3533-2007
Turun kaupungin lausunto Hirvensalon osayleiskaavasta tehdyistä valituksista
Viite: 01094/18/4102, 01136/18/4102, 01151/18/4102, 01152/18/4102
Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelu, johtava asiantuntija Satu Lehto 9.10.2018:
Turun kaupunki liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Toimivalta
Hallinto-oikeus on pyytänyt hankkimaan asiassa valtuuston lausunnon 7.9.2018 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 25.10.2018 asti.
Hallintosäännön 33 §:n 2 momentin 3)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.
Valitusperusteet
Luonnonsuojeluyhdistys pitää vaikutusten arviointeja olemattomina. Olennaista on Uittamonsillan aiheuttama liikenteen lisääntyminen ja sen haitat. Sen lisäksi Hirvensalon virkistykseen käytettävien alueiden koko pienenee huomattavasti. Luo-alueidenosalta ei ole arvioitu, miten asukasmäärän kasvu ja virkistäytymiseen käytettävien alueiden merkittävä supistuminen vaikuttavat luo-alueiden käyttöön. Vaikutuksia luo-alueiden ja ls-alueiden ulkopuolelle jäävään luontoon ei ole arvoitu lainkaan.
Työpaikka-alueiden painopiste on Turun keskustan pohjoispuolella, jonne kulku suuntautuu Myllysillan ja paluu Martinsillan yli. Kaava-aineistossa väitetään virheellisesti, että työpaikkaliikenne kulkisi suunnitellun Uittamon sillan kautta ja kiertäisi ohikulkutietä pohjoiseen. Kehittyviä työpaikka-alueita on myös Pansion ja Naantalin suunnalla, jonne myös kuljetaan keskustan läpi.
Liikenteellisten vaikutusten arviointi perustuu puutteellisiin selvityksiin ja on virheellinen. Melun lisääntymisestä Hirvensalon ulkopuolella ei ole tehty selvitystä eikä varsinkaan minkäänlaisia arvioita vaikutuksista. Kaava ei täytä terveellisen ympäristön vaatimusta eikä prosessi lain vaatimuksia selvityksistä ja vaikutusarvioista.
Hirvensalossa on matalia rantoja ja tulvariskit ovat ilmeisiä muuallakin kuin kaava-aineistossa olevassa ELY-keskuksen tulvariskien hallintasuunnitelmassa on tunnistettu. Tulvariskeistä olisi itänyt laatia erillinen ja ELY-keskuksen suunnitelmaa laajempi selvitys.
Meripuistoseuran valituksen mukaan osayleiskaava ei täytä lain 39 §:n sisältövaatimuksia kaavan vaikutusalueella olevien Uittamon, Ispoisten ja Katariinan kaupunginosien osalta. Näiden kaupunginosien turvallinen, terveellinen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön säilymisen edellytykset on jätetty osayleiskaavassa selvittämättä. Rakennusaikaisen melun ja päästöjen vaikutukset Katariinanlaakson Natura 2000 –alueelle ja Uittamon alueella ovat kokonaan selvittämättä.
Syvällisempää argumentointia selvityksessä esitettyjen silta- tai tunnelivaihtoehtojen hylkäämisperusteille ei esitetä. Selvityksessä on esitetty 10 vaihtoehtoista tapaa ratkaista saarten kasvavan liikenteen ongelmat. Esitetyistä vaihtoehdoista neljässä liikenneratkaisu perustuu nykyisen jo olemassa olevan siltayhteyden parempaan ja tehokkaampaan hyödyntämiseen. Vaihtoehtojen kustannusvertailut ovat niin karkealla tasolla tehtyjä, ettei niiden pohjalta voida tehdä johtopäätöksiä. Liikennemeluhaittoja on pyritty lieventämään epärealistisilla toimenpiteillä.
Yhteispohjoismaisen tieliikennemelumallin epätarkkuudet ovat huomattavia ja se ei sovellu herkkien luontokohteiden liikennemelusta johtuvien haittojen tarkasteluun. Liikenteen aiheuttamat melutasot ovat suurimmat ja vaativimmat yksittäiset tekijät Natura 2000 -alueisiin vaikuttavien haittojen arvioinneissa. Miksi kaavoittaja ei edellyttänyt CNOSSOS-EU:n laskentamallin käyttöä haitoista? ELY-keskus ei ole lausunnossaan kyseenalaistanut meluselvityksen ajantasaisuutta.
