Strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira 24.4.2018:
Taustaa
Kaupunginhallitus päätti 18.9.2017 § 386 asettaa Smart and Wise Turku -kärkihankkeen, jossa yhdistyvät hiilineutraalisuustavoite sekä Smart City –konsepti. Kärkihankkeen nimivalinnalla kaupunki haluaa yhtäältä nostaa esille digitalisaation mahdollisuuksia sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävässä kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä (Smart City). Toisaalta onnistuminen edellyttää kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien saamista mukaan muutokseen. Palvelujen teknistyessä ja niiden käytön vaatiessa yhä kehittyneempiä taitoja, kaupungin on huolehdittava siitä, että kaupunkilaisten osallisuutta tuetaan riittävästi (Wise City). Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti.
Päätöksen mukaisesti hankkeen toimeenpanosuunnitelma tarkennettuine tavoitteineen tuodaan nyt kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Hiilineutraalius ja resurssiviisaus-painopistealueen perustana olevia ilmastopolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä on tarkasteltu kaupungin strategian päivittämisen yhteydessä. Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päätti 29.1.2018 Kestävän ilmasto- ja energiasuunnitelman 2029 valmistelusta niin, että suunnitelma on valmis käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa kevätkauden 2018 aikana sekä rekisteröitävissä hyväksyntää varten Euroopan Komissiolle tämän jälkeen viimeistään syyskuussa 2018.
Keskeiset muutosvoimat
Kaupungit kasvavat ja kehittyvät ennennäkemättömällä vauhdilla. YK:n arvion mukaan vuo-teen 2050 mennessä 66 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa tai kaupunkiseuduilla. Suomen väestöstä kaupunkiseuduilla asuu jo 70 % väestöstä. Kaupungistumiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia.
Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa kustannustehokkaan ja infrastruktuurin ja liikenneverkon järjestämisen. Suuret kaupunkiseudut pystyvät tarjoamaan asukkailleen monipuolisia palveluita, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja yrityksille osaavaa työvoimaa.
Kaupungistuminen tuo mukanaan myös monia ongelmia. Kaupungit kuluttavat yli 2/3 maailman energiatuotannosta ja tuottavat 70 % maapallon hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi väestön keskittyminen lisää melua, liikenneruuhkia ja jätteiden määrää. Erilaiset sosiaaliset ongelmat kuten syrjäytyminen sekä turvattomuuden tunne uhkaavat lisääntyä. Asuntojen kysynnän kasvaessa niiden hinnat nousevat erityisesti halutuimmilla alueilla, mikä saattaa syventää alueiden välistä eriytymiskehitystä.
Suomen väestö ikääntyy kuten muissakin kehittyneissä maissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 882 000. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894. Työikäisten osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan nykyisestä 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ja ylläpidon kustannusten jäädessä yhä harvempien vastuulle kaupungin on vakavasti mietittävä, miten palvelutuotannon jatkuvuus saadaan turvattua. Kasvavaan palvelujen kysyntään on kyettävä vastaamaan entistä pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Ratkaisuna on joko työnteon määrän kasvattaminen tai työn tuottavuuden parantaminen. Koska väestöennusteiden perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että työvoiman määrää kyettäisiin lisäämään riittävästi, tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä. Tuottavuus kasvaa uudistamalla toimintatapoja ja hyödyntämällä teknologisia innovaatioita.
Digitalisaatiolla on keskeinen rooli tuottavuushaasteiden ratkaisemissa. Prosessiautomaatio, ohjelmistorobotiikka ja tekoäly tuovat uusia mahdollisuuksia rutiinitöiden tehostamiseen, palvelujen uudistamiseen ja päätöksenteon tukemiseen. Digitalisaatio ja sen tuottama data ovat avainasemassa myös kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, ilmastollisesti kestävässä kaupunki- ja liikennesuunnittelussa, kaupunkilaisten kokeman turvallisuuden tunteen kasvattamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tarkoitus
Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tarkoituksena on auttaa Turun kaupunkia varautu-maan ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin sekä parantamaan toiminnan tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Tekemällä laaja-alaista yhteistyötä ja innovatiivisia kokeiluja alueen korkeakoulujen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa luomme samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvatamme Turun kansainvälistä kiinnostavuutta.
Ihmiskeskeinen palvelujen kehittäminen
Digitalisaatio muuttaa kaupungin ja sen toimijoiden elämää monella tavalla. Se antaa yhtäältä mahdollisuuden parantaa kaupungin palvelujen laatua, tehostaa toimintaa luoda uusia liike-toimintamahdollisuuksia. Prosessien automatisointi ja rutiinitehtävien hoitaminen ohjelmisto-roboteilla vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa. Työtehtävien sisällöt muuttuvat ja syntyy uusia ammatteja ja toimenkuvia, kun ihmiset työskentelevät tekoälyn rinnalla. Digitalisaatio tarjoaa kansalaisille myös uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa kaupunkia ja sen palvelujen kehittämistä koskevaan päätöksentekoon.
Toisaalta digitalisaatio tuo mukanaan myös monia haasteita. Vaatimukset osaamiselle ja elin-ikäiselle oppimiselle lisääntyvät. Nopea teknologinen kehitys kiihdyttää osaamiserojen kasvua. Yhteiskunnan palvelujen siirtyessä kiihtyvällä vauhdilla digitaalisille alustoille osa väestöstä uhkaa jäädä palvelujen ulkopuolelle ja siten osattomaksi digitalisaation hyödyistä. Sähköisestä asioinnista vieraantuminen puolestaan lisää entisestään syrjäytymisriskiä. Vaikuttamis- ja palautekanavien sähköistyessä vain se osa väestöstä, joka osaa ja haluaa käyttää digitaalisia kanavia, pääsee suoraan vaikuttamaan kaupungin toimintaan.
Smart and Wise Turku-kärkihankkeen keskeisenä tavoitteena on teknologisen kehityksen rinnalla miettiä, millä keinoin varmistetaan, että kaikki väestöryhmät saadaan osallistumaan yhteiskuntaan ja sen palvelujen kehitykseen.
Hankkeen rakenne
Smart and Wise Turku –kärkihanke rakentuu kuvan 1 mukaisista painopistealueista sekä painopistealueille yhteisistä kyvykkyyksistä. Kuudenneksi painopistealueeksi ehdotetaan lisättäväksi syrjäytymisen ehkäiseminen, joka korostuu teemallisesti myös kaupungin päivitetyssä strategiakokonaisuudessa (KH 18.9.2017 § 397). Syrjäytymisen ehkäiseminen-painopistealueen omistajaksi esitetään nimettäväksi toimialajohtaja Minna Sartes.
Kuva 1: Smart and Wise Turku-kärkihanke.
Painopistealueet ja niiden tavoitteet
Hiilineutraalius ja resurssiviisaus
Kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Toteutamme päästöttömyyteen, jätteettömyyteen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvät resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä.
•Suunnitelma kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi laadimme vaiheistetun suunnitelman, jonka mukaisesti Turun alueen kasvihuonepäästöjä vähennetään vuoteen 2029 menneessä vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Toteutamme suunnittelun eurooppalaisen SECAP-mallin (Sustainable Energy and Climate Action Plan) mukaisesti.
•Turkulaisten energiakäänne: Yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa sitoutamme kaupunkilaisia ja kaupungin sidosryhmiä lähtemään mukaan hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseen. Samalla luomme ja otamme käyttöön toimintamallin kaupungin tekemien investointien ja hankintojen ympäristö- ja elinkaarivaikutusten arviointiin.
•Resurssiviisauden tiekartta: Päivitämme Turun kaupungin resurssiviisauden tiekartan, joka tähtää päästöttömyyteen, jätteettömyyteen ja kestävään luonnonvarojen kulutukseen vuonna 2040.
Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta
Asiakkuuksien ja palvelujen hallinta-painopistealueen tavoitteena on asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelujen kustannustehokas järjestäminen uudistamalla kaupungin toimintatapoja ja hyödyntämällä digitalisaation ja sen tuottaman datan mahdollisuuksia.
•Asiakastietojen hallinnan kehittäminen: Yhtenäistämme asiakas- ja toimijatietojen käsittelytavat kaupunkitasolla tietosuojavaatimukset huomioiden ja otamme käyttöön niitä tukevan tieto-järjestelmäratkaisun. Tunnistamme keskeiset asiakassegmentit, joille on mahdollista määrittää palvelukokonaisuuksia.
•Palvelujen hallinnan kehittäminen: Jatkamme palvelujen tuotteistusta. Otamme lisäksi käyttöön tuotetiedon hallintaa tukevan tietojärjestelmäratkaisun. Kehitämme kustannuslaskentaa niin, että kykenemme kohdistamaan palvelujen tuotantokustannukset tuoterakenteille ja sitä kautta parantamaan palvelutuotannon johtamista. Otamme käyttöön tuoteportfolion hallinta-mallin, jonka kautta kykenemme seuraamaan palvelujen käyttöä ja kannattavuutta niiden koko elinkaaren ajan.
•Toimitusketjujen hallinta: Luomme konseptin palvelujen toimitusketjujen hallintaan. Tämä mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemien palvelujen ennakoinnin ja palvelujen järjestämisen siten, että kustannusvaikuttavuus on parhaalla tasolla.
•Asiakasohjauksen kehittäminen: Luomme ja otamme käyttöön yhteisen kaupunkitason toimintamallin asiakasohjaukseen. Toimintamalli perustuu käytettävissä olevan tiedon laajamittaiseen hyödyntämiseen.
Turvallisuus
Turvallisuus-painopistealueen tavoitteena on kasvattaa turvallisuuden tilannetietoisuutta paremman tiedonhallinnan ja data-analytiikan keinoin sekä tehostaa sitä kautta viranomaisyhteistyötä. Erityisen huomion kohteena on yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisen infra-struktuurin suojaaminen kyberrikollisuudelta.
•Turvallisuuden tilannekuva: Suunnittelemme ja toteutamme turvallisuuden tilannekuvajärjestelmän, joka tarjoaa kaupungin, pelastuslaitoksen ja poliisin johdolle näkymän kaupungin tur-vallisuustilanteesta. Myös kaupungin asukkaille voidaan julkaista näkymä soveltuvin tiedoin. Ensimmäisessä vaiheessa koostamme tietoa ensisijaisesti julkisista tietolähteistä.
•Kaupunkilaisten osallisuus: Luomme kaupunkilaisille kanavan turvallisuusasioihin vaikuttamiseen ja viestimiseen esimerkiksi kaupungin palautepalvelun kautta. Määritämme ja otamme käyttöön prosessin palautteen käsittelemiseksi.
•Turvallisuuteen liittyvän data-analytiikan kehittäminen: Kokeilemme erilaisia menetelmiä, joiden tavoitteena on löytää laajoista tietomassoista turvallisuuden kannalta merkityksellisiä havaintoja. Teemme kokeilut yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa.
•Kyberturvallisuuden kasvattaminen: Tunnistamme ja luokittelemme kriittisen kaupunki-infrastruktuurin ja sen toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät. Luomme tunnistetuille tietojärjestelmille tavanomaista korkeamman turvallisuusluokituksen edellyttämät hallinnolliset tietoturvakäytännöt. Toteutamme tietoturvakäytäntöjen mukaiset muutokset tietoliikenne-verkkoihin ja otamme käyttöön tietoturvan valvontapalvelun, joka mahdollistaa nykyistä paremman kyvyn vastata kaupungin kohtaamiin kyberuhkiin.
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkisuunnittelu-painopistealueen tavoitteena on kehittää ja automatisoida kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakennuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä prosesseja ja luoda niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja.
•Ennakoiva kaupunkisuunnittelu: Luomme kaupunkiympäristön kehittämistä tukevan tiedolla johtamisen toimintamallin, jonka keskiössä on väestönkehitykseen pohjautuva palvelutarpeiden ennakointi. Lisäksi määritämme ja otamme käyttöön indikaattorit, joilla voidaan seurata alueiden profiloitumista ja tunnistaa keinoja vaikuttaa eriytymiskehitykseen.
•Digitaalinen kaupunkimalli: Kuvaamme prosessit digitaalisen kaupunkimallin hallinnalle. Ulotamme kaupunkimallin myös maanalaiseen kaupunki-infrastruktuuriin ja kokeilemme uusia tapoja kerätä tietoa infrastruktuurin tilasta.
•Älykäs rakentaminen: Laadimme mallin kaupungin omistaman korjausvajeen arviointiin hyödyntäen käytettävissä olevaa tietoa. Luomme tietomalliin perustuvan tavan seurata ja arvioi-da toteutuneiden rakennusprojektien ja suunnitelmien vastaavuutta. Päivitämme kaupungin rakennuttamisohjeet soveltuvin osin niin että niissä huomioidaan riittävästi ympäristöystävällisen ja älykkään rakentamisen sekä tietoliikenteen vaatimukset.
Liikenne ja liikkuminen
Liikenne ja liikkuminen-painopistealueen tavoitteena on kuvata tulevaisuuden älykäs, eri liikennemuotoja yhdistävä, liikenne- ja liikkumisjärjestelmä sekä kasvattaa käytännön toteutuksiin liittyvää osaamista ja ymmärrystä innovatiivisten kokeilujen kautta.
•Tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä: Luomme vision tulevaisuuden liikenne- ja liikkumisjärjestelmästä, joka tukee kaupungin ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamista sekä vastaa yhteiskunnassa tapahtuviin teknologisiin ja elämäntapoihin liittyviin muutoksiin. Laadimme suunnitelman vision toteuttamiseksi.
•Älykäs sähköinen joukkoliikenne: Kehitämme edelleen bussien maksujärjestelmiä ja kytkemme ne tiiviimmin asiakkuuksien hallintaan. Kokeilemme robottibussia valitulla kaupunki-alueella. Otamme käyttöön bussien liikennevaloetuusjärjestelmän.
•Citylogistiikan uudet ratkaisut: Kehitämme yhdessä logistiikka-alan yritysten kanssa ympäristöä säästäviä, viihtyvyyttä lisääviä ja kustannustehokkaita logistiikkaratkaisuja, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia liiketoimintamalleja.
•Pysäköintipalvelujen uudistaminen: Luomme uuden toimintamallin ja sitä tukevan digitaalisen alustan, joka tuo julkis- ja yksityisomisteiset pysäköintipalvelut yhtenäisellä tavalla kaupunki-laisten ulottuville. Helpotamme pysäköintipaikan löytämistä digitaalisten sovellusten avulla ja vähennämme samalla parkkipaikan etsimisestä aiheutuvaa turhaa ympäristöä kuormittavaa ajamista.
•CIVITAS ECCENTRIC: Olemme ainoana suomalaisena kaupunkina mukana liikkumisen edelläkävijäkaupunkien CIVITAS-verkostossa. Osana ECCENTRIC-hanketta kehitämme sähköistä liikennettä, autojen ja pyörien yhteiskäyttöä sekä liikkuminen palveluna -mallia. Edistämme hankkeella ympäristöystävällisten liikennevälineiden ja joukkoliikenteen käyttöä muun muassa kehittämällä digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat paikallisten palveluiden liittämisen osaksi liikenteen ja liikkumisen palvelutarjontaa.
Syrjäytymisen ehkäiseminen
Syrjäytymisen ehkäiseminen-painopistealueen tavoitteena on tukea erityisesti 15–29 -vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä hyödyntäen laaja-alaisesti kohderyhmään ja asuinalueisiin liittyviä mittareita, data-analytiikkaa ja tutkimustuloksia. Lisäksi suunnittelemme ja toteutamme syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä erikseen valituille asuinalueille.
•Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit: Kuvaamme jo käytössä olevat toimintamallit syrjäytymisen ehkäisemisessä ja luomme seuranta- ja arviointimalleja niiden hyötyjen mittaamiseen. Hyödynnämme aihealueesta tehtyjä tutkimuksia toimintamalliemme kehittämisessä.
