Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen:

Kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola on jättänyt kaupunginhallituksen kokouksessa 19.11.2018 § 457 seuraavansisältöisen selvityspyynnön:

”Turun kaupungin työntekijöiden työterveyshuolto painottaa ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn ylläpitämiseksi, mutta siihen kuuluu myös yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Kun työpaikan työterveyshuoltoon kuuluu sairaanhoito, voi työntekijä varata ajan sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Työntekijät ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella joko työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle.

Tällä hetkellä Turun kaupungin henkilöstön työterveyshuolto ei toimi edellä kuvatun mukaisesti, sillä se toimii ilmeisesti liian pienillä henkilöstöresursseilla. Aikaa varatessa käy ilmi, että ajat ulottuvat viikkojen päähän tai pyydetään asioimaan toisaalla koska heiltä ei aikoja löydy. Viimeisen kahden viikon aikana mm. yksityisrahoitteinen Terveystalo on ottanut vastaan suuren määrän kaupungin henkilöstöä, koska työterveyshuolto ei ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. Tilanne on epätasa-arvoinen työntekijöiden kohdalla, sillä työterveyshuolto kuuluu kaikille.

Pyydän kaupunginhallitusta selvittämään, miten Turun kaupungin työntekijöiden työterveyshuoltoa tullaan kehittämään ja lisäämään henkilöstöresursseja, jotta se palvelee sopimuksen ja lain vaateiden mukaisesti.”

Vastaus selvityspyyntöön:

Turun kaupunki hankkii työterveyshuoltonsa omalta taseyksiköltään Turun työterveystalolta. Kaiken työterveyden toiminnan pohjalla on Turun kaupungin ja Työterveystalon välinen toimintasuunnitelma – tässä määritellään, millä painotuksilla palveluita hankitaan. Sopimuksen laatiminen ja käsittely on edellytys myös KELA-korvausten saamiseksi, jotka ovat KELA I-luokassa 60 % ja KELA II-luokassa 50 %.

Niin KELA:n kuin kaupunginkin tavoitteena on ollut panostaa ensisijaisesti ns. lakisääteisen, eli ennaltaehkäisevän, työterveyden tuottamiseen. Sopimuksessa on kirjattu mm. seuraavaa:

”Turun kaupungin työterveyshuollon tavoitteet perustuvat työterveyshuoltolakiin ja Turun kaupungin henkilöstöohjelmaan. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn seuranta, ylläpitäminen, edistäminen ja palauttaminen työuran eri vaiheissa.

Turun kaupungin Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa painotetaan työhyvinvointia, parempaa johtamista sekä rakentavaa ja hallittua muutosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa painotetaan siten hyvinvoinnin tukemista ennaltaehkäisevin toimin kiinnittämällä huomiota muun muassa työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, työkykyyn sekä johtamisen ja esimiestyön tukemiseen.

Työterveyshuolto on moniammatillisesti mukana niin henkisten kuin fyysistenkin työolosuhteiden suunnittelussa ja kehittämisessä työpaikoilla. Työterveyshuolto tukee sekä esimiehiä työhyvinvoinnin johtamisessa että koko työyhteisöä työyhteisötaitojen kehittämisessä. Työterveyshuolto hyödyntää toimintojen kohdentamisessa myös sekä Kunta10- että välikyselyjen tuloksia ja on mukana sekä epäasiallisen kohtelun ehkäisemisessä että ongelmatilanteiden ratkomisessa tarvittaessa.

Työympäristön kehittämisessä työterveyshuolto käyttää Turun kaupungin Vaarat ja haitat -kyselyä yhtenä osana työpaikkaselvitysten alkukartoitusta. Sekä työpaikkakäynneillä, yksilövastaanotoilla että tiiviillä yhteistyöllä työnantajan ja työsuojelun kanssa pyritään kohti 0-tapaturmaa, samoin kohti 0-ammattitautia. Työterveyshuollon toiminta tähtää myös työperäisten sairauksien ehkäisyyn ja näiden sairauksien nopeaan ja tehokkaaseen hoitoon. Työpaikkaväkivallan ehkäisyyn annetaan neuvontaa ja ohjausta sekä yksilökäynneillä että esimerkiksi työpaikkaselvityksiin liittyen. Työterveyshuolto on aktiivisesti mukana sekä kehittämässä sisäilmaprosessin toimivuutta että ratkomassa mahdollisesti esiin tulevia työpaikkojen sisäilmasto-ongelmia painopisteenä työntekijöiden terveys.