Kolmen Uittamolla sijaitsevan asunto-osakeyhtiön valitusten mukaan sillan Uittamon pää on sen asukkaita kuulematta ja sillan vaikutuksia arvioimatta väkinäisesti tuotu asukkaiden elinpiiriin ja Natura-alueen kylkeen luonnonsuojelulain vastaisella tavalla. Alueen taloyhtiöiltä ja muilta toimijoilta ei ole pyydetty lausuntoa laadituista suunnitelmista.
Sosiaalisen, kulttuurisen ja maiseman muutoksen sekä liikenteen saastepäästöjen ja rakennusaikaisen melun ja päästöjen yms. vaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Natura-alueen merkittäviä meluhaittoja on pyritty lieventämään täysin epärealistisilla toimilla. Nopeusrajoitus 40 km/h uudella väylällä 2,5 km matkalla meluaitojen ja melusuojien keskellä eivät ole uskottavia.
Vaihtoehtoiset liikenneratkaisuvaihtoehdot, joita on 10, on tehty huonosti. Vertailuvaihtoehtojen kustannustarkastelu on Sorttamäki-Uittamonsillan vaihtoehtoa epätasapuolisesti tukeva eikä varsinaisia kustannusarvioita ole esitetty eri vaihtoehdoista. Myöskään ei ole selvityksessä otettu huomioon, että suunnitelma ei poista Martinmäen liikenteen ruuhkaongelmaa vaan puollonkaula tulee säilymään.
Yhteispohjoismainen tieliikennemelumalli on vuodelta 1996 ja yli 20 vuotta vanha. Sen epätarkkuudet ovat huomattavia eikä se sovellu herkkien luontokohteiden liikennemelusta aiheutuvien haittojen tarkasteluun. Liikenteen aiheuttama melu on suurin ja vaikuttavin tekijä Natura-alueen haitoista ja se tulisi tutkia tarkemmin GNOSSOS-EU laskentamallin mukaisesti. ELY-keskus ei ole kyseenalaistanut meluselvityksen ajantasaisuutta.
Yksityishenkilön valituksen mukaan osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen Sorttamäki-Vaahemäessä ja Friskalassa. Taloudelliset selvitykset puuttuvat. Hirvensalon kaavoittaminen ei ole Turun kaupungille kannattavaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon massiivisia silta- ja muita investointeja, joita saarelle tarvitaan normaalin infrastruktuurin lisäksi. Kaava on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska se laittaa mantereella asuvat turkulaiset maksamaan saarella asuvien aivan kohtuuttomat infrastruktuurikustannukset.
Uittamonsilta on maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen eikä riittäviä selvityksiä (liikenteen vaihekaava) ole tehty. Vaikutukset tuntuisivat pitkälle mantereella. Osayleiskaava on yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 § vastainen). Tulvaselvitykselle ei ole annettu mitään arvoa vaan esimerkiksi Kaistarniemen/Kaistarrannan tulva-alueille Friskalanlahden viereen on kaavoitettu A-alue.
Osayleiskaavan rajaus on liian suppea. Se jättää arvioimatta ne kielteiset vaikutukset, jotka Uittamonsillasta ja Hirvensalon väkimäärän lisääntymisestä on seurauksen mantereella monin tavoin.
Osayleiskaavan yleiskuvaus valituksenalaisilta osiltaan
Yleiskaavoituksella luodaan edellytykset asemakaavoituksen tarkoituksenmukaiselle jatkamiselle sekä saaren ja mantereen välisten yhteyksien parantamiselle. Näitä varten varataan kevyen liikenteen yhteys Lauttaranta-Korppolaismäki, uusi katuyhteys ja Uittamonsilta. Sillalle johtavan kadun tuntumassa varaudutaan maankäytön tehostamiseen. Uudet yhteydet luovat myös joukkoliikenteelle tehostamismahdollisuuksia. Uittamon puolelle ei osoiteta uutta maankäyttöä, vaan korostetaan merenranta-alueen kehittämistä virkistykseen.
Maiseman muutokset ovat suurimpia Latokarin-Lauttarannan alueen lisäksi Vaahemäen-Sorttamäen välisellä alueella, jonka läpi on osoitettu uusi sillalle johtava katu. Myös itse silta muuttaa maisemaa huomattavasti.
Valitukset kohdistuvat pääasiassa Uittamonsillan alueelle.
Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa
Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvussa 8 ja asetuksen (MRA) luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
MRL 64 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireilletulosta. MRL 65 §:ssä on säännökset kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. MRA 30 §:ssä on tarkempia säännöksiä mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa.
Hirvensalon osayleiskaavasta on ensimmäisen kerran tiedotettu MRL 7 §:n mukaisessa kaavoituskatsauksessa vuonna 2007, mikä jälkeen siitä on ollut kaavoituskatsauksessa maininta joka vuosi. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on merkinnyt osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 4.12.2007.
Osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin nähtäville asettamista ja lausuntojen pyytämistä varten kaupunginhallituksessa 18.10.2010. Ensimmäinen osayleiskaavaluonnos oli lausunnoilla ja julkisesti nähtävillä 8.11.–7.12.2010. Tämän jälkeen laadittiin vielä toinen luonnos, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 17.12.2015. Toinen osayleiskaavaluonnos oli lausunnoilla ja julkisesti nähtävillä 18.1.–16.2.2016.
Kaava on näin ollen ollut jo luonnosvaiheessa kaksi kertaa julkisesti nähtävillä, jolloin kaikilla kuntalaisilla on ollut mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä. Osayleiskaavasta on järjestetty myös yleisötilaisuuksia, jotka ovat olleet avoimia kaikille kuntalaisille, ei vain Hirvensalossa asuville.
Osayleiskaavaehdotus valmisteltiin hyväksytyn luonnoksen pohjalta. 5.12.2016 päivätystä ehdotuksesta pyydettiin vielä tarkentavat lausunnot alkuvuodesta 2017. Kaupunginhallituksen 4.12.2017 hyväksymä kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.12.2017–16.1.2018.
Kuten edeltä käy ilmi, on kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutus ollut maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaista. Lausuntojen pyytäminen osallisilta ei ole tarpeen.
Sovellettavat säännökset: Vaikutusten selvittäminen ja sisältövaatimukset
MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
MRA 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.
Lain 9 §:ää kevennettiin 1.4.2015 voimaan tulleella muutoksella. Muutosta pidettiin tarpeellisena, sillä selvitysten ja vaikutusten arviointeja pidettiin yleisesti liian yksityiskohtaisena kaavojen tarkoitus huomioon ottaen. Uuden säännöksen perusteluissa (s. 14, HE 334/2014 vp) todettiin, että aiempi kirjaus riittävistä selvityksistä on aiheuttanut tulkintaongelmia ja monissa tilanteissa johtanut tekemään varmuuden vuoksi liian yksityiskohtaisia selvityksiä kaavalajiin ja kaavan tarkoitukseen nähden. Uusi säännös on selkiyttänyt vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumista kaavan merkittäviin vaikutuksiin ja vaikutusten kautta esiin nouseviin tutkimus- ja selvitystarpeisiin. Vaikutukset tulee selvittää tarpeellisessa määrin.
MRL 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
MRL 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.
MRL 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
7) ympäristöhaittojen vähentäminen
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä kuvatut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Maakuntakaavan ohjausvaikutus
Voimassa oleva Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004. Maakuntakaavassa on osoitettu Turun osalta merkittävänä aluevarauksena Uittamon-Hirvensalon uusi tie ja silta. Maakuntavaltuuston 11.6.2018 hyväksymästä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavasta on tehty kaksi valitusta Turun hallinto-oikeuteen, joten vaihemaakuntakaava ei ole lainvoimainen. Siltayhteys sisältyy myös tähän hyväksyttyyn vaihemaakuntakaavaan.
Voimassa olevassa Turun yleiskaavassa 2020 siltayhteys on osoitettu pääkadun selvitysalueena, mutta yleiskaavaa ei ole laadittu Hirvensalon puolelle oikeusvaikutteisena. Voimassa olevasta Hirvensalon osayleiskaavasta siltayhteys on jätetty vahvistamatta.
Maakuntakaava on näin ollen ollut ohjeena osayleiskaavaa muutettaessa ja laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n edellyttämällä tavalla.
Liikenneverkkotarkastelu
Vuonna 2015 valmistuneessa osayleiskaavan liikenneverkkotarkastelussa on monipuolisesti tarkasteltu Hirvensalon ulkoisten yhteyksien vaihtoehtoja liikenteen kasvaessa ja arvoitu niiden vaikutuksia. Lisäksi on tarkasteltu Hirvensalon sisäistä liikenneverkkoa. Tarkastelussa on esitetty lisäperusteluja siltayhteyden (VE1A, Uittamonsilta) osoittamiseen maakuntakaavan mukaiseen paikkaan.
Tarve uudelle ajoyhteydelle Hirvensalosta mantereelle on tunnistettu jo vuoden 2009 selvityksessä (Sito), sillä saarten asukasmäärän ja liikenteen kasvaessa yhden sillan liikenteellinen kapasiteetti ei riitä. Uusi saarten liikennettä palveleva yhteys on merkittävä koko kaupunkiseudun liikenneverkon kannalta. Uuden liikenneyhteyden tulee toimia osana Turun kaupunkiseudun liikenneverkkoa siten, että liikenneverkon eri osat täydentävät toisiaan toimivana kokonaisuutena.
Vaihtoehtoja uudelle ajoyhteydelle mantereelle muodostettiin kymmenen erilaisten lähtökohtien perusteella. Lähtökohtina olivat liikenteellinen sujuvuus ja kestävän kehityksen tukeminen, liikenteellisten haittojen hillitseminen, luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot, satamatoiminta ja vesiväylät sekä toteutettavuus. Näitä on kuvattu liikenneverkkotarkastelun luvussa 3.3. Eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin perustana on liikenne-ennuste, joka on toteutettu Turun kaupunkiseudun liikennemallilla.
Valituksissa liikenne-ennusteita uudelle mantereelle suuntautuvan vaihtoehtojen välillä on kritisoitu, mutta käytetylle liikennemallille ei ole esitetty konkreettisia vaihtoehtoja, joiden mukaisesti ennusteet olisi tullut laatia. Suomessa ei ole käytössä valtakunnallista liikennemallijärjestelmää vaan liikennemalleja on laadittu pääosin alueellisina. Turussa käytössä on Turun kaupunkiseudun liikennemalli, jota kehitetään osana Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Mallin käyttö osayleiskaavantyössä on näin ollen ollut perusteltua ja tarkoituksenmukaista.
Eri vaihtoehdoille laaditut liikenne-ennusteet on esitetty liikenneverkkotarkastelun luvussa 4.1. Niistä voidaan huomata, miten Hirvensalon lisääntyvä liikenne eri vaihtoehdoissa ohjautuu. Tämän jälkeen kahdeksan vaihtoehdon vaikutuksia on arvioitu luvussa 3.2 määriteltyjen kriteerien näkökulmasta. Kaksi eteläisintä vaihtoehtoa jätettiin tässä yhteydessä pois jatkoarvioinnista alhaisen liikenne-ennusteen vuoksi.
Kyseessä on kokonaisarviointi, jossa on otettu huomioon liikenteelliset vaikutukset (mm. liikenteen sujuvuus, alueiden saavutettavuus sekä joukkoliikenteen kilpailukyky), toteutettavuus (mm. vertailukustannukset, työnaikaiset haitat) sekä muut merkittävät vaikutukset mm. ihmisiin, maisemaan, kulttuuriin ja luontoon sekä maankäytön kehittämismahdollisuudet ja virkistäytyminen. Kokonaisarvioinnin perusteella esitettiin Uittamonsiltaa uudeksi Hirvensalon ja mantereen väliseksi ajoneuvoyhteydeksi.
Liikenneverkkotarkastelu antaa riittävät tiedot, joiden perusteella on voitu arvioida eri vaihtoehtojen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Uittamon sillan vaikutuksista mantereen puolelle on tehty erillinen selvitys vuonna 2009 (Sito).
Yhteenveto Uittamonsillan ja kadun vaikutuksista
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 24.4.2008 antaman päätöksen mukaan YVA-lain mukaista arviointimenettelyä ei ole tarpeen soveltaa siltayhteyden rakentamiseen. Hankkeen vaikutuksia tulee siten arvioida riittävällä tavalla kaavoitusmenettelyssä ja hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisissa hyväksymismenettelyissä. Silta edellyttää vesilain mukaista lupaa.
Liikenne
Hirvensalon maankäyttö ei pysty kehittymään tavoitteiden mukaisesti ilman uutta yhteyttä mantereelle liian heikkojen liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden vuoksi. Mikäli kaikki autoliikenne kulkisi nykyisen sillan kautta, liikenne ruuhkautuisi Stålarminkadun, Martinkadun, Vähäheikkiläntien liittymissä. Jotta kasvavan maankäytön aiheuttama liikenne saadaan toimimaan edes kohtuullisesti, tarvitaan uutta liikenneyhteyttä.
Uittamonsilta parantaa Hirvensalon saavutettavuutta itäisestä suunnasta kaikilla kulkutavoilla. Uittamonsilta ei paranna nykyisen Hirvensalon sillan ja Stålarminkadun välisen pääreitin autoliikenteen välityskykyä. Sen sijaan keskustaan ja sen ohi pyrkivälle liikenteelle pyritään antamaan hyviä vaihtoehtoisia reittejä muita pääkatuja pitkin. Uittamonsilta siirtää valmistuessaan liikennettä Hirvensalon nykyiseltä sillalta sekä Vähäheikkiläntien ja Stålarminkadun – Martinkadun reiteiltä mm. Eteläkaarelle, edelleen itäisiin kaupunginosiin ja Helsingin suuntaan.
Uittamonsilta muodostaa varareitin autoliikenteelle esim. onnettomuustilanteessa. Uittamonsilta luo uuden kävely- ja pyöräily-yhteyden Uittamon suunnasta Hirvensaloon. Se mahdollistaa uuden joukkoliikennereitin Uittamon ja Hirvensalon välille osaksi kaupungin kehämäistä verkkoa ja parantaa näin joukkoliikenteen toimivuutta.
Liikenteen ohjautuessa pääkatuverkolle haitalliset vaikutukset mm. liikenneturvallisuuteen liittyen ovat parhaiten hallittavissa. Liikenteellisiä haittoja pystytään vähentämään mm. melusuojauksilla, liittymä- ja suojatiejärjestelyillä sekä alikuluilla.
Virkistys
Uittamonsillan estevaikutus virkistyskäyttöön jää melko vähäiseksi. Uittamon puolella rannan suuntaista reittiä tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Uittamon ja Katariinan ranta-alueen virkistys- ja luontoalueen luonne muuttuu. Melutaso jää suurimmaksi osaksi selvästi alle ohjearvon.
Jos ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia lievennetään meluestein, liikennevaloin ja alikuluin, Uittamonsillan ja sitä kautta tulevan liikenteen haitat jäävät melko vähäisiksi. Silta haittaa vähäisessä määrin soutu- ja melontakeskusta. Sillan liikenteen meluhaitta Uittamon uimarannan käyttäjille on hyvin vähäinen. Hirvensalon puolella silta vähentää rannan virkistysalueen viihtyvyyttä ja myös melu ulottuu sinne.
Uittamon sillan ja Hirvensalon nykyisen sillan välillä sijaitsevilla venepaikoilta kaikki nykyiset veneet eivät mahdu kulkemaan siltojen alta. Uittamon sillan alikulkukorkeudeksi on suunniteltu samaa 8 metriä kuin Hirvensalon nykyisellä sillalla on.
Maisema
Uittamonsilta muuttaa lähi- ja kaukomaisemia ja näkyy monelta suunnalta. Kielteisiä maisemavaikutuksia pyritään ehkäisemään sillan korkeatasoisella suunnittelulla ja sillan päiden huolellisella sovittamisella maisemaan.
Merkittäviä maisemavaikutuksia on mm. Uittamonsillalla sekä siihen liittyvillä liikenneväylillä ja rakentamisella. Uittamonsilta näkyy Pitkänsalmen maisemassa kauas. Sillan maisemalliset vaikutukset riippuvat mm. sillan sijoituspaikasta, korkeudesta ja arkkitehtuurista. Jos silta sijoittuu Uittamon päässä alavalle paikalle, itse sillan lisäksi tarvitaan maalle sijoittuva penger tai vastaava rakenne. Jos silta linjataan keskelle Akumentinpuistoa, sen vaatimat rakenteet sijoittuvat varsin lähelle Ispoisten kartanon miljöötä ja nousevat kartanolta avautuvan maiseman eteen. Jos taas silta linjataan pohjoisemmas, vaikutukset Ispoisten uimarannan lähiympäristöön ovat eteläisempää linjausta suuremmat.
Sillan häiritsevyys maisemassa riippuu mm. katselupisteestä. Lähietäisyydeltä massiivinen siltarakenne sekä sen mukanaan tuoma vilinä vaikuttanevat häiritsevämmiltä kuin kauempaa tarkasteltuna. Myös asukkaat, joiden merinäköalaa silta muuttaa, kokevat maiseman muutoksen todennäköisesti kielteisenä.
Hirvensalon päässä Uittamonsillalle johtava katu ja siihen liittyvä rakentaminen muuttavat voimakkaasti maisemaa. Sillalle johtava tie on osayleiskaavassa linjattu Vaahemäen ja Sorttamäen väliin, ja mäkien lähiympäristöön on esitetty tiivistä rakentamista C- ja AK-1-merkinnöin. Jalopuustoa kasvavat mäet ja niitä ympäröivät pellot muodostavat nykyisin ehjän kulttuurimaisemakokonaisuuden. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tehokas rakentaminen on syytä keskittää Kakskerrantien varteen.
Natura 2000-alueet
Natura-vaikutusten arviointia on laajennettu suunnittelualueeseen kuulumattomaan Katariinanlaakson alueeseen.
Natura-arvioinnin tarveselvityksen aloituspalaverissa 23.1.2013 todettiin, että Natura-tarvearviointi ei riitä eli tarvearvioinnissa todettaneen, että tarvitaan varsinainen Natura-arviointi. Tämän vuoksi varsinaisen Natura-arvioinnin ja siihen liittyvien luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten arviointi tilattiin Ramboll Finland Oy:ltä. Alustava arviointiraportti (30.6.2015) todettiin kommentointikäsittelyssä puutteelliseksi, minkä johdosta tilattiin arviointia täydentävä yhteenvetoraportti FCG Oy:ltä sekä täydentävä meluselvitys Promethor Oy:ltä.
Valituksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota käytettyyn tieliikennemelun laskentamalliin. Valitusten mukaan Hirvensalon osayleiskaavan Natura-arvioinnissa olisi pitänyt käyttää yhteispohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin sijaan uutta CNOSSOS-laskentamallia.
CNOSSOS-laskentamalli on laadittu EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisten liikennemelulaskentojen tekemistä varten, jotta eri maista saadaan jatkossa Euroopan laajuudessa yhteismitallisia tietoja melulle altistuvien asukkaiden määrästä. CNOSSOS-mallissa melusta lasketaan eri tunnusluku kuin mistä suomalaissa melutason ohjearvoissa on määrätty. Lisäksi melua lasketaan eri korkeudelle. CNOSSOS-mallia sovelletaan vain EU:n jäsenvaltioiden strategisissa melukartoituksissa, eikä se sovellu maankäytön suunnitteluun.
Kaavoitukseen liittyvät meluselvitykset on Suomessa edelleen tehtävä yhteispohjoismaisella melumallilla. Tämä asia on varmistettu Uudenmaan ELY-keskuksesta (ylitarkastaja Larri liikonen), jonka vastuualueena ovat meluntorjuntatehtävät koko Suomessa.
Valituksissa arvostellaan lisäksi sitä, että meluntorjuntatoimenpiteenä on esitetty nopeusrajoitusta 40 km/h, koska tasaisen nopeuden ylläpito olisi vaikeaa ilman kiinteitä ajoesteitä, jotka puolestaan lisäisivät jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Nopeusrajoituksen laskeminen 50 kilometristä tunnissa 40 kilometriin tunnissa on nykyään tavallinen toimenpide kaupungeissa. Rajoituksen laskulla saadaan aikaan sekä turvallisuuden parannusta että ympäristöhaittojen vähennystä. Uudet valvontamenetelmät mahdollistavat nopeuksien mittaamisen katuosuuksittain eikä vain pistemäisesti, joten rajoituksen noudattamista voidaan jatkossa tukea myös valvonnalla eikä pelkästään fyysisillä toimenpiteillä.
Valituksessa arvostellaan myös sitä, että laaditussa meluselvityksessä meluaidat on tutkittu yhtenäisinä, eikä liittymien tarvitsemia aukkoja ole otettu huomioon. Osayleiskaavan meluselvitys on tehty Natura-arviointia varten, ja sen tarkoitus on ollut tutkia, millaisilla toimenpiteillä haittoja Natura-alueelle voidaan vähentää. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että meluntorjuntatoimenpiteet ovat kohtuudella toteutettavissa ja että osayleiskaava myös velvoittaa niiden tekemiseen.
Natura-arvioinnista saatiin lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 18.4.2017. Sen mukaan laadittu arviointi on asianmukainen ja siinä on hyvin tunnistettu kaavan vaikutukset ja tarvittavat lieventämistoimenpiteet. Meluvaikutuksia on voinut tarkentaa kaavan tausta-aineistoon liittyvän meluselvityksen ja sen liitekarttojen perusteella siltä osin, kun tarkennus on ollut tarpeen. Lieventävät toimenpiteet on otettu huomioon kaavaehdotuksessa riittävällä tavalla, mutta kaava-alueen ulkopuolelle ulottuvan melutorjunnan sisältö on tarpeen muotoilla kaavamääräyksessä niin, että sen velvoittavuus ulottuu yksiselitteisesti kaava-alueen ulkopuolelle.
ELY-keskuksen mukaan em. tarkennuksella Hirvensalon osayleiskaavan ehdotus (4.12.2017) ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. ELY-keskus on näin ollen todennut Natura-arvioinnin täyttävän sille laissa asetetut vaatimukset.
Muut luontokohteet
Osayleiskaavan vaikutuksia Sorttamäen ja Vaahemäen S-1 -alueisiin sekä Mallaspussin lintuluotoon on arvioitu edellä kuvatussa Natura-alueita varten laadituissa raporteissa (Ramboll 2015, FCG ja Promethor).
Uittamon asuinalueet ja niiden asukkaat
Merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset aiheutuvat lisääntyvästä liikenteestä. Se lisää meluhaittoja, päästöjä ja lisää liikenneonnettomuuksien riskiä. Uittamonsillan liikennettä ohjautuu ja siten myös liikenteellisiä haittoja kohdistuu enemmän Eteläkaaren varrelle sekä Martin-Vähäheikkilän ja Ispoisten asuinalueille.
Osana Natura-arviointia toteutettuja meluselvityksiä tullaan edelleen tarkentamaan jatkosuunnittelussa, eli asemakaavoja ja katusuunnitelmia laadittaessa, ja silloin tutkitaan tarkemmin myös asutuksen melusuojausta. Eteläkaaren meluaitoja on tutkittu jo osayleiskaavan meluselvitystä varten niin, että ne ovat toteutettavissa esitetyn pituisina. Uittamonsillalle johtavan uuden yhteyden varressa olevan meluaita toteuttaminen selvityksen mukaisesti on sekin mahdollista, kun tonteille johtavia yhteyksiä linjataan uudelleen.
Taloudelliset vaikutukset
Osayleiskaavan maankäytön toteutuminen jakautuu usealle vuosikymmenelle. Hirvensalossa ei ole nähtävissä sellaisia etupainotteisia investointitarpeita, jotka ovat ehdottomana edellytyksenä alueiden käyttöönotolle. Esimerkiksi saarten vesihuollon laajentamisesta tehdyssä arviossa on todettu, että runkolinjojen kapasiteetti riittää hyvin suurelle asukasmäärän kasvulle. Tällöin alueiden laajeneminen aiheuttaa vain tavanomaiset kustannukset. Myös kokoojakatuverkko on pitkälti valmiina uusille aluelaajennuksille.
Eri kynnysinvestointitarpeille ei ole helposti määritettävissä esim. asukasmäärän raja-arvoa, minkä jälkeen investointi tulee välttämättömäksi. Ajoituksella ja ohjelmoinnilla pystytään vaikuttamaan kustannusten toteutumisajankohtaan; kyse on lopulta päätöksenteosta suhteessa koko kaupungin kehitykseen.
Uittamonsillan osalta taloudellisten vaikutusten arviointi on tehty yleiskaavatasoisena ja sen tarkoituksena on ollut mahdollistaa eri ajoyhteysvaihtoehtojen taloudellinen vertailu. Tehty Uittamonsillan kustannusvertailu irrotettuna siitä kokonaisuudesta, jota varten se on laadittu, ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Kyseessä on nimenomaan kustannusvertailu, ei kustannuslaskelma. Varsinaista kustannusarviota tai -laskelmaa Uittamon sillan toteuttamisesta ei ole ollut osayleiskaavan yhteydessä tarpeen tai edes mahdollista tehdä ilman yksityiskohtaisia suunnitelmia.
Vaikutukset Hirvensalon luonto- ja virkistysarvoihin
Turkuun laaditun Viherverkkosuunnitelman (2008) auttaa huomioimaan viheralueet ja niiden muodostama verkosto yleiskaavoja valmisteltaessa. Viherverkkosuunnitelma on ollut yhtenä lähtökohtana Hirvensalon osayleiskaavaa laadittaessa. Viherverkkosuunnitelma antaa kokonaiskuvan Turun viherverkostosta: viheralueiden ominaisluonteesta, vaalittavista arvoista ja kehittämistarpeista. Viheralueita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti huomioiden verkoston ekologinen ja toiminnallinen jatkuvuus niin kaupungin sisällä kuin kuntarajojen ylikin. Viheralueita on lähestytty monesta näkökulmasta: niin toiminnallisesta, luonnonsuojelullisesta, maisemallisesta kuin kulttuurihistoriallisestakin.
Osayleiskaavalla pyritään eheyttämään Hirvensalon viherverkostoa siten, että erityisesti rakentamattomat, yhtenäiset vapaa-alueet voisivat säilyä rakentamisesta vapaana tulevaisuudessakin. Rakentamiselle varataan näiden ulkopuolelta riittävästi tilaa hyvin pitkäksi ajaksi, paljon ohi yleiskaavan tai rakennemallin tavoitevuoden.
