Kaupunginjohtaja Minna Arve, vt. johtaja Fredrik Lindström ja controller Valtteri Mikkola 15.10.2018:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.11.2017 § 221 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2018-2021. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä.

Verotulojen maltillisen kehityksen sekä voimakkaasti heikentyvien valtionosuuksien johdosta talousarviota joudutaan tasapainottamaan lisäämällä toimintatuottoja tai vähentämällä toimintamenoja. Koko taloussuunnitelmakauden aikana kaupungin nettokäyttömenojen kasvu on erittäin maltillisella tasolla.

SOTE- ja maakuntauudistus

Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 1.6.2018 eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnalle lausunnon asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 16/2018) sekä maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamista koskevaa hallituksen esitystä (HE 15/2017) täydentävästä hallituksen esityksestä (HE 15/2018).

Perustuslakivaliokunta esitti lausunnossa useita säätämisjärjestykseen vaikuttavia merkittäviä muutoksia, jotka koskivat muun muassa valinnanvapauden toimeenpanon aikataulutusta ja vaiheistusta, henkilötietojen suojaa koskevaa säätelyä sekä maakuntien rahoituksen riittävyyttä ja riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamista poikkeustilanteissa. Valiokunnan mukaan tarvittavat muutokset eivät niiden merkittävyydestä huolimatta koske kuitenkaan lain rakenteellisia ratkaisuja. Tämän vuoksi valiokunta arvioi, että esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika.

Hallitus laati perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden näkemyksiin perustuen eduskunnalle vastineen, joka luovutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 18.6.2018. Hallitus tarkentaa vastineessa uudistuksen etenemistä sekä esittää ratkaisuja asiakohtiin, joita perustuslakivaliokunta sekä valiokuntien kuulemat asiantuntijat ovat nostaneet lausunnoissaan esiin.

Hallitus arvioi kesäkuun 2018 lopulla uudistusta koskevien hallituksen esitysten vaativan eduskunnan työskentelyn osalta arvioitua enemmän aikaa. Pääministeri Juha Sipilä antoi 27.6.2018 eduskunnassa pääministerin ilmoituksen maakunta-ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtymisestä siten, että maakunnat aloittavat toimintansa vuotta suunniteltua myöhemmin, vuoden 2021 alussa.

Käytettävissä olevin tiedoin sote- ja maakuntauudistus siirtää toteutuessaan yli puolet kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja käyttötalouden kustannuksista maakunnille. Samalla siirtyviä kustannuksia vastaava määrä verorahoitusta siirtyy kunnista maakunnille. Tässä yhteydessä maakuntiin siirtyvät myös vastaavaan toimintaan liittyvät asiakasmaksut. Kunnilta vähennettävät tuloerät muodostuvat kuntien yhteisöverosta, siirtyviä tehtäviä vastaavasta valtionosuudesta ja kunnallisverosta. Muutoksen yksityiskohtia työstetään edelleen.

Valmisteilla olevan sote- ja maakuntauudistuksen selvittämistyöhön on varattu henkilöresursseja, mutta jatkossa uudistuksen valmistelu saattaa vaatia lisää resursseja kaupungilta ja se tulee huomioida vuoden 2020 talousarvion valmistelussa.

Yleisen taloustilanteen kehitys

Maailmantalouden kasvun ennustetaan hieman hidastuvan vuoden 2019 aikana nykyiseltä noin 4 %:n tasolta.

Koko EU:n, jonne Suomen tavaraviennistä suuntautui 61 % tammi – kesäkuussa 2018, talouskasvun ennustetaan olevan vuonna 2019 noin 2 % ja hidastuvan vain hieman vuodesta 2018. Suomen tärkeimmät yksittäiset vientimaat olivat alkuvuonna Saksa (vientiosuus 17 %) ja Ruotsi (10 %). Ruotsin talouskehityksen odotetaan jatkuvan myönteisenä myös vuonna 2019.

Kansainvälisen talouden suurimmat uhat liittyvät kaupanesteisiin tai suoranaiseen kauppasotaan, joka näkyy syksyllä 2018 voimakkaimmin USA:n ja Kiinan välillä. Euroopassa Britannian ero EU:sta uhkaa hidastaa myös muun Euroopan talouskasvua. Myös suuren euromaan Italian hallituksen talouspolitiikka on talouskehityksen vakautta vaarantava tekijä.

Valtiovarainministeriön (VM) syyskuussa 2018 julkistamassa taloudellisessa katsauksessa ennustetaan vuoden 2018 talouskasvuksi 3,0 %. VM ennustaa Suomen talouskasvun jatkuvan hidastuvana lähivuodet, sillä arvio kasvusta on 1,7 % vuonna 2019, 1,6 % vuonna 2020 ja 1,1 % vuonna 2021.

Kuntatalouden kehitys

Kuntatalouden toimintamenot kasvavat vuosina 2018–2022 ripeämmin kuin muutamina viime vuosina. Tämä johtuu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta ja menojen kasvua hillitsevien kuntatalouden sopeutustoimien hiipumisesta. Lisäksi henkilöstömenot kääntyvät jälleen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena neljän peräkkäisen vuoden supistumisen jälkeen. Nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntata­louden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysar­viossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka.

Toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee vuonna 2018 huomattavasti verrattuna edel­lisvuoteen. Syynä tähän on verotulojen ja valtionosuuksien vähäinen kasvu, joka aiheuttaa vuosikatteen pienenemisen edellisvuoteen verrattuna. Samanaikaisesti kuitenkin investoin­nit kasvavat.

Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa ku­luvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalousohjelmassa esitettyä heikommaksi. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain viime vuoden tasolle eli lähes 600 milj. pienemmiksi kuin keväällä arvioitiin. Kunti­en verokertymää vuonna 2018 pienentävät vuodelta 2017 verovelvollisille tämän vuoden joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset sekä vuonna 2017 sovellettujen veronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisu.

Verotulojen kehitys

Kunnallisverojen perusteena olevat ansiotulot ovat kasvaneet vuosina 2015-2018 keskimäärin +2,4 %. Samalla aikajänteellä ansiotuloihin tehtävät vähennykset ovat kasvaneet +4,4 %. Kuntaliiton viimeisimmässä ennusteessa vuosien 2019-2021 keskimääräiseksi kasvuksi ennakoidaan +3,5 %. Vähennysasteen ennakoidaan laskevan taloussuunnitelmakaudella. Tähän on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska uuden kansallisen hallitusohjelman linjauksia ei ole tiedossa.

Kokonaisuutena veropohja on siis kehittynyt positiivisesti, mutta voimakkaasti kasvanut vähennysaste on hidastanut kunnille maksettavien tilitysten positiivista kehitystä. Vuoden 2019 voimakas kasvu selittyy pääosin vuoden 2018 kehityksellä. Kuluvan vuoden aikana kunnat palauttavat poikkeuksellisen paljon vuoden 2017 ennakkomaksuja ja tästä syystä kunnalle maksettavan kunnallisveron kehitys jää suhteellisen vähäiseksi vuonna 2018.

Yhteisöverojen perusteena oletettavan verotettavan tulo on kehittynyt positiivisesti viime vuosina ja kehityksen ennakoidaan jatkuvan myös taloussuunnitelmakaudella. Kuntaryhmän jako-osuuteen ei ennakoida muutosta. Turun kaupungin oma jako-osuus parantunut vuonna 2018, mutta tulevien vuosien muutosta on tässä vaiheessa mahdoton arvioida.

Kiinteistöveron perusteena olevien verotusarvoihin ennakoidaan positiivista kehitystä. Kuluvan vuoden aikana yleisen kiinteistöveron alaisten rakennusten verotusarvo on kehittynyt erittäin positiivisesti. Myös vakituisten asuinrakennusten verotusarvo on kehittynyt edellisiä vuosia positiivisemmin.

Kokonaisuutena veropohjan ja kunnalle tilitettävien verojen ennakoidaan kehittyvän positiivisesti kaikkien verolajien osalta. Talousarvioehdotuksen sisältämä näkemys on linjassa Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen kanssa, mutta on hieman sitä maltillisempi. Verotulojen arvioihin liittyen on syytä tiedostaa, että verotuloihin ja niiden perusteisiin liittyvät valtiovarainministeriön, verohallinnon ja kuntaliiton tuottamat ennusteet ovat heitelleet viime vuosien aikana.

Turun veroprosentit 2019

Kunnallisvero

Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50. Talousarvio 2019 on valmisteltu siten, että nykyiseen veroprosenttiin ei esitä korotusta vuodelle 2019.

Kiinteistövero

Talousarvio 2019 on valmisteltu siten, että nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin ei esitä korotuksia vuodelle 2019.

Vuoden 2019 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään 19.11.2018. Määräajan ja menettelytavan noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2019 ennakkoperinnässä vuoden 2018 veroprosentteja.

Valtionosuuksien kehitys

Valtionosuuksiin kohdistuu muutoksia, joiden seurauksena valtionosuudet laskevat vuonna 2019. Peruspalvelujen valtionosuuden osalta merkittävimpiä leikkaavia muutoksia ovat valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus, erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö kuntien menoissa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuudenvähennys kasvaa. Valtionosuutta vähentää myös panostus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta vuodelle 2019.

Merkittävänä Turun valtionosuuteen vaikuttavana tekijänä on perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden tarkistus. Vaikutus Turulle on vuoden 2018 valtionosuuslaskelmassa -9,9 miljoonaa ja sen arvioidaan kasvavan jopa -16,9 miljoonaan vuonna 2019.

Valtionosuutta lisäävät mm. kuntien verotulomenetysten kompensaatio, laskentatekijöiden tarkistus sekä panostukset lastensuojeluun, lapsiperheiden kotiapuun, vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin.

Peruspalvelujen valtionosuuden kuntakohtaiset muutokset lasketaan kapitaatioperusteisesti. Valtionosuusprosentti vuodelle 2019 on 25,37 % (v. 2018 25,34 %).

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusmääräraha on säilymässä lähes viime vuoden tasolla, mutta valtionosuuden sisällä perusteiden kesken on tapahtumassa muutoksia. Panostuksia kohdennetaan mm. uuden lukiolain toimeenpanoon, varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen, 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun jatkamiseen, Liikkuva Koulu – ja Liikkuva opiskelu –toimintaan sekä ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoon. Lisäresursoinnit katettaneen tarkistamalla valtionosuuteen kuuluuvia yksikköhintoja.

Talousarvioehdotuksessa valtionosuuksien ennakoidaan laskevan, mutta keväällä valmisteltua arviota vähemmän.

