Johtaja Tuomas Heikkinen, toimitilapäällikkö Nora Hildén ja tilacontroller Johanna Aarnio 14.6.2018:

Kaupunginhallitus on 10.3.2003 § 250 (dnro 376-2003) päättänyt Turun kansainvälisen koulun (Turku International School) opetuksen tuottamisesta ja järjestämisestä. Kaupunginhallituksen hyväksymän sopimuksen mukaan opetuksesta vastaa Turun yliopisto. Silloinen opetuslautakunta on 12.5.2010 § 103 (dnro 5579-2010) päättänyt opetuksen tuottamista ja järjestämistä koskevan sopimuksen tarkistamisesta 1.8.2010 lukien.

Turun kansainvälinen koulu sijaitsee Varissuolla kahdessa eri osoitteessa. Alakoulu toimii pääasiassa osoitteessa Kraatarinkatu 4, Varissuon nuorisotalon tiloissa. Alakoulun aineopetukset, yläkoulu ja lukio toimivat Turun normaalikoulussa osoitteessa Annikanpolku 9. Varissuon nuorisotalo sijaitsee Normaalikoulun viereisellä tontilla.

Kansainvälisen koulun perusopetuksessa on tällä hetkellä n. 250 oppilasta, joista 155 on alakoulussa. Koulun oppilaista noin puolet on ulkomaalaisia ja noin puolet ovat taustaltaan suomalaisia.

Kansainvälisen koulun tilatarveselvityksen lähtökohtana on ollut oppilasmäärän kasvattaminen nykyisestä 450:en oppilaaseen. Oppilasmäärän kasvattaminen ei ole mahdollista nykyisissä tiloissa, vaan toiminnalle tulee löytää korvaavat tilat, jotka sijaitsevat lähempänä keskusta-aluetta. Koska oppilaita tulee kaikkialta Turusta sekä lähikunnista, tulisi tilojen sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella ja olla helposti saavutettavissa. Lähtökohtana on myös ollut, että kansainvälinen lukio jatkaa edelleen toimintaansa Normaalikoulussa.

Turusta puuttuu kokonaan kunnallinen englanninkielinen varhaiskasvatusyksikkö. On tunnistettu, että sen sijoittuminen kansainvälisen koulun yhteyteen olisi tarkoituksenmukaista. Tällöin se noudattaisi samaa periaatetta kuin muissakin Turun kaupungin uusissa kouluissa, joihin päiväkoti suunnitellaan koulujen yhteyteen.

Kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatusyksikölle tehdyn alustavan tilaohjelman mukaan huoneala olisi yhteensä noin 4 500 m². Neliömäärä ei pidä sisällään liikenne- ja teknisiä tiloja.

Kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatusyksikön sijoitusvaihtoehdoiksi on tutkittu Sepänkatu 2:ta sekä Mestarinkatu 2:ta. Molemmat vaihtoehdot ovat peruskorjausvaihtoehtoja. Mestarinkadulle on tutkittu myös uudisrakennusvaihtoehtoa, koska tontti mahdollistaisi myös sellaisen.

Sepänkatu 2:n tilat eivät sovellu kansainvälisen koulun perusopetuksen käyttöön mm. siksi, että rakennus ei ole tilaohjelman mukaisille tiloille riittävän suuri, eikä tontti mahdollista riittävän suurta piha-aluetta. Edellä mainituista syistä johtuen tästä vaihtoehdosta ei ole laskettu kustannusennustetta.

Mestarinkatu 2:n rakennuksen laajuus mahdollistaisi kansainvälisen koulun sekä englanninkielisen varhaiskasvatusyksikön perustamisen tilaohjelman mukaisesti. Tontti mahdollistaisi myös uudisrakentamisvaihtoehdon. Molemmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin todettavissa välituntipihan ahtaus, eikä tontti mahdollista erillisiä liikuntapaikkoja, vaan ne olisi osoitettava lähiympäristöstä.

Peruskorjauksen huoneistoala on n. 8 100 m² ja bruttoala n. 9 200 m². Peruskorjauksen kustannusennuste on noin 22 M€ (alv. 0 %; hintataso 4/2018). Tästä aiheutuva vuokrakustannus on 1 851 293 €/vuosi.

Uudisrakennuksen huoneistoala on n. 6 250 m² ja bruttoala n. 7 000 m². Uudisrakennuksen kustannusennuste on noin 21 M€ (alv. 0 %; hintataso 5/2018). Tästä aiheutuva vuokrakustannus on 1 841 962  €/vuosi.

Näiden kustannusten lisäksi henkilökunnan lisäyksen myötä tuleva kustannus koulun osalta on n. 1 200 000 € ja varhaiskasvatusyksikön osalta noin 500 000 €/vuosi. Ensikertainen kaluste- ja varustekustannukset ovat noin 750 000 €.

Kaikki edellä mainitut kustannukset tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa.

Koska Turun kansainvälisen koulun opetuksen tuottaminen ja järjestäminen on tälläkin hetkellä Turun kaupungin ulkopuolisen toimijan vastuulla, on tarveselvitysvaiheen aikana tunnistettu palvelun järjestämisen vaihtoehtona toteuttaa kyseinen toiminta laajennettuna palvelunostona kattaen sekä opetuksen tuottamisen ja järjestämisen että siihen liittyvät oheispalvelut ja näihin tarvittavat tilat.

Edellä esitetyssä Mestarinkatu 2:n vaihtoehdoissa (peruskorjaus ja uudisrakentaminen) haasteeksi havaittiin mm. piha-alueen koko ja peruskorjausvaihtoehdosta tulisi hyvin väljä mitoitukseltaan. Lisäksi Mestarinkatu sijaitsee haastavammalla puolella kaupunkia, ajatellen mm. ulkopaikkakuntalaisia ja itä-Turun suunnalta tulevia oppilaita. Kilpailuttamalla mahdollistettaisiin Kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatusyksikön kokonaistoteutusratkaisu, joka olisi sijainniltaan hyvässä paikassa, toiminnan näkökulmasta mahdollisimman tehokas ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen.

Turun yliopiston näkemys kansainvälisen koulun siirtymisestä nykyisistä tiloista

Turun yliopisto on antanut 1.6.2018 päivätyllä sähköpostilla näkemyksensä kansainvälisen koulun siirtymisestä pois nykyisistä tiloistaan ja sen mahdollisista vaikutuksista normaalikouluun. ”Turun yliopiston normaalikoulu sijaitsee Varissuolla juuri peruskorjatuissa ja uudistetuissa tiloissa. Tilojen remontointi on toteutettu viimeisintä pedagogista tietämystä soveltaen ja oppimisympäristöt on suunniteltu mahdollisimman oppimista tukeviksi. Lähes puolet Normaalikoulun oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Turun yliopisto on voimakkaasti sitoutunut pitämään Normaalikoulun monikulttuurisessa ja opetuksen suhteen vaativassa ympäristössä. Turun yliopiston kokemuksen perusteella Normaalikoululla on myös suuri positiivinen merkitys Varissuon kaupunginosan yhteisöllisyyteen. Turun kansainvälisen koulun mahdollinen poistuminen Varissuon alueelta ei vaikuta millään tavoin yliopiston tahtotilaan pitää Normaalikoulu Varissuolla.”

Edelleen yliopiston näkemyksenä on esitetty seuraavaa: ”Turun kaupungin kansainvälinen koulu Varissuolla toimii hyvässä yhteistyössä Normaalikoulun kanssa. Turun yliopistolta on tiedusteltu näkemystä Kansainvälisen koulun siirtymisestä lähemmäksi kaupungin keskustaa. Turun yliopisto on siinäkin tapauksessa erittäin kiinnostunut tuottamaan kansainvälisen koulun opetussisällön. Yliopiston näkemyksen mukaan Turun kansainvälinen koulu on nykyisellään liian pieni kasvavaan kysyntään nähden ja laajenemismahdollisuudet Normaalikoulun välittömässä läheisyydessä ovat rajalliset. Kansainvälisen koulun siirtyminen lähemmäksi kaupungin keskustaa ei vaaranna opetusyhteistyötä Normaalikoulun suuntaan ja helpottaa yhteistyön kehittymistä opettajakoulutuksen laitoksen ja muun kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa.”

Tilahankkeiden tarveselvitys ja hankesuunnitteluohje

Tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (Kv 26.2.2018 § 37) 1.1 kohdan mukaan ohje koskee kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin tilahankkeita. Kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatuksen osalta kyse on kuitenkin pääasiallisesti opetuksen tuottamisesta ja järjestämisestä oheispalveluineen sekä siihen liittyvien tilojen kokonaispalvelun hankinnasta.

Edellä mainituista syistä johtuen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi viedä ko. tarveselvitys tilahankkeiden tarveselvitys ja hankesuunnitteluohjeista poiketen kaupunginhallitukseen.

Nykyisen sopimuksen irtisanomisaika

Sopimussuhteen irtisanomisehdon mukaan kumpikin sopijapuoli voi, irtisanomisperustetta ilmoittamatta, kirjallisesti irtisanoa sopimuksen päättymään vuosittain kunkin vuoden heinäkuun 31. päivänä. Irtisanominen on toimitettava sopijapuolelle vähintään kaksi vuotta ennen sopimuksen päättymistä.

Lainsäädäntö

Perusopetuslain mukaisesti kunta voi hankkia opetuspalveluita muun ohella yksityiseltä koulutuksen järjestäjältä. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat opetuspalvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Perusopetuslakiin ei ole otettu tarkempia säännöksiä opetuksen hankkimisesta. Perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta voivat järjestää opetuksen järjestämiseen luvan saaneet yksityiset yhteisöt tai säätiöt. Erityisenä koulutustehtävänä voi olla esimerkiksi vieraskielisen opetuksen järjestäminen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen, eikä opetusta saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Perusopetuslain esitöiden mukaan opetuksen järjestämisluvan myöntäminen on vapaaharkintainen hallintotoimi, eikä luvan hakijalla ole lakiin perustuvaa oikeutta koulutuksen järjestämisluvan saamiseen, vaikka luvan myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyisivät. Luvan myöntää valtioneuvosto.

Varhaiskasvatuslain mukaisesti kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät muun ohella hankkimalla palveluja julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yksityisen päivähoidon tuottajan, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista lasten päivähoidosta vastaavalle kunnan toimielimelle (Turussa kasvatus- ja opetuslautakunta), jonka tehtävänä on valvoa päivähoitotoimintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Päivähoitopaikassa esiopetukseen sovelletaan, mitä varhaiskasvatuslaissa tai sen nojalla asetuksella säädetään, jollei perusopetuslaissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä. Esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalain) mukaisesti kuntien sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain mukaisesti hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa hankintalajia (esim. palvelu ja rakennusurakka), sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Rakennusurakalla tarkoitetaan muun ohella rakennusten vuokrasopimuksia, mikäli vuokrattavat tilat rakennetaan hankintayksikön määritelmien ja vaatimusten mukaisesti. Määritelmän mukainen hankkiminen ei siis välttämättä edellytä omistusoikeuden siirtoa hankintayksikölle.

Hankintalain liitteen E kohdassa 2 tarkoitettuja palveluita ovat muun ohella koulutuksen palvelut, jotka kuuluvat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palveluihin ja mainitun liitteen kohdassa 1 tarkoitettuja palveluja muun ohella sosiaalipalvelut ja niihin liittyvät palvelut.

Hankinnassa olisi kysymys englanninkielisen yleissivistävän koulutuksen palveluiden hankinnasta. Hankintaan sisältyisi myös lasten englanninkielisiä päivähoitopalveluja ja esikouluopetusta sekä hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen hankintayksikön määritelmien ja vaatimusten mukaisesti. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan pääasiallisena kohteena olisi kuitenkin pidettävä yleissivistävän koulutuksen palvelua, joka on hankintalain liitteen E kohdassa 2 tarkoitettu palvelu. Lasten päivähoitopalvelut on mainitun liitteen kohdassa 1 tarkoitettu palvelu ja esikouluopetus mainitun liitteen kohdassa 2 tarkoitettu palvelu.

Hankintalain mukaisesti kynnysarvo on 400 000 euroa (alv 0 %) lain liitteen E 1–4 kohdassa tarkoitetuissa palveluja koskevissa hankinnoissa. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Hankinnan ennakoitua arvoa määritettäessä lähtökohtana on hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta. Toisaalta hankintayksikön on asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo, koska jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja toteutuneiden tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoidun arvion ja kynnysarvo ylittyy, olisi hankinnasta julkaistava uusi ilmoitus.

Hankinnan ennakoitu arvolisäveroton kokonaisarvo ylittäisi varmuudella edellä mainitun kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 107 §:n säädetyn mukaisesti sovellettavaksi tulee, mitä hankintalain I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista sekä hankintalain 12 luku sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista. Tällaisissa hankinnoissa hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Tällaisten hankintojen osalta on jätetty hankintayksikön harkintavaltaan se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin hankintalain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai mukauttaa niitä. Halutessaan hankintayksikkö voi käyttää myös muunlaista menettelyä, jonka se on itse määritellyt. Tällainen voi olla esimerkiksi varsinaista neuvottelumenettelyä väljempi, neuvotteluja sisältävä menettely. Hankintayksikön on kuitenkin kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä. Menettelyn valinnassa ja määrittelyssä on otettava huomioon se, ettei siitä muodostu hankintalain periaatteiden vastainen esimerkiksi siten, että se selvästi syrjii joitakin toimittajia tai estää niiden osallistumisen hankintamenettelyyn. 

Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatusyksikön tarveselvityksestä

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti (13.6.2018 § 6) osaltaan hyväksyä kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatuksen tarveselvityksen. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta totesi lausuntonaan, että kansainvälisen koulun ja mahdollisen englanninkielisen varhaiskasvatusyksikön hanketta tulisi jatkovalmistella palveluostona niin, että se kattaa opetuksen tuottamisen ja järjestämisen sekä siihen liittyvät oheispalvelut ja näihin tarvittavat tilat.

Liite 1Kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatusyksikön tilatarveselvitys

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää

• hyväksyä osaltaan liitteenä 1 olevan kansainvälisen koulun ja englanninkielisen varhaiskasvatuksen tilatarveselvityksen
• että Turun kansainvälisen koulun koulutuspalvelu tiloineen ja optiona englanninkielinen varhaiskasvatuspalvelu tiloineen kilpailutetaan mukautettuna neuvottelumenettelynä ja
• valtuuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään hankintailmoituksen liitteineen ja että hankintapäätös tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.