Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus43005.11.20181

3643-2013 (745, 015)

Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan toiminta-aluetta koskeva hakemus (Kv)

Tiivistelmä:

Kakskerta-Satava vesiosuuskunta on esittänyt, että Turun kaupunki hyväksyy osuuskunnan viemäriverkoston toiminta-alueen.

Kh § 430

Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelu, johtava asiantuntija Satu Lehto 26.9.2018:

Vesiosuuskunnan hakemus

Kakskerta-Satava vesiosuuskunta on 25.3.2013 esittänyt, että Turun kaupunki hyväksyy osuuskunnan viemäriverkoston toiminta-alueen. Osuuskunnan ehdottama toiminta-alue käsittää pääosin 100 metrin vyöhykkeen rakennetun runkolinjan ja siihen liittyvien haaralinjojen molemmin puolin (kartalla sininen) sekä ns. tavoitteelliset alueet (kartalla vihreä). Kartalla on osoitettu myös rakennetut putkilinjat. Hakemuksen karttaliitettä on sittemmin päivitetty vastaamaan nykyistä toteutunutta tilannetta. Lisäksi kartalle on lisätty harva taajama-alue (YKR), joka ELY-keskuksen mukaan vastaa vesihuoltolain taajamaa, joka tulee toiminta-aluekartalla vesihuoltolain mukaan esittää.

Osuusmaksu kiinteistöille on ollut 1.1.2011 alkaen 100 euroa ja liittymismaksu 8.500 euroa. Kustannus kiinteistöpumppaamosta ja tonttihaarasta on noin 4.000 euroa. Kaikkine kuluineen kustannus liittymisestä on noin 13.000 euroa, joka vastaa useiden kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tasoa. Osuuskunta tuo liitoskohdan kiinteistön rajalle, ei kuitenkaan kauemmas kuin 100 metrin etäisyydelle viemäriverkostoon liitettävästä rakennuksesta.

Asuinkiinteistöjä toiminta-alueella on noin 330, joista eräillä on useampia asuntoja. Vapaa-ajankiinteistöjä on n. 270, joista suuri osa vastaa varustetasoltaan omakotiasumista. Liittyjiä on nyt noin 150–160. Verkosto on mitoitettu n. 1000 asunnolle eli 3000 asukkaalle. Kapasiteetin lisääminen on mahdollista, sillä mm. tietyt merilinjat on jo toteutettu isommilla putkilla.

Osuuskunnan viemäri on liitetty Kaarinan viemäriverkostoon, jota pitkin osuuskunnan jätevedet johdetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoon. Kaarina ei edellyttänyt nähtäväkseen osuuskunnan suunnitelmia.

Osuuskunnan hakemuksen valmistelun vaiheet

Kaupunginjohtaja on päätöspöytäkirjalla 13.1.2014 § 3 asettanut työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin valmistella esitys kaupunginhallitukselle Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan viemäriverkoston toiminta-alueen vahvistamista koskevasta hakemuksesta 31.5.2014 mennessä.  

Ensimmäisen kerran Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymistä koskeva asia oli lausunnoilla ja nähtävänä 29.3.–23.4.2014. Ilmoitus nähtävillä olosta julkaistiin kaupungin ilmoitustaulun lisäksi Turun Sanomissa 29.3.2014. Lausuntopyynnöt lähetettiin 31.3.2014. Nähtävillä olleeseen karttaan oli merkitty osuuskunnan hakemuksessa esittämä rakennettu ja suunniteltu viemärilinja, haettu toiminta-alue ja tavoitteellinen toiminta-alue sekä alueet, joiden liittämistä toiminta-alueeksi on työryhmän mukaan tutkittava.

Toisen kerran Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymistä koskeva asia oli lausunnoilla ja nähtävänä 1.6.–29.6.2018, jolloin kuulutus julkaistiin kaupungin internetsivuilla, Turun sanomissa ja Åbo Underrättelserissä. Lisäksi asiasta kuulutettiin virallisessa lehdessä 6.6.2018. Nähtävillä oli päivitetty kartta toiminta-alueesta, ns. tavoitteellisista alueista sekä rakennetuista putkilinjoista. 

Yhteenveto muistutuksista ja lausunnoista on tämän päätöksen liitteenä 3.

Vastuu vesihuollon järjestämisestä

Kuntien vesihuoltoa säädellään vesihuoltolailla, jonka uudistus on tullut voimaan 1.9.2014. Lain 6 §:n mukaan ensisijainen vastuu kiinteistön vesihuollosta on kiinteistön omistajalla/haltijalla. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaupungilla on vesihuoltolain 6 §:n mukainen velvollisuus huolehtia siitä, että Satavassa ja Kakskerrassa ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi jätevesien osalta. Perusteluina ELY-keskus esittää suurehkon asukasjoukon tarvetta ja ympäristönsuojelullisia syitä.

Kaupungin näkemyksen mukaan vesihuoltolain 6 §:ssä säädettyä velvollisuutta vesihuollon järjestämiseen ei ole. Satavan ja Kakskerran saarten asutusta ei voida pitää sellaisena, että se täyttäisi lain säännöksen suurehkosta asukasjoukosta. Asukkaita saarilla on yhteensä tällä hetkellä haja-asutusluonteisesti vajaa 1400. ELY-keskus ei myöskään ole pystynyt esittämään, miltä osin mahdolliset ympäristönsuojelulliset syyt johtuisivat kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien puutteista ja miltä osin maatalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Näin ollen ELY:n tulkintaa kaupungin järjestämisvelvollisuudesta on pidettävä virheellisenä. Oikeuskäytäntöä siitä, mitä suurehkolla asukasjoukolla tarkoitetaan, ei ole.

Täyttä varmuutta ei ole siitä, voidaanko toiminta-alue hyväksyä, jos kunnan järjestämisvelvollisuutta eli suurehkon asukasjoukon tarvetta tai ympäristönsuojelullisia syitä ei ole. Myöskään ei voida yksiselitteisesti todeta, että kunta myöntäisi vesihuoltolain 6 §:n mukaisen järjestämisvelvollisuutensa, jos se hyväksyy osuuskunnan hakemuksen toiminta-alueesta.

Toiminta-aluepäätöksestä seuraa vesihuoltolaissa säädettyjä velvoitteita ja oikeuksia sekä asukkaille että vesihuoltolaitokselle (vesihuoltolaitoksen järjestämisvelvollisuus ja kiinteistön liittämisvelvollisuus). Tämä näkemys voisi toimia perusteluna sille, että järjestämisvelvollisuus tulee olla, ennen kuin toiminta-alue voidaan hyväksyä. Vastakkaistakaan näkemystä ei toisaalta vesihuoltolain hallituksen esityksen (HE 85/2000) 6 §:n perusteluissa kumota. Näkemyksiä on esitetty myös sen puolesta, että hyväksyessään toiminta-alueen kunta tosiasiallisesti myöntäisi järjestämisvelvollisuutensa. Oikeuskäytäntöä säännöksen tulkinnasta ei ole.

Kuntaliitto on esittänyt näkemyksenään (muistio 27.6.2018, s. 1), että toiminta-aluepäätöstä valmisteltaessa on syytä selvittää mahdollisimman tarkkaan, onko alueella liittämishalukkuutta niin paljon, että keskitetyn vesihuollon kustannukset saataisiin kohtuudella katettua. Kannanotto koskee kuitenkin lähinnä sellaisia tilanteita, jolloin osuuskunnan verkostoa ei toiminta-aluepäätöstä tehtäessä ole rakennettu, joten näkemys ei suoraan ole sovellettavissa Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan tilanteeseen. Toisaalta Kuntaliitto toteaa, että liian laajoja, suhteellisen kevyin perustein määritettyjä toiminta-alueita voi olla myös syytä supistaa, vaikka ELY-keskukset eivät ole toistaiseksi suhtautuneet kovinkaan myönteisesti kuntien supistamispäätöksiin.

