Ensimmäisen talousennusteen mukaan kaupungin nettokäyttömenojen ylitys talousarvioon verrattuna tulisi olemaan 18,0 milj. euroa. Tilikauden alijäämä nousisi 49,3 milj. euroon, jos ennuste toteutuisi. Suurimmat talousarvioylitykset ennustetaan hyvinvointitoimialalle, sivistystoimialalle ja kaupunkiympäristötoimialalle. Ensimmäinen ennuste näytti kaupungin nettokäyttömenojen kasvavan 5,1 prosenttia tilinpäätökseen 2017 verrattuna. Verotuloihin ennustettiin 3,0 milj. euron ylitystä. Kuntaliiton huhtikuun lopulla julkaiseman uuden ennusteen perusteella kaupungin verotulot kehittyisivät osavuosikatsauksessa ennustettua positiivisemmin. Arvio tarkentuu loppukevään aikana ja tarkistetut arviot sisällytetään vuoden toiseen osavuosikatsaukseen.

Kaupunginhallitus päätti 7.5.2018 § 178, että

•Hyvinvointitoimialan tulee tehdä välittömiä toimenpiteitä siirtoviivemaksujen kasvun taittamiseksi

•Hyvinvointitoimialan tulee selvittää sairaanhoitopiiriltä palvelumäärän kasvun seurauksena laskutettavien kiinteiden kustannusten hyvittäminen jäsenkuntien maksuosuudessa

•Sivistystoimialan tulee jatkaa palvelutarpeiden ja – ohjauksen analysointia ja johtaa toimenpiteet taloudellisesti vaikuttaviksi

•lautakuntien tulee analysoida talousennusteen osoittamat talousarviopoikkeamat ja tehdä esitykset kaupunginhallitukselle toimenpiteistä talousarvion 2018 poikkeamien välttämiseksi ja talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kokouksessa 4.6.2018.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa, vs. Hallinto- ja talousjohtaja Antti Perälä, asiantuntijalääkäri Jane Marttila ja controller Pekka Paatonen:

Siirtoviivemaksujen kasvun taittaminen

Hyvinvointitoimiala on omalta osaltaan laatinut kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen 1. kohdan mukaisen selvityksen ja toimenpideohjelman siirtoviivepäivien kasvun taittamiseksi. Asia on valmisteltu myös sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Kaupunginsairaalan jatkohoitopaikkatilanteen parantamiseen tähtäävät välittömät toimenpiteet ovat:

•4 väliaikaista erikoislääkärivakanssia on vakinaistettu, ja niihin on saatu kokeneet lääkärit. Tällä toimenpiteellä pyritään hoitoaikojen lyhentämiseen ja tätä kautta kaupunginsairaalan kapasiteetin kasvattamiseen.

•Kotisairaalaan on perustettu uusi lääkärivakanssi, johon on rekrytoitu kokenut lääkäri. Kotisairaalatoiminnalla vähennetään sairaalapaikkatarvetta ja näin nopeutetaan jatkohoitoon pääsyä kaupunginsairaalaan Tyksistä.

•Liedon kunnan ja Perusturvakuntayhtymä Akselin kanssa on sovittu terveyskeskusvuodeosastotasoisisten paikkojen ostosta kunkin palveluntuottajan paikkatilanteen mukaan.

•Toipilaspaikkaostoja on lisätty Ruissalon kylpylästä (Sunborn Saga Oy) tammi-toukokuussa 2018 n. 38 % hoitopäivinä laskettuna verrattuna vuoden 2017 vastaavaan aikaan.

•Kotiuttamistoimintaa on tehostettu perustamalla uusi kotiuttamistiimi, jonka toiminta keskittyy sairaalapotilaiden ja päivystyspotilaiden suoraan kotiuttamiseen ilman jatkohoitopaikan tarvetta.

