Toimialajohtaja Timo Jalonen ja tilapalvelukeskuksen johtaja Tuomas Koskiniemi 28.5.2018:

Selvityspyyntö

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jukka Vornanen, kaupunginhallituksen jäsen Roda Hassan ja kaupunginhallituksen jäsen Mikaela Sundqvist ovat tehneet kaupunginhallituksen kokouksessa 30.4.2018 § 168 seuraavan selvityspyynnön Turun kaupungin sivistystoimialan sisäilmaprosessista:

”Kevään 2018 aikana Turun kaupungin koulutilojen sisäilmatilanteesta on keskusteltu hyvin paljon. Keskustelua ovat herättäneet Sepänkadun väistötila sekä jotkut Pääskyvuoren, Ruiskadun ja Vähä-Heikkilän tiloista. Kaupungin tilapalvelukeskus vastaa tilojen kunnossapidosta, mutta vuokralainen, eli sivistystoimiala, tekee viime kädessä päätöksen tilojen käytöstä. Muun muassa Vähä-Heikkilän osalta sivistystoimiala on päättänyt jatkaa oireilua aiheuttaneiden tilojen käyttöä ja Pääskyvuoressa ollaan viranhaltijapäätöksellä palauttamassa käytöstä poistettuja tiloja aktiivikäyttöön. Päättäjien, saati kaupunkilaisten, on vaikea ymmärtää toimialan päätöksenteon johdonmukaisuutta, kun viime vuosina on myös suljettu tai purettu koulurakennuksia sisäilmaongelmien tähden (Kastu, Runosmäki).

Kevään sisäilmakeskustelujen yhteydessä on useita kertoja viitattu tilapalvelukeskukseen palkattavan sisäilmapäällikköön. Sisäilmapäällikön toivotaan selkiyttävän ja parantavan kaupungin sisäilmaprosesseja. Osa sisäilmaratkaisuista on kuitenkin jatkossakin sivistystoimialan päätettävissä. Monet epäselvyydet liittyvät tällä hetkellä nimenomaisesti sivistystoimialan sisäiseen, tai sivistystoimialan ja tilapalveluiden väliseen toimintaan sisäilmakysymysten käsittelyssä.

Tässä selvityspyynnössä pyydämme lisätietoa sivistystoimialan sisäisistä sisäilmaprosesseista. Pyydämme myös, että selvityksen vastausta käsiteltäessä sivistystoimialan toimialajohtaja on paikalla kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vihreiden kaupunginhallitusryhmä pyytää selvitystä seuraavista toimialan sisäilmaratkaisuista:

I) Turun kaupungilla on toimintamalli sisäilma-asioissa. Mitkä ovat tämän toimintamallin eri toimijoiden tehtävät ja vastuut?

II) Kenen vastuulla, mihin ja millaisella ohjeistuksella koulutiloissa ilmenneitä sisäilmaoireita kirjataan? Yhteinen ohje ja käytäntö kirjaamiseen ja raportointiin on tärkeä, jotta oireilevien henkilöiden määrästä sekä oireiden määrästä ja laadusta saadaan vertailukelpoista tietoa viranhaltijoiden ja päättäjien käyttöön. Myös raportointi oikeille tahoille on tärkeää, jotta ei jouduta enää nykyisen kaltaiseen tilanteeseen, jossa esim. Ruiskadun omistajalla ja käyttäjillä on päinvastaiset näkemykset siitä, miten tilat ovat vaikuttaneet terveydentilaan.

III) Miksi Pääskyvuoren koulun käytöstä poistettu siipirakennus ollaan ottamassa takaisin käyttöön? Siipirakennuksen korjaushistoria on pitkä ja siipi on jo kertaalleen päätetty purkaa.

IV) Vähä-Heikkilän koulun osalta kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola on tehnyt aiemmin selvityspyynnön, johon saatua vastausta käsiteltiin kaupunginhallituksessa helmikuussa 2018. Selvityksessä todettiin, että sisäilmaongelmat koskevat pientä osaa Vähä-Heikkilän tiloista, ongelmia ei ole saatu korjattua, mutta tilojen käyttöä on jatkettu toimialajohtajan päätöksellä. Asiaa ei ole ilmeisesti käsitelty missään luottamustoimielimessä. Millaiset sisäilmapäätökset tuodaan luottamustoimielinten käsiteltäväksi ja millaiset ratkotaan viranhaltijapäätöksin?

V) Miten viranhaltijapäätöksin tehdyistä sisäilmapäätöksistä viestitään vanhemmille ja kenen vastuulla viestiminen on? Miten sivistystoimiala reagoi luottamuspulaan, jota avoimen kommunikaation puute sisäilmaongelmien hoidosta aiheuttaa?

VI) Sepänkadun osalta viimeisimmät sisäilmanäytteet otettiin tilapalvelukeskuksen mukaan niistä sisätiloista, joissa oli koettu sisäilmaoireita. Kenen tietoon ja keiden oireisiin tämä otanta perustui?

VII) Puolalan koulun rehtorit ovat helmikuusta 2017 pyytäneet virkamiehiä reagoimaan asiaan, jotta koululle löydettäisiin terveellinen ja turvallinen väistötila, kun remontti kesäkuussa 2018 alkaa. Rehtoreiden laatiman muistion mukaan terveydenhuollon edustajat ovat pidetyissä palavereissa edellyttäneet riittävien selvitysten tekoa väistötilojen kunnosta. Mm. työterveyshuolto on elokuussa 2017 vaatinut väistörakennuksen kunnon suhteen perusteellisia tutkimuksia sekä tarvittavien korjauksien tekemistä. Miksi toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta keväällä 2018 lautakunta ja kh-käsittelyn yhteydessä?

VIII) Millaisia Kastun ja Runosmäen ongelmat olivat verrattuina Sepänkatuun, Ruiskatuun, Pääskyvuoreen tai Vähä-Heikkilään? Miksi Kastun ja Runosmäen tapauksessa johtopäätökset olivat toisenlaisia kuin viitatuissa muissa kouluissa?

IX) Kenen tehtävä on seurata tilojen kuntoa yli käyttäjävaihdosten? Esimerkiksi Sepänkatu 2:n tiloja ovat käyttäneet AMK, Normaalikoulu ja Turun sivistystoimiala, joilla kaikilla on ollut erilaiset käyttäjäkokemukset ja ongelmat. Käyttäjien välisen ja sisäisen tiedonkulun ongelmiin on törmätty myös Ruiskadulla. Sivistystoimialan ja AMK:n johdon näkemys Ruiskadun sisäilmaongelmista on täysin toinen kuin Ruiskadulla opiskelleiden ja opettaneiden, jotka ovat oman ilmoituksensa mukaan tehneet tiloista moninkertaisen määrän sisäilmailmoituksia kaupungin viimeaikaisissa valmisteluprosesseissa ilmoitettuun nähden. Julkisen keskustelun ja sisäilmaongelmien hallinnan kannalta on ongelmallista, jos nykyhetken päätöksiä tehtäessä ei olla tietoisia aiempien käyttäjien kokemuksista tai ne jopa kielletään nykyhetken valmisteluprosessissa. Kaupunkilaisten keskuudessa aiempien käyttäjien kokemukset ovat tiedossa joko ensikäden tai välikäden tietoina. Kokonaisuuksien hallintaan on keskityttävä jatkossa huomattavasti paremmin.

X) Vanhempainyhdistykset ovat esittäneet homekoiratutkimuksen teettämistä sisäilmaepäilyjä herättäneissä tiloissa. Mikä on kaupungin linjaus homekoiran käytöstä kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa?”

Vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Terveydensuojelulain 27 §:ssä todetaan, että jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.

I) Turun kaupungilla on toimintamalli sisäilma-asioissa. Mitkä ovat tämän toimintamallin eri toimijoiden tehtävät ja vastuut?

Turun kaupungin sisäilmamalli on luotu vuonna 2013 (dnro 5496-2013). Malli muodostuu johtavasta sisäilmatyöryhmästä sekä toimialakohtaisista sisäilmatyöryhmistä.

Johtavan sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vastata yleisesti toimintamallista ja sisäilmaprosessista. Johtavaan sisäilmatyöryhmään kuuluvat tilapalvelujen johtaja, sisäilma-asioista vastaava ylläpitoinsinööri, työterveysjohtaja, työhyvinvointipäällikkö, rakennustarkastusinsinööri, ympäristöterveydenhuollon päällikkö, toimialakohtaisten sisäilmatyöryhmien puheenjohtajat käyttäjätoimialoilta sekä ympäristötyöterveyden, työterveyden ja rakennusvalvonnan edustajat.

Havaitut sisäilmaongelmaepäilyt käsitellään toimialakohtaisissa sisäilmatyöryhmissä ja niiden alle muodostettavissa kohdekohtaisissa sisäilmatyöryhmissä. Toimialakohtaiseen sisäilmatyöryhmään kuuluu edustus toimialalta, tilapalvelukeskuksesta, työterveyshuollosta, kouluterveydenhuollosta, ympäristöterveydenhuollosta ja työsuojelusta. Ryhmässä päätetään mm. kohdekohtaisen tutkimussuunnitelman tekevän ulkopuolisen asiantuntijan tilaamisesta. Saatu suunnitelma käsitellään toimialan sisäilmatyöryhmässä, jossa päätetään myös mahdollisista toimenpiteistä.

Sivistystoimialan sisäilmatyöryhmässä on edustajat sivistystoimialalta, kaupunkiympäristötoimialalta, tilapalvelukeskuksesta, työterveyshuollosta, kouluterveydenhuollosta, ympäristöterveydenhuollosta ja työsuojelusta. Lisäksi sivistystoimialan, kaupunkiympäristötoimialan ja tilapalvelukeskuksen kanssa pidetään säännöllisesti tilatyöryhmän kokouksia.

Tilapalvelukeskus vastaa kaupungin omistamien kohteiden ylläpidosta.

II) Kenen vastuulla, mihin ja millaisella ohjeistuksella koulutiloissa ilmenneitä sisäilmaoireita kirjataan? Yhteinen ohje ja käytäntö kirjaamiseen ja raportointiin on tärkeä, jotta oireilevien henkilöiden määrästä sekä oireiden määrästä ja laadusta saadaan vertailukelpoista tietoa viranhaltijoiden ja päättäjien käyttöön. Myös raportointi oikeille tahoille on tärkeää, jotta ei jouduta enää nykyisen kaltaiseen tilanteeseen, jossa esim. Ruiskadun omistajalla ja käyttäjillä on päinvastaiset näkemykset siitä, miten tilat ovat vaikuttaneet terveydentilaan.

Sisäilmaongelmailmoitukset tehdään kaupungin dokumentinhallintajärjestelmässä (Dotku) olevalla ilmoituslomakkeella. Ilmoituslomake lähtee tällöin toimialakohtaisen sisäilmatyöryhmän puheenjohtajalle sekä työterveyshuoltoon. Toimialakohtaisen sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja varmistaa ilmoituksen oikeellisuuden sekä tiedon välittymisen oikeille henkilöille ja tuo ne käsiteltäväksi toimialan sisäilmatyöryhmään. Ulkopuolisilta vuokratuissa tiloissa toimintatapa on sama.

Ulosvuokratuissa tiloissa vuokralainen kerää itse tiedon oireilusta ja on yhteydessä kiinteistönomistajaan, mikäli kohteessa on tarvetta toimenpiteille asian ratkaisemiseksi. Sivistystoimiala ei ole lainkaan seurannut Ruiskatu 8:ssa olevan koulukiinteistön tilannetta, koska tila on ollut Turun ammattikorkeakoulun käytössä. Turun ammatti-instituutti toimii rakennuksen uudemmassa osassa, ja sieltä on tullut vuosittain yksittäisiä sisäilmailmoituksia. Sivistystoimialan ja tilapalvelukeskuksen tiedossa ei ole, että ammattikorkeakoulusta olisi tehty viime aikoina sisäilmailmoituksia. Tiedossa on ollut, että rakennuksessa on aiemmin ollut korjaustarpeita, jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet sisäilmaan. Nämä korjaukset on tehty.

III) Miksi Pääskyvuoren koulun käytöstä poistettu siipirakennus ollaan ottamassa takaisin käyttöön? Siipirakennuksen korjaushistoria on pitkä ja siipi on jo kertaalleen päätetty purkaa.

Koulutilojen käytöstä päättää rehtori. Pääskyvuoren koulun siipirakennus on otettu pois käytöstä koulun rehtorin ja toimialajohtajan päätöksellä sen jälkeen kun kävi ilmi henkilökunnan oireilu ja se, että oppilaat voidaan sijoittaa koulun muihin tiloihin.

Tämän jälkeen kiinteistöliikelaitos päätti korjata mainitun rakennuksen ensimmäisen kerroksen. Korjaus valmistui kahdessa vaiheessa syksyllä 2017 sekä keväällä 2018. Korjaustyö oli valmistumaisillaan siinä vaiheessa kun kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päätti joulukuussa 2017, että rakennuksen osa tulee purkaa.

Korjauksen jälkeen tilat on todettu kelvollisiksi koulukäyttöön. Tästä on olemassa myös ympäristöterveydenhuollon lausunto. Kaupungin hyvinvointitoimialan hammashoitola on koko ajan toiminut ko. siipirakennuksen alakerrassa.

Yksityinen kiinteistönomistaja irtisanoi Pääskyvuoren alueen päiväkotia koskevan vuokrasopimuksen keväällä 2018, jolloin sivistystoimialan oli etsittävä uudet tilat. Vaihtoehtoina oli ottaa käyttöön Pääskyvuoren koulun korjatut tilat tai vuokrata parakit. Sivistystoimialan monialaisessa tilatyöryhmässä päädyttiin korjattujen tilojen kannalle sen jälkeen kun varhaiskasvatuksen edustajat olivat tutustuneet tilaan.

IV) Vähä-Heikkilän koulun osalta kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola on tehnyt aiemmin selvityspyynnön, johon saatua vastausta käsiteltiin kaupunginhallituksessa helmikuussa 2018. Selvityksessä todettiin, että sisäilmaongelmat koskevat pientä osaa Vähä-Heikkilän tiloista, ongelmia ei ole saatu korjattua, mutta tilojen käyttöä on jatkettu toimialajohtajan päätöksellä. Asiaa ei ole ilmeisesti käsitelty missään luottamustoimielimessä. Millaiset sisäilmapäätökset tuodaan luottamustoimielinten käsiteltäväksi ja millaiset ratkotaan viranhaltijapäätöksin?

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää tilojen vuokraamisesta. Sisäilmaongelmien vuoksi ei ole syntynyt sellaista tilannetta, jossa vuokrasopimus tulisi päättää ja vuokrata korvaavat tilat. Vähä-Heikkilän asiaa on käsitelty muiden asioiden yhteydessä kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa Maaskolalle annetun vastauksen yhteydessä.

Vähä-Heikkilän koulussa ilmenneet sisäilmaongelmat koskevat yhtä viidestä koulurakennuksesta. Yksikään kaupungin viranomaisista ei ole esittänyt koulurakennuksen sulkemista. Rakennus on suojeltu, ja se on tarkoitus korjata sen jälkeen kun selviää, mistä ongelma aiheutuu. Mitään näkyvää ongelman syytä ei siellä ole. Kohteessa on tarkoitus tehdä lisätutkimuksia kesällä 2018. Vähä-Heikkilän koulu tarvitsee ko. tilat välttämättä käyttönsä eikä muutenkaan ole perusteltua jättää suojeltua rakennusta tyhjilleen koulun pihaan.

V) Miten viranhaltijapäätöksin tehdyistä sisäilmapäätöksistä viestitään vanhemmille ja kenen vastuulla viestiminen on? Miten sivistystoimiala reagoi luottamuspulaan, jota avoimen kommunikaation puute sisäilmaongelmien hoidosta aiheuttaa?

Sisäilma-asioista viestitään vanhemmille lähinnä Wilma-järjestelmän kautta sekä koulujen kotisivuilla. Lisäksi järjestetään erilaisia kuulemistilaisuuksia. Ongelmana on, että erilaisia raportteja ei saada niin nopeasti kun niihin on kysyntää. Toisena ongelmana on, että rakennusinsinöörit kirjoittavat raportteja lähinnä toinen toisilleen ilman, että ne olisivat kovin kansantajuisia. Osasta raporteista on tehty kansantajuisemmat versiot, mutta näihin kohdistuu usein suuria epäilyksiä, että kaupunki haluaa kertoa asiat parhain päin.

Tilapalvelukeskuksessa aloittaa kesäkuussa sisäilmapäällikkö, jonka toimenkuvaan tulee kuulumaan sisäilma-asioiden viestinnän parantaminen.

VI) Sepänkadun osalta viimeisimmät sisäilmanäytteet otettiin tilapalvelukeskuksen mukaan niistä sisätiloista, joissa oli koettu sisäilmaoireita. Kenen tietoon ja keiden oireisiin tämä otanta perustui?

Tiedot perustuvat kohteesta vuonna 2017 tehtyihin sisäilmailmoituksiin ja koskevat siten tiloja, joissa henkilökunta on kokenut sisäilmaongelmia. Normaalikoulun toimiessa kohteessa ei omistajalle tullut pyyntöjä sisäilmaan liittyen.

VII) Puolalan koulun rehtorit ovat helmikuusta 2017 pyytäneet virkamiehiä reagoimaan asiaan, jotta koululle löydettäisiin terveellinen ja turvallinen väistötila, kun remontti kesäkuussa 2018 alkaa. Rehtoreiden laatiman muistion mukaan terveydenhuollon edustajat ovat pidetyissä palavereissa edellyttäneet riittävien selvitysten tekoa väistötilojen kunnosta. Mm. työterveyshuolto on elokuussa 2017 vaatinut väistörakennuksen kunnon suhteen perusteellisia tutkimuksia sekä tarvittavien korjauksien tekemistä. Miksi toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta keväällä 2018 lautakunta ja kh-käsittelyn yhteydessä?

Kohteen sisäilmaongelmiin reagoitiin vuoden 2017 alkupuolella ongelmien ilmettyä. Tuolloin Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden mukaan Sepänkatu 2:n ilmanvaihto oli erittäin puutteellinen (tuloilman puutteet ja merkittävä alipaine) ja sisäilmaongelmaa lähdettiin ratkaisemaan tämän keskeisen tekijän kuntoon saattamisella. Uusi ilmanvaihtokone saatiin toimintaan kesällä 2017, ja oireilua oli vähemmän alkusyksyllä. Oireilu lisääntyi uudelleen vuoden loppua kohti, ja alkuvuonna 2018 päätettiin käynnistää sisäilmatutkimukset.

VIII) Millaisia Kastun ja Runosmäen ongelmat olivat verrattuina Sepänkatuun, Ruiskatuun, Pääskyvuoreen tai Vähä-Heikkilään? Miksi Kastun ja Runosmäen tapauksessa johtopäätökset olivat toisenlaisia kuin viitatuissa muissa kouluissa?

Kun kaupunginvaltuusto päätti Syvälahden monitoimitalon rakentamisesta, päätettiin samassa yhteydessä myös eräistä muista kouluverkkoratkaisuista. Yksi ratkaisuista oli Runosmäen koulun sulkeminen. Runosmäen koulussa oli pitkään koettu erilaisia sisäilmaongelmia, joita oli yritetty korjata, mutta koetut ongelmat eivät poistuneet. Kun sivistystoimiala oli omassa selvityksessään todennut, että oppilaat voidaan sijoittaa Lyseon ja Pallivahan koulurakennuksiin, päätyi toimialajohtaja ratkaisuun, että tilan käytöstä luovuttaisiin. Kouluterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto sekä työsuojelu olivat esittäneet tilasta luopumista. Kiinteistöliikelaitoksen kanssa päädyttiin sulkemiseen, koska purettavaksi tulevaa rakennusta ei kannattanut enää sadoilla tuhansilla korjata. Toimialajohtaja teki päätöksen sulkemisesta, eikä lautakunta puuttunut viranhaltijapäätökseen.

Kastun koulurakennuksessa alkoi vakava oireilu sattuneen sadevesi- ja viemäritulvan jälkeen heti koulutyön alettua. Kiinteistöön kohdistuneet toimenpiteet eivät korjanneet tilannetta. Kun sivistystoimiala oli omassa selvityksessään todennut, että oppilaat voidaan sijoittaa sen käytössä oleviin tiloihin Tommilankadulle ja Rieskalähteen kouluun, voitiin Kastun koulurakennus sulkea vuoden ongelmakäytön jälkeen. Kouluterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto sekä työsuojelu olivat esittäneet tilasta luopumista. Kun selvisi, että Kastun koulurakennuksen korjaaminen maksaisi lähtökohtaisesti saman verran kuin uudisrakennuksen tekeminen Yli-Maarian monitoimitalon yhteyteen, päätyi kaupunki siihen, että Kastun koulurakennus puretaan.

Pääskyvuoren ja Vähä-Heikkilän osalta ei sivistystoimialalla ollut muuta väistömahdollisuuksia kuin ahtautuminen olemassa oleviin tiloihin, varsinkin kun kiinteistöliikelaitos lupasi ripeästi korjata tilat.

Sepänkadun tilanteesta sivistystoimialalla ei ollut mitään tietoa ennen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion muuttoa tiloihin vuoden 2017 alussa. Pitkään ammattikorkeakoulun käytössä olleista tiloista ja niiden kunnosta sekä käyttökelpoisuudesta oli vain silmämääräinen arvio.

IX) Kenen tehtävä on seurata tilojen kuntoa yli käyttäjävaihdosten? Esimerkiksi Sepänkatu 2:n tiloja ovat käyttäneet AMK, Normaalikoulu ja Turun sivistystoimiala, joilla kaikilla on ollut erilaiset käyttäjäkokemukset ja ongelmat. Käyttäjien välisen ja sisäisen tiedonkulun ongelmiin on törmätty myös Ruiskadulla. Sivistystoimialan ja AMK:n johdon näkemys Ruiskadun sisäilmaongelmista on täysin toinen kuin Ruiskadulla opiskelleiden ja opettaneiden, jotka ovat oman ilmoituksensa mukaan tehneet tiloista moninkertaisen määrän sisäilmailmoituksia kaupungin viimeaikaisissa valmisteluprosesseissa ilmoitettuun nähden. Julkisen keskustelun ja sisäilmaongelmien hallinnan kannalta on ongelmallista, jos nykyhetken päätöksiä tehtäessä ei olla tietoisia aiempien käyttäjien kokemuksista tai ne jopa kielletään nykyhetken valmisteluprosessissa. Kaupunkilaisten keskuudessa aiempien käyttäjien kokemukset ovat tiedossa joko ensikäden tai välikäden tietoina. Kokonaisuuksien hallintaan on keskityttävä jatkossa huomattavasti paremmin.

Tilapalvelukeskuksen tehtävä on vastata kohteiden kunnosta myös käyttäjävaihdostilanteissa. Kohteiden kuntoa tulee seurata aiempaa tarkemmin. Koska tilapalvelukeskuksen hallinnoima tilakanta on erittäin laaja ja ylläpitoyksikön henkilöstöresurssi rajallinen, on tärkeää, että kunnossa havaittavista epäkohdista tehdään vika- ja sisäilmailmoitukset kiinteistönomistajalle, jotta epäkohtiin voidaan nopeasti puuttua.

Ruiskatu 8 on vuokrattuna Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle ja se vastaa työntekijöidensä turvallisuudesta kohteessa. Turun ammattikorkeakoulu Oy ei ole ilmoittanut kiinteistönomistajalle sisäilmaongelmaepäilyistä tai niihin liittyvistä tutkimustarpeista.

X) Vanhempainyhdistykset ovat esittäneet homekoiratutkimuksen teettämistä sisäilmaepäilyjä herättäneissä tiloissa. Mikä on kaupungin linjaus homekoiran käytöstä kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa?

Ympäristöterveyshuolto arvioi kohteiden kuntoa Asumisterveysasetuksen mukaisesti. Sen mukaan kohteiden kunnon arvioinnissa ja tehtävissä tutkimuksissa tulee käyttää sertifioitua asiantuntijaa. Homekoira ei ole ko. asetuksen mukainen sertifioitu asiantuntija, ja siten sen tekemien tutkimusten perusteella ei voida arvioida kohteen käyttökelpoisuutta.

Homekoiran käyttöä ei ole poissuljettu, mutta päätös siitä tehdään tapauskohtaisesti. Jos homekoiran käyttö katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, toimii kaupunki lähtökohtaisesti sen tilaajana.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee edellä olevan selvityksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Vornasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 4.6.2018 § 226

PäätösEhdotus hyväksyttiin.