Johtaja Pekka Sundman, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja maahanmuuttajakoordinaattori Sari Kanervo 12.11.2018:

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) velvoittaa kunnat laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Kaupunginvaltuuston 10.3.2014 § 29 hyväksymä Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2014 – 2017. Vuosien 2014–2015 raportointi käsiteltiin kaupunginhallituksessa 7.3.2016 § 102 ja vuoden 2016 raportti 2.5.2017 § 192. Käsillä oleva raportti kokoaa yhteen koko ohjelmakauden toimenpanon tilanteen painottuen vuoteen 2017.

Kotouttamistoimenpiteiden kohderyhmään kuuluvat käytännössä kaikki pysyväisluonteisemmin Suomessa oleskelevat maahanmuuttajat. Viime vuosina maahanmuuttajamäärät Suomessa ja Turussa ovat kasvaneet ripeästi ja maahantulosyyt monipuolistuneet. Turun muun kielisten määrä kasvaa runsaalla 1000 henkilöllä vuodessa ja heidän osuutensa ylitti kymmenen prosentin rajan vuonna 2015. Määrän kehitykseen vaikuttavat lähivuosina erityisesti työperäinen muutto Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen seurauksena sekä turvapaikanhakijoiden määrän kehitys ja tämän seurauksena oleskeluluvan saaneiden sijoittuminen Suomen sisällä.

Syksyn 2015 turvapaikanhakijoiden poikkeuksellinen määrä herätti runsasta aktiivisuutta kuntalaisissa ja toimijoissa Turun seudulla liittyen yleisemminkin maahanmuuttoon. Turun kaupunki on hakenut aktiivisesti ratkaisuja tilanteen asettamiin haasteisiin omalla kehitystyöllä sekä kumppanuudella muiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2016 aikana Turun seudulle haettiin ja saatiin aiempaa runsaammin myös monivuotista, ulkoista rahoitusta kotouttamistoimintaan. Osassa hankkeista kohderyhminä ovat vastatulleiden lisäksi maahanmuuttajat laajemmin.

Ohjelman kehittämissuositukset on koottu seitsemään kokonaisuuteen, joiden toimeenpanosta voidaan todeta seuraavaa:

Maahanmuutto voimavarana ja Työllisyys

Vuodesta 2016 eteenpäin Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on luonut uusia mahdollisuuksia edistää maahanmuuttajien työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä hyödyntää maahanmuuttoa voimavarana. Maahanmuuttajien työllisyyttä edistettiin voimakkaasti osana perustoimintojen lisäksi useiden hankkeiden kautta.  

Elokuussa 2017 käynnistyi Turun seudun elinkeino- ja työllisyyskokeilu, jonka aikana alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimet siirtyivät kunnan vastuulle. Tämän johdosta vastuu alle 25-vuotiaille kotoutujille laadittavasta alkukartoituksesta ja kotoutumissuunnitelmasta ja vanhempien osalta vastuu kotoutumissuunnitelmien päivittämisestä siirtyi kaupungille kokeilun ajaksi.

Uusia palveluja ja toimintamalleja maahanmuuttajien työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi kehitettiin myös valtion kanssa solmitussa Turun seudun kasvusopimukseen (2016–2018) sisältyvässä Työllistymisen polku maahanmuuttajille -hankkeessa sekä ESR:n rahoittamien Vertaista vailla, Baana ja AboaNova  -hankkeiden avulla. Lisäksi kaupunki osallistui maahanmuuttajanaisille suunnatussa Opetuskoti Mustikan työllisyyshankkeeseen.

Maahanmuuttajien palkkaamiskynnyksen alentamiseksi kaupunki ja hanketoimijat toteuttivat yhteistyössä ”Vain sisältö ratkaisee -kampanjan”, johon sisältyi muun muassa toissataalla –sivusto, somekampanja ja muu mainosmateriaali. Toimijat myös osallistuivat yhdessä Rekrymessuille ja järjestivät yhteisen yrityksille suunnatun tilaisuuden.

Alueen elinkeinoelämän työvoimantarve on lisännyt sekä työperäistä maahanmuuttoa että tarvetta ulkomaalaisen työvoiman ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä tutkijoiden asettautumispalvelujen laajentamiseen ja kehittämiseen, mikä on huomioitu Infotorin palveluissa Skanssissa panostamalla työperäisen maahanmuuton kieliin. Tämän lisäksi Pop UP -neuvontapiste aloitti toimintansa Turun telakalla ulkomaalaisen työvoiman tarpeeseen syksyllä 2017. Polku-hankkeessa (2015–2017) kehitettiin ja tuotettiin materiaalia kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Hankkeen hyviä käytäntöjä juurrutettiin osaksi Studyinturku-kehittämistyötä.