Työkyvyn ja terveyden edistämisessä työterveyshuolto tukee työpaikkojen työkykyjohtamista ja on yhteistyössä mukana ennalta ehkäisemässä työkyvyttömyysriskejä työkyvyn hallintamallin mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin tartutaan oikea-aikaisesti riittävän varhain muun muassa seuraamalla sairauspoissaoloja (Työkyvyn hallintamalli) ja niiden syitä, annetaan neuvontaa ja ohjausta sekä työntekijöille, esimiehille että koko työyhteisölle. Työterveyshuollossa arvioidaan sekä lääkinnällisen että ammatillisen kuntoutuksen tarvetta sekä lakisääteisen työterveyshuollon että sairaanhoidon prosesseissa. Työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä tiivistetään entisestään, jotta työkyvyn aleneminen ja työkyvyttömyyden riskitekijät onnistutaan tunnistamaan riittävän ajoissa ja oikea-aikaisille toimilla näin vähentämään myös työnantajan varhaiseläkeperusteisia maksuja (VARHE).”

KELA II:n piiriin kuuluvasta sairaanhoidosta on seuraava kirjaus:

”Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito koskee kaikkia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Palkattomien virka- ja toimivapaiden aikana ei työntekijällä ole oikeutta käyttää työterveyshuollon palveluja.

Ajanvarauksessa noudatetaan kiireellisyysluokitusta, jonka tavoitteena on oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa hoitopaikassa. Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa tarjotaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Työterveyshuollossa on käytössä akuuttisairaanhoitomalli, jonka tavoitteena on aiempaa nopeampi ja kustannustehokkaampi akuuttisairauksien hoito. Tavoitteena on toteuttaa tarkka hoidon tarpeen arviointi pyrkien kohdentamaan asiakkaan tarvitsema hoito mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Asiakas ohjataan ensisijaisesti työterveyshoitajan vastaanotolle ja vain selkeästi lääkärin hoitoa vaativat asiakkaat ohjataan lääkärin vastaanotolle. Työterveyshoitajien sairaanhoidollista pikadiagnostiikkaa on lisätty helpottamaan sairaanhoidollista työtä. Mallin tarkoituksena on säästää sairaanhoidon kustannuksia sekä vapauttaa lääkäriresurssia KELA 1 luokan työterveyshuoltotyöhön.”

Eli Työterveystalon kanssa on suunnitelmassa sovittu, että ensisijainen painopiste on KELA 1-luokkaan kuuluva ennaltaehkäisevä ja muu lakisääteinen toiminta, sairaanhoidon osalta priorisoidaan jäljelle jääviä resursseja kuitenkin siten, että sairaanhoito on työterveyspainotteista. Tällöin voidaan valitettavasti joutua tilanteeseen, että kaupungin henkilöstöön kuuluva ei saa toivomaansa akuuttilääkärinaikaa välittömästi, vaan joutuu hakeutumaan joko omaan terveyskeskukseensa tai yksityiselle lääkäriasemalle.

Vuosittain Työterveystalossa on ollut lääkäreillä ja hoitajilla asiakaskäyntejä yhteensä n. 35 000, joista noin kolmannes on ollut sairasvastaanottoja.

Resurssien niukkuus on sinänsä totta: hyville työterveyspalveluille olisi aina enemmän kysyntää, kuin on mahdollista tarjota henkilöstön resurssien tai kaupungin maksukyvyn puitteissa – tällöin on ymmärrettävää, että akuuttivastaanottoaikaa toivonut henkilöstön edustaja pettyy, jos ei pääse vastaanotolle kohtuullisessa ajassa. Palvelu on kuitenkin ollut laadukasta ja nimenomaan ennaltaehkäisyyn panostavaa, myös palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää. Mistään laajamittaisesta ohjautumisesta yksityisten palveluntuottajien vastaanotolle ei ole ainakaan henkilöstöhallinnon puolelle palautetta, vaikka työterveyden resursseja on syksyllä kuluttanut myös vuoden vaihteessa tapahtuvan yhtiöittämisen vaatima lisätyö.

Paras keino turvata toimivan työterveyden avulla turvallinen työympäristö jatkossakin on pitää huolta, osaavan henkilöstömme pysyvyydestä, kehittämisestä ja hyvinvoinnista rajusti kilpaillussa työterveyskentässä.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee edellä olevan selvityksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.