•Toimenpide-ehdotukset ja pilotointi: Laadimme toimenpide-ehdotukset syrjäytymisen ehkäisemisen tehostamiseksi yhdistämällä tutkimustuloksia ja muita tietolähteitä henkilöstön ja sidosryhmien asiantuntemukseen sekä nuorten ja asuinalueiden asukkaiden omiin näkemyksiin. Kokeilemme uusia toimintamalleja ja arvioimme niiden vaikutuksia. Arvioinnin ja kokeilujen keskiössä ovat vaikutukset tunnistettuihin syrjäytymisen riskitekijöihin kuten työttömyys, heikko koulutus, harrastusten puute, mielenterveysongelmat sekä yksinäisyys ja kiusaaminen. Lisäksi paneudumme ajankohtaiseen digisyrjäytymisen ehkäisemiseen.
•Alueelliseen eriytymiskehitykseen vaikuttaminen: Yhdistämme aluekohtaisia profiilitietoja muihin käytettävissä oleviin tietoaineistoihin riskitekijöiden tunnistamisessa.
Painopistealueille yhteiset kyvykkyydet
Painopistealueilla tehtävä työ kasvattaa kaupungin hallinnassa olevan tietovarannon kokoa ja tuottaa useita yhteiskehittämiseen soveltuvia alustoja. Tietoon perustuvan johtamisen kehittäminen sekä toimiminen alustatalouden edelläkävijänä ovat molemmat kaupungin strategisia tavoitteita.
Edistämme Smart and Wise Turku-kärkihankkeessa tiedon horisontaalista integraatiota yli organisaatio- ja tietojärjestelmärajojen luomalla yhteisiä toimintatapoja ja toteuttamalla digitaalisen tietoalustan datan toimitusketjun hallintaan. Syksyllä 2017 käynnistynyt yhteistyö Turun yliopiston kanssa on tässä keskeisellä sijalla.
Luomme lisäksi toimintamallin kaupungin tarjoamien alustojen hyödyntämiselle ja hyödyntämiseen perustuvalle arvonluonnille. Kaupunki haluaa toimia datan hyödyntämiseen perustu-van digitaalisen alustatalouden kansainvälisessä kärjessä.
Alustatalouden toimintamalli
Alustat voivat olla fyysisiä, digitaalisia tai palvelujen muodostamia ympäristöjä, joissa kaupunki ja sen toimijat voivat yhdessä ratkoa erilaisia kaupungin toimintaan liittyviä ongelmia ja samalla edistää uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan syntymistä.
Alustojen varaan on mahdollista muodostaa arvoverkostoja ja ekosysteemejä, jotka hyödyntävät Turun alueen huippuosaamista ja tutkimustoimintaa. Arvoverkostot ja ekosysteemit eivät kuitenkaan synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia.
Alustatalouden edistämiseksi kuvaamme ja otamme käyttöön Turku PDSP-toimintamallin, joka kertoo
•minkälaisia alustoja kaupunki tarjoaa,
•minkälaiset toimijat alustoja voivat hyödyntää ja millä pelisäännöillä
•miten arvonmuodostus tapahtuu eri toimijoiden näkökulmasta,
•miten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edistetään ja tuetaan,
•mitkä ovat kaupungin ja muiden toimijoiden roolit ja vastuut,
•miten kaupunki organisoi ja rahoittaa alustoihin liittyvät palvelut ja tuen.
Turku PDSP-toimintamallin muodostamisessa ja toteuttamisessa hyödynnämme kaupungin elinkeinoyhtiö Turku Science Park Oy:n osaamista ja verkostoja.
Tiedon hyödyntäminen ja tietoalusta
Digitalisaation myötä syntyvän datan voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan tulevaisuuden älykkään kaupungin tärkein hyödyke. Sen avulla ohjataan ja parannetaan kaupungin tarjoamia palveluita, ratkaistaan päätöksentekoon liittyviä ongelmia ja luodaan uutta liiketoimintaa.
Kaupunki omistaa ainutlaatuista Turun seutua koskevaa dataa kaikilta elämän osa-alueilta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä dataa uusien ongelmien ratkaisuun kykenemme moninkertaistamaan kaupungin tieto-omaisuuden tuottaman arvon. Smart and Wise Turku-kärkihankkeen tärkeänä tavoitteena on täten edistää datan kiertotaloutta.
Datan kiertotalouden edistämiseksi perustamme Turku Data Officen (TDO), joka vastaa tiedon keräämisen, jalostamisen ja jakelun edellyttämän digitaalisen alustan kehittämisestä ja ylläpidosta sekä kumppani- ja yhteistyöverkostojen muodostamisesta. Datan kiertotalouden digitaalinen alusta tarjoaa standardoituja palveluja, joiden kautta ihmiset, organisaatiot ja lait-teet kykenevät vaihtamaan ja hyödyntämään dataa. Jalostamalla dataa yhteistyössä kumppaniemme kanssa lisäämme yhteistä ymmärrystämme asioiden ja ilmiöiden taustalla olevista mekanismeista. Samalla kykenemme tuottamaan arvokasta informaatiota päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi.
TDO hallinnoi lisäksi kaupungin tieto-omaisuutta, huolehtii sen arvon kasvattamisesta ja tarjoaa kaupungin johdon tarvitsemia tiedolla johtamisen palveluita. TDO:n perustamisesta tehdään kevään 2018 aikana erillinen suunnitelma, josta päättää kaupunginjohtaja. Suunnitelma sisältää arvion TDO:n toiminnan organisoinnista, kustannuksista ja tietoalustan vaatimista investoinneista.
Hankkeen etenemisen seuranta ja arviointi
Hankkeesta raportoidaan vuosittain kaupungin talousarvioprosessin yhteydessä kaupungin-hallitukselle. Raportoinnissa käydään läpi raportointijaksolla aikaan saadut tuotokset sekä esitetään toimintasuunnitelma seuraavalle jaksolle.
Raportoinnin perustana tulee olemaan mittarit, jotka jakautuvat kahteen osioon:
•hankkeen etenemistä kuvaavat mittarit,
•tuotosten vaikuttavuutta kuvaavat mittarit.
Mittareilla pyritään mahdollisimman hyvin kuvaamaan, miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu. Etenemisen mittarit kertovat onko hanke edennyt hankesuunnitelman mukaisesti ja mitä tuotoksia hankkeeseen käytetyillä resursseilla on saatu aikaan. Vaikuttavuusmittarit taas kertovat mikä merkitys tuotoksilla on ollut kaupungin asukkaille, asiakkaille ja sidosryhmille sekä kaupungin omalle toiminnalle.
Hankkeen tavoitteita ja mittareita voidaan vuosittaisen tarkastelun yhteydessä muuttaa, mikäli toimintaympäristön muutokset tai muut perustellut syyt sitä edellyttävät.
Smart and Wise Turku-kärkihankkeelle tehdään vuosittain toimintasuunnitelma, joka huomioidaan kaupungin talousarviossa. Kaupunginhallitus hyväksyy toimintasuunnitelman kaupunginjohtajan esityksestä.
Hankkeen tavoitteet mittareineen kirjataan konsernihallinnon ja toimialojen strategisiin sopimuksiin.
Hankkeen toteutusmalli
Smart and Wise Turku-kärkihanketta toteutetaan laaja-alaisella avoimella yhteistyöllä kaupungin ja sen sidosryhmien kesken. Kaikilla hankkeen osa-alueilla suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osallisuus.
Hankkeen sisällöllisestä ohjauksesta vastaavat kaupungin johtoryhmään kuuluvat painopiste-alueiden ja yhteisten kyvykkyyksien omistajat. Hankkeella on lisäksi ohjausryhmä, johon kuuluvat henkilöt edustavat hankkeen menestykselle keskeistä kansallista ja kansainvälistä huippuasiantuntemusta. Ohjausryhmä nimetään kevään 2018 aikana ja sen kokoonpanosta päättää kaupunginjohtaja.
Kärkihanke resursoidaan lähtökohtaisesti kaupungin sisäisin järjestelyin. Niihin tehtäviin, joihin ei löydy riittävää osaamista kaupungin sisältä, voidaan palkata asiantuntemusta ulkoisella haulla tai hankkia palveluna. Tarvittava henkilöstömäärä tarkennetaan osana normaalia kaupungin toiminnan ja talouden vuosisuunnittelua. Hankkeen resursoinnista ja organisoinnista päättää kaupunginjohtaja strategia- ja kehittämisjohtajan esityksestä.
Hankkeen rahoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ulkoisia rahoituslähteitä.