Toiminta-alueita koskevat säännökset

Toiminta-alueet ja niiden hyväksyminen

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.

Lain 8 §:n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi.

Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävien vesihuollon maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.

Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa.

Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon

Vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön nykyvaatimukset täyttävä vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä tai kiinteistöllä ei ole vesikäymälää. Taajamalla tarkoitetaan lain 3 §:n 8) kohdan mukaan aluetta, jolla asuu vähintään 200 asukasta toisiaan lähellä olevissa rakennuksissa.

Taajama-alueella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on vesihuoltolain 11 §:n mukaisesti hakemuksesta myönnettävä vapautus liittämisvelvollisuudesta, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Lisäksi edellytyksenä vapauttamiselle on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vapautus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle/haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi.

Pohdintaa liittämisvelvollisuudesta

Toiminta-alueella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitse taajama-alueen ulkopuolella liittää osuuskunnan viemäriverkostoon, mikäli kiinteistöllä on asianmukainen, ennen toiminta-alueen hyväksymistä rakennettu kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä tai kiinteistöllä ei ole vesikäymälää. Tämä vesihuoltolain 10 §:n säännös perusteella olemassa olevat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät voidaan käyttää teknisen ikänsä loppuun ennen osuuskunnan viemäriin liittämistä.

ELY-keskuksella ja kaupungilla on eri näkemys siitä, mitä vesihuoltolain mukaisella taajamalla tarkoitetaan. ELY-keskus tulkitsee, että myös harva taajama-alue (YKR) olisi vesihuoltolain tarkoittama taajama. Kaupungin näkemyksen mukaan vesihuoltolain taajamalla tarkoitetaan tiheää taajama-aluetta (YKR). Taajaman määritelmää koskevassa säännöksen perusteluissa (HE 218/2013) viitataan YKR-taajamaan, mutta ei oteta asiaan tarkemmin kantaa. Toiminta-aluekartalla on esitetty harva taajama-alue (YKR). Tiheää taajama-aluetta (YKR) Kakskerrassa ja Satavassa ei ole Satavan venepalvelun aluetta lukuun ottamatta.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan Satavassa ja Kakskerrassa ei ole vesihuoltolain määritelmän mukaisia taajamia, joten liittäminen perustuisi kiinteistön omistajan vapaaehtoisuuteen eikä vesihuoltolaitos tai ympäristönsuojeluviranomainen voisi siihen velvoittaa.

ELY-keskuksen näkemys poikkeaa edellä kuvatusta kaupungin tulkinnasta. Heidän mukaansa sekä Satavassa että Kakskerrassa on taajama-alueita, joilla vapauttaminen liittämisvelvollisuudesta edellyttää ympäristönsuojeluviranomaisen erillistä päätöstä. Vapautus voidaan myöntää 11 §:ssä säädetyin edellytyksin, jos kiinteistöllä on asianmukainen kiinteistökohtainen järjestelmä.

Edellä mainittujen taajama-alueen määritelmää koskevan tulkintaristiriidan lisäksi on epäselvää, miten vesihuoltolaki tulee liittämisen osalta sovellettavaksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ranta-alueilla (lähempänä kuin 100 metriä vesistöstä). Ympäristönsuojelulain perusteella näille alueille on määritelty perustasoa ankarammat puhdistusvaatimukset vasta 31.10.2019 mennessä.

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain välistä ristiriitaa voidaan tulkita kahdella tavalla. Kuntaliiton tulkinnan mukaan ranta-alueilla ei olisi liittämisvelvollisuutta vaan kyseiset kiinteistöt voisivat rakentaa uudet kiinteistökohtaiset järjestelmät myös toiminta-aluepäätöksen jälkeen, ennen ympäristönsuojelulain määräaikaa (31.10.2019). Liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon syntyisi vain silloin, jos kiinteistö ei ole määräaikaan mennessä korjannut järjestelmäänsä eikä siten enää 31.10.2019 jälkeen noudata ympäristönsuojelulakia. Toisen tulkinnan mukaan vesihuoltolain liittämisvelvollisuus olisi voimassa määräajasta huolimatta.

