Esityslistat/pöytäkirjat

Kaupunginvaltuustolle tuodaan kokonaisehdotus siitä, miten kaupungin tulee valmistautua tulevaan sote-uudistukseen. Maakunnat on tarkoitus perustaa ja uudistuksen tulla voimaan vuodesta 2020 alkaen. Valtuustolle esitetään, että uudistuksen varautumisesta tehdään periaatepäätökset, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja valmistelua jatkossa. Periaatepäätöksiä esitetään tehtäväksi neljästä eri kokonaisuudesta: kiinteistöjärjestelyistä liittyen sote- ja aluepelastuskiinteistöihin, työterveyshuollosta, teknisten tukipalveluiden järjestämisestä sekä työllisyyspalveluista. Lisäksi valtuustolle on laadittu koonti kaupungin antamista lausunnoista lakiuudistuksiin sekä arvio muutoksen taloudellista vaikutuksista koko kaupungin talouteen.

Johtaja Tuomas Heikkinen:

Lausunnot lakiuudistuksista

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevan lakikokonaisuuden käsittely ja Turun kaupungin aikaisemmat kannanotot

Keskeiset maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevät lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Käsiteltävään kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat lait:

Hallituksen esitys maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi jne. (HE 15/2017 vp) (täydennetty esityksillä HE 57/2017 vp ja HE 15/2018 vp)
Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (HE 52/2017 vp)
Hallituksen esitys maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 14/2018 vp)
Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa jne. (HE 16/2018 vp)
Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 35/2018 vp)

Uudistuksen aikataulun mukaan lakikokonaisuus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa ennen kesää, jolloin ne voisivat astua voimaan kesäkuussa 2018. Edellä mainittujen lisäksi muita uudistukseen liittyviä lakeja on vielä valmistelussa ja ne saatetaan eduskunnan käsittelyyn myöhemmin.

Toteutusaikataulun mukaan maakuntien väliaikaishallinto aloittaisi välittömästi lakien tultua voimaan. Maakuntavaalit järjestettäisiin 28.10.2018 ja maakuntavaltuustot sekä maakunnat järjestäytyisivät tammikuussa 2019. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille 1.1.2020.

Turun kaupungin aikaisemmat kannanotot

Turun kaupunki on 25.1.2016 lukien antanut uudistukseen liittyvistä lakiluonnoksista yhteensä kymmenen lausuntoa. Näiden lisäksi on annettu kannanottoja ja muutoin käsitelty uudistuskokonaisuutta koskien valtakunnallista valmistelua, yksittäisiä lakiesityksiä sekä alueellista valmistelua. Edelleen kaupungin edustajat ovat osallistuneet ns. kuulemiskierroksiin, joita ministeriöt ovat järjestäneet lakiesitysten päivitysten yhteydessä eräänlaisena lausuntokierrosta kevyempänä kuulemismenettelynä.

Lausuntojen ja kannanottojen valmistelussa on tehty erittäin tiivistä yhteistyötä Suomen kuuden suurimman kaupungin kesken. Kaupunkien näkemykset ovat olleet hyvin yhtenevät, ja varsinaisten lausuntojen lisäksi suurten kaupunkien kaupunginjohtajat ja pormestarit ovat laatineet lukuisia yhteisiä kannanottoja kaupunkien näkemyksistä lakien valmisteluun.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa maakunta- ja sote-uudistusta koskevista lakiesityksistä 29.6.2017 ja edellytti, että eräiden muiden lakeihin edellytettävien muutosten lisäksi hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on valmisteltava uudelleen, jotta se voitaisiin säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta myös aluekehitys- ja kasvupalvelulain valmisteluaikataulua muutettiin, ja lakiluonnokseen tehtiin eräitä muutoksia verrattuna luonnokseen, josta Turun kaupunki antoi lausunnon (kh 24.4.2017 § 165). Kaupunki antoi lausunnon uudelleen valmistellusta valinnanvapauslakiluonnoksesta (kh 4.12.2017 § 540).

Turun kaupungin näkemyksen mukaan lakiluonnoksiin ei ole lausuntojen antamisen jälkeen tehty sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta muuttaa kaupungin lausunnoissaan esittämiä näkemyksiä.

Kaupungin lausuntojen keskeinen sisältö

Maakuntien tulisi olla merkittävästi esitettyä suurempia, jotta uudistus toisi merkittävää parannusta nykyiseen rakenteeseen verrattuna. Uudistuksen keskeinen puute on, että siihen liittyvät lakiluonnokset eivät tunnista lainkaan suuria kaupunkeja ja kaupunkiseutuja eikä niiden keskeistä merkitystä Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Maakuntauudistuksen yhteydessä olisi mahdollisuus säätää suurten kaupunkiseutujen erityisestä asemasta, jonka turvin nämä voisivat vastata osasta maakunnille aiotuista tehtävistä.

Kirjaukset maakunnan tehtäväalasta ovat epäselviä ja ne ovat omiaan luomaan päällekkäisiä rakenteita erityisesti elinkeino- ja innovaatioympäristöjen kehittämisen osalta. Erityisen toimivallan määrääminen maakunnille sellaisissa tehtävissä, joita kaupungit jo toteuttavat yleisen toimivaltansa puitteissa, ei tuo lisäarvoa. Yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisen sekä kotoutumisen edistämisen tulisi olla lähtökohtaisesti kaupunkien vastuulla.

Kaupunkien esitettyä suurempaa roolia erityisesti kasvu-, elinvoima- ja innovaatiokokonaisuuksien järjestämistä puoltaa myös se, että maakunnan tehtävinä nämä kilpailevat samasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen kanssa. Huomioiden maakuntien talouteen kohdentuva sopeutustarve, on ennakoitavissa, että myös muiden kuin sote-tehtävien volyymit tulevat sopeutusarvioinnin kohteiksi.

Kaupunkiseutujen onnistuminen elinvoimapolitiikassa edellyttää, että niillä säilyy oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa ja kaavoituksessa. Näin ollen maakuntakaavoituksen mekaaninen siirtäminen uudelle itsehallinnolliselle maakunnalle ei ole hyväksyttävää. Siirto johtaisi siihen, että maankäyttöön oikeusvaikutteisesti vaikuttava maakuntakaavoitus ei olisi enää kuntien välillisessäkään määräysvallassa.

Lyhyellä aikavälillä on odotettavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousevat muun muassa palkkaharmonisointien takia. Lakiesityksistä ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä siitä, miten hallituksen asettama kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite olisi pitkälläkään aikavälillä saavutettavissa.

Siirtymälaskelmissa on esitetty sote-toiminnot siirrettäväksi kunnista maakuntiin sisältäen kuntien sisäiset erät. Monet kunnat ovat kuitenkin keskittäneet kunnan sisäisiä palveluja, joiden kustannukset veloitetaan sote-toiminnoilta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi taloushallinnon, ICT:n ja hankinnan ja logistiikan palvelut. Sote-toiminnoilta veloitettavien palvelujen lisäksi kunta on tuottanut sellaisia keskitettyjä palveluja, joita ei ole veloitettu (lakipalvelut, sisäinen tarkastus, markkinointi ja viestintä, asianhallinta ja arkistointi, talouden asiantuntijapalvelut). Näiden huomiotta jättäminen johtaa siihen, että kunnalta poistuu todellisuutta vähemmän kustannuksia sekä poistuu yleiskatteellisia tuloja. Keskitetyt palvelut eivät juuri skaalaudu alaspäin, joten vastaavan tulon poistuessa summa siirtyy uuden kunnan alijäämän lisäykseksi ja edelleen sopeutettavaksi pääosin opetuksen ja varhaiskasvatuksen menoista.

Turun työpaikkaomavaraisuus on 123 %. Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä työpaikkaomavaraisuus on ollut kannustavana elementtinä, josta Turun osuus on ollut noin 9 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä kannustin poistuu tulevasta mallista. Kun samaan aikaan leikataan yhteisöveron jako-osuutta ja kiinteistövero otetaan verotulon tasauksen piiriin, poistuu kunnan taloudesta suuri osa elinvoiman kehittämiseen liittyvistä kannustimista.

Kiinteistöjärjestelyt sote- ja aluepelastuskiinteistöjen osalta

Valmistellun Sote-lainsäädännön mukaan kuntien vuokraamien sote-käytössä olevien tilojen ulkoiset vuokrasopimukset siirtyvät maakunnan vastattaviksi. Kuntien omistamat tilat (suoraomisteiset ja osakehuoneistot) maakunta vuokraa kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen sillä on optio jatkaa vuokrausta vuodella. Tämän jälkeisestä jatkosta neuvotellaan erikseen.

Turun kaupungin maakuntauudistukseen liittyvät tilat voidaan jaotella seuraavasti: yhtiöitetyt sote-kiinteistöt (Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy), sote-käytössä olevat suoraomisteiset ja osakehuoneistot sekä aluepelastuslaitoksen käytössä olevat tilat.

Mikäli näistä kiinteistöistä ei luovuta, tulee niiden arvo putoamaan entisestään maakunnan tehdessä niihin vain lyhyet vuokrasopimukset, jäännösarvoriski jää siten kaupungille ja lisäksi kaupunki joutuu lisäpääomittamaan Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:tä yli 20 miljoonalla eurolla.

Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy

Turun kaupungin valmistumassa olevassa omistajapolitiikka-asiakirjassa linjataan, että Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n osakekannasta voidaan luopua, mikäli sote-uudistus etenee.

