LIITE 1: Smart and Wise Turku-kärkihankkeen mittarit

 

Hankkeen sisäiset sovittujen tehtävien etenemistä kuvaavat mittarit

Etenemistä kuvaavat mittarit kertovat, ovatko hankesuunnitelmassa kuvatut tehtävät edenneet suunnitellulla tavalla.

 

Osa-alue

Mittari

Mittayksikkö

Määritelmä

Hiilineutraalius ja resurssiviisaus

SECAP-mallin mukainen toimenpidesuunnitelma on laadittu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Suunnitelma kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien sitouttamiseksi ilmasto-tavoitteisiin on laadittu ja suunnitelman toteuttaminen on aloitettu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Resurssiviisauden tiekartta on päivitetty

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta

Asiakastietojen hallintamalli ja sitä tukeva tietojärjestelmäratkaisu on otettu käyttöön kaupunkitasolla

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Asiakkaiden segmentointimalli on luotu ja valituille asiakkassegmenteille on määritetty palvelukokonaisuuksia

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Palvelujen tuotteistuksen ja kustannuslaskennan malli on otettu käyttöön ja palvelujen tuotantokustannukset on kohdennettu tuotteistetuille palveluille

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Palvelujen toimitusketjujen hallintamalli on määritetty ja sitä on testattu valikoiduissa palveluketjuissa

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Asiakasohjauksen kaupunkitasoinen toimintamalli on käytössä

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kuntalaisen asiointitili on otettu käyttöön.

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Uusi toimintamalli resurssivarausten tekemiseen ja tätä tukeva tietojärjestelmä on otettu käyttöön

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Turvallisuus

Turvallisuuden tilannekuvajärjestelmä on toteutettu ja otettu käyttöön yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa osana kaupungin riskienhallinnan kehittämistä

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kaupunkilaisten osallisuudelle on luotu palautekanava ja prosessi palautteen käsittelylle

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Turvallisuuteen liittyvän datan keräämiselle ja analysoinnille on luotu systemaattinen toimintamalli ja analysoinnissa on kokeiltu koneoppimiseen perustuvia menetelmiä

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kriittisen kaupunki-infrastruktuurin ja sen toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät on tunnistettu ja niille on luotu tarvittavat tietoturvakäytännöt.

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Tietoturvan valvontapalvelu on otettu käyttöön

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Kaupunkisuunnittelu

Väestönkehitykseen perustuva malli palvelutarpeiden kehityksen ennakointiin on luotu ja sitä on kokeiltu 2-3 palvelussa

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Alueellista eriytymiskehitystä kuvaavat indikaattorit on määritetty ja otettu käyttöön osana kaupungin johtamista

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kaupunki on kattavasti mallinnettu digitaalisesti ja digitaalista aineistoa käytetään suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoprosesseissa

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Älykkään rakentamisen ohjeistus on laadittu ja otettu käyttöön

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Rakennusprojektien toteutumien ja suunnitelmien vastaavuutta seurataan ja arvioidaan digitaalisten tietomallien avulla

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Liikenne ja liikkuminen

Visio ja suunnitelma erilaisia liikkumismuotoja yhdistelevästä ilmastoystävällisestä tulevaisuuden liikennejärjestelmästä on luotu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Robottibussiliikennettä on testattu ja suunnitelma käyttöönotosta on laadittu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Citylogistiikan uudet ratkaisut–hankkeen nopeat kokeilut on toteutettu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Pysäköintipalvelujen uudistamiselle on laadittu konsepti ja sen mukainen toiminta on käynnistetty

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

CIVITAS ECCENTRIC–hankkeen suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Syrjäytymisen ehkäiseminen

Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit on kuvattu, seuranta-ja arviointimalli luotu ja vaikuttavuutta on selvitetty

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Syrjäytymisen ehkäisemiselle on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Uusia toimenpiteitä on pilotoitu ja niiden vaikutuksia arvioitu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Malli syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ennakoimiseksi on luotu ja testattu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Alustatalouden toimintamalli

Alustatalouden toimintamalli on määritetty ja otettu käyttöön

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Alustojen hallinta on organisoitu ja resursoitu

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Alustatalouden toimintamalli on viestitty sidosryhmille ja sitä markkinoidaan aktiivisesti

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta

Mayor’s Data Office (MDO) on perustettu ja toiminnassa.

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kaupungin tietoalusta on toteutettu ja otettu käyttöön.

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Johdon tilannekuvaraportti on määritetty ja otettu käyttöön

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kaupungin väestöennustemallia hyödynnetään palvelujen mitoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kaupungin vuosijohtamisen prosessit (kuukausiraportointi ja sopimusohjaus) on pitkälle automatisoitu.

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

Kaikille toimialoille yhteiset tiedot (talous, henkilöstö) sekä toimialojen toimintaa kuvaavat mittarit on määritetty ja koottu samaan tietovarastoon.

