Asiantuntijalääkäri Jane Marttila ja controller Pekka Paatonen 16.4.2018:

Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin talousarviota valmisteltaessa jäsenkunnille ja Turun yliopistolle on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Sairaanhoitopiiri pyytää esityksiä 25.4.2018 mennessä, jotta niitä voitaisiin käyttää 27.4.2018 järjestettävässä jäsenkunnille suunnatussa kuntaneuvottelutilaisuudessa.

Liite 1                                  Jäsenkunnille lausuntopyyntö

Sairaanhoitopiirin nykyinen strategiakausi päättyy kuluvan vuoden loppuun. Uusi strategia vuosille 2019 - 2020 tulee kunnille lausuttavaksi myöhemmin keväällä.

Sairaanhoitopiiri toteaa jäsenkunnille lähettämässään esitysten pyyntökirjeessään, että palvelujen käyttö on edelleen kasvanut voimakkaammin kuin mitä väestön ikä ja sairastuvuus edellyttävät. Jotta kuntien kustannusrasitus ei kasvaisi samassa mittakaavassa, sairaanhoitopiiri hakee edelleen tuottavuuskehitystä ja tuloja myös jäsenkuntien ulkopuolelta. Sairaanhoitopiiri katsoo että maakunnan sisäisten palveluprosessien kehittäminen on välttämätöntä. Maakunnan sote-valmistelu antaa kehikon maakunnan yhteisten toimintamallien kehittämiselle, mutta sairaanhoitopiirin mukaan myös tätä nopeampi kahdenvälinen kehittäminen olisi mahdollista.

Strategiapäivitykseen liittyen sairaanhoitopiiri on listannut teemoja, joihin toivoo omistajakuntien arviota.

Teemoihin liittyen yleisenä kommenttina voisi sanoa että alla olevia teemoja edistetään osaltaan myös sote-työryhmissä mikä tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Alla vastauksia eri teemoihin koottuna eri palvelualueilta ja tulosyksiköiltä.

1)Sairaanhoitopiiri toivoo vahvempaa yhteistyötä kuntien ja Turun erikoissairaanhoidon kanssa. Vahvemman yhteistyön kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi sairaanhoitopiiri toivoo kunnilta keinoja ja tavoitteita yhteistyöhön jo ennen sote-uudistusta.

Turun erikoissairaanhoidon osalta kannatamme yhteistyön syventämistä. Konkreettisia ehdotuksia yhteistyön toteuttamiseksi terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä voisivat olla esim. erikoislääkärien vastaanotot terveysasemilla (seuraava kohta).

Lisäksi kannatettavia olisivat koulutustyyppiset konsultaatiotilaisuudet, joissa terveyskeskuslääkärit voisivat esittää omia potilastapauksiaan erikoislääkärille. Tällainen toimintamalli voisi edistää myös V-S shpn ja Turun omien erikoisalojen yhteistyötä.

2)Sairaanhoitopiiri kertoo tarjoavansa laajat erikoisalojen konsultaatiopalvelut omissa toimipisteissään ja kysyy että tulisiko vastaanottopalveluja tarjota myös terveyskeskuksissa ja jos kyllä, niin mitä ja missä?

Turussa erityinen tarve on vahvempaan yhteistyöhön psykiatrian kanssa. Välimuotoisten psykiatristen palveluiden saatavuus on huonontunut. Samanaikaisesti psykiatristen palveluiden kysyntä on lisääntynyt. Muita erikoisaloja, joiden vastaanottopalveluja kannattaisi tarjota terveyskeskuksessa, ovat mm. geriatria, fysiatria, kirurgia, sisätaudit ja neurologia.

3)Sairaanhoitopiiri kysyy mikä rooli sillä tulisi olla hoitoketjujen kehittämisessä ja hallinnassa. Riittävätkö nykyiset resurssit?

Sairaanhoitopiirin erityisasiantuntemusta tulisi olla yhteistyönä tai konsultaatioina käytettävissä myös perus- ja ehkäisevän terveydenhuollon hoitoketjujen kehittämisessä. Olennaista tässä työssä on riittävä molemmin puolinen toisen osapuolen toiminnan tuntemus, joka kattaa myös rajapinnoilla olevat sosiaalihuollon palvelut.

Hoitoketjujen suunnittelun hallinta tulee toteuttaa yhdessä sote-suunnittelun kanssa.

Konkreettinen ehdotus hoitoketjuyhteistyöstä: Suoria kotiutuksia Tyksistä tulisi edelleen lisätä, sillä ikääntyneen asiakkaan kannalta hoitojakson epätarkoituksenmukainen pitkittyminen heikentää ennustetta toimintakyvyn palautumisesta. Tarvittaessa ikäihmisen kotiutumisen tueksi voidaan järjestää intensiivistä kotihoitoa ja asiakastarpeen niin vaatiessa myös kotisairaalapalveluita. Hoitoketjun sujuvoittamiseksi tulisi perustaa sairaanhoitopiirin ja hyvinvointitoimialan yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä olisi yhdessä miettiä toimintatapoja joilla kotiutukset suoraan sairaanhoitopiirin sairaalasta ja päivystyksestä onnistuisivat sujuvasti ja potilasturvallisesti.

4)VSSHP:n hoitoon pääsyn mediaani oli vuoden 2017 lopussa sairaanhoitopiirien pienin ollen 29 vrk. Sairaanhoitopiiri kysyy tulisiko tavoitella vielä nopeampaa hoitoon pääsyä?

On tarkoituksenmukaista tavoitella mahdollisimman nopeaa hoitoon pääsyä. Tämä tulee kuitenkin tehdä siten, että nykyiset kustannukset eivät nouse.

5)Sairaanhoitopiiri on kehittänyt hallinnoimansa tietovarannon hyödyntämistä mm. tutkimuksessa ja hoitojen vaikuttavuuden analyyseissä kehittääkseen hoitomenetelmiä ja hoitoketjuja. Sairaanhoitopiiri kysyy tulisiko sairaanhoitopiirin panostaa nykyistä enemmän tietovarantojen kehittämiseen ja potilastiedon hyödyntämiseen? Näkevätkö kunnat tarkoituksenmukaisena luovuttaa kuntien hallussa olevat potilas- ja asiakastiedot edellä mainitussa tarkoituksessa VSSHP:n tietoaltaaseen niin pian kuin se lainsäädännön puolesta on mahdollista? Miten tällaista kehittämistyötä tulisi rahoittaa?

Ehdotus/lausuntopyyntö on tehty nykyisten organisaatioiden pohjalta. Turun mielestä asiaa tulisi tarkastella tulevan maakunnan näkökulmasta.

Tietoaltaan käyttötarkoitus tulee määritellä tarvittavan tietosisällön tunnistamiseksi.

Tietoaltaan hallintamallit tulee kuvata ennen kuin kunnat voivat ottaa asiaan kantaa.

Rahoitus tulee kytkeä sote-valmisteluun.

6)EPLL:llä on järjestämissuunnitelman mukaisesti neljä päivystyksen toimipistettä joista Turun ja Salon pisteet ovat auki 24/7 ja Loimaa ja Vakka-Suomi ovat auki 8-22. Kysytään kuntien näkemystä jatkosta.

Turku on tyytyväinen nykyiseen käytäntöön.

7)Kysytään kuntien mielipidettä siihen, että EPLL ottaisi vetovastuun päivystysapu puhelinnumeroon 116117 liittyvästä toiminnan suunnittelusta yhteistyössä kuntien kanssa.

Turku kannattaa suunnitelmaa. Päivystysapu puhelinnumerosta 116 117 on asia, jossa kannattaisi edetä nopeasti. Se vaatii kuitenkin paljon prosessien suunnittelua myös alueen terveyskeskuksilta, joten vahva yhteistyö päivystyksen ja kuntien välillä on keskeinen asia toteutuksen onnistumisen kannalta.

Sairaanhoitopiirin voimassa oleva taloussuunnitelma vuodelle 2019 perustuu nollatulokseen. Toimintamenoissa palkkakustannuksia nostaa 1 % lomarahaleikkauksen päättyminen ja 1,5% työehtosopimusten muutokset. Kokonaisuutena sairaanhoitopiiri arvio toimintakulujen kasvavan 2,7 %. Hoidon tarve ja potilasmäärien kehitys on ollut voimakasta, selvästi yli 2 % vuosittain ja taloussuunnitelma sisältää 1,2 % tuottavuuden parantamisvaateen. Viimevuoden 2,0 milj. euroa ylijäämäinen tulos keventää maksurasituksen kasvua ja vuoden 2019 talousarvio voidaan laatia 1,0 milj. euroa alijäämäiseksi. Tästä huolimatta sairaanhoitopiiri arvio, että jäsenkuntien maksurasituksen kasvu on 2,8 %.

Yllä olevassa taulukossa on esitetty hyvinvointitoimialan oman toiminnan nettomenojen vuotuista kasvua verrattuna Turun sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvuun. Taulukon oikeanpuolimaisimmassa sarakkeessa on oikaistu Turun psykiatrian liikkeenluovutuksen vaikutus. Tällöin Turun sairaanhoitopiirin maksuosuuden vuotuinen kasvu tarkasteltavalla aikajaksolla 2013 - 2017 on ollut 2,6 %.

Turun sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu on ollut liian voimakas Turun kantokykyyn nähden. Voimassa olevan kehysluvun sisällä erikoissairaanhoidon kasvua ei voi rahoittaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taseessa 31.12.2017 kumulatiivinen ylijäämä oli 6,4 M€. Vuoden 2018 talousarvio on kuitenkin laadittu jo 4,4 M€ alijäämäiseksi. Turun kaupunki katsoo, että taseessa edelleen oleva 2,0 M€:n ylijäämä tulee purkaa jo vuoden 2018 tilinpäätöksessä hintojen alennuksena. Liikkumavaraa hintojen alennuksiin tulee myös Turun psykiatrian liikkeenluovutuksesta, joka tapahtui 1.5.2017. Liikkeenluovutuksen tulisi näkyä toiminnan tehostumisena ja sitä kautta Turun maksurasituksen korotuspaineiden hillitsemisenä.

Turun kaupunki katsoo, että talousarvion valmistelun pohjana tulee olla nolla-tuloksen budjetointi vuodelle 2019. Pitkäaikaisten lainojen määrä 31.12.2017 oli 184,2 M€ (200,6 M€ 31.12.2016). Omavaraisuusaste säilyi vuoden 2016 tasolla ollen nyt 33,0 % (31.12.2016 33,3 %). Kuitenkin alle 50 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää korkeintaan tyydyttävänä, kun suunnittelukaudella on erittäin laaja T3-sairaalan vajaan 200 M€:n investointi menossa ja sen jälkeen 2020-luvulla psykiatrian sairaalarakentamisen tarve. Raskas investointiohjelma heijastuu väistämättä myös palvelujen hintoihin ja sitä kautta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Toisaalta kun investoinnit rahoitetaan pääosin leasingrahoituksella eikä suoraan omaan taseeseen, niiden vaikutus ajoittuu pitemmälle ajanjaksolle.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 16.4.2018:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna 2019.