Sairaanhoitopiiriltä palvelumäärän kasvun seurauksena laskutettavien kiinteiden kustannusten hyvittäminen jäsenkuntien maksuosuudessa

Kaupunginhallituksen pyytämän selvityksen lisäksi on syytä arvioida, ovatko nykyiset hinnoitteluperusteet ja niiden pohjalta hyväksytyt palvelujen hinnat oikeita (perussopimuksen edellyttämiä omakustannushintoja). Aikaisempina vuosina sairaanhoitopiirille lienee kertynyt enemmän ylijäämää, kuin lisääntyneestä palvelujen käytöstä aiheutuisi. Sairaanhoitopiirin tulee avata ja selvittää Turun kaupungille yksikköhinnoittelun perusteet.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taseessa 31.12.2017 kumulatiivinen ylijäämä oli 6,4 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvio on kuitenkin laadittu jo 4,4 milj. euroa alijäämäiseksi ja kaupunki katsookin, että taseeseen jäävä 2,0 milj. euron ylijäämä tulee purkaa jo vuoden 2018 tilinpäätöksessä hintojen alennuksena. Turun kaupungin näkemyksen mukaan vuonna 2018 kasvanut siirtoviivemaksujen ja potilasmäärän muutos ei voi aiheuttaa tammi-huhtikuun ns. kuntaviuhkan osoittamaa talousarvioylitystä (+4,8 %). Tämä merkitsisi jopa suurempaa talousarvioylitystä kuin osavuosikatsaus 1/2018 osoittaa. Toisaalta jos loppuvuonna siirtoviivepäivien kasvun taittuminen saadaan voimistettua, niin voitaneen saavuttaa arviolta n. 1 milj. euron säästöpotentiaali siirtoviivemaksujen osalta. Odotettavaa on myös, että Turun psykiatrian liikkeenluovutuksen tulisi näkyä toiminnan tehostumisena vuoden 2018 aikana ja näin ollen Turun maksurasituksen hillitsemisenä. Lisäksi Turun kaupunki edellyttää, että Psykiatrian toimialueella tehtävä kustannusvaikutuksiltaan arviolta n. 0,8 milj. euron palkkaharmonisointi ei heijastu kokonaiskustannuksiin vaan toimintaa sopeutetaan nousseiden henkilöstökustannusten verran.

Sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden seurantaa vielä kuluvanakin vuonna vaikeuttaa Turun psykiatrisen erikoissairaanhoidon liikkeenluovutuksen vaikutus vuoden 2017 toiminta- ja talouslukuihin. Esim. Turun terveyskeskuksen kirjoittamat lähetemäärät ovat itse asiassa supistuneet 2,2 % tammi-huhtikuussa 2018 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2017, kun vuoden 2017 lähetelukuihin lisätään Turun psykiatrian saamat lähetteet tammi-huhtikuussa 2017. Toki turkulaisten lähetteet kaiken kaikkiaan ovat lisääntyneet 1,8 % vuodesta 2017. Sairaanhoitopiiri ei omissa raporteissaan oikaise riittävällä tavalla Turun luovutetun psykiatrian vaikutusta, jolloin vuoden 2018 luvut ovat osittain harhaanjohtavia.

Sairaanhoitopiirin talousarviokorteista, joista jäsenkunnat pääasiassa seuraavat sairaanhoitopiirin palvelujen käyttöä, puuttuvat edelleen ensihoidon käytön mukaiset kustannukset. Tämäkin vaikeuttaa osaltaan talouden seuraamista ja maksuosuusennusteen laatimista. Samoin se, ettei kalliin hoidon tasausmaksun käyttäytyminen (palautus vs. lisämaksu) selviä tilikauden aikana vaan vasta tilinpäätöksen yhteydessä loppulaskussa. Turun kohdalla voi hyvinkin olla kyse n. 1 milj. euron kuluerästä suuntaan jos toiseenkin. Tällöin tarkoitetaan jäsenkuntien maksamaa asukaslukuperusteista kalliin hoidon tasausmaksua, jonka lopullinen suuruus ei riipu ainoastaan turkulaisten kalliin hoidon toteutumisesta vaan kaikkien jäsenkuntien toteumista. Hoitojakson kustannukset kalenterivuoden aikana menevät kalliin hoidon tasaukseen 80 000 euroa ylittävältä osaltaan. Sen sijaan erityisvelvoitemaksu on lopullinen per capita -kulueriä, jota ei enää tilinpäätöksessä muuteta. Nämä kaksi kuluerää olivat vuonna 2017 tilinpäätöksessä yhteensä n. 15,8 milj. euroa, ja sisältyvät Turun sairaanhoitopiirin maksuosuuteen. Lisäksi sairaanhoitopiiri laskutti läpilaskutuksena KanTa-palvelumaksuja n. 0,3 milj. euroa.

Sairaanhoitopiiriltä on 28.5.2018 pyydetty sähköpostilla kaupunginhallituksen edellä mainitun 2. kohdan mukaista kiireellistä selvitystä. On kuitenkin epätodennäköistä, että sairaanhoitopiiriltä saadaan näin lyhyellä ajalla po. selvitystä ennen kaupunginhallituksen 4.6.2018 kokousta.

Sivistystoimialan palvelutarpeiden ja – ohjauksen analyysi ja toimenpiteet

Sivistystoimialan osavuosikatsauksessa 1/2018 tehtyä talouden toteutumaennustetta (ylitystä 1,8 milj. euroa) on tarkennettu. Toimialalta on löydetty säästöpotentiaalia 1,4 milj. euroa. Toisaalta alkuperäisessä ennusteessa ei ollut mukana 1.5.2018 voimaan tulevaa palkkojen yleiskorotusta, jonka arvioidaan kasvattavan toimintakuluja yhteensä 1,5 milj. euroa. Tarkistettu ylitysennuste on nyt noin 1,9 milj. euroa.

Ennustetut ylitykset syntyvät yhteisten palvelujen (varhaiskasvatuksen palvelusetelit) ja ammatillisen koulutuksen palvelualueella, yhteensä 1,1 milj. euroa. Muilla palvelualueilla syntyy säästöä, mutta verraten vähän (0,6 milj. euroa).

Toimintakatteen ylitysten kriittisen tarkastelun tekee aiheelliseksi lähtökohta, että sivistystoimialan toimintakatetta kasvatettiin merkittävästi vuodelle 2018. Sivistystoimialan vuoden 2018 toimintakate (nettokäyttömenot) on 8,2 milj. euroa (2,8 %) suurempi kuin tilinpäätöksessä 2017.

Toimintakatteen kasvua 8,2 milj. eurolla sekä erityisesti toimintakatteen ylitystä ei voida kokonaan selittää ennustettavalla palvelutarpeen kasvulla.

Perusopetuksessa kustannusten hallinta näyttää onnistuneelta. Oppilaiden määrä on kasvanut vuodesta 2018 noin 250 oppilaalla), mutta talousarviossa 2018 hyväksytyn toimintakatteen kasvu TA 2018 on perusopetuksen palvelualueella vain 0,6 %.

Erityinen huomio kustannussäästöihin tulee kiinnittää varhaiskasvatukseen koskien pääosin suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja yhteisten palvelujen palvelualueita.

Kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä kaupunginhallitus päätti 6.11.2017 § 466, että ”Kunnallisten päiväkotien täyttöaste nostetaan samalle tasolle kuin yksityisten päiväkotien ja täyttöasteen tavoitetason on oltava 100 %. Palveluohjauksessa on seurattava tavoitteen toteutumista ja pyrittävä varmistamaan kunnallisten päivähoitopaikkojen tehokas käyttö.”

Turun kaupungin päiväkodeissa on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna korkeammat varhaiskasvatuksen yksikkökustannukset lasta kohti, mikä selittyy pääosin alhaisemmalla täyttöasteella. Siksi täyttöastetta tulee kasvattaa nykyisestä. Täyttöasteen nostamisen tulisi kompensoida päivähoitoon osallistuvien lasten määrän lisääntymisen (ennuste noin 160 lasta) vuonna 2018, jolloin kustannukset eivät juurikaan kasvaisi vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna.

Täyttöasteeseen liittyen kasvatus- ja opetuslautakunnan 18.10.17 § 148 esityksessä todetaan, että

”On itsestään selvää, että tuottavuutta voidaan kasvattaa ohjaamalla lapsia kunnallisten päiväkotien vapaille paikoille, joihin tila- ja henkilöstöresursointi ovat jo olemassa. Tämän myötä henkilöstöresurssi on maksimaalisessa käytössä ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot lisääntyvät. Toimenpiteellä on varmasti vaikutusta kunnallisen päiväkotihoidon hintaan Kuutoskuntien raportoinnissa. Vuonna 2016 Turun kunnallisissa päiväkodeissa oli laskennallisia lapsia 6,2 yhtä kasvatus- ja ohjaushenkilöä kohden Kuutoskuntien keskiarvon ollessa 6,9. Muiden kuntien vaihteluväli oli 6,8-7,1. Edellä esitettyjen täyttöastelaskelmien perusteella olisi ollut täysin mahdollista lisätä laskennallisten lasten määrää kunnallisissa päiväkodeissa, jolloin laskennallisten lasten määrä olisi myös lähentynyt Kuusikon keskiarvoa.”

Kuusikkokuntien johtajilta tehdyn nopean tiedustelun perusteella kunnallisten päiväkotien ryhmien täyttö nojaa vahvasti suhdelukuperiaatteen toteutumiseen. Vaikka ko. kunnissa ei pääsääntöisesti ole kirjattu täyttöasteprosenttitavoitteita, täyttöä ohjataan siten, että paikat ovat maksimaalisessa käytössä täyttö- ja käyttöasteprosentteja seuraten. Vastaavasti tulisi toimia Turussa.”

Täyttöasteen nostamisella sekä sivistystoimialan toimialajohtajan ehdotuksella (Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.5.2018 § 80)yhden prosentin säästötavoitteen asettamista sivistystoimialan yhteiseen hallintoon, perusopetukseen, lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen mahdollistetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarviotavoitteen saavuttaminen.

Talousarviopoikkeamien analysointi ja esitykset toimenpiteiksi talousarvion 2018 poikkeamien välttämiseksi

Toimialat ovat analysoineet ensimmäisen talousennusteen ja tarkentaneet ennustetta ensimmäisen ennusteen antamisen jälkeen tarkentuneilla tiedoilla. Tarkistuksen perusteella käyttömenot vähenisivät 3,6 milj. euroa ensimmäiseen talousennusteeseen nähden. Nettokäyttömenojen kasvu vuoteen 2017 verrattuna olisi 4,6 prosenttia. Talousarvion nettokäyttömenojen ylitys laskisi vastaavasti, jolloin nettomenojen ylitys olisi 14,3 milj. euroa.

Tarkastelu on tehty toimialoittain. Toimielinkohtaista tarkennettua arvioita ei tässä vaiheessa tehty. Kaupunginjohtajan toimiala on arvioinut kustannussäästöjä 1,1 milj. euroa ensimmäiseen ennusteeseen nähden. Hyvinvointitoimiala on arvioinut kustannussäästöä 1,0 milj. euroa, mikä edellyttää mm. onnistumista lähetteiden ja siirtoviivepäivien kasvun taittamisessa. Sivistystoimiala on tarkentanut palvelusetelimäärän ennustetta alaspäin ja kuluja ennustetaan 1,4 milj. euroa vähemmän kuin ensimmäisessä talousennusteessa. Sivistystoimialan palkkaennuste ei sisältänyt vuoden 2018 sopimuskorotuksia ja se on lisätty tarkennettuun ennusteeseen. Näin sivistystoimialan poikkeama pysyy ensimmäisen ennusteen tasolla. Vapaa-aikatoimiala on tarkentanut myyntituloennustetta sekä arvioi kustannussäästöjä henkilöstökuluihin, jolloin nettomenot alittuisivat tarkennetun ennusteen mukaan 0,6 milj. euroa. Kaupunkiympäristötoimiala on arvioinut kustannussäästöpotentiaalia olevan noin 1,0 milj. euroa ensimmäiseen ennusteeseen nähden.

Nettokäyttömenojen poikkeamat toimialoittain:

Joukkoliikennelautakunta on antanut 16.5.2018 § 85 selvityksen vuoden 2018 talousarviopoikkeamista. Kaupunkiympäristölautakunta on antanut selvityksensä 29.5.2018 § 252.

Verotuloennuste

Kuluvan vuoden ensimmäisen osavuosikatsaukseen sisältyneen ennusteen jälkeen on saatu käyttöön toukokuun verotilityksen tiedot sekä päivitetty Kuntaliiton veroennuste, jota on perinteisesti käytetty kaupungin ennusteiden pohjana.

Kuntaliiton ennuste perustuu pääosin valtiovarainministeriön kasvuennusteisiin sekä verohallinnon tilitystietoihin. Päivitetyssä ennusteessa arvioidaan kuluvalle vuodelle merkittävästi syksyllä ennakoitua voimakkaampaa kasvua.

Kaupungin verotuloista 80 % koostuu kunnallisveroista. Ansiotulot kehittyivät jo viime vuonna ennakoitua positiivisemmin ja tänä vuonna uudet työehtosopimukset tulevat kasvattamaan verotettavaa tuloa. Tämän lisäksi työllisyyden parantuminen vaikuttaa positiivisesti verotulojen kertymään. Osavuosikatsauksen ennusteessa kunnallisveroja arvioitiin kertyvän alkuperäistä arviota enemmän. Uusien tietojen perusteella ennustetta on syytä korottaa, minkä seurauksena kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän kuluvana vuonna 619 miljoonaa euroa.

Verotuloista n. 12 % koostuu yhteisöveroista. Valtiovarainministeriö on arvioinut yhteisöverotulojen perusteena olevaan verotettavaan tuloon erittäin voimakasta kasvua. Yhteisöverojen osalta on syytä muistaa, että viime vuoden tilityksiin sisältyi ennakoimaton n. 10 miljoonan suuruinen kertaluontoinen erä. Kyseinen erä perustui vuoden 2016 verotukseen ja vaikuttaa siten vuosien 2018 sekä 2019 kuntien jako-osuuksiin. Käytännössä edellä mainittu erä kasvattaa Helsingin kaupungin jako-osuutta ja vastaavasti laskee kaikkien muiden kuntien jako-osuutta. Vuoteen 2016 sisältyi toki muitakin eriä ja kokonaisuutena Turun kaupungin jako-osuus jopa hieman kasvoi kuluvalle vuodelle. Tämän lisäksi koko kuntaryhmän jako-osuutta kasvatettiin hieman, mikä tulee vaikuttamaan positiivisesti yhteisöverokertymään.

Valtiovarainministeriön arvion seurauksena Kuntaliiton ennusteessa kuluvan vuoden yhteisöverotulojen ennakoidaan kasvavan viime vuodesta jopa 20,3 %, jos viime vuoden tilityksistä oikaistaan edellä mainittu kertaluontoinen erä. Kuluvan vuoden toukokuun tilitykset osoittivat 13,1 % kasvua viime vuoteen nähden. VM:n arviota ja Kuntaliiton ennustetta voi näillä tiedoin pitää hyvinkin ylimitoitettuna. Päivitettyjen tietojen valossa tehtyä ennustetta on syytä tarkistaa alaspäin, minkä seurauksena yhteisöverotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna 95 miljoonaa euroa.

Loput n. 8 % verotuloista koostuu kiinteistöveroista. Kiinteistöverot maksetaan pääosin vasta syksyllä, joten alkuvuoden tilityksistä ei voi vetää johtopäätöksiä. Tarkennetut veroperusteet huomioiden tehtyä ennustetta on syytä korottaa, minkä seurauksena kiinteistöverotuloja arvioidaan kertyvän 56,2 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksien ennustetta ei ole tässä vaiheessa syytä muuttaa.

Edellä esitetyin perustein tehtävät tarkistukset parantavat verorahoituksen ennustetta 9,2 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi vuosikatteen jäämistä noin 5 milj. euroa alkuperäistä talousarviotavoitteesta. Kaupungin rahoitusaseman heikkenisi vastaavalla määrällä. Ensimmäisen ennusteen mukaan alitus olisi ollut 18,2 milj. euroa.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

Toimialojen esittämät tarkennut ennusteluvut ja niihin sisältyvät kustannussäästömahdollisuudet eivät ole riittäviä. Nettokäyttömenot ylittyisivät 14,3 milj. euroa. Tästä sairaanhoitopiirin osuus olisi nyt tehdyn arvion mukaan noin 9 milj. euroa. Käyttömenot kasvaisivat edelliseen vuoteen 4,6 prosenttia. Uusien tietojen mukana verotulot kehittyvät talousarviota ja ensimmäistä ennustetta positiivisemmin. Verotulojen kasvu ei täysin kata nettokäyttömenojen kasvua, mutta vuosikate-ennuste paranee merkittävästi ensimmäiseen ennusteeseen verrattuna. Huolestuttavaa on nettokäyttömenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Ennusteeseen sisältynee jonkin verran väljyyttä ja kustannussäästöjä odotetaan tulevan nyt arvoitua enemmän. Ennusteet tarkentuvat toisen osavuosikatsauksen yhteydessä, jolloin myös tehdään ehdotukset mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä.

Hyvinvointitoimiala on valmistellut toimenpideohjelma siirtoviivemaksujen taittamiseksi. Hyvinvointitoimiala jatkaa sairaanhoitopiirin kanssa selvitystyötä palvelumäärän kasvun seurauksena laskutettavien kiinteiden kustannusten hyvittämisestä jäsenkuntien maksuosuudessa. Sivistystoimialan tulee kaupunginhallituksen talousarviotavoitteen saavuttamiseksi asettaa toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti (Kasopelk 8.5.18 § 80) yhden prosentin (1 %) säästötavoite sivistystoimialan yhteiseen hallintoon, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Varhaiskasvatuksen osalta Turku on kustannustehottomampi kuin muut suuret kaupungit. Kustannuseroa tulee kaventaa nostamalla lasten ja hoitohenkilöstön suhdeluku samalle tasolla muiden kaupunkien kanssa ja hyödyntämällä hoitopaikkojen tarkoituksenmukainen täyttö. Muutokset palveluohjauksessa tulee toteuttaa asiakaslähtöisesti huomioiden ensisijaisesti lapsiperheiden hyvä palvelu. Samalla esitetään päätettäväksi varhaiskasvatuksen palveluohjaus- ja kustannusselvityksen tekemisestä konsernihallinnon talouden ja rahoituksen vastuualueen ohjauksessa yhdessä toimialan kanssa. Selvitys tulee olla kaupunginhallituksen käsittelyssä syyskuun loppuun mennessä.

Tarkennettujen toimenpiteiden perusteella vuosikate- ja tulostavoitteen alitus olisi 5 milj. euroa. Vastaavasti heikkenisi kaupungin rahoitusasema. Se vastaa noin 0,5 prosenttia kaupungin nettokäyttömenoista. Kaikkien toimialojen tulee noudattaa yleistä säästäväisyyttä toiminnoissaan nettokäyttömenojen kasvun hillitsemiseksi.