Kaupunginjohtaja Minna Arve 3.10.2018:

TAUSTA

Kuntalain 121 §:n mukaan ”tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista”.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomukseen on kirjattu havaintoja talousarviosta ja tilinpäätöksestä, aiempien raporttien jälkiseurannasta sekä kaupungin sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta. Teemakohtaisina havaintoina on kirjattu arvioinnit oma valvonnasta vanhusten asumispalveluissa ja sisäilma-asioista Turun kaupungissa.

Kaupunginvaltuusto on 28.5.2018 § 111 merkinnyt arviointiraportin tiedoksi ja lähetti sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallituksen tulee antaa kaupunginvaltuustolle lausunto 31.10.2018 mennessä toimenpiteistä, joihin vuoden 2017 arviointiraportti antaa aihetta.

Lausunto on laadittu raportin rakennetta mukaillen ja huomioiden arvioinnin keskeiset havainnot. Olennaiset huomiot ja havainnot on kirjattu pääkohdittain ja ne sisältävät selvitykset mahdollisista toimenpiteistä.

LAUSUNTO VUODEN 2017 ARVIONTIKERTOMUKSEEN:

Talousarvio ja tilinpäätös 2017

Turun kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirta on viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ollut negatiivinen.

Turku-konserni on investoinut palvelutason ylläpitoon sekä vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tarkastelujaksoon osuvia suuria investointeja on rahoitettu osittain velkarahoituksella. Turku-konsernin lainakanta on kasvanut vuoden 2007 tilinpäätöksestä 362,1 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma on kasvanut samalla tarkastelujaksolla 683,3 milj. euroa ja kaupunkikonsernin sijoitukset ja rahoitusomaisuus on kasvanut noin 185 milj. euroa.

Taloudellisesti kestävästi toimiva kuntakonserni on riittävän vakavarainen ja käyttötaloudeltaan tasapainoinen. Turku-konsernin osalta keskeiset mittarit ovat konsernin tulos (tilikauden yli-/alijäämä) ja konsernin omavaraisuusaste. Turku-konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä 36,7 %. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston määrittelyn mukaan kuntakonsernin taloudellista asemaa pidetään hyvänä, mikäli omavaraisuusaste ylittää 50 %. Turku-konsernin taseeseen sisältyy kuitenkin merkittävästi varallisuutta, jonka kirjanpito perustuu alkuperäisiin hankintahintoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla eikä se siis kuvaa omaisuuden käypää arvoa. Olennaisimmat erot käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välillä muodostuvat Turku Energia -konsernista ja TVT-konsernista.

Käyvät arvot ja velan kokonaismäärä huomioiden konsernin omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä. Kaupungin konserniyhteisöjen kannattavuus on pyrittävä säilyttämään hyvällä tasolla ja erityistä huomioita kiinnitetään kaupungin nettokäyttömenojen ja verotulojen tasapainoon kuntalain mukaisesti.

Arviointikertomuksen johtopäätöksenä on kirjattu:

”Useiden kaupungin kehityksen kannalta merkittävien hankkeiden ja toisaalta kaupunkikonsernin rahoitusaseman haasteiden kannalta voisi olla tarkoituksenmukaista, että investointien suunnittelusta ja priorisoinnista voitaisiin päättää myös neljän vuoden taloussuunnitelmavuosia pidemmällä tähtäimellä.”

Valmisteltavana on Turun kaupungin kasvuohjelma, jolla määritetään investointien ja muiden elinvoimaa parantavien toimenpiteiden rytmitystä ja aikataulua. Kasvuohjelman tavoitteena on toteuttaa kaupungin kasvua hallitusti ja varmistaa hyvä toiminta- ja palveluympäristö turkulaisille asukkaille sekä elinkeinoelämälle. Tarkastuslautakunnan kirjaus tulee huomioiduksi kasvuohjelmassa. Kasvuohjelmassa on tarkoitus linjata kaupunkikonsernin omavaraisuusasteen alaraja, kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen vähimmäistavoite ja tavoitetuloksen sallima kaupunkikonsernin lisävelka. Investoinnit sopeutetaan käytettävissä olevaan tulorahoitukseen ja lisävelkaraamiin. Kaupunkikonsernin investointikykyä on tarkoitus jatkossa tarkastella taloussuunnitelmavuosia pidemmällä aikajaksolla.

Talousarvion keskeiset tavoitteet

Arviointikertomuksessa todetaan, että strateginen tavoite kaupungille yhtiöille luovutettavista tonteista ei ole toteutunut. Tämän seurauksena kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö TVT Oy ei ole pystynyt saavuttamaan omia asuntojen määrälle asetettuja tavoitteitaan.

Strateginen tavoite kaupungin yhtiöille luovutettavista tonteista annettiin samaan aikaan sekä tonttipalveluille että kaavoitukselle, kuitenkin vain olemassa olevia tontteja voidaan luovuttaa. Kaavoitusohjelmaan on tavoitteen asettamisen jälkeen sisällytetty korostetusti kaavoja, jotka sijaintinsa ja sisältönsä puolesta soveltuvat kaupungin yhtiöille. Nämä tulevat luovutuskelpoisiksi kuitenkin vasta kaavojen saatua lainvoiman ja kun tarvittava infrastruktuuri on toteutettu.

Kaikki luovutettavissa olevat tontit on luovutettu pyrkien kuitenkin huomioimaan myös tonttipalveluille asetettu myyntitulotavoite, sillä ARA-hintaan tapahtuvat luovutukset kaupungin omille yhtiöille eivät kerrytä myyntituloa maksimaalisesti. Luovutettavien tonttien määrää on myös rajoittanut TVT:tä varten räätälöityjen kaavojen juuttuminen valituskierroksille siten, että Mäntymäen kaava vahvistui valitusten jälkeen vasta keväällä 2018 ja Ruusukorttelin ja Puutarhakatu 41 kaavat ovat edelleen valituksenalaisina Hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Varhaiskasvatuksen tavoite kunnallisen ja yksityisen päivähoidon suhteesta ei ole toteutunut.

Kaupungin omien päiväkotien rakentaminen on viivästynyt. Päivähoidon kysynnän kasvu on kohdistunut palveluseteleillä järjestettyyn päivähoitoon. Lisäksi palveluohjaus ei täysin onnistunut, vaan kaupungin omien päiväkotien täyttöaste on laskenut. Syksyn 2018 (elokuu ja syyskuu) osalta palveluohjaus on huomioinut kaupunginhallituksen linjauksen kunnallisten päiväkotien täyttöasteesta. Täyttöaste on kasvanut merkittävästi syksyyn 2017 verrattuna ja kevätkauden 2019 täyttöasteen arvioidaan olevan suurempi kuin keväällä 2018 kuten osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä edellytettiin. Perheille on lähtökohtaisesti ensin tarjottu kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa. Mikäli lähipalveluperiaatteen mukaisesti kunnallisessa palvelussa ei ole ollut paikkoja vapaana, on perheelle esitelty muita vaihtoehtoa, kuten kuljetusmatkan päässä olevia kunnallisia palveluita ja lähialueella olevia palveluseteli päiväkoteja. Erityisesti Runosmäki ja kaupungin keskusta ovat kärsineet kunnallisten paikkojen riittämättömyydestä, lähimmät vapaat paikat ovat olleet keskustaan auenneessa palvelusetelipäiväkodissa.

Palveluohjauksessa otetaan käyttöön syksyn 2018 aikana uusi käytössä olevan tietojärjestelmän lisäominaisuus. Tällä järjestelmällä tavoitellaan nopeampaa asiakaspalvelua, tehokkaampaan resurssien hyödyntämistä ja tietoturvallisempaan asiakastietojen käsittelyä.

Henkilöstöstrategia ja tavoitteet

Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstökulujen tai henkilötyövuosien alenematavoitetta seurattaessa tulisi huomioida myös mahdolliset vaikutukset organisaation ostopalveluihin. Kytkentä näiden välillä puuttuu.

Talousarviota 2019 laadittaessa on toimialoja ohjeistettu esittämään henkilöstöresursoinnin nettovaikutukset eli huomioimaan ja dokumentoimaan muuttuvat ulkoiset tulot, ostopalvelut ym.  Toimialat velvoitetaan jatkossa raportoimaan resursointien toteutumisesta.

Muutokset ulkoisissa tulossa/menoissa tulee huomioida talousarviokokonaisuudessa.

Omavalvonta vanhusten asumispalveluissa

Tarkastuslautakunnan keskeiset huomiot liittyen omavalvontaan Turun kaupungin asumispalveluyksiköissä sekä osin asumispalvelujen ostopalveluissa on kirjattu arviointikertomuksen kohtaan 2.1 Omavalvonta vanhusten asumispalveluissa.

Vanhusten asumispalveluissa on kussakin yksikössä erillinen omavalvonta suunnitelma, joka on asukkaiden ja myös talossa vierailevien omaisten nähtävillä. Yksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman lisäksi asumispalveluissa on laadittu yksi yhteinen, koko toiminnan kattava omavalvontasuunnitelma.

Suunnitelmien laatimista on ohjannut Valviran ohjeistus, jonka tarkennuttua myös asumispalvelujen omavalvontasuunnitelmia on tarkennettu.

Omavalvontasuunnitelmat koetaan yksiköissä tärkeiksi työvälineiksi ja niitä hyödynnetään mm. henkilöstön perehdytyksessä, vaikkakaan aivan lyhyiden sijaisuuksien kohdalla tämä ei ole mahdollista.

Yksityisten asumispalvelujen valvonnan resurssit ovat vähäiset ja myös niissä nojaudutaan yksiköiden omavalvontasuunnitelmien hyödyntämiseen.

Ostopalvelujen valvonnan yhdenmukaistaminen on käynnistynyt hyvinvointitoimialan palvelualueiden yhteistyöprojektina keväällä 2018. Tavoitteena on yhdenmukainen valvontaprosessi ja yhteiset toimintatavat eri palvelujen valvonnassa.

Sisäilma-asiat Turun kaupungissa

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus, kohta 2.2 Sisäilma-asiat Turun kaupungissa.

Turun kaupungille on palkattu uusi sisäilmapäällikkö, joka aloitti työskentelyn 7.6.2018.

Turun kaupungin sisäilmamallia on edelleen kehitetty niin, että erityishuomio mallissa painottuu nopeaan reagointiin ongelmatilanteissa, sisäilmatyöryhmien vastuunjaon ja roolituksen selventämiseen sekä viestinnän oikea-aikaisuuden ja viestintäsuunnitelman kehittämiseen. Organisaatiomuutoksessa kiinnitetään huomiota riittäviin henkilöstöresursseihin, jotta kehitteillä olevasta sisämallista saadaan toimiva. Lisäksi sähköistä ilmoitusmenettelyä osana sisäilmaprosessia kehitetään samalla eteenpäin niin, että ilmoituslomake kattaa kaikki tarvittavat asiat selkeästi ja lyhyesti (esim. mitä haittaa ja oiretta ilmenee, missä tilassa ja milloin). Uutta toimintamallia tullaan testaamaan, kun se on valmis käyttöönotettavaksi ja sitä kautta jalkauttamaan koko kaupunkia koskevaksi yhteiseksi tavaksi hoitaa sisäilma-asioita.

Sisäilma-asioiden onnistuneessa hoidossa viestinnällä on keskeinen merkitys. Viestintäsuunnitelman tekeminen ja sitä kautta oikea-aikainen ja asianmukainen viestintä tulee olemaan osa jokaista sisäilmatyöryhmän työskentelyä uudessa mallissa. Viestintäsuunnitelma on yhdessä sisäilmatyöryhmässä laadittu ja jokainen jäsen sitoutuu siihen.

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on ollut keskeinen asia sisäilma-asioiden hoitoa ja siihen kiinnitetään edelleen erityishuomiota. Osassa kohteita on käytössä mm. jatkuvatoimisia loggereita, joilla sisäilmaa seurataan ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Ilmanvaihdon toimivuuden etäseurannan kehittämiseen kiinnitetään huomiota ja kiinteistöhoidon roolia selkeytetään.

Sisäilma-asioihin liittyvä koulutus on edelleen pääasialisesti sisäilmapajamuotoista (sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö järjestävät). Lisäksi yksi tai useampi henkilö toimii aktiivisesti kuntien sisäilmaverkostossa käyden niihin liittyvissä koulutuspäivissä / seminaareissa. Kuntien sisäilmaverkosto on perustettu Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien aloitteesta vuonna 2018 ja siinä haetaan yhteisiä toimintamalleja ja jaetaan hyviä kokemuksia sisäilmahaasteiden ratkaisemiseksi.

Tilaajaosaamisen suurimmat haasteet ovat edelleen kilpailuttaminen ja asetusten mukaisten tutkimusten tilaaminen. Kilpailuttamisen suunnittelu tehdään yhteistyönä hankinta-asiantuntijan, sisäilmapäällikön ja muiden sisäilmaan kiinteästi liittyvien henkilöiden kanssa toimivienkäytänteiden löytämiseksi ja luomiseksi. Asetusten mukaisten tutkimusten tilaamista ja kilpailutusta ohjaa Asumisterveysasetus 545/2015 ja sen soveltamisohjeet.

Ohjeistus tilojen käyttäjille / esimiehille mm. sisäilma-asioista ja siihen vaikuttavaista tekijöistä on osa uutta Turun kaupungin mallia sisäilma-asioissa – ohjeistusta. Tämä asiakirja tulee sisältämään mallin lisäksi tietoa laadukkaasta sisäilmasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, hyvistä käytänteistä sisäilma-asioiden hoidossa, viestinnästä sekä eri tahojen rooleista ja vastuista sisäilma-asioiden hoidossa.

Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

Lastensuojelun arviointi 2015

Huostaanottojen purkamiset lisääntyvät hitaasti, mutta suuntaa voidaan kuitenkin pitää oikeana.

Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ja muut vanhemmuuden puutteista johtuvat syyt ovat jo vuosia olleet suurena syynä huostaanottoihin. Tarkastuslautakunta haluaa korostaa eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä asian korjaamisessa. Vastausten perusteella lasten- ja nuorten sekä aikuispsykiatrian saatavuus on huonontunut. Tarkastuslautakunta pitää tätä tietoa hälyttävänä.

Avohuollon lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärät vaihtelevat siten, että poikkileikkaustilanteessa (helmikuu 2018) lastensuojelun asiakasmäärät vaihtelevat 34 ja 69 välillä. Sijaishuollon sosiaalityössä asiakasmäärä on keskimäärin 42. Joillakin sosiaalityöntekijöillä asiakkaita voi olla jopa 50. Vaikka yksittäisiä sosiaalityöntekijöitä onkin saatu lisää, pitää tarkastuslautakunta lastensuojelun asiakasmääriä per sosiaalityöntekijä huolestuttavan korkeina.

Lastenpsykiatrian resurssitilanne on ollut VSSHP:ssä vaikea, mutta esim. konsultaatioita on lapsikohtaisesti saatu lastensuojeluun. Lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään lastenpsykiatria on kevään katkon jälkeen osallistunut, mikä on ollut erittäin positiivista. Hyvinvointitoimiala on sopinut VSSHP:n kanssa lastenpsykiatrin työpanoksen ostamisesta kasvatus- ja perheneuvolaan. Huolta tunnetaan myös tämän resurssin jatkuvuudesta.

Turun alueella nuorisopsykiatrisen avohoidon kysyntä on kasvanut voimakkaasti, nuorisoikäisten lähetemäärä VSSHP:n nuorisopsykiatrian poliklinikalle on yli kaksinkertaistunut vuodessa. Vaikka lähetemäärä on kasvanut muuallakin, Turusta tulee tällä hetkellä noin kaksi kertaa enemmän lähetteitä suhteessa nuorisoikäiseen väestöön kuin muista Varsinais-Suomen kunnista. Nuorten kynnys hakea apua mielenterveyden ongelmiin on madaltunut, mutta on näyttöä myös siitä, että erityisesti tyttöjen masennus- ja ahdistusoireet ovat lisääntyneet. Vaikka nuorisopsykiatrian poliklinikan toimintaa on pyritty kehittämään ja sinne on siirretty lisäresursseja muualta (mm. nuorten päiväosaston toimintaa supistamalla), vaatii tilanne korjausta hoidon laadun turvaamiseksi. Lastensuojelussa nuorisopsykiatrian konsultaatioita saadaan, kun nuorella on hoitokontakti. Ongelmia hoidon saannissa on tilanteissa, joissa nuori ja/tai hänen perheensä eivät ole hoitoon motivoituneet. Lastensuojelussa nuorten psykiatrisen osastohoidon saatavuutta tulee kehittää, jotta vaikeasti psyykkisesti oireilevaa nuorta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla auttaa ja siten välttää epätarkoituksenmukaiset sijoitukset lastensuojelulaitoksiin. Kaupungin lasten ja nuorten poliklinikan nuorten psykiatrisessa tukiyksikössä on työskennellyt yhteistyöpsykiatri ja vuoden 2018 aikana hänen työpareikseen on saatu kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Tavoitteena ollut matalan kynnyksen tuen järjestäminen sivistystoimeen, varhaiskasvatukseen ja lastensuojeluun ei toteutunut alkuvuonna; lapset ja nuoret jäävät ilman asianmukaista tukea. Tähän valmisteltiin lisätoimia yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa.

Vamos www.vamosnuoret.fi ja Ankkuri-toiminta yhteistyössä poliisin kanssa ovat olleet tukemassa nuorten perustason mielenterveystyötä.

Lastensuojelun ja laajemminkin sosiaalityön näkökulmasta aikuispsykiatrian tuen saatavuutta tulee kehittää. Aikuispsykiatrian asiantuntemusta on ollut puutteellisesti saatavilla mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiantuntijaryhmiin, lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään aikuispsykiatria on katkon jälkeen osallistunut kesästä lähtien. VSSHP:n psykiatrian organisaatio uudistettiin vuoden 2018 alussa. On havaittavissa, että yhteistyö uuteen organisaatioon on vielä rakentumassa.

Tehdyt, käynnissä olevat tai suunnitellut toimenpiteet 2018

Vuoden 2018 aikana on tehty runsaasti toimenpiteitä nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Myös yhteistyö VSSHP:N nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistynyt. VSSHP:n nuorisopsykiatria on ollut myös aloitteellinen yhteistyökysymyksissä.

Nuorten psykiatriseen tukiyksikköön lasten ja nuorten poliklinikalle on rekrytoitu sairaanhoitajat.

Opiskeluterveydenhoitoon on perustettu psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi ja Puolukkatien lastenkodin psykiatrisen sairaanhoitajan tilapäistä vakanssia esitetään vakinaistettavaksi v. 2019, sairaanhoitaja on lastenkotien käytettävissä laajemminkin. Nämä molemmat sairaanhoitajat toimivat yhteistyössä nuorten psykiatrisen tukiyksikön psykiatrin ja sairaanhoitajien kanssa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 13.6.2018 § 164 (dn 6976-2018) nuorten mielenterveyden tukitoimia koskevasta paketista:

• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetaan psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta 10 sairaanhoitajan verran.
• Hankitaan lisäkoulutus kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon henkilöstölle. Tavoitteena on nykyistä suunnitelmallisempi ja säännöllisempi koulutus ja työnohjaus kouluissa mielenterveystyötä tekeville työntekijöille ja kouluterveydenhoitajille.
• Tehostetaan nuorille ja ammattilaisille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen käyttöä

Kaupungin sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta

Riskienhallinta

”Riskienhallinnan osalta epäselväksi toimintakertomuksen perusteella jää, miten toimintakertomuksessa mainittuihin riskeihin pitää suhtautua ja kuinka hyvin mainittuja riskien hallintakeinoja käytetään, onko riskienhallintaan liittyvä vastuunjako toimiva ja onko tarvittavat toimenpiteet aina mahdollista vastuuttaa ja aikatauluttaa eri riskitilanteissa”

Riskien arviointimenetelmä perustuu kaupunginhallituksen (7.9.15 § 367) hyväksymään Riskienhallinta ja sisäinen valvonta – ohjeeseen. Ohjeessa määritellään Turun kaupunkikonsernin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet ja toteuttamistavat.

Toimintakertomuksessa mainitut riskit ovat niitä riskejä, jotka toimialat ja keskeiset strategiset yhteisöt ovat nimenneet merkittävimmiksi riskeiksi. Merkittävimmistä riskeistä tulee olla laadittuna analyysitaulukko, jossa mm. tulee selvittää, mitä riskienhallintakeinoja käytetään. Riskienhallinnan keinoina ovat riskin välttäminen, riskin pienentäminen, riskin siirtäminen tai riskin pitäminen.

Lähtökohtana on, että tarvittavat toimenpiteet vastuutetaan ja aikataulutetaan. Tiettyjen riskien osalta vastuuhenkilö voidaan nimetä tarkkaan. Joissakin tapauksissa vastuu toimenpiteistä koskee koko henkilöstöä. Sama tilanne koskee toimenpiteiden aikatauluttamista. Tietyille toimenpiteille voidaan laatia tarkka aikataulu. Osa toimenpiteistä on jatkuvaa.

Toimialajohtajat vastaavat siitä, että heidän johtamillaan toimialoilla on tehty riskien arviointi. Yhtiöiden ja tytäryhteisöjen toimitusjohtajat vastaavat yleistoimivaltansa puitteissa riskienhallinnasta. Riskienarviointi tehdään vuosittain toukokuun loppuun mennessä (ajankohta tulee näkyä vuosikellossa), jotta mahdolliset esiin nousevat riskit, jotka vaativat investointeja, ehditään huomioida talousarvion laadinnassa.

Sisäinen tarkastuksen tehtävänä on varmentaa kaupunginjohtajan vastuulla olevan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus, tuloksellisuus sekä niiden kehittämistarpeet. Arviointikertomukseen kirjattu havainto huomioidaan tilinpäätöksen 2018 toimintakertomuksessa.

Sisäinen valvonta

”Sisäisen valvonnan osalta tarkastuslautakunta korostaa myös johdon vastuun, ymmärryksen ja osaamisen merkitystä luotaessa ja varmistettaessa sisäisen valvonnan menettelyjä sekä lähdettäessä kehittämään esimerkiksi toimintakertomuksessa eri vuosina mainittuja valvonnan kehittämiskohteita.”

Konserniohjaus ja – valvonta

”Konserniohjauksen ja -valvonnan osalta konserniyhteisöjen huomiota tulisi kiinnittää toimintaprosesseihin ja näihin liittyviin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyihin ja niiden dokumentointiin konsernijohdon linjausten mukaisesti.”

Toimintakertomuksessa mainittuja sisäisen valvonnan kehittämiskohteita on työstetty yhdessä toimialojen johdon ja johtoryhmien kanssa ja työ jatkuu myös vuoden 2018 aikana. Vuonna 2013 aloitettuja johtoryhmien sisäisen valvonnan koulutuksia on jatkettu vuodesta 2016 eri tason johtoryhmien seminaaritilaisuuksilla alkaen hyvinvointitoimialan vanhus- ja vammaispalveluista. Vuoden 2018 alkupuolella on sisäisen valvonnan menetelmien kehittämisen seminaarit järjestetty kaupunkiympäristötoimialalla ja konsernihallinnossa. Konsernihallinnon talousmatriisin ja kaupunkiympäristötoimialan palvelualueiden johtoryhmien sisäisen valvonnan menettelyiden kartoitus ja arviointi on aikataulutettu syksylle 2018. Sivistys- ja vapaa-aikatoimialojen osalta vastaava työ tullaan aloittamaan alkuvuodesta 2019.

Konsernin tytäryhteisöjen johdon kanssa on käyty vuosittain läpi heidän sisäisen valvonnan toimintatapansa ja mikäli tytäryhteisöllä on ollut valmiina valvontakeinojen kuvaukset tai määrittelyt on myös ne käyty läpi samassa yhteydessä. Tytäryhteisöjen sisäisen valvonnan kuvauksien taso vaihtelee ja tätä työtä jatketaan eteenpäin vuoden 2019 aikana.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen lausunnon ja toteaa samalla, että arviointikertomus ei anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin jo käynnissä olevien tai käynnistyvien toimenpiteiden lisäksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.