Ympäristönsuojelulain kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien korjausvelvoitteen määräajan pidentämisen tarkoituksena ei kaiketikaan ole ollut heikentää vesihuoltolaitosten toiminnan edellytyksiä. Näin kuitenkin näyttäisi Kuntaliiton tulkinnan mukaan käyneen, sillä vesihuoltolain 10 §:n viittaus ympäristönsuojelulakiin ei enää toimi alun perin tarkoitetulla tavalla. Tulkintaa vaikeuttaa lisäksi se, että vesihuoltolain ohjaamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö kun taas ympäristönsuojelulaki kuuluu ympäristöministeriön alaan. Lopullinen kanta asiaan saadaankin näin ollen vasta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta.

Satavan ja Kakskerran maankäyttö ja kaavoitustilanne

Turun kaupunkiseudun kuntien vuonna 2012 hyväksymässä rakennemallissa 2035 osa Satavan ja Kakskerran alueista on ns. ydinkaupunkiseutua. Alueille osoitettiin 500 uutta asukasta Satavan itäosaan ja Höyttistensuntin alueelle, hieman voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta laajemmalle.

Turun kaupunginhallitus päätti Satava-Kakskerran osayleiskaavoituksen aloittamisesta maaliskuussa 2013, sillä aikaisempi osayleiskaavaehdotus kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 15.8.2012. Kaupunginhallitus hyväksyi 8.5.2017 osayleiskaavaluonnoksen, jonka mukaan osayleiskaavalla varaudutaan noin 3600 asukkaan yhdyskuntaan vuoteen 2050. Lisäksi lautakunta päätti, että erityisesti luonnoksessa esitetyt kyläalueet ja M-alueelle osoitetut rakentamiseen soveltuvat alueet ovat alustavia ja edellyttävät vuorovaikutusta maanomistajien kanssa rajauksien täsmentämiseksi. Tavoitteena on varata kolme aluetta Satavan saarelta asemakaavoitettaviksi vuoden 2035 jälkeen.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 1.11.2018:

Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan hakemuksen osalta on löydettävissä sekä toiminta-alueen hyväksymistä että sen hylkäämistä puoltavia seikkoja. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisujen puuttuessa voimassa oleva lainsäädäntö sisältää kuitenkin sellaisia kirjauksia, joista ei ole varmuudella muodostettavissa yksityiskohtaista tulkintaa.

Ennen toiminta-alueen hyväksymistä osuuskunta ei ole vesihuoltolain tarkoittama vesihuoltolaitos. Toiminta-alueen hyväksymisen myötä osuuskuntaan tulisi sovellettavaksi vesihuoltolain luvun 3 säännökset vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuudesta, palvelujen turvaamisesta häiriötilanteissa ja häiriötilanteista ilmoittamisesta sekä tiedottamisvelvollisuudesta ja asiakirjojen julkisuudesta.  Sama koskee luvun 4 säännöksiä vesihuoltolaitoksen toiminnan ja talouden läpinäkyvyydestä.

Toiminta-alueen määrittäminen toimisi näin ollen osuuskunnan asiakkaan eduksi, koska vasta sen jälkeen vesihuoltolaitosta koskevat vesihuoltolain säännökset koskisivat osuuskuntaa niin toiminnan läpinäkyvyydestä kuin virheen aiheuttamista toimenpiteistä ja velvollisuuksistakin. Mikäli osuuskunnan viemärille ei hyväksyttäisi toiminta-aluetta, siihen ei sovellettaisi kyseisiä säännöksiä.

