Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jukka Vornanen, kaupunginhallituksen jäsen Roda Hassan ja kaupunginhallituksen jäsen Mikaela Sundqvist 30.4.2018:

Kevään 2018 aikana Turun kaupungin koulutilojen sisäilmatilanteesta on keskusteltu hyvin paljon. Keskustelua ovat herättäneet Sepänkadun väistötila sekä jotkut Pääskyvuoren, Ruiskadun ja Vähä-Heikkilän tiloista. Kaupungin tilapalvelukeskus vastaa tilojen kunnossapidosta, mutta vuokralainen, eli sivistystoimiala, tekee viime kädessä päätöksen tilojen käytöstä. Muun muassa Vähä-Heikkilän osalta sivistystoimiala on päättänyt jatkaa oireilua aiheuttaneiden tilojen käyttöä ja Pääskyvuoressa ollaan viranhaltijapäätöksellä palauttamassa käytöstä poistettuja tiloja aktiivikäyttöön. Päättäjien, saati kaupunkilaisten, on vaikea ymmärtää toimialan päätöksenteon johdonmukaisuutta, kun viime vuosina on myös suljettu tai purettu koulurakennuksia sisäilmaongelmien tähden (Kastu, Runosmäki).

Kevään sisäilmakeskustelujen yhteydessä on useita kertoja viitattu tilapalvelukeskukseen palkattavan sisäilmapäällikköön. Sisäilmapäällikön toivotaan selkiyttävän ja parantavan kaupungin sisäilmaprosesseja. Osa sisäilmaratkaisuista on kuitenkin jatkossakin sivistystoimialan päätettävissä. Monet epäselvyydet liittyvät tällä hetkellä nimenomaisesti sivistystoimialan sisäiseen, tai sivistystoimialan ja tilapalveluiden väliseen toimintaan sisäilmakysymysten käsittelyssä.

Tässä selvityspyynnössä pyydämme lisätietoa sivistystoimialan sisäisistä sisäilmaprosesseista. Pyydämme myös, että selvityksen vastausta käsiteltäessä sivistystoimialan toimialajohtaja on paikalla kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vihreiden kaupunginhallitusryhmä pyytää selvitystä seuraavista toimialan sisäilmaratkaisuista:

I) Turun kaupungilla on toimintamalli sisäilma-asioissa. Mitkä ovat tämän toimintamallin eri toimijoiden tehtävät ja vastuut?

II) Kenen vastuulla, mihin ja millaisella ohjeistuksella koulutiloissa ilmenneitä sisäilmaoireita kirjataan? Yhteinen ohje ja käytäntö kirjaamiseen ja raportointiin on tärkeä, jotta oireilevien henkilöiden määrästä sekä oireiden määrästä ja laadusta saadaan vertailukelpoista tietoa viranhaltijoiden ja päättäjien käyttöön. Myös raportointi oikeille tahoille on tärkeää, jotta ei jouduta enää nykyisen kaltaiseen tilanteeseen, jossa esim. Ruiskadun omistajalla ja käyttäjillä on päinvastaiset näkemykset siitä, miten tilat ovat vaikuttaneet terveydentilaan.

III) Miksi Pääskyvuoren koulun käytöstä poistettu siipirakennus ollaan ottamassa takaisin käyttöön? Siipirakennuksen korjaushistoria on pitkä ja siipi on jo kertaalleen päätetty purkaa.

IV) Vähä-Heikkilän koulun osalta kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola on tehnyt aiemmin selvityspyynnön, johon saatua vastausta käsiteltiin kaupunginhallituksessa helmikuussa 2018. Selvityksessä todettiin, että sisäilmaongelmat koskevat pientä osaa Vähä-Heikkilän tiloista, ongelmia ei ole saatu korjattua, mutta tilojen käyttöä on jatkettu toimialajohtajan päätöksellä. Asiaa ei ole ilmeisesti käsitelty missään luottamustoimielimessä. Millaiset sisäilmapäätökset tuodaan luottamustoimielinten käsiteltäväksi ja millaiset ratkotaan viranhaltijapäätöksin?

V) Miten viranhaltijapäätöksin tehdyistä sisäilmapäätöksistä viestitään vanhemmille ja kenen vastuulla viestiminen on? Miten sivistystoimiala reagoi luottamuspulaan, jota avoimen kommunikaation puute sisäilmaongelmien hoidosta aiheuttaa?

VI) Sepänkadun osalta viimeisimmät sisäilmanäytteet otettiin tilapalvelukeskuksen mukaan niistä sisätiloista, joissa oli koettu sisäilmaoireita. Kenen tietoon ja keiden oireisiin tämä otanta perustui?

VII) Puolalan koulun rehtorit ovat helmikuusta 2017 pyytäneet virkamiehiä reagoimaan asiaan, jotta koululle löydettäisiin terveellinen ja turvallinen väistötila, kun remontti kesäkuussa 2018 alkaa. Rehtoreiden laatiman muistion mukaan terveydenhuollon edustajat ovat pidetyissä palavereissa edellyttäneet riittävien selvitysten tekoa väistötilojen kunnosta. Mm. työterveyshuolto on elokuussa 2017 vaatinut väistörakennuksen kunnon suhteen perusteellisia tutkimuksia sekä tarvittavien korjauksien tekemistä. Miksi toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta keväällä 2018 lautakunta ja kh-käsittelyn yhteydessä?

VIII) Millaisia Kastun ja Runosmäen ongelmat olivat verrattuina Sepänkatuun, Ruiskatuun, Pääskyvuoreen tai Vähä-Heikkilään? Miksi Kastun ja Runosmäen tapauksessa johtopäätökset olivat toisenlaisia kuin viitatuissa muissa kouluissa?

IX) Kenen tehtävä on seurata tilojen kuntoa yli käyttäjävaihdosten? Esimerkiksi Sepänkatu 2:n tiloja ovat käyttäneet AMK, Normaalikoulu ja Turun sivistystoimiala, joilla kaikilla on ollut erilaiset käyttäjäkokemukset ja ongelmat. Käyttäjien välisen ja sisäisen tiedonkulun ongelmiin on törmätty myös Ruiskadulla. Sivistystoimialan ja AMK:n johdon näkemys Ruiskadun sisäilmaongelmista on täysin toinen kuin Ruiskadulla opiskelleiden ja opettaneiden, jotka ovat oman ilmoituksensa mukaan tehneet tiloista moninkertaisen määrän sisäilmailmoituksia kaupungin viimeaikaisissa valmisteluprosesseissa ilmoitettuun nähden. Julkisen keskustelun ja sisäilmaongelmien hallinnan kannalta on ongelmallista, jos nykyhetken päätöksiä tehtäessä ei olla tietoisia aiempien käyttäjien kokemuksista tai ne jopa kielletään nykyhetken valmisteluprosessissa. Kaupunkilaisten keskuudessa aiempien käyttäjien kokemukset ovat tiedossa joko ensikäden tai välikäden tietoina. Kokonaisuuksien hallintaan on keskityttävä jatkossa huomattavasti paremmin.

X) Vanhempainyhdistykset ovat esittäneet homekoiratutkimuksen teettämistä sisäilmaepäilyjä herättäneissä tiloissa. Mikä on kaupungin linjaus homekoiran käytöstä kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa?

PäätösKaupunginhallitus päätti lähettää selvityspyynnön valmisteltavaksi.