Turun kaupunginvaltuusto päätti 28.9.2015 perustaa Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n. Turun kaupunki myi samalla yhtiölle 23 rakennusta127 905 000 €:lla ja vuokrasi valtaosan tiloista takaisin hyvinvointitoimialan käyttöön eripituisin vuokrasopimuksin. Kaupunki lainoitti yhtiötä myöntämällä sille noin 133,3 M€ lainoituksen. Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy on perustamisensa jälkeen ostanut Myllykodin (Viilarinkatu 9) hintaan 5,9 M€. Yhtiön kirjanpitoarvo on 2 502 500 M€ (31.12.2017).

Yhtiöitä perustettaessa sille myytävistä kohteista teetettiin arviokirjat kahdella eri arvioitsijalla. Arviokirjat esittivät kohdekokonaisuuden arvoksi noin 117,1 ja 138,7 M€. Yhtiöitys tehtiin 127 905 000 €:lla perustuen arviokirjojen keskiarvoon. Turun kaupunki on tilannut samoilta arvioitsijoilta päivityksen arviokirjoihin, joilta yhtiöityksen pohjana olleet arviokirjat tilattiin. Vuoden 2015 yhtiöityksen jälkeen kohteiden ylläpitokulut ovat täsmentyneet ja vuokrasopimusten jäljellä oleva aika, eli ns. maturiteetti, on lyhentynyt 2,5 vuodella. Molemmilla seikoilla on vaikutusta kohteiden nykyisiin ja tuleviin kassavirtoihin ja siten niiden arvoihin.

Päivitetyt arviokirjat esittävät TSSTPK Oy:n kohteiden arvoksi noin 116,6 ja 130,9 M€, keskiarvon ollessa noin 124 M€. Verrattaessa tätä yhtiöityshetken arvoon (127 905 000 €) lisättynä Myllykodin hankintahinnalla (5,9 M€), on kohteiden markkina-arvo laskenut noin 9,8 M€. Arvioita on tarkoitus tarkentaa toukokuussa tekemällä kohdetutustumisia korjaustarpeiden täsmentämiseksi.

Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:lle vuokratut tontit: Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:lle myytiin rakennukset, mutta niiden alla olevat maapohjat vuokrattiin. Tällä Turun kaupunki halusi jättää itselleen mahdollisuuden maanomistajana ohjata kohteiden ja siten kaupungin kehittämistä. Erityisesti tämä nähtiin tarpeelliseksi Sairaala-alueella, joka on suuri keskeisesti sijaitseva kokonaisuus, jossa on paljon käyttämätöntä rakennusoikeutta.

TSSTPK:lle myytiin 23 rakennusta ja vuokrattiin kahdeksan tonttia.Sairaala-alueelta vuokratulla määräalalla sijaitsee 13 rakennusta. Suuri osa TSSTPK:n kohteista sijaitsee tonteilla, joihin ei kohdistu merkittävää kiinteistökehityksellistä potentiaalia ja siten niiden pitäminen kaupungin omistuksessa ei ole välttämätöntä. Turun kaupunki on tilannut arviokirjat TSSTPK Oy:lle vuokraamistaan tonteista, pois lukien Sairaala-alue, markkina-arvoista. Näiden perusteella tonttien markkina-arvo on noin 9-11 M€. Tonttien kirjanpitoarvo on noin 12.000 €.

Valtuustolle esitetään, että Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n myyntiä jatkovalmistellaan. Lisäksi valmistellaan Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:lle vuokrattujen tonttien myyntiä muissa kuin Sairaala-alueen kohteissa. Asia tuodaan myyntivaltuuden antamista koskevana asiana erikseen valtuuston päätettäväksi.

Suoraomisteiset sote-tilat

Turun kaupungilla on suorassa omistuksessaan noin 30.000 m2 sote-käytössä olevia tiloja. Näiden kohteiden tulevaisuus on maakunnan kanssa tehtävän kahden vuoden vuokrakauden jälkeen epäselvä ja näistä tiloista on mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaista luopua, mikäli niille ei tunnisteta käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa.

Osa suoraomisteisista sote-tiloista sijaitsee rakennuksessa, jossa pääkäyttötarkoitus ei ole ns. sote-toimintaa, esim. koulujen terveydenhoitotilat, eivätkä nämä tilat siten ole luovutettavissa. Suoraomisteisista sote-tiloista noin 20.000 m2 sijaitsee erillisissä rakennuksissa (27 kpl) ja näiden kohdalla luopumista tulee harkita.

Valtuustolle esitetään, että suoraomisteisten sote-käytössä olevien kohteiden mahdolliset kohdekohtaiset luovuttamisrajoitukset selvitetään ja kohteiden luovutusta jatkovalmistellaan.

Oheismateriaali 1Suoraomisteiset sote-kiinteistöt

Osakehuoneistomuotoiset sote-tilat

Turun kaupungilla on hallinnassa osakehuoneistomuotoisia sote-tiloja 9.200 m2, jotka sijaitsevat neljässä eri kohteessa. Suurimpana yksittäisenä kohteena Kaskenlinna.

Turun kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista jäädä omistajaksi tiloihin, joissa ei ole sen omaa palvelutuotantoa.

Valtuustolle esitetään, että selvitetään yhtiökohtaisesti mahdolliset ko. osakkeiden luovuttamiseen liittyvät rajoitteet ja kaupunki jatkovalmistelee sote-käytössä olevista osakehuoneistojen luovutusta.

Oheismateriaali 2Osakehuoneistomuotoiset sote-tilat

Aluepelastuskiinteistöt

Turun kaupungilla on omistuksessaan aluepelastuslaitoksen käytössä olevia tiloja noin 10.000 m2, jotka sijaitsevat 10 rakennuksessa. Lisäksi Satavan paloasema on rakenteilla ja valmistuu vuonna 2019.

Turun kaupungin omistamat Aluepelastuslaitoksen käytössä olevat tilat on mahdollista yhtiöittää tehden niihin samalla määräaikaiset vuokrasopimukset, kuten toimittiin Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:tä muodostettaessa. Näin kohteiden käytön tulevaisuus selkeytyy ja perustettava yhtiö voidaan myydä.

Valtuustolle esitetään, että jatkovalmistellaan Turun kaupungin omistuksessa olevien Aluepelastuslaitoksen käytössä olevat kohteiden yhtiöittämistä ja yhtiön myyntiä.

Oheismateriaali 3Aluepelastuskiinteistöt

Teknisten tukipalveluiden järjestäminen Varsinais-Suomen maakunnassa

Maakuntalain säätämistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 15/2017) esitetään, että maakunnille perustettaisiin kolme yhteistä valtakunnallista palvelukeskusta, joihin koottaisiin maakuntien asiantuntija- ja tukipalveluita. Maakuntien yhteiset palvelukeskukset olisivat toimitila- ja kiinteistöhallinnon, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskukset. Palvelukeskukset olisivat maakuntien tai maakuntien ja valtion yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, jotka tuottaisivat palveluja sekä itse in house -roolissa että hyödyntäisivät ostopalveluja.

Maakunnille tulisivat sote- ja maakuntauudistuksessa siirtymään sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien organisaatioiden mukana niiden tukipalveluhenkilöstö. Lisäksi siirtyvät ne kuntien muissa rakenteissa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät, joiden tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä. Palvelukeskuksille siirrettäisiin suoraan tai maakuntien kautta palvelutuotannon edellyttämä tukipalveluhenkilöstö sekä tarvittava omaisuus, järjestelmät ja sopimukset. Muu siirtyvä henkilöstö jäisi maakuntien julkisen toiminnan piiriin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että vaikka tehtävien järjestämisvastuun siirtäminen kuntien ja maakuntien välillä olisi hyvin rajattua, palvelujen tuottamisessa yhteistyö myös kuntien ja maakuntien kesken on mahdollista. Edelleen todetaan, että maakuntauudistus saattaa jopa lisätä eri viranomaisten välisen yhteistyön tarvetta ja merkitystä. Maakuntalakiehdotuksessa edellytetäänkin maakunnan ja alueen kuntien neuvottelevan säännöllisesti niiden tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Yhteistyön lisääntyvä tarve johtuu uudistuksen tavoitteena olevasta pyrkimyksestä koota mahdollisimman hyvää asiantuntemusta palveluiden käyttäjien hyväksi työtä tekeviin moniammatillisiin palvelukokonaisuuksiin samalla kun toiminnan järjestämisessä haetaan riittävää väestöpohjaa ja erikoistumisen etuja.

Turun kaupungin tytäryhtiö Arkea Oy (konserni) tuottaa ateria-, siivous-, kiinteistönhoito-, ja vahtimestaripalveluja. Turun kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta 98,5 %, ja muita osakkeenomistajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Uudenkaupungin kaupunki, Salon kaupunki, Paimion kaupunki, Paimion-Sauvon Kansanterveys kuntayhtymä, Auran kunta ja Paraisten kaupunki. Tekstiilihuoltopalvelua tuottaa Lännen Tekstiilihuolto Oy, jonka osakekannasta Turun kaupunki omistaa 50,4 %. Yhtiön muita osakkeenomistajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Porin kaupunki.