Huonosti hoidettu tai teknisen käyttöiän ylittänyt kiinteistökohtainen järjestelmä on riski ympäristönsuojelun, asumisviihtyisyyden ja talousvesikaivojen vedenlaadun näkökulmasta. Osuuskunnan viemärijärjestelmään liittämisen myötä vanhoja huonokuntoisia kiinteistökohtaisia järjestelmiä tulee jäämään asteittain pois käytöstä. Varsinaisesti osuuskunnan toiminta-alueen hyväksymisellä ei ole kuitenkaan merkitystä ympäristönsuojelullisesti, sillä käytännössä kiinteistöillä ei olisi liittymisvelvollisuutta osuuskunnan verkostoon.

Vesihuoltolain 10 §:n säännös turvaa kuitenkin edelleen taajaman ulkopuolella kiinteistönomistajien investoinnit ja varmistaa, että olemassa olevat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät voidaan käyttää teknisen ikänsä loppuun ennen osuuskunnan viemäriin liittämistä. Lisäksi on huomattava, että mitä enemmän osuuskunta saa liittyjiä nykyisen verkostonsa varrelta, sitä varmemmalla pohjalla on osuuskunnan talous. Osuuskunnan paineviemäriverkosto myös toimii teknisesti sitä paremmin, mitä enemmän liittyjiä siinä on, koska jäteveden viipymäaika putkistossa on lyhyempi.

Toiminta-alueen hyväksymisen jälkeen kiinteistön liittäminen osuuskunnan viemäriverkostoon ei osuuskunnan sääntöjen mukaan edellytä osuuskunnan jäseneksi liittymistä vaan kiinteistönomistaja ja osuuskunta voivat solmia ainoastaan liittymissopimuksen.

Toiminta-alueen hyväksyminen osuuskunnan jätevesiviemärille turvaa osayleiskaavaluonnoksen mukaisten kyläkaavoitusten perusteella rakennettavien alueiden jätevesihuollon, mutta ei ratkaise talousveden riittävyyden ja verkoston puutteita. Talousveden osalta Satava ja Kakskerta tulevat jatkossakin olemaan osa Turun Vesihuolto Oy:n palvelualuetta, joten alueella olisi edelleen kaksi vesihuollon toimijaa.

Mikäli kaupunki joutuu myöhemmin laajentamaan vesihuoltoverkostoaan osuuskunnan toiminta-alueella, teknistaloudellisesti on perusteltua toteuttaa samassa yhteydessä viemärilinjat ja liittää kyseinen alue Turun Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeksi. Tällöin osuuskunnan paineviemäriin kytketyt tai edelleen kiinteistökohtaisia puhdistamoja käyttävät kiinteistöt velvoitettaisiin liittymään Turun Vesihuolto Oy:n vesihuoltoverkostoon lukuun ottamatta vesihuoltolain 11 § nojalla vapautettavia kiinteistöjä.

Asemakaavoituksen myötä vuoteen 2035 mennessä asemakaavoitettavat alueet joudutaan joka tapauksessa ottamaan osaksi Turun Vesihuolto Oy:n toiminta-aluetta. Samalla yhtiöllä on velvollisuus toteuttaa asemakaavoitetuille alueille uusi vesi- ja viemäriverkosto, koska osuuskunnan verkosto ei täytä niitä edellytyksiä, joita asemakaavoitetun alueen vesihuolto edellyttää. Asemakaavoituksen jälkeen osuuskunnan paineviemäriin kytketyt tai edelleen kiinteistökohtaisia puhdistamoja käyttävät kiinteistöt joutuisivat siis liittymään Turun Vesihuolto Oy:n vesihuoltoverkostoon lukuun ottamatta vesihuoltolain 11 § nojalla vapautettavia kiinteistöjä.

Asemakaava-alueella verkosto rakennetaan yleisille alueille ensisijaisesti viettoviemärinä. Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan verkosto on taas tarkoitettu haja-asutusluonteisen asutuksen jätevesien johtamiseen perustuen kiinteistökohtaisiin pumppaamoihin. Osuuskunnan toteuttama verkostolla ei siten ole mahdollista tukea asemakaavoitettavia alueita, vaan verkostot joudutaan käytännössä rakentamaan uudelleen. Osuuskunnan verkostoa on lisäksi rakennettu paljolti yksityisessä omistuksessa olevia alueita pitkin. Tämä vaikeuttaa verkoston ylläpitoa, kun mahdollisten verkostokorjausten vuoksi joudutaan toimimaan yksityisillä mahdollisesti viljelyskäytössä olevilla mailla.

Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyvä tai hylkäävä päätös tulisi tässä vaiheessa arvioida ensisijassa suhteessa vesihuoltolain 8 §:ään. Tuolloin lähdetään siitä, että osuuskunnan alueella ei ole vesihuollon järjestämisvelvollisuutta.

Vesihuoltolain 8 §:n mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävien vesihuollon maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.

Toiminta-aluepäätöksestä seuraa vesihuoltolaissa säädettyjä velvoitteita ja oikeuksia sekä asukkaille että vesihuoltolaitokselle (vesihuoltolaitoksen huolehtimisvelvollisuus ja kiinteistön liittämisvelvollisuus). Tämän vuoksi on myös mahdollista, että hyväksymispäätöksen tulkitaan tarkoittavan sitä, että kaupunki myöntää vesihuoltolain 6 §:n mukaisen velvollisuutensa turvata alueen vesihuollon palvelun saatavuus. Esimerkiksi osuuskunnan mahdollisen konkurssin jälkeen toiminta-alue olisi edelleen voimassa, jolloin sitä hoitamaan tulisi löytää toinen toimija. Tuolloin vesihuollon järjestämisvastuu siirtyisi hyvin todennäköisesti kaupungille koko osuuskunnan toiminta-alueen osalta.

Suomen Asiakastieto Oy:n laatiman tilinpäätösanalyysin mukaan Kakskerta – Satavan vesiosuuskunnan vakavaraisuus on omavaraisuusasteella mitattuna heikko (- 462,6 %). Vakavaraisuuden kehitys on ollut myös pitkällä aikavälillä vaarallisen heikko ja viime tilikaudella edelleen heikentynyt ollen kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen huolestuttava. Myös perinteinen maksuvalmius on heikko ja rahoituspuskuri hyvin pieni.  Yrityksen kannattavuuden kehitys on ollut joka tavalla erittäin riskinen ja liikevaihto taseen loppusummaan nähden vähäinen. Se on erittäin pienenä, hyvin velkaisena ja heikosti kannattavana riskiyritys.

Osuuskunnan taloudellisen aseman vahvistamiseksi, sen tulisikin saada mahdollisimman paljon liittyjiä sekä nykyisen verkostonsa varrelta että tulevalta toiminta-alueelta. Koska liittyminen taajama-alueen ulkopuolella perustuisi kuitenkin edelleen toiminta-alueen hyväksymisestä riippumatta kiinteistön omistajan vapaaehtoisuuteen, eikä vesihuoltolaitos tai viranomainen voisi velvoittaa liittyjää, osuuskunta ei välttämättä voisi vahvistaa toivotulla tavalla talouttaan liittymisvelvollisuutta käyttäen. Tämä saattaa taas muodostaa riskin siitä, että vesiosuuskunta ei kykene jatkossa huolehtimaan vesihuoltolain vaatimalla tavalla vastuulleen tulevan toiminta-alueen vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.  

Koska osuuskunnan taloudellinen riski on ilmeinen eikä toiminta-alueen hyväksyminen olennaisesti vahvistaisi sen asemaa toiminta-aluekartalla esitetyillä harvoilla taajama-alueilla tai niiden ulkopuolella, tulisi suhtautua hyvin kriittisesti Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan hakemukseen toiminta-alueen vahvistamiseksi vesihuoltolain 8 § tarkoittamalla tavalla.

Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnan oikeudellinen asema muuttuisi kuitenkin merkittävästi, mikäli mahdollisten valitusten seurauksena tuomioistuimet päätyisivät vastoin kaupungin kantaa tulkitsemaan vesihuoltolakia ELY-keskuksen esittämällä tavalla siten, että myös harva taajama-alue (YKR) olisi vesihuoltolain tarkoittama taajama.

