitelma esitetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen. Tarvittaessa toimintavuoden aikana työllisyyspalvelujohtaja voi päättää määrärahojen siirroista käyttökohteiden välillä työllisyysmäärärahan sisällä siten, että työllisyysmäärärahan nettosumma yhteensä säilyy samana.

Työllisyysmäärärahalla toteutetaan erilaisia työllistymistä tukevia ja työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palvelujen kohderyhmänä ovat Työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaat. Tavoitteena on katkaista pitkäaikaistyöttömyys ja myös ennalta ehkäistä työmarkkinatuelle putoamista.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2019 on 8.100.000 euroa. Tulona ovat valtionosuudet, jotka ovat arviolta 3.160.000 euroa. Valtionosuudet huomioon ottaen työllisyysmäärärahan bruttosumma vuodelle 2019 on 11.260.000 euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2019 painopistealueina ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien ja sinne liukumassa olevien työnhakijoiden ja nuorten tukityöllistäminen, kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymisen tukeminen kolmannelle sektorille.

Tukityöllistäminen

Tukityöllistäminen on työllisyysmäärärahan euromääräisesti merkittävin käyttökohde. Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentäminen. Tukityöllistämisen avulla kuntaosuuden piiriin kuuluvia henkilöitä voidaan poistaa pysyväluonteisesti kuntaosuuden piiristä ja näin voidaan vähentää merkittävästi kaupungin kuntaosuusmenoja. Vuonna 2018 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat noin 21,6 miljoonaa euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2019 on tukityöllistämiseen palkkatuella varattu 4.700.000 euron nettomääräraha, mikä on noin 60 % koko työllisyysmäärärahan nettosummasta. Varatulla määrärahalla on tavoitteena työllistää yhteensä noin 750 eri henkilöä vuoden 2019 aikana. Nettomääräraha jakautuu tukityöllistämisen osa-alueittain siten, että työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen on varattu 2.800.000 euroa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen 800.000 euroa, osatyökykyisten ja muiden työnhakijoiden työllistämiseen 300.000 euroa ja velvoitetyöllistämiseen 800.000 euroa. Täysimääräisellä työajalla tapahtuvaa velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta kaikki kaupungin tukityöllistäminen tapahtuu vuonna 2019 aiempien vuosien tapaan 85 % työajalla. Kaikki tukityöllistäminen on tarkoitus tapahtua TE-toimiston myöntämällä palkkatuella niin suurelta osin kuin se on mahdollista. Tukityöllistäminen yhdistyksiin tapahtuu pääasiassa korotetun työllisyyden Turku-lisän avulla. Tällöin yhdistys hakee palkkatuen ja korotetun työllisyyden Turku-lisän.

Kolmannen sektorin korotetun työllisyyden Turku-lisän myöntämiseen on vuoden 2019 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 650.000 euroa. Sillä tuetaan työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymistä kolmannelle sektorille tilanteessa, jossa TE-toimisto ei voi myöntää täyttä palkkatukea. Korotettu Turku-lisä poistaa pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuen kuntaosuudelta vähintään kolmeksi vuodeksi.

Työllisyyspalvelukeskus tehostaa tukityöllistämisen prosessia yrityksiin ja erityisesti nuorten ohjaamista kohti työelämää. Edelleensijoitus yrityksiin korvautuu ennakoivalla työllistämisen tuella (rekrylisä). Rekrylisää myönnetään työmarkkinatuen kuntaosuudelle liukumassa olevien, yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden, työllistämiseen. Nuorten rekry-lisässä ei ole työmarkkinatukikertymän vaatimusta (sis. nuorisotakuun ja alle 30-vuotiaat). Rekry-lisä myönnetään työssäoloehdon täyttäväksi ajaksi. Nuorilla on mahdollisuus saada rekry-lisää myös oppisopimukseen. Siirtämällä työllistettävät yrityksen työntekijöiksi vähennämme kaupungin vastuuta ja vapautamme resursseja. Jatkossa yritys tekee työsopimuksen, hakee palkkatuen ja rekry-lisän. Ennakoivalla työllistämisen tuella pyritään vaikuttamaan turkulaisten työttömien siirtymisen työmarkkinatuen kuntaosuudelle.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on lisätä pitkään jatkuneen työttömyyden jälkeen asiakkaan työ- ja toimintakykyä, työllistymisedellytyksiä sekä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja TE-palveluiden tarjoamiin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan elämän ja arjen hallintaa sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa hänet työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työtoiminnan ajaksi. Mikäli osallistuja jää kuntouttavan työtoiminnan päättyessä työttömäksi, hän palaa uudelleen työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan kaupungin omana toimintana sekä palvelusetelillä ostettuna palveluntuottajilta. Palveluntuottajilta hankittavan kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa on siirrytty palvelusetelijärjestelmään vuoden 2018 alussa. Vuonna 2018 kuntouttavaa työtoimintaa on hankittu ostopalveluna yhdeltätoista eri palvelutuottajalta. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kaupungin Työkeskuksessa, Työpisteessä Käsityöläiskatu 10:ssä, kaupungin nuorten työpajalla Fendarissa ja nuorten starttivalmennuksessa Starttipajalla sekä kaupungin toimialojen yksiköissä.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2019 on ostopalveluna toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 900.000 euron nettomääräraha, jolla on tavoitteena hankkia kuntouttavaa työtoimintaa 500 henkilölle. Kaupungin omana toimintana toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa on tavoitteena järjestää 1.000 henkilölle vuonna 2019. Kaupungin omaa kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan. Sen rahoitus on työllisyysmäärärahan ulkopuolella.

Ostopalveluna toteutettavat työttömien terveystarkastukset ja työ- ja toimintakykyarviot

Työttömien terveystarkastusten sekä ostopalveluna toteuttavien työ- ja toimintakyvyn arviointien ostoihin on varattu vuoden 2019 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa 350.000 euroa.

Kolmannen sektorin avustukset ja työllisyyshankkeet

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa kolmannen sektorin työllistämisen tukemiseen on varattu 550.000 euroa. Avustuskohteisiin lukeutuvat mm. TST:n Texvex ja Tsemppi-talo.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoitus toteutetaan ensisijaisesti siten, että Turun kaupunki toimii osarahoittajana edellyttäen, että hankkeille myönnetään myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2019 päärahoituksen myöntämisen perusteita ei ole vielä julkaistu. Mahdollisen päärahoittajan (esim. TE-toimisto) puuttuessa tarkastellaan työllisyyttä edistävän hankerahoituksen myöntämistä tapauskohtaisella harkinnalla. Kaupungin avustusta voidaan myöntää työllisyyshankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin.

Esitämme, että kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2019 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman edellä esitetyn sekä liitteen mukaisesti. Työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään käyttösuunnitelman muuttamisesta tarvittaessa toimintavuoden aikana siten, että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan tarvittaessa siirtää työllisyysmäärärahan sisällä käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan nettosumma yhteensä säilyy samana.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Oheismateriaali 1Työllisyysmäärärahan jakautuminen käyttökohteittain vuonna 2019

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan vuoden 2018 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman.

Samalla kaupunginhallitus päättää,

että työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään mahdollisista muutoksista käyttösuunnitelmaan toimintavuoden aikana tarvittaessa ja

että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan siirtää työllisyysmäärärahan käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan nettosumma säilyy samana.

PäätösAsia pantiin pöydälle Yrttiahon Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 7.1.2019 § 9

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Rinne ja Saarinen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto.