Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio 10.10.2018:

Taustaa

Helsinki ja Turku julkaisivat ensimmäisen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelmansa ja käynnistivät Itämerihaaste-verkostoaloitteen vuonna 2007, koska meri ja sen tila nähtiin jo tuolloin tärkeäksi strategiseksi menestystekijäksi kaupungeillemme. Turku-strategian mukaisesti ympäristönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ovat Turulle tärkeitä ja Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa. Vuosikymmenen ja kahden Itämeri-toimenpideohjelman aikana on toteutettu kymmeniä konkreettisia toimia kaupunkien oman vesistökuormituksen vähentämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Lisäksi Itämerihaasteen verkostokumppanit, joita on tällä hetkellä 270 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista, ovat tehneet satoja tekoja lähivesiensä ja koko Itämeren hyväksi.

Järjestelmällisellä vesiensuojelutyöllä on saavutettu Itämerellä jo paljon. Silti Itämeri ja omat rannikkovetemme ovat edelleen liian huonossa tilassa. Vesipuitedirektiivin tavoitteen mukaan vuoteen 2021 mennessä tulisi saavuttaa vesien hyvä ekologinen tila. Itämeren suojelukomission HELCOMin tänä keväänä julkaiseman laajan raportin mukaan rehevöityminen on edelleen vakava ongelma lähes koko Itämerellä, myös Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoseuduilla sekä Helsingin että Turun edustalla. Lisäksi lukuisia haitallisia kemikaaleja sekä mikroroskaa ja -muovia löytyy vesiympäristöistä hälyttävän paljon. Uusimmat tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen ja sen rantavaltioihin ovat huolestuttavia. Ilmastonmuutoksen seurauksena on arvioitu valunnan Itämereen lisääntyvän sekä meren myös happamoituvan. Näistä syistä monet Itämeren ekosysteemit ja elinympäristöt ovat uhattuina. Kaupunkien rannikkoalueiden virkistysarvo Suomenlahdella, Saaristomerellä ja koko Itämerellä on kuitenkin hyvin suuri ja kasvaa, jos meren tilaa saadaan parannettua.

Viime vuosina on saatu uutta tietoa Itämeren ekosysteemipalveluiden hyötyjen arvosta, joka on pelkästään avomerialueilla n. 4 mrd. €. Muutenkin ns. sinisessä taloudessa on edelleen miljardien eurojen arvonlisäyksen potentiaali – mutta se perustuu meriympäristön hyvään tilaan, elinvoimaiseen meriluontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Erityisesti kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä potentiaali sekä vesien tilan parantamisessa että puhtaan liiketoiminnan kehittämisessä ja myös parantuneen meriympäristön taloudellisten hyötyjen korjaamisessa.

Turun ja Helsingin kaupunkien Itämeri-toimenpideohjelma 2019–2023

Itämerihaasteen visiona on puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Erityisen olennaista Itämerellä on yhdistää ilmastonmuutoksen hillintään ja ravinnekuormituksen vähentämiseen liittyviä toimia. Turun ja Helsingin kaupungit voivatkin omassa toiminnassaan sekä Itämerihaasteen kumppaniverkoston ja muun yhteistyön kautta laajasti Itämeren valuma-alueella edistää kestävää tulevaisuutta. Itämeri-toimenpideohjelmassa 2019–2023 huomioidaan aiempaa vahvemmin se, että ilmaston muuttuessa meren ja rannikkovesien kuormitus lisääntyy.

Kaupunkien omien toimien lisäksi uusia toimijoita haastetaan edelleen mukaan yhteistyöhön ja nykyisiä Itämerihaasteen verkostokumppaneita kannustetaan uudistamaan omat toimenpideohjelmansa ja sitoutumaan uusiin toimiin Itämeren hyväksi. Yhteisellä aloitteellaan ja kolmannen toimenpideohjelman myötä Turun ja Helsingin kaupungit ovat edelleen Itämeri-työn aktiivisia suunnannäyttäjiä ja merkittäviä toimijoita Itämeren alueella.

Toimenpideohjelman 2019–2023 päämäärät – viisi toiminnan aaltoa Itämeren hyväksi

1. Kirkkaat rannikkovedet

Teeman toimenpiteiden tavoitteena on vähentää kaupungeista ja niiden valuma-alueilta eri lähteistä sisävesistöihin ja Itämereen tulevaa kiintoaineen ja rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, kuormitusta. Lisäksi tehostetaan ravinteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä kaupunkien prosesseissa sekä tavoitellaan ravinneneutraalisuutta. Ravinnekuormituksen vähentämistoimissa huomioidaan ilmalaskeuman sekä meren sisäisen kuormituksen merkitys.

2. Hyvinvoiva meriluonto

Teeman toimenpiteiden tavoitteena on alentaa haitallisten aineiden pitoisuuksia, roskaantumista ja melua meriympäristössä niin, että meriluonto voi hyvin ja meren ekologisesti hyvä tila saavutetaan. Näin meren hyötykäyttö on kestävällä pohjalla. Kuormituksen vähentämistoimissa tarkastellaan meriluontoa kokonaisuutena (ml. kalasto, luodot ja saaristo).

3. Puhdas ja turvallinen vesiliikenne

Teeman toimenpiteiden tavoitteena on vähentää ja ehkäistä erikokoisten alusten ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjä ilmaan, maahan ja veteen, sekä varmistaa riittävä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautua torjuntatoimiin. Vesiliikenteeseen liittyvissä toimissa huomioidaan kestävän yksityisveneilyn tukeminen sekä kaupunkien oman vesireittiliikenteen kehittäminen saariston saavutettavuuden parantamiseksi ja vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi.

4. Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö

Teeman toimenpiteiden tavoitteena on täydentää tietoa vedenalaisesta luonnosta (luontotyypit ja lajisto) kaupunkien merialueilla ja toteuttaa monikäytön periaatetta. Näin suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito ottavat huomioon samoille alueille kohdistuvia erilaisia toimintoja sekä ympäristön ja ihmispaineiden muutoksia. Tällöin kyetään sovittamaan yhteen esimerkiksi matkailua, virkistyskäyttöä, ennallistamista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kaupunkien merialueella ja saaristossa sekä varautumaan ristiriitoihin käyttömuotojen välillä. Suunnitelmallisessa vesialueiden käytön kehittämisessä huomioidaan omistajuuden ja yhteisöllisyyden parantaminen vesialueiden hoidossa sekä merialuesuunnittelu.

5. Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus

Teeman toimenpiteiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisesta sekä vahvistaa asukkaiden ja erilaisten sidosryhmien kuten yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten osallisuutta ja Itämeri-kokemuksia. Tämä tarkoittaa kokemusta siitä, miten omalla toiminnalla omassa viiteryhmässään voi vaikuttaa ja kuinka vesien tilan parantaminen luo myös taloudellisia mahdollisuuksia ja lisää kilpailukykyä. Aktiivisen Itämeri-kansalaisuuden toimet kattavat myös yhteistyön Itämerihaasteen kumppaniverkoston organisaatioiden kanssa ja verkoston kehittämisen.

Liite 1Helsingin ja Turun kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma 2019–2023

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä Turun ja Helsingin kaupunkien kolmannen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman Turun kaupungin osalta vuosiksi 2019–2023 ja jatkaa Itämerihaasteen kumppaniverkoston tukemista ja kehittämistä. Itämeri-toimenpideohjelma 2019–2023 tukee seuraavien päämäärien saavuttamista: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupungin toimialat ja konserniyhtiöt huomioivat toimenpideohjelman ja sen mukaiset toimenpiteet talousarvion puitteissa ja että Itämerihaasteen kaupungin sisäisen työryhmän kokoonpano ajantasaistetaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.