Terveys ja hyvinvointi

Alkuvaiheen tukea kaikille maahantulosyystä riippumatta vahvistettiin muun muassa tuottamalla Elämä Suomessa -opas selkokielisesti ja englanniksi. Selkosuomenkielinen versio jaettiin kaikille koto-koulutusten oppilaille ja englanninkielistä versiota jaettiin kansainvälisille opiskelijoille ja telakka-alueella työskenteleville ulkomaalaisille. Lisäksi oppaita on ollut jaossa kaikissa kaupungin neuvontapisteissä.

Kehittämistoimenpiteitä maahanmuuttajien ja kantaväestön terveyserojen kaventamiseksi toteutettiin osana peruspalveluita ja hanketoimintaa. Maahanmuuttajien omaehtoisen terveyden edistämiseksi käynnistettiin Marjat-hanke alkuvuodesta 2017. Maahanmuuttajataustaisten mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviä palveluita kehitettiin PPMM-hanke.

Vapaa-aikatoimialan palveluissa panostettiin palveluiden saavutettavuuteen ja lähiötoimintaan. Työväenopiston Luuppi ohjasi aktiivisesti perheitä kurssitoimintaansa ja koulutuksiin.

Osaaminen ja oppiminen

Kotoutumiseen ja suomenkielen opettamiseen panostettiin kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta aikuisopintoihin.  Esiopetuksen valmistava opetusta toteutettiin koko kaupungin alueella. Turun perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa kannustetaan kaikkia opettajia kielitietoiseen opetukseen ja opettajille tarjotaan aiheesta koulutusta.

Valtion linjausten mukaisesti kotouttamiskoulutuksia tulisi nopeuttaa ja toteuttaa työelämälähtöisemmin. Kotouttamiskoulutusten kehittämiseksi yhteistyötä tiivistettiin alueen kouluttajien välillä maahanmuuttajakoulutusten kehittämistyöryhmässä ja käynnistettiin esimerkiksi kaupungin sivistystoimialan hallinnoimat AboaNova (1.3.2017-31.12.2019) sekä NUOTTA – Nuoria osaajia työvoimaa tarvitseville aloille -hankkeet (1.2.2017-31.1.2019). Molemmat hankkeet pyrkivät tehostamaan koulutuksia lisäämällä niiden työelämälähtöisyyttä tavoitteena nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä työelämään.

Vuonna 2017 kaupungin sivistystoimiala ja erityisesti ammatti-instituutti aloitti kehittämistoimet vuoden 2018 alussa voimaan astuvien aikuisten perusopetuksen uudistuksen sekä ammattiopetusreformin varalle. Molemmilla uudistuksilla on merkittäviä vaikutuksia myös maahanmuuttajiin ja kotoutumisen edistämiseen. Aikuisten perusopetuksen uudistuksessa mm. luku- ja kirjoitustaidon opetus kytkettiin osaksi aikuisten perusopetusta. Ammattiopetuksen reformilla puolestaan uudistettiin koko ammatillinen koulutus; sen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjäverkko. Kehittämistyötä tehtiin sekä perustoimintana että hankkeiden avulla.

Kaupungin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille suunnattua monikulttuurisuuskoulutusta järjestettiin laajasti. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus lisättiin myös kaupungin esimieskoulutuksen sisältöihin.

Aktiivisuus, osallisuus ja vuorovaikutus

Maahanmuuttajien aktiivisuutta ja osallisuutta on tuettu kehittämällä alueellista toimintaa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla sekä peruspalvelujen puitteissa että hankkeiden kautta erityisesti vapaa-aikatoiminnoissa.  Tämän lisäksi toimiala panosti Suomi tutuksi -palveluihin, joiden puitteissa maahanmuuttajilla on lukuisia mahdollisuuksia tutustua suomalaiseen elämäntapaan ja yhteiskuntaan.

Kotouttavaa yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa  tehtiin kahden yhteisöihin jalkautuvan ohjaajan voimin Kove-hankkeessa (2014–2015) pilotoidulla mallilla, jota kehitettiin  edelleen kytkien mukaan toimenpide-ehdotuksia ja ajatuksia, jotka nousevat esiin muslimityöryhmässä ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisytyöryhmässä.

Maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamisiin kannustettiin lukuitsen tapahtumien ja tilaisuuksien avulla. Monikulttuurisuusnäkökulma kytkettiin osaksi Suomi 100 juhlavuoden tapahtumia sekä kaupungin tiedotusta. Ajatus monikulttuurisuudesta vahvuutena oli voimakkaasti esillä kampanjoissa, hankkeissa ja erilaisissa tapahtumissa, kuten esimerkiksi Yksi Turku – 100 tarinaa -kampanjassa, Itsenäinen ja monikulttuurinen Suomi-juhlassa, Uskontokuntien tapaamisissa.

Asuminen

Asumisen keskittyminen ja segragaation ehkäisy on pyritty huomioimaan käynnistyneissä rakennuskaavoissa  ja perusparannusten yhteydessä.  Myös täydentämisrakentamisella pyrittiin vahvistamaan alueellista tasapainoa. Käytettävissä olevilla asukasvalinnan keinoilla pyritään tasapainoiseen asukasrakenteeseen ja ennalta ehkäisemään alueiden eriarvoistumista.

Yhteisöllisyyden lisäämiseksi alueilla toimijoita on kannustettu tilojen yhteiskäyttöön ja lähiöiden vapaita tiloja on vuokrattu alueen toimijoille, esimerkiksi Lausteen korttelitupa.

Maahanmuuttotyön kehittäminen

Maahanmuuttotyössä keskityttiin erityisesti vahvistamaan toimenpiteitä Turussa asuvien maahanmuuttajien työllistämiseksi hyödyntäen positiivisen rakennemuutoksen tuomia uusia mahdollisuuksia. Turvapaikanhakijamäärän kehittymistä ja sen vaikutuksia ennakoitiin ja seurattiin aktiivisesti. Tämä tarkoitti aktiivista viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa turvapaikanhakijoihin määrään liittyen. Erityisesti paneuduttiin olemassa olevien toimintojen kehittämiseen tai tarvittaessa uusien käynnistämiseen ennakoiden oleskeluluvan saaneiden lisääntyvää määrää. Esimerkiksi pakolaisten vastaanottosopimuksen toimia kohdennetaan jatkossa enemmän lapsiin ja nuoriin ELY-keskuksen pyynnön mukaisesti. Toistaiseksi uusien tulijoiden määrä Turussa on ollut hyvin hallittavissa.

Myönteinen trendi kotoutumistoimissa

Maahanmuuttotilanne on herättänyt uudenlaista aktiivisuutta ja Turun seudun toimijat ovat olleet vahvasti kehittämässä toimintojaan maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Toimijoiden yhteistyö on konkretisoitunut mm. ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa.

Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman 2014–2017 toteuttaminen eteni tavoitteiden suuntaisesti. Laajoista tavoitteista on toteutunut omakielisen ohjauksen ja neuvonnan vakinaistaminen. Muiden tavoitteiden osalta toimeenpano on edennyt hyvässä tahdissa ja toimenpiteitä on toteutettu laajasti. Esimerkiksi maahanmuuttajien ohjaamiseen kotoutumispoluille on panostettu vahvasti perustoimintojen lisäksi hankkeiden asiakastyön kautta sekä resurssoimalla määräaikaista henkilöstöä järjestöyhteistyöhön.

Maahanmuuttajien kotoutumista seurataan koto-indeksin avulla. Koto-indeksin tavoitteeksi on asetettu (Kaupunginhallitus 24.9.2007 § 563) indeksin parantuminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa 2007 alkaen. Tämän tavoiteuran yläpuolelle päästiin ensi kerran vuonna 2014. Toteutuneen Koto-indeksin trendi osoittaa myönteisen kehityksen jatkuvan.

Vuonna 2017 Turun koto-indeksin osatekijät näyttävät kaikki kohentuneen edellisvuodesta ja toteutunut indeksi palasi tavoiteuran yläpuolelle notkahdettuaan hieman alaspäin vuonna 2016.

Koto-indeksi 2006–2017

Oheismateriaali 1Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman raportti 2014–2017

Kaupunginjohtaja Minna Arve:                                      

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee kotouttamisohjelman toimeenpanon raportin ohjelmakaudelta 2014–2017 tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.