Osuuskunnan toiminta-alueella olisi tuolloin kyseisen tulkinnan mukaan useita sellaisia taajama-alueita, joilla olisi liittymisvelvollisuus osuuskunnan paineviemäriin ja vapauttaminen liittämisvelvollisuudesta edellyttäisi ympäristönsuojeluviranomaisen erillistä päätöstä. Vapautus liittymisvelvollisuudesta voidaan myöntää 11 §:ssä säädetyin edellytyksin, jos:

1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja

2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Vesihuoltolain 11 §:n osalta tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että vapautuksen edellytyksenä on molempien laissa mainittujen ehtojen täyttyminen samanaikaisesti. Koska tilinpäätösanalyysin perusteella osuuskunnan taloudellinen asema on ollut vuosina 2010 - 2017 hyvin heikko, kaikkia mahdollisia vapautushakemuksia tulisi arvioida sen perusteella, vaarantaako vapauttaminen vesihuollon taloudellista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Koska toiminta-aluekartalla esitetyllä harvalla taajama-alueella sijaitsevilla kiinteistöillä ei siten todennäköisesti olisi mahdollista saada lainkaan vapautusta liittymisvelvollisuudesta vaarantamatta vesihuoltolaitoksen taloudellista asemaa, liittymisvelvollisuus helpottaisi oleellisesti osuuskunnan kykyä huolehtia vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Yksittäisten harvalla taajama-alueella sijaitsevien kiinteistöjen osalta tulkinta saattaisi kuitenkin johtaa pahimmillaan siihen, että ne velvoitettaisiin liittymään taloudellisella perusteella osuuskunnan järjestelmään riippumatta siitä, olisivatko kiinteistökohtaisesti toteutetut puhdistuslaitteistot asianmukaisella tasolla. Mikäli kyseiset kiinteistöt lisäksi sijaitsisivat jatkossa asemakaavoitettavilla alueilla tai muilla sellaisilla alueilla, jotka otetaan myöhemmin vesijohtoverkoston laajentamisen yhteydessä osaksi Turun Vesihuolto Oy:n toiminta-aluetta, voitaisiin ne tulevaisuudessa velvoittaa edelleen liittymään Turun Vesihuolto Oy:n verkostoon. Tämä lakiin perustuva liittymisvelvollisuus saattaisi pahimmillaan johtaa yksittäisen kiinteistönhaltijan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen.

Mikäli Kakskerta-Satavan vesiosuuskunta ei liittymisvelvollisuudesta huolimattakaan kykenisi tulevaisuudessa huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti, tulisi ELY-keskuksen esittämän vesihuoltolain tulkinnan mukaan kaupungille velvollisuus järjestää vesihuolto toiminta-aluekartalla esitetyillä harvoilla taajama-alueilla. Tämä tarkoittaisi kyseisten alueiden sisällyttämistä Turun Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen ja yhtiön velvollisuutta tuottaa alueella vesihuollon palvelut taloudellisesti ja asianmukaisesti. Tämä taas edellyttäisi kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta yhtiön vesihuolto- ja viemäriverkostoon.

Kuulemismenettely

Osuuskunta on hakenut vesihuoltolain mukaista toiminta-alueen hyväksymistä jätevesiviemärille Satavan ja Kakskerran alueelle. Koska asian valmistelun yhteydessä on päädytty siihen, että esittelijän päätösehdotus asiassa tulee olemaan kielteinen, Kakskerta-Satavan vesiosuuskunnalle on varattuasianosaisena tilai­suus tulla kuulluksi ja lausua mielipiteensä.