Valtionosuuteen liittyvät oletukset perustuvat valtioneuvoston esitykseen, josta eduskunta päättää syksyn aikana. Lopulliset laskelmat saadaan vasta loppuvuoden aikana, joten taloussuunnitelmaan kirjatut arviot on syytä tarkistaa vuoden 2019 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Väestön ja työttömyyden kehitys

Kaupungin väestönkasvu on vuosina 2011 – 2017 ollut aiempiin vuosiin verrattuna suhteellisen nopeaa ja on ylittänyt Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen luvut. Varsinkin 15 – 64 –vuotiaiden määrän kasvu on ollut ennustettua suurempaa. Vanhusväestön määrän kehitys on ollut ennustetun mukaista.

Vuodesta 2010 alkaen tulomuutto muista kunnista on ylittänyt lähtömuuton. Turun lähtömuuton pääsuuntia ovat olleet naapurikunnat ja pääkaupunkiseutu. Nettosiirtolaisuus on ollut Turulle positiivista koko 2000-luvun. Kokonaisuudessaan Turun väestönkasvu perustuu lähes kokonaan muuttovoittoon, sillä syntyneiden enemmyys on vähäistä.

Vuoden 2018 tammi – elokuun ennakkotietojen perusteella Turun väestönkasvu näyttäisi olevan hieman nopeutumassa. Mikäli loppuvuoden kehitys on viime vuosien kaltaista, vuoden 2017 väestönkasvu (+2 065) ylittyisi.

Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun elokuun työttömyysaste oli 12,3 %, joka oli toiseksi korkein Lahden jälkeen. Turussa oli Varsinais-Suomen kuntien korkein työttömyysaste. Turun työttömyys laski vuodessa 1,7 %-yksikköä. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden Turun sijoitus heikkeni verrokkiryhmässä, sillä elokuussa 2017 Turun työttömyys oli kolmanneksi korkein.

Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut Turussa nopeasti: vuoden 2016 elokuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 5 824, vuoden 2017 elokuussa 4 773 ja vuoden 2018 elokuussa 3 757. Samalla pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on laskenut.

Tärkeä syy Turun esim. Tamperetta hitaampaan työttömyyden laskuun on työvoimahallinnon palveluissa olevien määrän vastakkainen kehitys. Vuositasolla (8/2017 – 8/2018) palveluissa oli Tampereella 2 404 ihmistä enemmän, kun määrä laski Turussa 61:llä.

Työvoiman kysynnän vahvistumisesta Turussa kertoo avoimien työpaikkojen määrän nopea kasvu vuositasolla (+55 %), joka oli selvästi nopeinta kymmenen suurimman kaupungin joukossa.

Väestöennusteen käyttö suunnittelun tukena

Osana Smart and Wise Turku -kärkihanketta Turun kaupungin käyttöön on otettu oma väestöennuste -malli, jonka ansiosta jatkossa suunnittelun pohjana voidaan hyödyntää ajantasaista ennustetta väestön eri ikäryhmien määrän kehityksestä kaupungin eri alueilla. Ennusteen avulla voidaan arvioida eri palveluiden kysyntään kohdistuvaa muutosta suhteessa nykyiseen toiminnan laajuuteen sekä arvioida tarvittavien resurssien vaatimuksia eri palveluissa ennakoivan analytiikan keinoin. Ennuste on laadittu erikseen kaikille kaupungin 130 pienalueelle. Taustalla on hyödynnetty niin tilastotietoja kaupungin sisäisestä muuttoliikkeestä kuin myös kaupungin tulevaisuuden kaavasuunnitelmia.

Ennusteen mukaan koko kaupungin tasolla 0-6 -vuotiaiden määrä tulee seuraavana muutamana vuotena pysymään nykyisellä tasollaan ja jopa hieman laskee, kun taas kouluikäisten määrä tulee nousemaan vielä muutaman vuoden. Toisen asteen koulutuksen ikäisten määrä kääntyy nousuun 2019-2020 alkaen viime vuosien laskun jälkeen. Opiskelijaikäisten määrä jatkaa kasvuaan vielä 2020 saakka, mutta kääntynee sen jälkeen pieneen laskuun. Työikäisten ja ikäihmisten määrä kasvaa tasaisena tulevaisuudessakin.

Kaupungin oma väestöennuste tulee lisäämään suunnittelun pohjana käytettävän tiedon tarkkuutta. Suurin hyöty saataneen toiminnoissa, jotka ovat suoraan sidoksissa väestöön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi varhaiskasvatusta, nuorisopalveluita ja perusopetusta, joiden osalta tarkkuutta on jo ensimmäisiä kertoja arvioitu harjoitusmielessä. Kokemukset ovat olleet hyviä ja talousarvioon sisältyy esitys varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen suunnittelumallin arvioinnista. Tavoitteena on parantaa suunnittelumallia ja antaa nykyistä parempaa näkymää suunnitelmakauden loppuvuosille.

Väestöennusteen pienaluekohtainen tarkastelu antaa uudenlaisen mahdollisuuden kaupungin väestöpohjaisen painopisteen tarkasteluun. Tätä näkökulmaa voi hyödyntää mm. palveluverkkojen tarkastelussa ja uusien toimitilojen optimaalisen sijainnin arvioinnissa.

Muutokset toimitiloissa

Kaupungin kasvu lisää tarjottavien palvelujen kysyntää. Kaupungin kehittyminen haastaa siten myös olemassa olevia palveluverkkoja. Tästä syystä palveluverkkojen säännöllinen arviointi kaupunkikehityksen painopisteet huomioiden on äärimmäisen tärkeää.

Tulevina vuosina kaupungin tilapalvelujen investointiohjelma on aiempia vuosia suurempi. Investointihankkeet ovat lähinnä olemassa olevien sivistystoimialan rakennusten korjauksia. Uudiskohteet toteutetaan pääosin taseen ulkopuolisina hankkeina.

Uudet ja uusitut tilat lisäävät tuotettavien palvelujen laatua. Kaupunki panostaa palveluiden laatuun siitä huolimatta, että taloudellinen tilanne on haastava. Laadun kasvattaminen lisää tarvetta sopeuttaviin toimenpiteisiin taloussuunnitelmakaudella, mikäli talouden tasapaino halutaan saavuttaa taloussuunnitelmakauden päätteeksi. Investointikyvyn parantaminen edellyttää vielä enemmän sopeuttavia toimenpiteitä.

Osana hankesuunnittelua arvioidaan mahdollisuudet olemassa olevista tiloista luopumiseen, mutta investointihankkeet tulevat valmistuessaan korottamaan vuokramenoja. Taloussuunnitelma ei mahdollista kaikkien investointihankkeiden taloudellisten vaikutusten täysimääräistä kompensointia. Tilainvestointi on muutos ja muutoksen yhteydessä on aina syytä arvioida palveluverkon lisäksi myös mahdollisuudet toiminnallisiin, taloudellista hyötyä tuottaviin uudistuksiin.

Vuokramuutokset on huomioitu talousarviossa, mikäli lopullinen vuokrataso on tiedossa. Keskeneräisen kohteiden osalta käytetään arviota, koska lopulliset vuokratasot määritetään vasta hankkeen valmistumisen lähestyessä.

Tuottavuuden parantaminen

Kaupungin tärkeimpänä taloudenpidon tavoitteena on talouden tasapaino. Nykytilanteessa kaupungin vuosikate on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen ylläpitoon käytetään kaupungin tulorahoituksesta niin suuri osa, että kiinteän omaisuuden ylläpitoon ja uusinvestointeihin ei jää riittävästi varoja. Joistakin palveluista voidaan ehkä luopua, mutta paras keino talouden tasapainon saavuttamiseen on toiminnan tuottavuuden lisääminen.

Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tuotannossa saadaan aikaan tuotosta suhteessa käytettyihin tuotannontekijöihin. Perimmältään tuottavuuden mittauksella halutaan saada selville, kuinka paljon lisäarvoa tuotannossa syntyy.

Julkisella puolella sektorilla tuottavuuden mittaaminen määritelmän mukaisesti on monesti mahdotonta. Tuotoksen mittana joudutaan usein käyttämään yksityiselle sektorille sopivan markkina-arvon sijasta tuotoksesta aiheutuneita kustannuksia. Tällä tavalla mitattuna julkiset palvelut eivät tuottaisi lisäarvoa lainkaan.

Myös laadun muutokset vaikeuttavat tuottavuuden mittaamista julkisella puolella. Vaikka esimerkiksi asiakaskäyntien määrä pysyisi vuosien kuluessa samana, voi palvelun sisältö muuttua samassa ajassa paljonkin, mikä nostaa tuottavuutta. Laadun muutosta ei kuitenkaan useinkaan pystytä ottamaan huomioon julkisen palvelun tuottavuuden mittauksessa. Toisaalta laatua ei voida yleensä nostaa yksikköhintaa kasvattamalla, koska parempi laatu ei tavallisesti vähennä palveluiden kysyntää.

Kun kaupungissa halutaan arvioida toiminnan tuottavuutta, voidaan tämä tehdä seuraamalla toiminnan yksikkökustannuksia, mittayksikköinä toimivat esimerkiksi euroa/lapsi ja euroa/käynti. Toisena hyvänä tapana on käyttää mittareita, jotka mittaavat panosten käyttöä suoriteyksikköä kohti, mittayksikköinä esimerkiksi henkilötyövuotta/lapsi tai tilaneliötä/lapsi.

Kaupungin toiminnan tuottavuuden selvittäminen perustuu vertailuun. Vertailua voidaan tehdä suhteessa omaan aikaisempaan toimintaan ja verrokkikuntiin. Turussa hyviä vertailukohtia ovat muiden suurten kaupunkien palvelujen yksikkökustannukset ja panos/suorite–määrät, joista saadaan tietoa esimerkiksi kuusikkokaupunkivertailuista ja kuntaliiton ylläpitämästä tuottavuusvertailusta. Yhtä tärkeää arvioinnissa on seurata oman toiminnan yksikkökustannusten ja panosten käytön kehittymistä, eli miten omat yksikkökustannukset ovat kehittyneet useamman vuoden tarkastelujaksolla.

Käytännössä tuottavuuden kasvattamisen vaatimus tarkoittaa sitä, että toimialoilla toimintakatteen tulee lähivuosina nousta hitaammin kuin palvelujen ja suoritteiden kysyntä. Tämä edellyttää yksikköhintojen alenemista. Palvelujen ja suoritteiden määrän pysyessä ennallaan kustannusten tulee vastaavasti alentua.

Konserniyhteisöjen kehitysnäkymät

Konserniyhteisöillä on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen. Vuonna 2017 Turku-konsernin tilikauden tulos oli 15,5 miljoonaa euroa. Konserniyhteisöjen voitollisista tuloksista ylivoimaisesti merkittävin oli Turku Energia Oy, jonka konsernin tilikauden voitto oli 24,1 miljoonaa euroa. Useille yhtiöille on kerääntynyt vuosien varrella merkittävästi hyvien tulosten seurauksena ylijäämiä, joista vuonna 2017 tuloutettiin ylimääräisenä osinkona 14,5 milj. euroa kaupungille ja edelleen Turku 2029 – säätiön peruspääoman muodostamiseen.

Tänä vuonna Oy Turku Energia - konsernin tulosennuste on tilanteen per 30.6 mukaan 16,4 milj. euroa ja vuodelle 2019 yhteensä 27,7 milj. euroa. Vuodesta 2020 eteenpäin yhtiö on budjetoinut jaettavan osingon määräksi 20 milj. euroa.

Tuotantoyhtiöiden (Arkea Oy, Kuntec Oy) osalta kilpailutilanne on kireä ja yhtiöiden liikevoittomarginaalit ovat painuneet matalalle tasolle. Kuntec ohjeistaa vuoden 2019 tilikauden tulokseksi 0,4 milj. euroa ja Arkea 0,3 milj. euroa. Asuntoyhtiöiden osalta suurin merkitys konsernin tulokseen on TVT Asunnot Oy:llä, jonka vuoden 2019 tulostavoite on 5,5 milj. euroa. TVT Asuntojen tuloutus kaupungille on pienentynyt n. 1,2 milj. euroa johtuen kaupungin ja yhtiön välisen pääomalainan koron laskusta 4 %:iin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi vuoden 2019 talousarvioraamin reunaehdoksi, että jäsenkuntien maksuosuuksien muutos voi olla enintään 2,5 % ja että talousarvio laaditaan 2 milj. euroa alijäämäiseksi ja että asiakasmaksuissa noudatetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisia enimmäismääriä 1.1.2019 alkaen.

Turun vuoden 2018 2. osavuosikatsaukseen ennusteen mukaan sairaanhoitopiirin maksuosuus tullee ylittymään n. 15,0 milj. euroa, joka koostuu kalliin hoidon tasausmaksun, erityisvelvoitemaksun ja KanTa-palvelumaksujen 0,6 milj. euron ylityksestä, 3 milj. euron siirtoviivepäivämaksuista, muiden sairaalapalvelujen 7 milj. euron ylityksestä, EPLL:n ensihoidon 0,8 milj. euron ylityksestä sekä EPLL:n päivystyspalvelujen 3,6 milj. euron ylityksestä.

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 17.9.2018 § 348 sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2018 määrärahan korotus- ja tuloarvion alentamisesitystä (Sosterla 5.9.2018 § 218). Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle mm., että sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahaa korotetaan 14,4 milj. euroa (ja tuloarviota pienennetään 1,3 milj. euroa) ja että sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahan korotus kohdistetaan kokonaisuudessaan kattamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille maksettavan maksuosuuden ylitystä.

Vuonna 2019 pyritään EPLL:n yhteispäivystyksen käytön vähentämiseen mm. palkkaamalla 6 lääkäriä ja 12 sairaanhoitajaa terveysasemien uusille vakansseille. Tämän vuoksi päivystyskäyntien määrän arvioidaan vähenevän vuodesta 2018 n. 3,6 %.

Turun takavuosien ongelmana on ollut suuri jatkohoitoa odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä, ja siihen ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Vuoden 2018 tavoitteeseen, siirtoviiveen muuttuminen alle 3 vrk:n järjestelyjonoksi ja siirtoviivemaksujen euromääräiseen tavoitteeseen, ei tulla pääsemään. Tästä huolimatta vuoden 2019 tavoite haluttiin asettaa kunnianhimoisesti samaksi kuin vuoden 2018 tavoite.

Organisaatiomuutokset

Turku-konserniin kuului Turun kaupunki emoyhteisönä sekä 49 tytäryhtiötä, 7 säätiötä ja 29 osakkuusyhteisöä. Turku-konsernin konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi 4 kuntayhtymää.

Uutena yhtiönä vuoden alussa aloitti Turun Vesihuolto Oy, jolle Turun Vesiliikelaitoksen liiketoiminta luovutettiin 1.1.2017 alkaen. Turun Vesihuolto Oy on kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö. Lisäksi kaupunki perusti vuonna 2018 Turku 2029 – säätiön, joka nimettiin kaupungin strategiseksi säätiöksi. Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n liiketoiminta lopetettiin vuonna 2018, minkä vuoksi yhtiö poistettiin strategisista yhtiöistä. Muilta osin kaupunkikonsernin rakenne ja yhtiöomistukset säilyivät pääosin ennallaan.

Kaupunkiemossa valmistellaan poikkihallinnollisesti hallinnon uudistusta, jonka seurauksena mahdolliset muutosesitykset tuodaan käsittelyyn viimeistään vuoden 2019 aikana.

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Käyttötalous

Keväällä valmisteltujen suunnittelulukujen lähtökohtana oli vuoden 2018 talousarviossa pysyminen. Vuoden 2018 toisessa osavuosikatsauksessa ennakoitiin talousarvion toimintakatteen ylittyvän kaupunkitasolla yli 23 miljoonaa. Ylitys aiheutuu pääosin hyvinvointitoimialan menojen kasvusta, minkä lisäksi omaisuuden myyntitulojen tavoitteen ennakoidaan jäävän tavoitteesta.

Kuluvan vuoden ennuste on poikkeuksellisen huono, mutta tilannetta kyetään toivottavasti parantamaan vielä kuluvan vuoden aikana käyttämällä harkintaa kaikissa mahdollisissa talouteen vaikuttavissa tekijöissä. Osa ennustetusta kustannuspaineesta on kuitenkin siirtymässä seuraaville vuosille, joten keväällä annetut suunnitteluluvut eivät siten pidä kaikilta osin paikkaansa.

Toimielinten talousarvioehdotukset ylittivät suunnitteluluvut yhteensä 20,2 miljoonalla. Merkittävin ylitys (12,2 milj. euroa) johtuu sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksesta, jossa näkyy kuluvan vuoden ennuste. Toinen merkittävä ylitys (5,5 milj. euroa) syntyy sivistystoimialan ehdotuksesta, jossa on huomioitu uusien tilojen käyttöönoton seurauksena kasvavat vuokrat.

Toimielinten talousarvioehdotukset olisivat sellaisinaan lisänneet kaupungin tilikauden alijäämää ja oletetulla kehityksellä tilikauden alijäämä olisi suunnittelukauden päätteeksi ollut yli 16 miljoonaa alijäämäinen.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on laadittu siten, että kaupunkitasolla taloussuunnitelma on ylijäämäinen vuonna 2021 ja suunnitelmakauden päätteeksi vuosikate ylittää poistot, jota pidetään eräänä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina.

Tasapainon saavuttamiseksi talousarvio sisältää taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. Kaupunginjohtajan esittämät muutokset on kirjattu kunkin toimielimen kohdalta löytyvään ”Muutokset”-taulukkoon. Talousarvioesityksessä esitetään suunnittelulukujen ylittämistä 14,7 miljoonalla eurolla.

Talousarvioesitys sisältää myös osana kilpailukykysopimusta toteutetun lomarahaleikkauksen palauttamisen. Lomarahoja leikataan vuosina 2017-2019. Vuoden 2020 lomarahat kuitenkin ansaitaan pääosin vuoden 2019 aikana ja tästä syystä lomapalkkavelan muutos tulee kirjata vuoden 2019 kuluksi. Kyse on kertaluontoisesta kirjauksesta, jolla ei ole vaikutusta seuraaville vuosille. Käytännössä lomapalkkavelan muutoksen arvioitu vaikutus (5 milj. euroa) esitetään varattavaksi kaupunginhallituksen talousarvioon, josta se puretaan ensi keväänä tehtävän laskelman mukaan toimielimille ensi vuoden aikana.

Talousarviossa vuoden 2019 toimintakatteeksi muodostuu 1 060,2 milj. euroa. Nettokäyttömenojen kasvu vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna +0,8 prosenttia.

Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi taloussuunnitelmavuosien 2020–2022 nettokäyttömenoissa tavoitellaan hyvin maltillista kasvua. Nettokäyttömenojen muutos vuosittain on +0,1 prosenttia vuonna 2020, +1,8 prosenttia vuonna 2021 ja +2,1 prosenttia vuonna 2022. Vuoden 2020 lähes olematonta kehitystä selittää osaltaan vuodelle 2019 kirjatta kertaluontoinen menoerä (lomapalkkavelan muutos). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Verorahoituksen ennakoidaan toteutuvan vuonna 2018 lähes talousarvion mukaisesti. Kuntaliitto arvioi keväällä voimakkaampaa kasvua, mutta verohallinnon kesällä julkaisemien tietojen perusteella vuoden 2017 verotusta koskevat ennakonpalautukset loiventavat kehitystä merkittävästi. Vuoden 2019 valtionosuuksien arvioidaan kuitenkin toteutuvan kevään ennusteita suurempana ja tällä positiivisella muutoksella kyetään kattamaan kertaluontoinen lomapalkkavelan muutos.

Rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2019 arvioidaan 34,9 miljoonaa euroa. Nykyisen tason säilyttäminen taloussuunnitelmakaudella arvioidaan mahdolliseksi, mutta itsestäänselvyytenä sitä ei voi pitää.

Vuoden 2019 vuosikate on 25,2 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate säilyy käynnistyvän taloussuunnitelmakauden ensimmäiset vuodet huolestuttavan heikkona. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi vuosina 2019-2020. Taloussuunnitelmakauden lopulla vuosikate voimistuu ja sen arvioidaan kattavan poistot.

Talousarvio sisältää yhden satunnaisen erän, joka kohdentuu vuodelle 2019. Ylioppilaskyläsäätiön rahoitusjärjestelyjen seurauksena kaupungin aiempina vuosina alaskirjaama saaminen kirjataan tulokseen. Vaikutuksen arvioidaan olevan 7,6 miljoonaa kaupungin taloudellista asemaa parantava. Vaikutus on kuitenkin kirjanpidollinen, joten rahavaroihin kirjauksella ei ole vaikutusta.

Vuoden 2019 tilikauden alijäämäksi muodostuu -20,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelma kääntyy ylijäämäiseksi vuonna 2020 ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna tavoitellaan 8,0 miljoonan euron ylijäämää. Taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat alijäämäisiä ja koko taloussuunnitelmakauden aikana kertyneitä ylijäämiä syödään 22,6 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 103,2 milj. euroa vuonna 2019, 85,2 milj. euroa vuonna 2020, 82,3 milj. euroa vuonna 2021 ja 75,5 milj. euroa vuonna 2022.

Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella yhteensä 346,2 milj. euroa, josta infra-, tila- ja raakamaan investointimenot ovat yhteensä 286,4 milj. euroa. Investointitarpeet ylittävät keväällä annetut suunnitteluluvut 26,8 milj. eurolla. Ylitystä selittävät mm. vuodelta 2018 siirtyvät hankkeet, jotka eivät edenneet alkuperäisen aikataulun mukaan.

Taloussuunnitelmakaudella 2019 – 2022 rahoitus- ja valtionosuudet ovat yhteensä 4,9 milj. euroa. Valtionosuuksia myönnetään muun muassa aluepelastuslaitoksen kalustohankintoihin.

Merkittäviä tilainvestointikohteita vuonna 2019 ovat sivistystoimialan koulukiinteistöt, joiden osuus on 60 % tilainvestointiohjelmasta. Tilainvestointiohjelmassa peruskorjauskohteita ovat Katedralskolanin liikuntarakennus, Puolalan koulu, Ruiskatu 8:n muutostyöt, Runosmäen monitoimitalo ja Hannuniitun koulutilojen tekniset ja toiminnalliset tilat. Kohteiden kustannusarviot ja rahankäyttöesitykset taloussuunnitelmakaudella on esitetty taulukossa Tilainvestointiohjelma. Uudisrakennuskohteita, jotka käynnistyvät vuonna 2019 ovat Viinamäen päiväkoti ja Tommilankadun päiväkoti, Aunelan kirjasto- ja nuorisotila sekä Kakskerran paloaseman uudisrakentaminen. Taloussuunnitelmakaudella käynnistyviä merkittäviä investointikohteita ovat muun muassa Juhana Herttuan koulutalon peruskorjaus ja Sirkkalan koulun, Kärnhuset korvaava uudisrakentaminen. Kasvatus- ja opetuslautakunta on 12.9.2018 pitämässään kokouksessa esittänyt Kakskerran koulu –hankkeen poistamista investointilistalta. Hanke ei sisälly kaupunginjohtajan esitykseen.

Kaupungin investointitasoja on pyritty keventämään muun muassa tilahankkeiden osalta hyödyntämällä Turku-konsernin toteutusratkaisuja. Kaupunki voi antaa hankkeille rakennusaikaisen väliaikaisen rahoituksen konsernitilin limiitin kautta tai antaa omavelkaisen takauksen hankkeiden rahoitukselle. Taseen ulkopuoliset hankkeet talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina on esitetty taulukoissa Konserniyhtiöiden toteuttamat taseen ulkopuoliset kohteet ja konsernin ulkoisten vuokrahankkeiden toteuttaminen.

Konsernin sisäisiä merkittäviä investointeja ovat mm. Yli-Maarian monitoimitalo, päiväkotihankkeet sekä tehostetun palveluasumisen tilaratkaisut.

Rahoitus

Vuonna 2019 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 62,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään 50 miljoonalla eurolla. Kaupunki ottaa uutta velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden Investointien rahoittamiseen 99 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2020–2022 velan lisäykseksi on merkitty 48–99 milj. euroa per vuosi.

Henkilöstö

Henkilöstöresurssisuunnitelmakokonaisuuden (määrä, laatu, hyvinvointi) edistäminen ja seuranta on avainasemassa vuoden 2019 aikana. Henkilöstösuunnittelujen prosesseja on uudistettu/yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi (henkilöstöresurssisuunnittelu) vuoden 2018 aikana.

Turun kaupungin henkilöstöresurssisuunnitelma sisältää jatkossa kolme kokonaisuutta:

•henkilöstö voimavarana –ohjelman

•vuotuisen henkilöstösuunnitelman sekä

•vuotuisen henkilöstön koulutussuunnitelman

Uusi henkilöstö voimavarana –ohjelma 2018-2021 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.05.2018. Ohjelman painopistealueet ovat: Työ lisää hyvinvointia, rakentava ja hallittu muutos sekä parempi johtaminen. Ohjelman painopistealueet nostettu kunkin toimialan operatiivisiin ja strategisiin –sopimuksiin, joihin toimialat ovat kirjanneet toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Henkilöstösuunnitelma noudattaa viime vuonna uudistettua pohjaa. Pohjaan viedään hallintohenkilöstön muutokset ja muun toiminnan suurimmat muutokset toimialoittain/palvelualueittain. Henkilöstösuunnitelma sisältyy talousarvioesitykseen.

Koulutussuunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämistä edistävät keskeisimmät koulutusteemat ja –tarpeet. Kaupunkitasoinen koulutussuunnitelma vahvistetaan kaupungin yhteistyötoimikunnassa marras-joulukuussa.

Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma kasvattaa kaupungin henkilötyövuosien määrää vuoden 2018 OVK2 ennusteeseen nähden 115,6 htv:llä vuonna 2019. Kasvu kohdentuu pääosin hyvinvointi- ja kaupunkiympäristötoimialoille sekä yhteisiin palveluihin.

Kaupunginjohtajan esittämät muutokset toimialojen ehdotuksiin:

Hyvinvointitoimiala, kaupunkiympäristötoimiala, kj-toimiala, sivistystoimiala ja vapaa-aikatoimiala ovat tehneet ehdotukset muutoksista taloussuunnitteluraamiin. Lautakuntien ehdotukset on kirjattu talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle ”Muutokset; Lautakunta” –kohtaan ja kaupunginjohtajan tekemät tarkistukset ehdotuksiin on kirjattu ”Muutokset; Kaupunginjohtaja” –kohtaan.

Kaikki toimialat

Toimielinten talousarvioihin (pl. kaupunginvaltuusto, keskusvaalilautakunta, V-S aluepelastuslautakunta, tks joukkoliikennelautakunta, rakennus- ja lupalautakunta ja L-S jätehuoltolautakunta) tehtiin yksi tarkistusta.

Tarkistus liittyy tuottavuustavoitteeseen, jota tasapainoisemman taloussuunnitelman saavuttaminen edellyttää. Vuosille 2019-2022 kohdistuva tuottavuustavoite vastaa n. 0,2 %:ä toimielinten ulkoisista menoista.

Näiden lisäksi kaikkien toimielinten taloussuunnitelmavuosiin 2019-2022 tehtiin tarvittavia tarkistuksia, jotta kaupungilla on mahdollisuus kestävän taloudellisen aseman saavuttamiseen. Toimielinten tulee välittömästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksittäisen muutoksen koko taloussuunnitelmakauden kumulatiivinen vaikutusarvio on kuvattu sulkeissa.

Hyvinvointitoimiala

Sosiaali- ja terveyslautakunta

•Lautakunnan ehdotus alle 25-vuotiaille kohdennetun maksuttoman ehkäisyn käyttöönotosta (+0,4 milj. euroa) ei sisälly talousarvioesitykseen.

•VSSHP:n kustannusten hillitseminen, siirtoviive (-2,3 milj. euroa, menot)

•VSSHP:n kustannusten hillitseminen, EPLL (-3,7 milj. euroa, menot)

•Palveluketjujen arviointi (-2,1 milj. euroa)

•Asiakasmaksujen uudelleen arviointi, peruuttamatta jätetyt käynnit (+0,1 milj. euroa, tulot)

•Asiakasmaksujen uudelleen arviointi, kertymän lisäys (+0,8 milj. euroa, tulot)

Kaupunkiympäristötoimiala

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

•Palvelulinjaliikenteen arviointi (-0,1 milj. euroa)

•Seutuliikennekustannusten jakotavan muuttaminen (-0,4 milj. euroa)

•Luovutaan Fölin painettujen aikataulukirjojen postittamisesta (-0,07 milj. euroa)

•Työsuhdematkalipun tulovaikutus (+0,5 milj. euroa, tulot)

Kaupunkiympäristölautakunta

•Maanvuokra-alennuksista luopuminen (kv 15.12.1986 § 29 päätöksen kumoaminen) (+0,7 milj. euroa, tulot)

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia toimielimen ehdotukseen.

Rakennus- ja lupalautakunta

•Lautakunnan ehdotus kaupunkiympäristölautakunnan Luvat ja valvonta –palvelualueen toimintatulojen ja toimintamenojen siirtämisestä rakennus- ja lupalautakunnalle ei sisälly talousarvioehdotukseen.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia toimielimen ehdotukseen.

Kaupunginjohtajan-toimiala

Kaupunginhallitus

•Talousarvioon esitetään keskitettyä varausta lomapalkkavelan muutokseen (+5,0 milj. euroa).

•Koneteknologiakeskuksen tuen lakkauttaminen (-0,6 milj. euroa)

•Paavo Nurmi Games –tuki (-0,1 milj. euroa)

•Turkuhalli Oy –tuki (-0,2 milj. euroa)

•Koulutustuen haun tehostaminen valtiolta (+0,2 milj. euroa, tulot)

Sivistystoimiala

Kasvatus- ja opetuslautakunta

•Varhaiskasvatuksen täyttöasteen nosto (-0,5 milj. euroa)

•5-vuotiainen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun päättäminen (-0,8 milj. euroa)

•Kähärin koulun hallinnollinen yhdistäminen Raunistulan kouluun (-0,02 milj. euroa)

•Kärsämäen koulun hallinnollinen yhdistäminen Lyseon kouluun (-0,02 milj. euroa)

•Palveluverkon tiivistäminen uusien tilojen myötä varhaiskasvatuksessa (-0,4 milj. euroa)

•Ruokapalvelusopimusten 4. vaiheen kilpailutus (-0,4 milj. euroa)

Vapaa-aikatoimiala

Kulttuurilautakunta

•Lautakunnan ehdotus avustusmäärärahan korotuksesta (+0,3 milj. euroa) ei sisälly talousarvioesitykseen.

•Tietojärjestelmämuutokset, kirjasto (-0,2 milj. euroa)

•Uudet ja tarkistetut palvelu- ja pääsymaksut, museo (+0,1 milj. euroa, tulot)

•Lippuhintojen tarkistus, orkesteri (+0,1 milj. euroa, tulot)

•Teatterin sopimus, hallinto (-0,2 milj.euroa)

•Hallinnon uudistaminen ja kehittäminen, hallinto (-0,1 milj. euroa)

Liikuntalautakunta

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia toimielimen ehdotukseen.

Nuorisolautakunta

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia toimielimen ehdotukseen.

Muut toimielimet

Kaupunginvaltuusto

•Korjataan työnantajan maksamien henkilöstösivukulujen ylibudjetointi (-0,07 milj. euroa).

Tarkastuslautakunta

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia toimielimen ehdotukseen.

Keskusvaalilautakunta

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia toimielimen ehdotukseen.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Kaikki toimialat ovat valmistelleet strategisen sopimuksen, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet lautakuntien syyskuussa antamien talousarvioehdotusten mukaan.

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset strategisiin sopimuksiin, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Toimielinten tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin 13.12.2018 mennessä.

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2019) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio