Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunginhallitus | 462 | 26.11.2018 | 7 | |
Kaupunginhallitus | 479 | 10.12.2018 | 3 |
5011-2018 (10 02 05, 10 02 03)
Vastaus Runosmäen Lämpö Oy:n aloitteeseen
Tiivistelmä:
Runosmäen Lämpö Oy:n on esittänyt, että Tiemestarin asemakaava-alueelle osoitettaisiin sen käyttöön tontti lämpövoimalalle. Vastauksena aloitteeseen kaupunki toteaa, ettei sillä ole hallinnassaan vapaita tontteja kyseiseltä kaava-alueelta. Myöskään kaupungin ilmastotavoitteiden näkökulmasta ei ole perusteltua osoittaa Tiemestarin kaava-alueelta tonttia kaukolämpöverkosta erillisen hakevoimalan käyttöön.
Kh § 462
Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelu, johtava asiantuntija Satu Lehto 13.11.2018:
Runosmäen Lämpö Oy:n aloite
Runosmäen Lämpö Oy on 11.9.2018 toimittanut kaupunginhallitukselle aloitteen neuvottelujen käynnistämiseksi, sillä yhtiöllä on pyrkimyksenä rakentaa oma, edullista lämpöenergiaa omistajayhtiöille tuottava ja puupolttoainetta käyttävä lämpövoimala. Uuden lämpövoimalan tulisi sijaita logistisesti läheisellä paikalla nykyistä lämpökeskuksen tonttia (11-5, Munterinkatu 8), joka sijaitsee Majoitusmestarinkadun ja Munterinkadun kulmassa. Runosmäen Lämpö Oy esittää, että sille osoitettaisiin uutta lämpövoimalaa varten tontti esimerkiksi Vahdontien ja Varusmestarintien risteyksen alueelta, jossa on käynnissä uuden asemakaavan valmistelu. Tuolloin nykyinen lämpökeskuksen tontti osoitteessa Munterinkatu 8 vapautuisi asumiskäyttöön.
Asian aikaisemmat vaiheet
Asia tuli ajankohtaiseksi, kun kaupunginhallitus asetti 30.4.2018 § 156 lämpökeskuksen tontin (11-5, Munterinkatu 8) rakennuskieltoon uuden asemakaavan laatimisen ajaksi. Rakennuskielto katsottiin välttämättömäksi sen jälkeen, kun Runosmäen Lämpö Oy haki rakennuslupaa lämpövoimalan rakentamiseksi sekä kahden rakennuksen purkamiseksi.
Rakennuslupahakemuksen mukainen lämpövoimalatoiminta poikkeaa huomattavasti siitä, mitä lähiöiden pienet lämpökeskukset 1980-luvulla olivat ja johon kaavan AH-korttelialue on tarkoitettu. Esitetty lämpövoimala vastaa korkeudeltaan seitsenkerroksista kerrostaloa ja sen vaikutukset kaupunkikuvaan ja ympäristöön muutoinkin vastaavat pikemminkin teollisuuden tuotantorakennusta kuin kaavan tarkoittamaa lämpökeskusta. Rakennuskiellolla haluttiin turvata se, ettei alueelle myönnetä rakennuslupaa sellaiseen toimintaan, joka ei tue Turun strategisia tavoitteita tasapuolisesta kaupunkikehityksestä.
Kaupunginhallitus on ennen rakennuskieltoasiaa käsitellyt Runosmäen Lämpö Oy:n hankevoimalan asiaa neljässä päätöksessä:
Kaupunginhallitus päätti keskeyttää asemakaavanmuutoksen valmistelun 18.12.2012 § 621. Asiassa oli kyse lämpövoimalan mahdollistavan asemakaavan laatimisesta Sorvarinkadun ja Majoitusmestarinkadun väliselle puistoalueelle. Päätöksen mukaan asemakaava heikentää asutuksen keskellä sijaitsevan viheralueen virkistyskäyttöä ja luontoarvoja. Lisäksi hajautetun lämmöntuotannon edistäminen asemakaavoituksella ei ole kaupunginvaltuuston hyväksymän energiaratkaisun tavoitteiden mukaista.
Kaupunginhallitus on 13.6.2016 § 261 hylännyt Runosmäen Lämpö Oy:n poikkeuslupahakemuksen hakevoimalan rakentamiselle korttelin 39 tontille 28.Vuokrasopimuksen mukainen tontin vuokra-aika on 1.12.2004–31.12.2044 ja vuokrasopimuksessa tontin käyttötarkoitukseksi on määritelty teollisuus- ja niihin liittyvä toiminta. Päätöksen mukaan alueella on vireillä asemakaavanmuutos (Tiemestari), poikkeamista on vastustettu muistutuksella ja hankkeen mahdollisten ympäristövaikutustensa vuoksi tontin käyttötarkoitus on syytä tutkia asemakaavalla.
Vireillä olevaan Tiemestarin asemakaavaan liittyen kaavoittaja on pyytänyt kaupunginhallitukselta lausuntoa siitä, sijoitetaanko lämpövoimala kaava-alueelle, sillä tehdyt kaava-aloitteet eivät pidä sisällään lämpövoimalaa. Kaupunginhallitus on 23.1.2017 § 40 todennut Runosmäen Lämpö Oy:n 20.1.2017 tekemän esityksen perusteella, ettei tontin 28 käyttötarkoitukseen oteta kantaa ennen asian ratkaisemiseksi saavutettua Runosmäen Lämpö Oy:n ja Turun kaupungin välistä neuvottelutulosta kuitenkin siten, että asian käsittely siirretään enintään vuoden 2017 loppuun saakka. Runosmäen Lämpö Oy:n ei ole ollut hankkeeseen ryhtyjänä aloitteellinen neuvottelujen käynnistämiseksi, joten neuvottelutulosta kaupungin ja yhtiön välille ei ole muodostunut.