A/K/V

Arvioidaan onko tehtävä aloittamatta (A), käynnissä (K) vaiko valmis (V) sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

 

 

Vaikuttavuusmittarit

Vaikuttavuusmittarit kertovat hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden aikaan saamista muutoksista kaupunkiympäristössä sekä kaupungin ja sen toimijoiden toiminnassa.

 

Osa-alue

Mittari

Mittayksikkö

Määritelmä

Hiilineutraalius ja resurssiviisaus

Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet

Strategiamittariston CO2-ekvivalentti

CO2-raportin laskenta vuosittain.

 

SECAP toimenpiteiden toteutuminen: 2021 päästöt vähentyneet 50% 1990 –luvun tasosta.

Päästöjen muutos %

CO2-raportin laskenta vuosittain verrattuna vuoden 1990 tasoon.

 

2021 Uusiutuvan energiatuotannon määrä on kasvanut 100% vuoden 2017 tasosta.

Muutos %

Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä Turun alueella

 

Uusiutuvan energian osuus sähkössä Turun alueella

 

Jätteiden määrä ja luonnonvarojen kulutus ovat kääntyneet laskuun.

Muutos %

Jätteiden määrän muutos vuosittain

 

Ekologisen jalanjäljen muutos

 

Kaupunkilaisten ja kaupungin sidosryhmien tietoisuus ja aktiivisuus ilmastoasioista on kasvanut

Toimenpiteiden määrän muutos

Vuoden aikana tehtyjen SECAP-toimenpiteiden määrä.

 

Kaupungin investoinneissa ja hankinnoissa huomioidaan niiden ympäristö- ja elinkaarivaikutukset

 

%-osuus investointien tarveselvityksissä, hankesuunnitelmissa ja hankinnoissa

Kuinka suuressa osassa investointien tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista ympäristö- ja elinkaarivaikutukset on mallin mukaisesti huomioitu.

 

Kuinka suuressa osassa hankinnoista (%-osuus hankintabudjetista) ympäristö- ja elinkaarivaikutuksia on merkittävästi painotettu kriteereissä ja pisteytyksessä.

Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta

Kasvava osuus kaupungin palveluista on tarjolla sähköisesti.

%-osuus

Osuus kaupungin asiakaspalveluprosesseista, jotka ovat hoidettavissa sähköisesti.

 

Sähköisten palvelukanavien käyttö on kasvussa

Asiointien määrä (kpl)

Sähköisissä palvelukanavissa tapahtuvien asiointien määrän kehittyminen.

Turvallisuus

Kaupunkilaisten mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin turvallisuuden kehittymiseen ovat parantuneet

Palautteen määrä (kpl) palautepalvelussa

Lasketaan ja luokitellaan palautepalvelun kautta saatujen turvallisuutta koskevien palautteiden määrä.

 

Viranomaisyhteistyö on sujuvoitunut

Likert-asteikko

Kyselytutkimuksella hankkeen alussa ja lopussa selvitettävä kaupungin, poliisin ja pelastuslaitoksen johdon tyytyväisyys viranomaisyhteistyön sujuvuuteen.

 

Kaupungin kyberturvallisuus on parantunut

VAHTI-arviointi

 

Katakri-arviointi

Koko kaupungin tietoturvallisuuden taso yltää VAHTI-perustasolle. Kriittisen kaupunki-infrastruktuurin tietoturvallisuus täyttää Katakri-vaatimukset.

 

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulla kyetään aikaisempaa paremmin vastaamaan väestön-kehityksen ja palvelutarpeiden muutoksiin

Likert-asteikko

Kyselytutkimuksella selvitetään, miten kattavasti tietoaineistojen pohjalta voidaan saada kuva palvelujen kysynnän muutoksesta ja miten hyvin sen pohjalta on mahdollista tehdä johtopäätöksiä kaupunkisuunnittelun suuntaviivoista.

 

Kyky ennakoida alueellista eriytymiskehitystä on parantunut

CAF-arviointi

Arvioidaan kaupungin kykyä reagoida ennakoivasti alueelliseen eriytymiskehitykseen CAF-mallia hyödyntäen.

 

Rakennushankkeiden riskienhallinta ja tiedonkulku eri osapuolten välillä on parantunut

Keskihajonta

 

 

 

 

Likert-asteikko

Lasketaan toteutuneiden rakennushankkeiden aikataulu- ja budjettipoikkeamien keskihajonta, jolla kuvataan suunnittelutarkkuuden kehittymistä.

Kyselytutkimuksella selvitetään, miten rakennushankkeiden osapuolet kokevat tiedonkulun parantuneen.

Liikenne ja liikkuminen

Julkisen liikenteen käyttö on kasvanut

Matkojen lukumäärä

Seudullisen joukkoliikenteen tilastoista selvitettävä tehtyjen matkojen lukumäärä.

 

Liikenne- ja liikkumisvision suunnitelman toteuttamiseen osallistuneet tahot

 

Osallistuneiden tahojen lukumäärä

Lasketaan ja luokitellaan toteuttamissuunnitelmassa mukana olleet toimijat.

 

Luodut uudet kaupunkilogistiikan yhteistyömallit

 

Yhteistyömallien lukumäärä

Lasketaan ja luokitellaan Citylogistiikan uudet ratkaisut –hankkeen aikana syntyneet uudet yhteistyömallit.

 

Toteutuneet pysäköintikokeilut

 

Pysäköintikokeilujen lukumäärä

Lasketaan ja luokitellaan pysäköintikokeilujen määrä.

 

Toteutuneet Liikkuminen palveluna–yhteistyömallit

Yhteistyömallien lukumäärä

Lasketaan ja luokitellaan yhteistyömallien määrä. Lukumäärään sisällytetään lippuyhteistyön lisäksi palveluintegroinnit osana liikkumisen palveluja.

 

Föli-polkupyörien käyttömäärän muutos

Föli-polkupyörien käyttömäärä per päivä per pyörä

Föli-polkupyörien seurantajärjestelmästä saatava käyttötieto: käyttäjien ja matkojen lukumäärä, käyttötunnit, matkan pituus.

Syrjäytymisen ehkäiseminen

Kaupungin ymmärrys syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä on kasvanut ja sitä kautta kyky valita vaikuttavampia toimenpiteitä on parantunut

CAF-arviointi

 

 

 

Arvioidaan CAF-mallilla kaupungin kykyä hyödyntää tietoa sekä sen pohjalta suunnitella ja toteuttaa syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpiteitä.

 

Syrjäytymiskehitys on saatu pysäytettyä

Tuloerojen muutos (%)

 

Työttömyysaste (%)

 

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä (%)

 

Koettu elämänlaatu (Likert-asteikko)

Tuloerojen muutos prosentteina ikäryhmästä.

 

Työttömyysaste prosentteina ikäryhmästä.

 

 

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus koko ikäluokasta.

 

 

 

 

Vuosittainen kaupunki- ja kuntapalvelututkimus

 

Kouluterveyskysely (tehdään joka toinen vuosi)

 

Kaupungin asiantuntijoilta kerättävä näkemys.

 

Valtakunnallinen joka neljäs vuosi tehtävä ATH-kysely

Alustatalouden toimintamalli

Alustatalouden toimintamalli tunnetaan Turun alueen toimijoiden keskuudessa hyvin

Likert-asteikko

Kyselytutkimuksella selvitettävä alustatalouden toimintamallin tunnettuus Turun alueen toimijoiden keskuudessa

 

Kaupungin tarjoamilla alustoilla on kasvava määrä toimijoita

Toimijoiden lukumäärä

Lasketaan ja luokitellaan alustoja käyttävien toimijoiden määrä. Seurataan kehitystä vuosittain.

 

Koettu alustan tuottama arvo alustan toimijoille

Likert-asteikko

Kyselytutkimuksella selvitettävä alustan toimijoiden kokemus alustan tuottamasta arvosta.

 

Innovatiivisten hankintojen määrä on kasvussa

Innovatiivisten hankintojenmäärä (€) ja %-osuus vuositasolla

Lasketaan innovatiivisten hankintojen osuus kaikista kaupungin tekemistä hankinnoista.

Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta

Kaupungin tuottaman datan ja MDO-toimintamallin varaan on syntynyt laaja ekosysteemi.

Likert-asteikko

Alueen eri toimijoille tehty kyselytutkimus, jossa selvitetään datan hyödyntämisen laajuutta ja vaikuttavuutta.

 

Kaupungin johdolla on käytettävissään laadukkaampaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Likert-asteikko

Kaupungin johdolle ja päättäjille tehty kysely, jossa selvitetään tyytyväisyyttä päätöksenteon tueksi tarjottuun tietoon.

 

Palvelujen mitoituksessa ja palveluverkkosuunnittelussa kyetään paremmin vastaamaan kysynnän muutoksiin.

Palvelujen saatavuus

 

 

 

 

 

Palvelujen tuottavuusvertailu

Palvelujen saatavuus: Osuus turkulaisista, joilla on korkeintaan 300m matkaa seuraaviin palveluihin: päiväkoti, alakoulu, kirjasto, joukkoliikenteen pysäkki.

 

Palvelujen tuottavuusvertailu: Kuuden suuren kaupungin kustannusten suhde tarkasteltavaan väestöryhmään perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluissa, kiinteistöjen ylläpito- ja korjauspalveluissa, vanhuspalveluissa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä, päihdehuollossa, kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa.

 

Vuosijohtamisen prosessien automatisoinnilla säästetään huomattava määrä työtä.

HTV-määrä

Mitataan vuosijohtamisen prosessiin ennen ja jälkeen automatisoinnin käytetty henkilötyövuosien määrä. Tavoitteena on vähintään 40% vähennys työmäärässä.

Osallisuus

Hankkeeseen osallistuneiden sidosryhmien määrä

Sidosryhmien lukumäärä (kpl)

Pidetään kirjaa hankkeen kullakin osa-alueella mukana olleista toimijoista sekä toimijoiden rooleista ja lukumääristä.