Kasvuohjelma
Turun kaupungin kasvuohjelma on poliittinen ohjelma, jolla määritetään investointien ja muiden elinvoimaa parantavien toimenpiteiden rytmitystä ja aikataulua. Kasvuohjelma on strategian toimeenpanoa ja sitä toteutetaan erillisestä valmistelusta tehtävällä päätöksenteolla. Kasvuohjelman tavoitteena on toteuttaa kaupungin kasvua hallitusti ja varmistaa hyvä toiminta- ja palveluympäristö turkulaisille asukkaille sekä elinkeinoelämälle.
Kasvuohjelma koostuu neljästä kokonaisuudesta ja niille määritettävistä linjauksista.
Taloudellinen raami
Kuntalaki määrittelee erikseen kriisikuntamenettelyn perusteet. Taloudellisesti kestävästi toimiva kuntakonserni on riittävän vakavarainen ja käyttötaloudeltaan tasapainoinen. Turku –konsernin osalta keskeiset mittarit ovat konsernin tulos (tilikauden yli-/alijäämä) ja konsernin omavaraisuusaste.
Turku –konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä 36,7%. Kuntakonsernia taloudellista asemaa pidetään hyvänä, mikäli omavaraisuusaste ylittää 50 %. Turku-konsernin taseeseen sisältyy kuitenkin merkittävästi varallisuutta, joka on kirjanpidossa arvostettu merkittävästi käypää arvoa alempaan arvoon. Käyvät arvot ja velan kokonaismäärä huomioiden linjaukseksi voidaan asettaa: Turku –konsernin omavaraisuusasteen tulee kaikissa tilanteissa ylittää 30 %. Rahamääräisesti velkapuskuri 36,7 % -> 30 % tasolle tarkoittaa noin 200 milj. euron lisävelan mahdollisuutta.
Omavaraisuusasteen säilyttäminen nykytasolla tarkoittaa, että vuosittain voidaan ottaa uutta velkaa noin 2,5 * tilikauden ylijäämä. Turku –konsernissa vuotuinen lisävelka voisi nykyisen tulostason valossa olla noin 50 miljoonaa euroa.
Pitkäjänteinen taloudenpito ja Turku-konsernin taloudellinen asema mahdollistavat lyhytaikaiset heilahtelut ja antavat puskuria talouden suhdannevaihtelujen hallintaan. Velkaantumisen kasvua ja tilikauden tuloksen suhdetta pitää tarkastella pidemmän aikavälin keskiarvona. Sopiva tarkastelujakso on liukuva neljä vuotta.
Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukainen konsernin tulorahoitus oli noin 147 miljoonaa euroa ja bruttoinvestoinnit 228 miljoonaa euroa. Kokonaisvelka kasvoi 80 miljoonaa euroa, joten omavaraisuusaste heikkeni.
Tasapainoisen talouden kriteereillä Turku-konsernin vuotuinen investointikyky olisi vuoden 2017 pohjalta tulorahoituksena 147 milj. euroa + tilikauden ylijäämän sallima velkaantumisvara 50 milj. euroa, yhteensä 197 milj. euroa.
Kaupungin konserniyhtiöiden investointitaso omien liiketoimintojensa kasvattamiseen on noin 120 milj. euroa, jonka rahoituksesta noin 10 milj. euroa tulisi järjestellä satunnaisilla myyntituotoilla. Emokaupungin palveluverkkoinvestoinneille jää investointikykyä noin 90 milj. euroa vuodessa. Kaupungin poistotaso on noin 56 milj. euroa vuodessa, mikä keskimääräisesti tarvitaan nykyisen omaisuuden ylläpitoinvestointeihin. Uuteen kaupungin infra- ja tilarakentamiseen jää käytettäväksi noin 34 milj. euroa vuodessa.
Investointikykyä voidaan kasvattaa konsernin tulosta parantamalla, tai rahoittamalla investointeja omaisuutta myymällä. Mikäli kaupungin käyttötalous olisi tasapainossa, eli vuosikate vastaisi poistoja ja tilikauden tulos olisi ylijäämäinen, vuoden 2017 tuloksen olisi tullut olla noin 20 milj. euroa parempi. Omavaraisuusaste säilyttäen 20 milj. euroa parempi tulos mahdollistaisi 45 miljoonan euron lisävelkaantumisen.
Johtopäätökset
Kaupungin käyttötaloutta ja investointeja ei voida käsitellä toisistaan riippumattomina osioina.
Kaupungin käyttötalouden epätasapaino heikentää investointikykyä.
Kaupungin käyttötalous tasapainotetaan vuosikatteen ja tilikauden tuloksen osalta.
Investointikyky arvioidaan vuosittain huomioiden omaisuuden myyntisuunnitelmat ja käyttötaloudesta kertyvä tulorahoitus.
Linjaukset:
Kaupunkikonsernin omavaraisuusasteen alarajaksi asetetaan 30 %.
Kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen tulee olla >20 milj. euroa.
20 milj. euron tuloksella voidaan sallia kaupunkikonsernille 50 milj. euron lisävelka.
Investoinnit sopeutetaan käytettävissä olevaan tulorahoitukseen ja lisävelkaraamiin.
Asuinalueiden elinvoimaisuus
Asuinalueiden kehittämistä toteutetaan laaja-alaisten yhteistyöverkostojen kanssa, joille alue-työn malli luo pohjan. Alueiden kehittämisessä tunnistetaan alueiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, joiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Kehittämisen teho perustuu mittareihin, resursointiin ja vaikuttavuuteen.
Lähiöiden kehittämis- ja täydennysrakennusohjelma
Turun lähiöt ovat sen ikäisiä, että ne ovat tulleet tai ovat tulossa laajempaan peruskorjausvaiheeseen. Tämä koskee myös alueilla olevaa kaupungin omistamaa palvelurakennuskantaa. Lähiöt on suunniteltu tietylle asukasmäärälle ja alueen palveluvarustus on mitoitettu sen mukaisesti. Alussa alueiden asukasmäärä on useimmiten ollutkin suunnitellun mukainen, mutta sittemmin alueen asukasluku on pudonnut noin 70-75 %:iin alkutilanteesta. Jos alueelle ei suoriteta täydennysrakentamista, väkiluku laskee noin puoleen alkuperäisestä. Väestön väheneminen alkuperäisestä on merkinnyt jo joidenkin palveluiden poistumista alueelta ja sen vähetessä edelleen palvelut kaikkoavat.
Negatiiviseen kehitykseen vaikuttamiseksi ja lähiöiden asukas- ja palvelupohjan vahvistamiseksi tulisi lähiöittäin tarkastella alueen täydennysrakentamismahdollisuudet. Tyypillistä lähiöille on, että niissä on muun muassa laajoja vajaakäyttöisiä paikoitusalueita, joista saataisiin uudisrakennus-paikkoja organisoimalla pysäköinti yhteistyössä uudelleen. Kaupungin omien palvelutilojen ja kiinteistöjen uudelleen strukturointi (esim. uudenaikainen tehokas ja monikäyttöinen monitoimitalo 40-70 vuotta vanhojen kiinteistöjen peruskorjauksen sijaan) voi toimia aluekehityksen starttimoottorina. Välttämättömät kaupungin omien palvelukiinteistöjen peruskorjaukset muuttuisivat alueelle uutta kasvua tuottaviksi aluekehityshankkeiksi.
Linjaukset:
Lisätään hyvinvointia asuinalueilla ja ennaltaehkäistään alueellista eriytymistä
•Mittari: ATH-kyselyn a) koettu aktiivisuuden määrä, b) koettu tyytyväisyys palveluraken-teisiin ja c) koettu hyvinvointi
Otetaan käyttöön osallistava budjetointi
•Mittari: Yhteiskehittämiseen osallistuvien asukkaiden määrä
Lisätään monipuolisia ja ajanmukaisia asumisvaihtoehtoja ja käynnistetään lähiöiden kehittämis- ja täydennysrakentamisohjelma
•Mittari: Asuinalueiden omistuspohjan, asuntokannan ja asumismuotojen tilastointi sekä muutosvertailu
Investointien ohjelmointi
Turun kaupungin tunnistetut investointitarpeet vuosille 2019-2029 ovat kaupunkiemon osalta noin 1728 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernissa kokonaisuudessaan noin 3048 miljoonaa euroa. Keskimäärin investointitarpeet ovat vuositasolla 157,1 miljoonaa euroa kaupunkiemossa ja 277,1 miljoonaa euroa koko kaupunkikonsernissa.
Mikäli talouden perusura toteutuu, kaupunkiemon investointitarpeet ylittävät investointikyvyn noin 55 miljoonalla eurolla vuosittain ohjelmakauden aikana. Kaupunkikonsernin osalla vastaava ylitys on noin 68 miljoonaa euroa vuosittain.
Investointikustannusten lisäksi on huomioitava (tila)investointien vaikutukset käyttötalouteen.
Peruskorjaukset lisäävät käyttötalouskustannuksia vuokrien nousun kautta noin 40 - 70 % korjausta edeltävään tasoon verrattuna, riippuen mm. korjauskustannuksista ja korjausta edeltävästä vuokrasta. Kohteen käytön pysyessä ennallaan ei peruskorjauksella ole vaikutusta henkilöstökuluihin.
Korvausinvestoinnit lisäävät käyttötalouskustannuksia vuokrien nousun kautta, kuten peruskorjaukset. Korvausinvestointien tilatehokkuus on usein peruskorjauksia parempi ja siten vuokrakustannusten nousu usein peruskorjausvaihtoehtoa pienempää. Henkilöstökuluihin korvausinvestoinnilla ei ole vaikutusta, mikäli toiminnassa ei tapahdu muutoksia.
Uudisinvestoinnit lisäävät käyttötalouskustannuksia vuokrien kautta vuositasolla noin 10 % investoinnin arvosta. Uudishankkeissa käyttökustannuksia kasvattaa vuokrakustannusten lisäksi toiminnan henkilöstökustannukset, joiden määrä vaihtelee paljon riippuen tiloissa harjoitettavasta toiminnasta.
Vuosien 2019-2029 aikana toteutettaviksi suunnitelluista tilainvestoinneista noin 31 % on peruskorjausinvestointeja, 53,7 % korvausinvestointeja ja 15,3 % uudisinvestointeja.
Investointikykyä voidaan hallita ja/tai lisätä:
•Tulorahoituksen positiivisella kehityksellä
•Toimintakustannusten kehityksen hillitsemisellä
•Omaisuuden myynnillä
•Investointihankkeiden ajallisella hallinnalla
Investointihankkeiden hallitun toteutuksen takaamiseksi kasvuohjelman toimeenpanossa laaditaan investointikyvyn tavoiteura, joka perustuu tulorahoituksen ja toimintakustannusten kehitykseen sekä maltilliseen velkaantumiseen. Investointihankkeiden toteutussuunnitelma muokataan investointikyvyn tavoiteuran mukaiseksi. Valmistelu ja päätöksenteko perustuvat tulorahoituksen, toimintakustannusten ja investointikyvyn tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoiteuralla pysymistä seurataan liukuvalla keskiarvolla.
Investointihankkeet pyritään toteuttamaan siten, että ne tuottavat joko tuottavuuden kasvua tai tulorahoitusta samassa hankkeessa tai hankkeen valmisteluun kytketyssä hankkeessa.
Linjaukset:
•Laaditaan investointikyvyn tavoiteura, johon sovitetaan hankkeiden ajallinen hallinta
•Investointihankkeissa pyritään tuottavuuden kasvuun ja painotetaan hankkeisiin liittyvää tulorahoitusta
Vuosikatteen ja omavaraisuuden parantamiseen tähtäävät muut toimenpiteet
Osana kasvuohjelmaa käynnistetään koko kaupungin toiminnan kattava arviointi käyttökatteen parantamiseksi. Arviointi koskee kaikkea kaupungin toimintaa ja toimialojen tulee laatia ehdotukset toimenpiteistä. Toimenpiteet voivat olla toiminnat tehostamista esim. digitalisaation tai toiminnan muun muutoksen kautta, palvelun laadun muutoksia, palveluista luopumista. Kunkin esitettävän toimenpiteen osalta laaditaan:
•Toimenpiteen tavoite ja käyttötalousvaikutus (tuotot/menot)
•Toimenpiteen käynnistämisen aikataulu
•Toimenpiteen resurssitarve (investointi ja käyttötalous)
•Vaikutus asiakkaan palvelukokemukseen
•Vaikutus kaupungin palvelutuotantoon
Arviointi tehdään hyödyntäen kehittämismallia ja palvelutietovarantoa. Toimenpiteen ja niiden riippuvuudet arvioidaan käyttötalouden näkökulmasta. Toimenpiteet luokitellaan toiminnoittain sekä ryhmitellään niiden talousvaikutusten mukaan. Toimenpiteet sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen sekä laadittavissa strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa.
Hallinnon uudistuksen tuottavuustavoite sekä sote-uudistuksen vaikutukset hallitukseen HTV –tasolla tulee esittää kaupunginhallitukselle 30.10 2018 mennessä. HTV vähennyksen tulee olla laskennallisesti soten irtoamista vastaavan suuruinen. Arvioissa huomioidaan se, miten paljon kunkin hallintopalvelun tuottaminen on riippuvainen aoten ja alpen irtoamisesta (esim. palvelukeskusten laskutus).
Kasvuohjelman yhteydessä hyväksyttävät tehostamistoimenpiteet
Hallinnon toimitilojen tehostaminen voi toteutua aina kun otetaan käyttöön uusia tiloja. Nykyisissä tiloissa ei voida saavuttaa merkittävää tehostumista ilman peruskorjauksia. Tämän vuoksi kasvuohjelmassa tulee linjata että
•hallinnon käyttämien tilojen tehokkuus tulee olla enintään 12 m2/työntekijä kun siirrytään uusiin tiloihin.
•tilahankkeiden tulee olla itsessään taloudellisesti kannattavia taikka merkittävästi palvelun laatua parantavia
Perusopetuksen osalta tilamäärä suhteessa oppilasmääriin on nykytilanteessa laskentatavasta riippuen 10-12 m2/oppilas. Tähän vaikuttaa osittain vanha kiinteistökanta, jossa koulut on hyvin eri tavalla mitoitettu kuin nykyään. Toisaalta myös tapa käyttää tiloja on ollut erilainen, kuin mitä tänä päi-vänä. Tavoitetilaksi tulevaisuudelle asetetaan 8 m2/ oppilas. Tähän päästään tehostamalla tilaratkaisuja uudishankkeiden ja peruskorjauksien kautta sekä joustavalla ja monimuotoisella tilankäytöllä uuden opetussuunnitelman mukaisesti.
Kaikkien vähäistä suurempien projektien ja hankkeiden käynnistämisen yhteydessä tulee arvioida mahdollisuus ulkoiseen rahoitukseen. Lisäksi kaupunki tehostaa rahoitusohjelmien ja rahoituslähteiden jatkuvaa katselmointia kehittämällä PMO-toimintaa (Project management office) ulkoisen rahoituksen saamisen näkökulmasta.
Investointikyvyn lisäämiseksi kaupungin tulisi arvioida kriittisesti, mistä taseessa olevista omaisuus-eristä se voi luopua. Osana kasvuohjelman toimeenpanoa arvostetaan konserniyhtiöt ja luovutaan seuraavista omistuksista:
•Sote-kiinteistöyhtiö n. 130M€,
•muut sote- kiinteistöt n. 30M€
•Aluepelastuskiinteistöt 10 M€.