Tiemestarin asemakaava-alueen tonttitarjonta
Tiemestarin asemakaava-alueella ei sijaitse kaupungin hallinnassa olevia tontteja, joiden osalta kaupunki voisi käydä Runomäen Lämpö Oy:n esittämiä neuvotteluja maanvaihdosta. Kaupungin alueelta omistama tontti Runosmäki-39-28 (Varusmestarintie 24), johon Runosmäen Lämpö Oy on hakenut v. 2015 poikkeamispäätöstä, on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella yksityiselle taholle samoin kuin muut kaupungin omistamat tontit (39-29, 39-30 ja 75- 5). Korttelin 75 tontti 6 on yksityisessä omistuksessa.
Tontin Runosmäki-39-28 (Varusmestarintie 24) vuokramies Reale Oy on kysyttäessä ilmoittanut, ettei heidän tonttinsa kehittämisen ensisijainen tavoite ole enää lämpövoimala. Lämpövoimalan sijoittamista tälle tontille on tutkittu sekä poikkeuslupamenettelyllä että sittemmin keskeytetyssä ns. Tiemestarin kaavassa 7/2011. Tontille 39-28 on vireillä rakentamishanke nykyisen kaavan ja käyttötarkoituksen puitteissa alueella toimivien yritysten laajentamistarpeita tyydyttämään.
Energia- ja ilmastopoliittinen näkökulma
Puuhake, jota Runosmäen Lämpö Oy on ilmoittanut käyttävänsä mahdollisen uuden lämpövoimalan energianlähteenä, on uusiutuva energialähde ja sen käyttö energiantuotannossa tulkitaan nollapäästöiseksi. Asiasta tosin väitellään, sillä tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia. Joka tapauksessa puun käyttö on fossiilisia polttoaineita parempi ilmaston kannalta varsinkin pidempiaikaisessa tarkastelussa, kunhan metsän uudistumisesta ja hiilinielun tasosta huolehditaan.
Näin ollen hakkeen poltto lämmöksi Runosmäen Lämpö Oy:n hakevoimalassa laskettaisiin päästöttömäksi energiantuotannoksi. Kyseisen lämpövoimalan hyötysuhde olisi kuitenkin Naantalin yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon laitoksen hyötysuhdetta huomattavasti alhaisempi. Samalla laitos lisäisi puuhakkeen tarvetta. Kun sama hakemäärä käytetään energiantuotantoon Naantalin laitoksessa, saadaan sillä tuotettua enemmän energiaa paremmalla hyötysuhteella.
Uusiutuvan energian osuutta Turun kaukolämmössä on jatkuvasti kasvatettu ja se ylittää tänä vuonna fossiilisen polttoaineen osuuden ja kasvu jatkuu nopeana lähivuosina. Naantalin voimalassa tehtyjen puupohjaisen polttoaineen hankintasopimusten myötä ja uuden kuljetinlinjan valmistuttua uusiutuvan energian osuus Naantalin uudessa voimalassa nousee pian 70 prosenttiin ja kaukolämmön kokonaisuudessa lähes 80 prosenttiin. Kaukolämpö tulee olemaan hiilineutraalia 2029 ja hiilen energiakäytöstä luovutaan todennäköisesti jo 2025. Samalla satsataan vahvasti myös energiatehokkuuteen ja energiajärjestelmän kokonaiskehitykseen.
Edellä esitetyn perusteella Turun energiajärjestelmän nykyisessä kehitystilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista tukea uusien hakelämpövoimaloiden rakentamista kaukolämpöverkon alueella.
Yhteenveto
Turun kaupungilla ei ole osoittaa hallinnassaan olevaa tonttia Tiemestarin asemakaava-alueelta Runosmäen Lämpö Oy:n esittämälle uudelle hakelämpövoimalalle. Myöskään energia- ja ilmastopoliittisesta näkökulmasta ei ole perusteltua tukea uuden hakelämpövoimalan rakentamista Runosmäkeen.
Oheismateriaali 1Runosmäen Lämpö Oy:n aloite 11.9.2018
Kaupunginjohtaja Minna Arve:
EhdotusKaupunginhallitus päättää esittää vastauksenaan Runosmäen Lämpö Oy:lle, että edellytyksiä neuvottelujen käynnistämiseksi tontinvaihdon osalta ei ole.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Tiemestarin asemakaava-alueelle ei tule osoittaa tonttia lämpövoimalaa varten.
PäätösAsia pantiin pöydälle Maaskolan Raaskan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Eklund ja Hellsten ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Eklundin tilalla asian käsittelyyn osallistui Raaska ja Hellstenin tilalla Pätäri.
Kh § 479
Pöydältä 26.11.2018 § 462
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisesta.
Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-2, 3 poissa.
Suoritetussa kättennostoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Pätäri, Maaskola, Rinne, Yrttiaho, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen ja Kattelus.
Laivorannan palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Miikkola.
Eklund ja Perho olivat poissa äänestyksestä, ja Sundqvist poissa kokouksesta.
Tämän jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Eklund ja Perho ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.
Jakelu
aoRunosmäen Lämpö Oy
tiedKonsernihallinto, strateginen kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehitys