Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunkiympäristölautakunta | 367 | 18.09.2018 | 3 | |
Kaupunkiympäristölautakunta | 384 | 25.09.2018 | 4 | |
Kaupunginhallitus | 361 | 02.10.2018 | 8 |
5769-2016 (011, 032, 021)
Turun kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalue ja hulevesimaksun määräytyminen
Tiivistelmä:
Hulevesimaksua esitetään perittäväksi kaikilta asemakaava-alueiden kiinteistöiltä muutamia erillisiä alueita lukuunottamatta valtuuston 30.5.2016 päätöksen mukaisesti. Taksa perustuu kiinteistön koon ja käyttötarkoituksen perusteella määräytyvään kertoimeen. Maksulla kerättävät tulot käytetään hulevesijärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesiviemärien lisäksi asemakaava-alueen ojat, kaupunkipurot ja hulevesirummut.
Kylk § 367
Kaupunkikehitysryhmä, johtava asiantuntija Satu Lehto 14.9.2018
Tausta
Vesihuoltolain (VHL) ja Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen myötä kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla siirtyi kunnille. Hulevesiä koskevat pykälät sijoitettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus.
Kunnilla on MRL:n mukaan oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan hulevesijärjestelmä käsittää kunnan hulevesien hallintaan liittyvät rakenteet ja laitteet, joita voivat olla esimerkiksi avo-ojat, erilaiset viivytys- ja imeytysrakenteet sekä sellaiset hulevesiviemärit, jotka ovat kunnan omistuksessa. Vaikutusalueeseen kuuluminen ei edellytä konkreettista liittymistä järjestelmään. Siten sellaiset kiinteistöt, joilta johdetaan hulevettä kunnan järjestelmään tai joilta voi esimerkiksi sadetilanteessa johtua hulevettä kunnan järjestelmään, kuuluvat vaikutusalueeseen. Lain perustelujen mukaan kunnan hulevesijärjestelmä voi palvella kiinteistöjä myös sillä perusteella, että sen avulla hallitaan yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hulevesiä. Siten peruste kiinteistön kuulumiselle kunnan hulevesijärjestelmään voi olla kiinteistön hyötyminen kunnan huolehtimasta yleisten alueiden huleveden hallinnasta.
Kunnan hulevesijärjestelmän määrittelyn jälkeen voidaan tunnistaa sen vaikutusalueeseen kuuluvat kiinteistöt. Lain mukaan sellaiset kiinteistöt, joita kunnan hulevesijärjestelmä palvelee, kuuluvat hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen. Maksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneet kustannukset hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä.
Maksu voi perustua kunnan hulevesien hallinnan ratkaisuihin, kiinteistön sijaintiin sekä alueen hulevesijärjestelmän suunnittelukustannuksiin kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella, jolloin se on eri alueilla erisuuruinen, mikäli tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperi-aatteen tai muun syyn takia. Kunta vahvistaa hulevesimaksun perusteet sisältävän taksan, jossa määritellään myös kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen kuuluvat kiinteistöt eli kiinteistöt, joilta hulevesimaksua aiotaan periä.
Toimivalta ja aiemmat päätökset
Hallintosäännön 32 §:n 1 momentin kohdan 9) mukaan kaupunginvaltuusto päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden asiakasmaksun käyttöön ottamisesta sekä kohdan 10) mukaan hinnoittelun perusteista. 33 § 2 momentin 19) kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat palveluiden, tuotteiden ja asiakasmaksujen hinnoittelua valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti, ellei asiaa ole annettu muun toimielimen tehtäväksi. 37 § 2 momentin 6) kohdan mukaan lautakunnan tehtäviin tehtäväalueellaan kuuluu päättää asiakasmaksujen, palveluiden ja tuotteiden hinnoittelusta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallituksen tulee vastata muun ohella valtuuston päätösten täytäntöönpanosta.
Kaupunginvaltuusto on 30.5.2016 § 92 päättänyt hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoittamisesta. Päätöksen mukaan 1.1.2017 alkaen Turun kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien hallinnasta hulevesiviemärit mukaan lukien. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti ottaa käyttöön kiinteistön kokoon ja katettuun pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen maksun samasta ajankohdasta lukien.
Kaupunginvaltuusto on näin ollen päättänyt uuden taksan käyttöönotosta ja hinnoittelun perusteista. Koska kyseessä on kokonaan uusi maksu, on perusteltua viedä yksityiskohtainen taksarakenne, taksan taso ja siihen liittyvä hulevesijärjestelmän vaikutusalue ensi vaiheessa päätettäväksi kaupunginhallitukseen, jonka tehtävänä on valtuuston päätösten täytäntöönpano. Jatkossa taksan tarkistukset voidaan tehdä hallintosäännön mukaisesti kaupunkiympäristölautakunnassa. Koska vaikutusaluetta määriteltäessä todettiin, että hulevesijärjestelmää ei ole kaikilla asemakaavoitetuilla alueilla, on asia myös tästä syystä tarkoituksenmukaista saattaa kaupunginhallituksen täytäntöönpantavaksi.
Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen
Maankäyttö- ja rakennuslain hulevesimaksua koskevien yksityiskohtaisten perustelujen (HE 218/2013 vp.) mukaan vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta taksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 §:ssä. Sen mukaan viranomaisen tulee varata osallisille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.
Hulevesitaksa ja siihen liittyvä hulevesijärjestelmän vaikutusalue ovat olleet julkisesti nähtävillä 5.5.–4.6.2018, jolloin kuntalaisilla on ollut mahdollisuus saada tietoja heitä koskevan asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Lisäksi osalle hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöjen omistajista/haltijoista on lähetetty kesäkuun alkupuolella tarkistuspyyntökirje, jossa on kerrottu, mitä hulevesitaksa heidän kiinteistönsä kohdalla tarkoittaa ja pyydetty kiinteistökohtaisten tietojen tarkistamista kuun loppuun mennessä ensisijaisesti palautepalvelun kautta. Ruotsinkielinen kirje on lähtenyt kesäkuun lopulla ja määräaika tarkistukselle on ollut heinäkuussa. Palautteita on otettu vastaan tämän jälkeenkin.
Varsinaisia kuulemisen aikana jätettyjä muistutuksia on tullut Kiinteistöliiton lisäksi yhdeltä yksityishenkilöltä, jonka muistutus koski yksittäistä kiinteistöä. Tarkistuspyyntökirjeen muistutusaikana tullut palaute on koskenut yksittäisiä kiinteistöjä. Yhteensä palautteita on tullut reilut 640 kappaletta.
Yksittäisiä kiinteistöjä koskevista palautteista ja korjauspyynnöistä on koottu yhteenveto vastauksineen, joka on heinäkuun alussa laitettu kaupungin internetsivuille. Palautepalvelun kautta ja kirjeitse muistuttaneille on vastattu heinäkuun alussa, sähköpostitse muistuttaneet ovat saaneet vastauksen vasta elokuussa. Erityistä selvittämistä edellyttäneisiin muistutuksiin on vastattu elokuussa. Kaikille muistuttaneille lähetetään myös tieto kaupunginhallituksen päätöksestä. Yhteenveto palautteista ja niihin annetuista vastauksista on oheismateriaalina.
Saadun palautteen perusteella on nähtävillä ollutta taksaa tarpeen muuttaa, sillä kuultavana ollut taksa johti kohtuuttomiin tilanteisin pienimpien teollisuus-, liike- ja autopaikkatonttien tonttien osalta. Alin teollisuus-, liike- ja autopaikkatonttien maksuluokka jaetaan tämän vuoksi kolmeen osaan. Muilta osin muutoksia ei taksaan ole tarpeen tehdä. Muutoksen myötä laskennallinen hulevesitaksalla perittävä summa pienenee 3,7 milj. eurosta 3,3 milj. euroon.
Yksittäisiä kiinteistöjä koskevia palautteita otetaan vastaan edelleen ja esiin tulleita virheitä kiinteistökohtaisissa lähtötiedoissa tai laskutusjärjestelmässä korjataan sitä mukaa kun niitä ilmenee. Korjauksia tehdään tarvittaessa myös laskujen lähettämisen jälkeen. Laskuihin liitetään ohje muistutuksen tekemiseksi, jolloin laskun saaneella on mahdollisuus saada asiansa viime kädessä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi oikaisuvaatimuksen ja valituksen kautta.
Kiinteistöliiton muistutus
Kiinteistöliiton laskelmien mukaan kiinteistökustannukset ovat vuosina 2009–2017 nousseet Turussa 35 % ja valtakunnallisesti 38 %. Samalla jaksolla elinkustannusindeksi on noussut noin 12 %, joten asuminen haukkaa entistä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista. Asukkaiden maksurasitteen nousu on taitettava. Kaupungin ottaessa käyttöön julkisoikeudellisen hulevesimaksun tulee jätevesimaksujen alentua vastaavalla tavalla, koska huolehtimisvelvoite vesihuoltoyhtiöltä poistuu. Millä aikataululla Turun Vesihuolto Oy muuttaa maksujaan? Mikäli hulevesimaksua ei huomioida muita maksuja alentavasti, korottaa sen vedenhintaa 5 %.
Kiinteistöliitto esittää, että maksun laskutus aloitettaisiin kuluneutraliteetin varmistamiseksi vasta vuonna 2019, mikäli maksu otetaan esitetyssä muodossa käyttöön. Lisäksi kiinteistönomistajien oikeudenmukaisen kohtelun varmistukseksi hulevesimaksu tulisi periä aina vakioajankohtana olevalta tontin haltijalta tai omistajalta. Hyvä käytäntö olisi esimerkiksi aina 1.1. olevan tilanteen mukaan. Kiinteistön omistajan omatoimisuuteen kannustavat toimenpiteet olisi kannattavaa palkita maksuissa.
Jokainen erillinen laskutus aiheuttaa kuluja, joten olisi tarkkaan harkittava voidaanko maksu kerätä oikeudenmukaisesti jollain toisella tapaa. Vastaavilla veroluonteisilla maksuilla on taipumus lisätä kiinteistönomistajan maksurasitetta, kuten esimerkiksi ”kustannusneutraali” jätehuollon perusmaksun käyttöönotto on osoittanut.
Lisäksi kiinteistöliitto toteaa, että Suomen haastavissa sääolosuhteissa viherkattojen edistäminen ei ole välttämättä kokonaistaloudellisesti kannattavaa.
Vastine Kiinteistöliiton lausuntoon
Hulevesien osuus on poistettu Turun Vesihuolto Oy:n liittymismaksuista vuoden 2017 alusta lähtien, mikä laskennallinen kustannusvaikutus vuodelle 2017 oli noin -500.000 euroa. Lisäksi jäteveden verotonta hintaa alennettiin vuoden 2017 alusta lähtien 3 senttiä/kuutio ja sen laskennallinen kustannusvaikutus on ollut 350.000 euroa. Niille asiakkaille, jotka eivät saa vähentää arvonlisäveroa, on alenema ollut 4 senttiä/kuutio.
Kun kaupunki on tehnyt päätöksensä hulevesimaksusta, Turun Vesihuolto Oy:n hallitus käsittelee osana talousarviota lopullisen taksan alentamisen. Päätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioin, että jätevesien käsittely- tai johtamiskustannukset ovat voineet inflaation tai muiden syiden vuoksi nousta, minkä vuoksi jätevesimaksua pitäisi nostaa. Tämän johdosta hulevesien alennus ja em. syistä johtuva korotus osittain kompensoivat toisensa. Laskennallisena tavoitteena on, että yhteensä alenema vastaisi alentuneita kustannuksia (1,3 miljoonaa euroa). Käyttömaksuun kohdennettuna se tekisi noin 5 senttiä/kuutio verottomana ja noin 6 senttiä/kuutio verollisena. Normaalilla kulutuksella aleneman pitäisi asutuksen osalta suunnilleen vastata ehdotuksen mukaista julkisoikeudellista hulevesimaksua.
Vuoden 2018 hulevesimaksu on tarkoitus laskuttaa lokakuun tilanteen mukaan. Ennen ensi vuoden laskutusta arvioidaan, minkä ajankohdan tietojen perusteella jatkossa toimitaan.
Kaupunginvaltuusto on 30.5.2016 § 92 päättänyt ottaa käyttöön kiinteistöön kokoon ja katettuun pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen hulevesimaksun, josta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Toinen vaihtoehto hulevesimaksun keräämiselle olisi ollut vesihuoltolain mukainen maksu, jota voidaan periä vain hulevesiviemäriin liittyneiltä vesihuoltolaitoksen asiakkailta. Tällöin myös yleisten alueiden hulevesien käsittelystä johtuva maksurasitus kohdistuisi epäoikeudenmukaisesti vain noin 5.000 kiinteistölle kun muut asemakaavoitetun alueen 13 000 kiinteistöä välttyisivät maksulta. Julkisoikeudellinen maksu on näin olleen huomattavasti oikeudenmukaisempi kuin aiempi, vesihuoltolain mukainen menettely, jossa hulevedet ovat olleet osa vesihuoltoa.
Vaihtoehtona maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle julkioikeudelliselle hulevesimaksulle olisi esim. kiinteistöveron korottaminen hulevesimaksua vastaavalla määrällä. Tällöin hulevesien hallinta rinnastuisi kaupungin muun infran rakentamiseen ja ylläpitoon. Tällöin maksu kuitenkin kohdistuisi kaikkiin kiinteistöihin, myös asemakaava-alueen ulkopuolelle, jolloin aiheuttamisperiaatteen mukainen tavoite ei toteutuisi. Kaupunginvaltuusto ei em. päätöksessään ole arvoinut kiinteistöveron korottomista yhtenä vaihtoehtona.
Hulevesijärjestelmä
Hulevesijärjestelmää määritettäessä todettiin, että määritelmän tulee perustua yhtenäiseen hulevesiviemäreiden ja ojien ketjuun kiinteistöltä purkuvesistöön. Purkuvesistöllä tarkoitetaan jokia ja merta.
Hulevesijärjestelmän runko asemakaavoitetuilla alueilla koostuu hulevesiviemäreistä. Hulevesiviemärit purkavat ojiin tai purkuvesistöihin. Asema-kaavoitetun alueen ojien lisäksi järjestelmään on otettu mukaan asemakaavoittamattoman alueen ojat, jotka liittyvät hulevesiviemäreihin. Erityisesti Pohjois-Turun ja Hirvensalon alueella on useita alueita, joissa asemakaavoitetun alueen hulevesiviemärit purkavan asemakaavoittamattoman alueen ojaan. Jotta asemakaavoitetun alueen vesistä voidaan huolehtia, täytyy myös purkuojat ottaa mukaan järjestelmään. Kokonaisuuden mukaan ottaminen on olennaista myös ylläpidon kannalta.
MRL:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Jos hulevesiä ei voi hoitaa kiinteistöllä, on kiinteistöllä velvollisuus liittyä kunnan hulevesijärjestelmään. Tämän takia on olennaista, että hulevesijärjestelmän vaikutusalueella kiinteistöillä on realistinen mahdollisuus liittyä järjestelmään. Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.
Hulevesimaksulla katettavat kustannukset
Ennen kuin hulevesien kokonaisvastuu siirtyi kaupungille 1.1.2017 alkaen, sisältyivät hulevesien investointi- ja ylläpitokustannukset jätevesiviemäröinnin kustannuksiin ja jätevesitaksa sisälsi myös hulevedestä huolehtimisen. Hulevesiverkostoon liittymisestä on peritty erillistä liittymismaksua vuodesta 2005 lähtien. Hulevesivastuun siirron jälkeen vesilaitos ei ole perinyt hulevesiä koskevia maksuja.
Kunnilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua järjestelmästä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Laki mahdollistaa hulevesimaksun määrittelyn kunkin alueen aiheuttamien kulujen mukaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty hulevesien hallinnan osa-alueet, joista kunnalle aiheutuu kustannuksia.
Taulukko 1. Hulevesien hallinnan kustannuslajeja (Julkisoikeudellisen hulevesimaksun määrittäminen 2015).
Turun kaupungin hulevesijärjestelmän kustannuksiksi arvioitiin vuonna 2016 3,4 miljoonaan euroa. Arviossa on mukana investointien, saneerausten, yllä-pidon, suunnittelun ja muiden hallinnan järjestämisestä aiheutuneiden kulujen osuudet. Talousarviossa on varattu vuosittain hulevesi-investoinneille 2 miljoonaa euroa.
Hulevesijärjestelmän vaikutusalueen määrittely
Hulevesijärjestelmän vaikutusalueen määrittely vaikuttaa olennaisella tavalla siihen, mitä kustannuksia hulevesimaksun perusteena voidaan käyttää.
Asemakaavoitetuilla alueilla on kattava hulevesijärjestelmä, joka koostuu pääosin hulevesiviemäreistä. Hulevesijärjestelmän kustannuksista valtaosa liittyy hulevesiviemäreiden rakentamiseen ja saneeraukseen. Tämän takia olisi perustelua kohdistaa maksu hulevesiviemäröidyille alueille. Epäkohtana tässä ratkaisussa on se, että on myös asemakaavoittamattomia alueita, joilla on hulevesiviemäröinti ja asemakaavoitettuja alueita, joilla ei ole hulevesiviemäröintiä.
Kaupungissa on joitain alueita asemakaavan ulkopuolella, jotka on viemäröi-ty. Näitä ovat mm. Turun hautausmaa, Metsämäen ravirata ja Auvaismäki. Määrittelyä tehtäessä huomattiin, että nämä alueet olivat joko sellaisia, että muodostuvien hulevesien määrä on vähäinen, ne olivat tulossa asemakaavoituksen piiriin tai muodostuvan vain muutamasta kiinteistöstä. Näin ollen vaikutus hulevesijärjestelmään ja maksukertymään on pieni.
Asemakaavoitetut alueet, joilla ei ole hulevesijärjestelmää, on perusteltua jättää vaikutusalueen ulkopuolelle. Koska alueilla ei ole hulevesijärjestelmää, ei kiinteistöillä ole mahdollisuutta liittyä siihen. Näitä ovat Illoisten siirtolapuutarha, Oriniemi ja Tammisto Hirvensalossa, Vepsän saari, Y-hovi Ruissalossa, Satavan Venepalvelun alue ja Harjattula Kakskerrassa. Nämä alueet on kuitenkin syytä ottaa mukaan vaikutusalueeseen siinä vaiheessa, kun asemakaavoitettu alue mahdollisesti laajenee niiden lähelle ja hulevesijärjestelmän tilanne alueella muuttuu.
Hulevesijärjestelmän voidaan ajatella palvelevan kaikkia kaupungin yleisillä alueilla, kuten kaduilla ja puistoissa, liikkuvia. Tällä perusteella koko kaupungin voitaisiin ajatella olevan hulevesijärjestelmän vaikutusaluetta. Asemakaavoitettujen alueiden viemäröinti on kuitenkin selkeästi kallein järjestelmän osa, joten viemäröityjen alueiden asukkaiden, joilla on mahdollisuus järjestelmään liittyä, tulisi kantaa suurin osa kustannuksista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Mikäli hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi määriteltäisiin koko kaupunki, olisi pääosan kustannuksista kohdistuttava edelleenkin viemäröidyille alueille. Vaihtoehtona voisi olla koko kaupunkiin kohdistettava perusmaksu ja korotettu maksu asemakaavoitetuille alueille.
Vaikka perusmaksu voisi olla tietystä näkökulmasta oikeudenmukaisin ratkaisu, sen järkevyyttä tulee miettiä myös laskutuksen näkökulmasta. Kaikille kiinteistöille kohdistettava maksu on käytännön toteutuksen kannalta erittäin hankala. Pienten laskujen lähettäminen kaikille kiinteistöille voi tulla kalliimmaksi kuin laskutuksen seurauksena saatavat tulot. Tällaista järjestelmää tehokkaampana voitaisiin pitää kaikille kaupungin alueella sijaitseville kiinteistöille kohdistettavaa kiinteistöveron korottamista.
Edellä esitetyn vaihtoehtotarkastelun perusteella on tarkoituksenmukaista määritellä hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi, jolle hulevesimaksu kohdistuu, kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asemakaavoitettu alue lu-kuun ottamatta alueita, joilla ei ole hulevesijärjestelmää (liite 2). Näin hulevesimaksu kohdistuu hulevesijärjestelmän eniten kustannuksia aiheuttavalle alueelle.
Maksun perusteet
Turun kaupunginvaltuuston tekemään päätöksen mukaisesti julkisoikeudellisen hulevesimaksun tulee perustua kiinteistön kokoon ja katettuun pinta-alaan. Maksun suhdetta katettuun pintaan on mallinnettu luokittelemalla kiinteistöt käyttötarkoituksensa mukaan neljään eri luokkaan: pientalo-, rivitalo-, kerrostalo- sekä teollisuus-, liike- ja pysäköintiluokka. Kiinteistön koko on otettu huomioon luokittelemalla rivitalo- ja kerrostaloluokat edelleen kolmeen alaluokkaan sekä teollisuus-, liike- ja pysäköintiluokka viiteen alaluokkaan pinta-alan mukaan. Nähtävillä olleessa ehdotuksessa teollisuus-, liike- ja pysäköintiluokassa on ollut kolme pinta-alaan perustuvaa alaluokkaa.
Maksu koostuu perusmaksusta kerrottuna luokkakohtaisella kertoimella (liite 1: Hulevesimaksutaulukko).
- Pientaloluokkaan luokitellaan kaikki pientalotontit, käyttötarkoituksesta riippumatta rakentamattomat tontit ja tila-muodossa olevat kiinteistöt. Tila-muotoiset kiinteistöt ovat asemakaava-alueella olevia kiinteistöjä, joita ei ole vielä lohkottu asemakaavan mukaisiksi tonteiksi. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat Y-tontit (yleisten rakennusten korttelialueet), jotka yleistä tarvetta palvelevien käyttötarkoituksiensa vuoksi luokitellaan kyseiseen maksuluokkaan.
- Rivitaloluokkaan luokitellaan rivi- ja ketjutalokäyttötarkoituksen omaavat kiinteistöt.
- Kerrostaloluokkaan luokitellaan asumiskäytössä olevat kerrostalot.
- Teollisuus-, liike- ja pysäköintiluokkaan luokitellaan kaikki teollisuus- tai liikekäytössä olevat tontit sekä paikoitustontit.
Käyttötarkoitukseltaan epäselvät kiinteistöjen käyttötarkoitukset luokitellaan rakennusoikeuden määrän perusteella pientalo-, rivitalo- tai kerrostaloluokkaan. Jos rakennusoikeutta on 300 kerrosneliömetriä tai alle, luokitellaan kiinteistö pientaloluokkaan. Jos rakennusoikeutta on yli 300 kerrosneliömetriä mutta tasan tai alle 2 000 kerrosneliömetriä, luokitellaan kiinteistö rivitalo-luokkaan. Jos rakennusoikeutta on yli 2 000 kerrosneliömetriä, luokitellaan kiinteistö kerrostaloluokkaan.
Hulevesimaksun perusteissa ei voitu huomioida kaikkien kiinteistöjen erityispiirteitä, jotta hulevesimaksun perusteet saadaan pidettyä yksinkertaisina. Lisäksi kaikkien erityispiirteiden huomioiminen olisi tietojen hallinnan kannalta hyvin monimutkaista ja vaikeuttaisi laskutusta kohtuuttomasti.
Edellä mainitut hulevesimaksun perusteet pohjautuvat suurilta osin Kuntaliiton julkaisuun ”Julkisoikeudellisen hulevesimaksun määrittäminen”.
Maksun periminen
Hulevesimaksu peritään taholta, joka laskun lähetyspäivänä omistaa kiinteistön tai hallinnoi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella eli kymmeneksi vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi vuokrattua kaupungin tonttia hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.
Turun kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Turun kaupunki maksaa hallinnoimiensa kiinteistöjen lisäksi kiinteistön hulevesimaksun, jos kiinteistöä koskeva vuokrasopimus on tehty lyhytaikaisena eli alle kymmeneksi vuodeksi.
Liite 1 Hulevesimaksutaulukko
Liite 2 Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018)
Oheismateriaali 1 Hulevesimaksut muissa suurissa kaupungeissa
Oheismateriaali 2 Kiinteistöliiton lausunto 30.5.2018
Oheismateriaali 3 Yhteenveto yksittäisiä kiinteistöjä koskevista palautteista ja niihin annetuista vastauksista
Toimialajohtaja Christina Hovi:
Ehdotus Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että:
- hulevesimaksu koostuu 50 euron perusmaksusta sekä tontin käyttötarkoitukseen ja kokoon perustuvasta luokkakohtaisesta kertoimesta liitteen 1 mukaisesti;
- kunnan hulevesijärjestelmä kattaa asemakaavoitetun alueen hulevesiviemärit ja ojat sekä ne asemakaavoittamattoman alueen ojat, jotka liittyvät kiinteästi asemakaavoitetun alueen järjestelmään. Liitteessä 2 on esitetty hulevesijärjestelmä siinä laajuudessa kuin se on 10.4.2018;
- hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi määritellään asemakaavoitetut alueet lukuun ottamatta erillisiä asemakaava-alueita, joilla ei ole kaupungin ylläpitämää hulevesijärjestelmää. Liitteessä 2 on esitetty vaikutusalue siinä laajuudessa kuin se on 10.4.2018; sekä
- maksu peritään vuosittain taholta, joka omistaa kiinteistön tai hallinnoi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella eli kymmeneksi vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi vuokrattua kaupungin tonttia hulevesijärjestelmän vaikutusalueella.
Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että päätös pannaan kuntalain 143 §:n mukaisesti täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.
PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Kylk § 384
Pöydältä 18.9.2018 § 367.
Oheismateriaali 4Vauramäen alueen tilanne
PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että Vauramäen alue jätetään hulevesimaksun ulkopuolelle.
Mannin Muurisen kannattamana tekemä, päätökseksi tullut muutosehdotus oli seuraava:
Lisäksi lautakunta päättää, että Vauramäen alue tulee jättää hulevesimaksun ulkopuolelle johtuen siitä, että Vauramäki sijaitsee pääosin natura-alueella ja suuri osa Vauramäen hulevesistä valuu kaupungin mailta. Alue on myös niin poikkeava, ettei tämän päätöksen perusteella loukata kenenkään muun oikeutta.
Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen äänin 11-2.
Liite 3Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018), muutettu 25.9.2018 (Kylk § 384)
1. äänestys:
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Sinervo, Lintunen, Laukkanen, Ilmanen ja Ilvessalo.
Mannin Muurisen kannattaman tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sandelin, Lähteenmäki, Anttila, Lindell, Euro, Palmunen.
Mannin Muurisen kannattamana tekemä muutosehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 5-8.
2. äänestys:
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Mannin Muurisen kannattamana tekemän pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Sinervo, Lintunen, Anttila, Laukkanen, Ilmanen, Lindell, Euro, Palmunen ja Ilvessalo.
Lähteenmäen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Sandelin.
Lähteenmäen Sandelinin kannattamana tekemä ehdotus oli seuraava:
Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että hulevesimaksua ei peritä.
Perustelut:
Hulevesimaksun valmistelussa on ilmennyt, että maksun periminen asettaa asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Lisäksi maksun periminen on käytännössä vaikea järjestää ja vaatii kohtuutonta byrokratiaa.
Kh § 361
Liite 1Hulevesimaksutaulukko
Liite 2Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018), muutettu 25.9.2018 (KYLK § 384)
Oheismateriaali 1Hulevesimaksut muissa suurissa kaupungeissa
Oheismateriaali 2Kiinteistöliiton lausunto 30.5.2018
Oheismateriaali 3Yhteenveto yksittäisiä kiinteistöjä koskevista palautteista ja niihin annetuista vastauksista
Oheismateriaali 4Vauramäen alueen tilanne
Kaupunginjohtaja Minna Arve:
EhdotusKaupunginhallitus päättää, että:
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että päätös pannaan kuntalain 143 §:n mukaisesti täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2, 1 poissa.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Hellsten, Maaskola, Miikkola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.
Yrttiahon tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne:
”Kaupunginhallitus päättää, että hulevesimaksua ei peritä.”
Ruohonen oli poissa kokouksesta.
Jakelu
tiedKaupunkiympäristölautakunta
tpvKaupunkiympäristötoimiala
tiedKonsernihallinto, strateginen kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehitys
Liitteet:
Kylk § 367
Liite 1:Hulevesimaksutaulukko
Liite 2:Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018)
Kylk § 384
Liite 1:Hulevesimaksutaulukko
Liite 2:Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018)
Liite 3:Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018), muutettu 25.9.2018 (KYLK 384)
Kh § 361
Liite 1:Hulevesimaksutaulukko
Liite 2:Kartta hulevesijärjestelmä ja sen vaikutusalue (tilanne 10.4.2018), muutettu 25.9.2018 (KYLK 384)