Osuuskunta on vastineessaan todennut, että vesiosuuskunnan taloudellista asemaa toiminta-alueen ja hakemuksen arvioinnissa on peilattu Suomen Asiakastiedon julkaisemiin laskelmiin. Tiedot ovat julkisia ja sinänsä oikeita, mutta antavat pintapuolisessa tarkastelussa erittäin väärän kuvan talouden tilanteesta. Erityisesti vastineessa on kiinnitetty huomioita siihen, että tilinpäätösanalyysin mukaan vesiosuuskunnan vakavaraisuus on omavaraisuusasteella mitattuna heikko (- 462,6 %).

Osuuskunnan esittämän laskelman perusteella arvioitaessa taloutta osuuskuntaperiaatteiden mukaisesti omavaraisuusasteeksi muodostuu 69 %, joka on osuuskunnan mukaan arvostelukategoriassa yhtiön tilaa arvioitaessa erinomainen.

Osuuskunnan tilitoimiston 19.10.2018 laatiman selvityksen perusteella osuuskunnan edellä ilmoittama omavaraisuusaste 69 % on kuitenkin virheellinen, sillä se perustuu tulkintaan, jossa liittymismaksut ovat osuuskunnan omaa pääomaa. Vesiosuuskunnan osakkailta saadut liittymismaksut ovat kuitenkin palautuskelpoisia eriä, minkä takia ne kuuluvat taseen vieraaseen pääomaan. Kirjanpitolautakunnan lausunto 22.4.2001 liittymismaksujen kirjaamistavasta vahvistaa osuuskunnan tilitoimiston laskentatavan.

Osuuskunnan tilitoimiston laskelma kuitenkin kumoaa omavaraisuuden osalta aiemman Suomen Asiakastiedon esittämän laskelman ja päätyy esittämään osuuskunnan todelliseksi omavaraisuusasteeksi - 47,03 % tilinpäätöksestä 31.12.2017 laskettuna. Kaupungin tilintarkastusyhteisö KPMG on vahvistanut kyseisen laskelman, jonka mukaan osuuskunnan oma pääoma ja siten myös omavaraisuusaste on esitetyllä tavalla negatiivinen. Ohjearvoina omavaraisuusasteelle ovat yleensä: yli 40 % hyvä, 20 - 40 % tyydyttävä ja alle 20 % heikko. Omavaraisuutta - 47,03 % voidaan siten pitää heikkona ja osuuskunnan taloudellista asemaa huolestuttavana.

Heikon omavaraisuuden lisäksi osuuskunnan rahoitusasema on negatiivisen kassavirran näkökulmasta poikkeuksellisen heikko. Vastineen perusteellakaan ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, miten taseeseen vuosittain kertyviä tappioita on tarkoitus kattaa. Mikäli kysymyksessä olisi osakeyhtiömuotoinen toiminta, vastaavalla rahoitusasemalla selvitystilan tai konkurssin riski olisi hyvin todennäköinen.

Kyseinen menettely on kuitenkin mahdollista myös osuuskunnan osalta ja osuuskuntalain 23 luvussa onkin säännökset osuuskunnan konkurssista tai selvitystilasta. Mikäli osuuskunta ajautuisi konkurssiin toiminta-alueen vahvistamisen jälkeen, vesihuollon järjestämisvelvoitteet alueella siirtyisivät todennäköisesti kaupungin vastuulle. Mikäli toiminta-aluetta taas ei vahvistettaisi,

kaupungille ei mahdollisen konkurssin seurauksena muodostuisi velvoitteita ”toiminnan jatkajana”.

Liite 1Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan hakemus

Liite 2Toiminta-aluekartta

Oheismateriaali 1Tilinpäätösanalyysi

Oheismateriaali 2Yhteenveto muistutuksista ja lausunnoista

Oheismateriaali 3Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan vastine kielteisen päätösehdotuksen johdosta

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, ettei se hyväksy Kakskerta-Satava vesiosuuskunnalle hakemuksen mukaista toiminta-aluetta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto


Liitteet:

Kh § 430
Liite 1:Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan hakemus / Kakskerta-Satava vattenandelslags ansökan
Liite 2:Toiminta-aluekartta / Karta över verksamhetsområdet