Ulkoilureittien perustaminen on hyvä keino kanavoida kulkemista ja samalla edistää virkistyskäyttöä ja lähiliikuntaa. Tällä hetkellä Hirvensalossa on yksi kuntorata, hiihtokeskuksen viereiseen metsään perustettu 2,0 km pituinen ns, Antin lenkki. Luontopolkuja on Moikoisissa ja Kyyrlän – Toijaisten alueella. Lisäksi saaren keski- ja itäosissa on ns. Paavonpolkuja. Paavonpolut ovat liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämiä, eri puolilla kaupunkia sijaitsevia ulkoilupolkuja, jotka kulkevat vaihtelevasti niin viheralueilla kuin rakennetuissakin ympäristöissä. Paavonpolkuihin kuuluu niin rakennettuja kuin polkumaisiakin osuuksia.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja kohteet on merkitty luo -alueiksi ja -kohteiksi. Osayleiskaavan rajaukset ovat ohjeellisia ja ne tarkentuvat asemakaavan laatimisen tai esim. luontotyyppialueen virallisen määrittelyn yhteydessä. Useimmat alueet sisältyvät muille kuin asuntoalueiksi merkityille alueille, joten siltä osin asutuksen leviäminen ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Samoin alueet sisältyvät monesti laajoille yhtenäisille virkistys- tai muille vapaa-alueille. Kaavamääräyksillä kielletään luo-kohteiden luonnonarvoja heikentävät toimenpiteet. Osayleiskaavassa on pyritty säilyttämään viheryhteyksiä luo-kohteiden välillä, mutta aina se ei ole ollut mahdollista.
Tulvariskialueet
Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016‒2021. Ko. hallintasuunnitelman menetelmällä lasketut tulvariskialueet on laajennettu käsittämään koko Turun kaupungin merialueen. Vuoden 2009 laserkeilauksen perusteella laaditut alavien alueiden korkeusvyöhykkeet on esitetty selostuksen kuvassa 26. Käytössä ollut aineisto on ollut riittävä osayleiskaavan tulvariskialueiden tunnistamiseen ja huomioimiseen aluevarauksia sijoitettaessa.
Kaistarniemen uusi asutus (AP-1 –alue) ei ulotu tulva-alueelle. Vastmäen –Rauhaniementien asutuksen ja Friskalanlahden väliin jää laaja puskurialue.
Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen
Kuten edeltä ja laajasta kaava-aineistosta käy ilmi, on Hirvensalon osayleiskaavaa valmisteltaessa tehty laajat ja monipuoliset selvitykset.
Niiden perusteella on voitu arvioida osayleiskaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset. Kyse on yleispiirteisestä osayleiskaavasta, jossa esitetyt maankäytön ratkaisut tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa asemakaavoituksessa ja joka on ohjeena asemakaavoitukselle. Asemakaavan perusteella puolestaan laaditaan mm. tarkemmat katusuunnitelmat.
Osayleiskaavan merkittävät vaikutukset on selvitetty ja vaikutusten arvioinnin perusteella on voitu todeta, että yleiskaava täyttää sille laissa säädetyt sisältövaatimukset. Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, joten selvitykset ja arviointi tehty osayleiskaavalta edellytettävällä tarkkuudella. Vaikutusten arviointi on ulotettu myös kaava-alueen ulkopuolelle alueelle, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Hirvensalon osayleiskaavan ei myöskään voida sanoa aiheuttavan laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle vaikka se muuttaakin Uittamon alueen asukkaiden nykyistä maisemaa ja tuo lisääntyvän liikenteen myötä muutoksia olemassa olevaan ympäristöön.
Lopuksi voidaan vielä todeta, että Hirvensalon osayleiskaava ei sinänsä mahdollista sillan rakentamista vaan kyse on aluevarauksesta. Sillan toteuttaminen edellyttää alueen asemakaavoittamista, jonka aikana mm. liikennemelun ja maisemamuutosten vaikutukset niin Natura-alueeseen kuin Uittamon asukkaisiin tulevat tarkemmin arvioiduksi.
Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyin perustein Hirvensalon osayleiskaavaan kohdistuvat valitukset tulee hylätä perusteettomina.
Lisätietoja asiassa antaa johtava asiantuntija Satu Lehto, puh. 044 9074 064, s-posti satu.j.lehto@turku.fi.