Turun kaupunki selvittää parhaillaan, millä edellytyksillä pystytään parhaiten toteuttamaan näiden tukipalveluyhtiöiden osakkaiden mahdollisuudet päättää, hankkivatko ne palvelunsa hankintamenettelyn kautta kilpailluilta markkinoilta vai hankintalain 15 §:n mukaisina sidosyksikköhankintoina (in house –hankinnat). Mainittu päätöksentekomahdollisuus olisi toteutettavissa jakamalla tukipalveluja tuottavien yhtiöiden toiminta toisaalta markkinoilla toimiviin yhtiöihin ja toisaalta in house -yhtiöihin.

Molempien tukipalveluja tuottavien yhtiöiden toiminta on ollut kannattavaa ja niiden toiminta pohjautuu laajalle asiakaspohjalle, joten pystyvät tuottamaan palveluja kustannustehokkaasti ja synergiaetuja saavuttaen. Molemmilla yhtiöillä on valmiudet laajentaa toimintaansa joko tarjoamalla palveluja hankintakilpailujen kautta tai, mikäli in house -yhtiöt perustetaan, tuottamalla ne omistajilleen sidosyksikköhankintoina.

Varsinais-Suomen alueella on perusteltua pyrkiä keskittämään tukipalvelujen tuottaminen julkisten toimijoiden yhteisesti omistamiin yhtiöihin, jotka tuottaisivat palveluja kaikille alueen julkisille toimijoille. Näin ollen Turun kaupunki päättänee esittää maakuntien tukipalvelujen tuottamiseen liittyvänä kantanaan, että se tarjoaa maakunnalle ja maakuntien palvelukeskuksille yhteistyömahdollisuutta Arkea Oy:n ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n osakkuuksien kautta. Mikäli Arkea Oy ja Lännen Tekstiilihuolto Oy jakautuvat siten, että jakautumisen yhteydessä muodostuu markkinaehtoisesti toimivan yhtiön sisaryhtiöksi omistajilleen palveluja tuottava sidosyksikköyhtiö, voisi maakunta tai maakuntien palvelukeskus (in house -yhtiö) sidosyksikköyhtiön osakkaaksi tulemalla hankkia tarvitsemansa tukipalvelut suoraan sidosyksikköyhtiöltä.

Sidosyksikkösääntely edellyttää, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa sidosyksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan käyttämistä koskevan kriteerin katsotaan täyttyvän, kun hankintayksikkö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Sidosyksikkösääntelyn edellyttämät järjestelyt Arkea Oy:n ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n mahdollisen jakautumisen yhteydessä syntyvien sidosyksikköyhtiöiden hallinnossa ovat järjestettävissä lain edellyttämällä tavalla ja yhteistyössä yhtiöiden osakkaiden kanssa neuvotellen.

Arkea Oy:n ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n osakkeenomistajaksi tuleminen ja sidosyksikkösääntelyn edellyttämät tavat osallistua sidosyksikköyhtiöiden hallintoon turvaisivat maakunnan mahdollisuudet käyttää vaikutusvaltaa alueellisten tukipalvelujen tuottamiseen, ja samalla mahdollistettaisiin alueen tukipalvelujen tuottaminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Turun kaupunginvaltuustolle esitetään periaatelinjauksena, että Arkea Oy:n ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n mahdollisen jakautumisen yhteydessä syntyvät sidosyksikköyhtiöt toimisivat maakunnan tukipalvelujen tuottajayhtiöinä ja että tämän ehdotuksen pohjalta yhtiöiden omistajapohjaa voidaan laajentaa ja tehdä tarvittavat muutokset yhtiöiden rakenteeseen. Turun kaupungin tavoitteena on kuitenkin, että tekstiilihuolto järjestetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti kuten nykyäänkin ja toissijaisesti in-housejärjestelyin.

Työterveyshuollon järjestäminen Varsinais-Suomen maakunnassa

Turun kaupunki on tuottanut sekä omat että järjestämisvastuun piiriin kuuluvat työterveyspalvelut oman Turun Työterveystalo -taseyksikkönsä kautta. Toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa omien kustannusten pysyessä maltillisina ja yritysten tuoman tuoton kautta. Samalla on pystytty turvaamaan kaupungin alueella toimivien yritysten laadukas työterveyshuolto, vaikka kyseiset yhtiöt eivät olisi olleet markkinoilla toimivien lääkärikeskusten kohderyhmää.

Kuntien markkinoille tarjoaman työterveyden asemaa on vuosia kyseenalaistettu yksityisten työterveystoimijoiden taholta, perusteena markkinoiden vääristäminen julkisella tuella. Tästä syystä kunnallisille työterveyshuolloille on asetettu yhtiöittämisvelvollisuus ja kuluttaja- ja kilpailuviranomaiset seuraavat aktiivisesti Turun toimia asian suhteen. Velvollisuutta on siirretty sote- ja maakuntauudistuksen johdosta viimeksi vuodenvaihteessa 2016-2017 vuoden 2019 alkuun, jotta yhtiöittämisvelvollisuus tulisi voimaan samaan aikaan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos. Vaikka muutoksen aikataulu on siirtynyt eteenpäin, on sosiaali- ja terveysministeriön edustaja maaliskuussa 2018 ilmoittanut, ettei siirtymäaikaa enää esitetä jatkettavaksi. Nykyistä siirtymäaikaa perusteltiin hallituksen esityksessä (HE 212/2016 vp) seuraavasti:

“Vaihtoehto ehdotetulle muutokselle olisi, että työterveyshuollon kunnallinen palveluntuotanto yhtiöitettäisiin erikseen ennen alue- ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Muutoksista syntyisi tällöin yhtiön perustamiskustannuksia ja sen jälkeen hyvin lyhyen ajan sisällä toiminnan mahdollisesta lakkauttamisesta aiheutuvia purkukustannuksia sekä hankaluuksia henkilöstön asemaan. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kunnat joutuisivat toteuttamaan suuria rakenteellisia muutoksia toiminnoissa, jotka siirtyvät maakunnille kahden vuoden kuluttua.”

Näin ollen kunnille jää vaihtoehdoksi joko vetäytyä markkinoilta eli luopua sairaanhoidon myymisestä yrityksille, ja oman henkilökuntansa työterveyshuollon lisäksi pitäytyä ainoastaan lakisääteisessä ennaltaehkäisevässä työterveydessä tai yhtiöittää toiminta vuoden 2019 ajaksi, jolloin kyseisen yhtiön osakekanta siirtyisi mahdollisesti vastikkeetta maakunnalle vuoden 2020 alusta. Henkilökunnan kannalta kumpikaan vaihtoehto ei turvaisi sitoutumista toimintaan, eikä sellaisena tekisi Turun työterveyshuollosta vetovoimaista työnantajaa.

Kuntien eläkevakuutus Keva on nostanut esille suunnitelman, että Keva voisi olla mukana pääomittamassa kuntien ja maakuntien yhteistä työterveyshuoltoa, joka takaisi suuremman yhtiön tuomat synergiaedut, mutta jättäisi paikallisille toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan alueyhtiön kautta. Lisäksi voitaisiin perustaa markkinoilla toimiva työterveysyhtiö vastaamaan nyt kuntien, jatkossa maakunnan, järjestämisvastuun piiriin kuuluvasta toiminnasta.

Jotta työterveyshuollon tuottaminen kaupungin omassa ohjauksessa in house -yhtiössä olisi jatkossakin mahdollista, olisi Turun kannalta mielekäs ratkaisu liittyä Kevan esittämän työterveysmallin mukaiseen yhteistyöhön tavoitteena eettinen, suomalainen työkykyä ja työterveyttä tukeva yhtiö. Muutaman vuoden välein tapahtuva työterveyshuollon kilpailuttaminen ei välttämättä tue työnantajan pitkäjänteistä työkykyä ja työhyvinvointia edistävää politiikkaa eikä työterveyshuollon ja työnantajan välistä saumatonta yhteistyötä paikallisen toimijan voimin. Maakunnan järjestämisvelvoitteen täyttymisen kannalta olisi perusteltua olla oma erillinen julkisomisteinen työterveysyhtiö, joka turvaisi yrityksille tuotettavan palvelun katkeamattoman jatkumisen siirtymävaiheen yli. Markkinoilla perustettavan yrityksen perustaminen onkin edellytys toimivalle työterveyskokonaisuudelle, lisäksi tällä turvattaisiin maakunnan alueella toimivien pienyritysten laadukas työterveyshuolto.

Yhteisillä alueellisilla yhtiöillä saataisiin turvattua työterveyden ammatilliselle henkilöstölle houkutteleva työnantaja, mahdollisuus työterveyden erikoistumisopintojen suorittamiseen Turussa julkisomisteisen yhtiön palveluksessa ja asiantunteva työkykyjohtamista tukeva toiminta maakunnan ja kuntien ohjauksessa valtakunnallisten tukipalveluiden avustamana. Turun kaupungin ja Sairaanhoitopiirin luomat hyvät toimintamallit ja asiantuntijuus julkissektorin työterveydestä pystyttäisiin yhteisissä alueyhtiöissä hyödyntämään maksimaalisesti. Turun ja maakunnan kannalta on tarkoituksenmukaista tarkastella vaihtoehtoa, jossa Turun, VSSHP:n ja maakunnan yhteistyöllä luodaan työterveysyhtiöt niin oman henkilöstön tuottamiseksi (in house) kuin markkinoilla toimivankin työterveyden järjestämisvastuun toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella yhtiöiden perustamista jo nykyisin toimivan Länsirannikon Työterveys Oy ja Turun kaupungin perustamien työterveysyhtiöiden pohjalta.

Valtuustolle esitetään, että työterveyshuollon järjestämisen valmistelua jatketaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Kevan ja maakunnan kanssa perustuen Kevan pääomittamaan maakunnalliseen alueyhtiömalliin.

Oheismateriaali 4Kevan työterveysmalli

Työllisyyspalvelut ja hyvinvoinnin edistäminen maakuntauudistuksen jälkeen

Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuvat 1.1.2020, maakunnan sote-alueelle siirtyvä osa kaupungin kustannuksista määrittyy vuosien 2018 ja 2019 kuntataloustilastojen mukaan. Työllisyys ja maahanmuutto muodostavat niin sanotun harmaan vyöhykkeen, jossa toimintoja tarkastellaan sen mukaan, ovatko ne sosiaali- tai terveystyötä tai yleistä kaupungin toimialaan jäävää elinkeinoelämän edistämistä tai muuta toimintaa. Uudistuksen myötä kaikki työllisyyteen ja maahanmuuttoon liittyvät lait muuttuvat.

Kaupungin strategisina tavoitteina työllisyyden osalta ovat nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja osaavan työvoiman saaminen alueen yrityksille. Maahanmuuton osalta kaupungin strategiassa läpileikkaavana toimintalupauksena on vastuullisuus ja suvaitsevaisuus sekä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen. Toinen kaupungin strategisista ohjelmista liittyy kokonaan turkulaisten hyvinvoinnin edistämiseen, joka jää myös kuntien tehtäväksi.

Kaupungin ja tulevat maakunnat edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kaupungilla ja maakunnilla on omat tehtävänsä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kaupunki tarvitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi:

pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvoinnin ohjausryhmä)
hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa (hyvinvointiohjelma osana strategiaa)
sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin vuoisisuunnittelussa (Strategiset sopimukset)
ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä (tietojohtamien)
vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä
ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä.

Kaupungille jää lakisääteisinä tehtävinä hyvinvoinnin ja terveyden väestöryhmittäinen seuranta ja raportointi, hyvinvointikertomuksen valmistelu, hyvinvointitavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin liittyen, päätösten ennakkoarviointi, vastuutahojen nimeäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä yhteistyö maakunnan ja muiden kaupungissa toimivien tahojen kuten yhdistysten kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien koordinoinnin luonteva paikka on konsernihallinnossa, jolloin voidaan varmistaa poikkihallinnollisuuden toteutuminen myös muutosvaiheessa.

Kaupungin ja maakunnan yhteistyö on toteutettava niin, että maakunnissa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen ja tietopohja tukee kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Ennalta ehkäisevään hyvinvointityöhön kuntia kannustetaan valtionosuuden HYTE-kertoimella. Koelaskelmien mukaan HYTE-kertoimen perusteella jaettava valtionosuus on keskimäärin 9 euroa asukasta kohden. Enimmillään se on 12,5 euroa ja alimmillaan 4,0 euroa asukasta kohden. Tällä rahoituksella koordinointia voidaan rahoittaa.

Maahanmuuton osalta kaupungille jää merkittävä rooli kotouttamisessa, vaikka kotouttamiseen liittyvät sote-palvelut siirtyvät maakuntaan. Sote-palveluna sinne siirtyy Turun ulkomaalaistoimisto. Turun tulee ratkaista jatkaako se tulkkikeskusta omana toimintana, jos se ei siirry maakuntaan. Jos se myy palveluja maakunnalle ja muille toimijoille, se tulee yhtiöittää tai muodostaa erilliseksi oikeudelliseksi yksiköksi. Kotouttamisrahasta 70 % jää kunnalle muiden osalta ja alle 7-vuotiaiden osalta 95 %.

Aluekehittämislakien ja sote-uudistuksen myötä kaupungin lakisääteiseksi tehtäväksi on jäämässä iäkkäiden työttömien velvoitetyöllistäminen. Tämän lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuus ollaan puolittamassa siten, että kunta maksaa puolet (25 % /35 %) siitä, mitä nykyisin (50 % /70 %). Toisen puolen maksaa maakunta. Kunnallisveron pudotessa (arvio 7,79 %:n) työllistymisestä syntyvä verovaikutus pienenee. Kunnan vastuulla oleva osatyökykyisten kuntouttava työtoiminta sekä monialaisen yhteispalvelun eli TYP-toiminnan vetovastuu siirtyvät maakunnalle. Kunta voi edelleen harjoittaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa esimerkiksi työllistämällä omaan organisaatioon tai etsimällä työttömille piilotyöpaikkoja yrityksistä.

Nuorten palvelut mm. etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta jäävät kaupungin vastuulle. Nuorten pajoissa on tarkoitus keskittyä kuntouttavan työtoiminnan sijaan opinnollistamiseen. Työllisyyspalveluissa painopisteinä nähdään elinkeinoelämän vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Kaupungin roolia työllisyydessä sote/maakuntauudistuksen jälkeisessä maailmassa voidaan tarkastella skenaarioiden kautta. Valtuustolle ei esitetä ratkaisuvaihtoehtoa vaan pyritään kuvaamaan muutoksen aiheuttamat vaikutukset ja sen miten niihin voidaan reagoida;

- 0 skenaario; Ei tehdä mitään – mahdoton, kun kuntouttava työtoiminta ja nykymuotoinen Seudullinen –TYP toiminta loppuvat.

- 0+ skenaario; Sopeutetaan nykyinen toiminta tulevaan tilanteeseen ja jatketaan omana toimintana. Tässä mallissa työllisyyspalvelukeskusta ja sen osana työkeskusta tulee kehittää vastaamaan kaupungin tarpeisiin uudessa toimintaympäristössä ilman kuntouttavaa työtoimintaa.

- 1 skenaario; Siirretään suurin osa palveluista konsernin muulle toimijalle. Lakisääteiset tehtävät ja palvelujen ostaminen jäävät kaupunkiin. Mahdollistaa palvelujen myynnin myös maakunnalle ja muille toimijoille sekä kytkennät koulutuspolkuihin.

- 2 skenaario; Perustetaan yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa suurimman osan palveluista. Tässäkin mallissa lakisääteiset tehtävät ja palvelujen ostaminen jäävät emokaupungin vastuulle.
- 3 skenaario; Ajetaan muut toiminnot alas ja keskitytään vain velvoitetyöllistettäviin ja maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kaupungille jäävä osuus.

Maahanmuuton osalta tulevat painotukset linjataan kotouttamisohjelman käsittelyn yhteydessä.

Kaupunginvaltuusto päättää lisäksi, että kaupunginhallituksen tulee laatia talousarvion yhteyteen selvitys työllisyyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestämisestä vuodesta 2020 eteenpäin.

Oheismateriaali 5Tarkemmat tarkastelut sote/maku-uudistuksen vaikutuksista Turun työllisyys- ja maahanmuuttotehtäviin.

Taloudelliset ja muut vaikutukset

Edellä mainittujen toiminnallisten muutosten lisäksi uudistuksella on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen ja investointikykyyn. Maaliskuussa 2018 on laadittu taloudellinen mallinnus, jossa talouden kehitystä on peilattu VM:n muutosta koskeviin laskelmiin. Tämän lisäksi toukokuussa on laadittu mallinnus, jossa laskelmia peilataan Kuntaliiton Jakoavain-työkalun laskelmiin.

Oheismateriaali 6Laskelmia taloudellisista vaikutuksista

Laskelmat osoittavat mahdollisia ongelmakohtia eri näkökulmista. Valtiovarainministeriön laskelmissa poikkeamat kohdentuvat toimintakatteeseen, kun taas Kuntaliiton laskelmassa merkittävimmät poikkeamat syntyvät verorahoituksen ennusteista.

Muutoksen laskentaan liittyvien yksityiskohtien tarkentumisen seurauksena tällä hetkellä on hyvin vaikea tuottaa arviota muutoksen taloudellisista. Laskelmia tulee tarkistaa, mikäli valtiovarainministeriö tai Kuntaliitto julkaisevat päivitettyjä arvioita.

Talouteen liittyen on kuitenkin syytä korostetusti huomioida, että päällekkäiset tukitoiminnot aiheuttavat kuluja kaupungille ja aiheuttavat painetta kuntatalouteen n. 20 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävän kunnan ei ole mahdollista sopeuttaa tukitoimintojaan koko mittakaavassa. Noin 3-4 miljoonaa euroa esim. ICT-järjestelmien kustannuksista on sopeutettavissa sopimuskausien päättyessä pidemmällä aikajaksolla. Jäljelle jäävä 16 miljoonaa sisältää kaikki muut hallinnon rakenteet, joita tulisi sopeuttaa supistunutta toimintaa vastaavaksi.

Tämän lisäksi mahdollinen kuluvan vuoden alijäämä (talousarvio n. -30 miljoonaa) siirtyy tuleville vuosille jäljelle jäävän kunnan sopeutettavaksi. Lähtötilanteen alijäämä jää jäljelle jäävän kunnan sopeutettavaksi.

Kasvavan kunnan kulurakenne kehittyvät verotuloja nopeammin. Infrapalvelut, koulu- ja päivähoitoverkot nostavat kuluja nopeammin kuin verotulot kasvavat.

Laskelmat osoittavat, että Turun kaupungin on tehtävä mittavaa hallinnon ja tukitoimintojen sopeuttamista ja tällä tulee olemaan väistämättä merkitys kaikkeen kaupungin toimintakykyyn ja elinvoimaan.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	174	07.05.2018	3