Turun hallinto-oikeus

Sairashuoneenkatu 2-4

PL 32

20101 Turku

00374/18/4103

Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle asemakaavanmuutoksesta ”Turku Energia” tehdystä valituksesta

Kaupunkikehitysryhmä, johtava asiantuntija Satu Lehto 3.4.2018:

Turun kaupunki palauttaa lähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja ilmoittaa lausuntonaan Turku Energian asemakaavamuutoksesta tehtyyn valitukseen (01382/17/4103) seuraavaa:

Nykytilanne kaava-alueella

Kaava-alueella sijaitsee Turku Energian voimala-, sähkönsiirto- ja urakointiosastot, joista osa on jo poistunut käytöstä. Voimalarakennukset, ja varsinkin voimalan savupiippu ovat näkyvä maamerkki. Piipussa on italialaisen Mario Merzin vuonna 1994 suunnittelema neonvaloteos Fibonacci Sequence 1–55. Alueella sijaitsevat vanhat raitiovaunuhallit toimivat varastoina. Lisäksi alueella sijaitsee retkipaja sekä nuorten työpajat. Kaavateknisistä syistä osa Amiraalistonkadun ja Linnankadun katualueista on myös liitetty muutosalueeseen. Alueen pinta-ala on 2,85 ha.

Asemakaavanmuutoksen kuvaus

Alue muuttuu asemakaavanmuutoksen myötä pääosin asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi AL-1. Uudisrakennusten rakennusalat on sijoitettu pääosin kadun varsille, ja osittain myös korttelin keskelle. Kortteliin on rakennettava pihakansi, jonka alle tulee sijoittaa autopaikat ja muut varastotilat. Ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen Linnankadun varrelle tulee sijoittaa liiketiloja. Kortteliin saa sijoittaa myös päiväkodin ja muita lähipalveluita sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuustilaa sekä varavoimalan. Vanhojen voimalarakennusten uudesta käyttötarkoituksesta riippuen uusia asukkaita voi alueelle muuttaa n. 450–600.

AL-1 -korttelialueella suojellaan useita arvokkaita rakennuksia. Linnankadun varrella oleva voimalakokonaisuus säilyy, lisäksi suojellaan raitiovaunuhallit kokonaisuudessaan. Rakennusten uudiskäyttö mahdollistetaan sallimalla uusien välipohjien rakentaminen sekä teollisuushistorialliseen tyyliin ja mittakaavaan sovittaen uusia ikkunoita ja parvekkeita. Suojellun kattilahuoneen päälle saa rakentaa näköalaravintolan tai kahvilan ja Linnankadun varteen suojeltavan turbiinihallin päälle kaksikerroksisen uudisrakennuksen.

AL-1 -korttelialueen Stedingkinkadun varren rakennusalojen rakennusten kattopinta-alat tulee toteuttaa viherkattoina. Muihin AL-1 -korttelialueen rakennuksiin viherkattoa suositellaan.

Suojeltavien rakennusten sekä pihanpuoleisten uudisrakennusten autopaikat sijoitetaan LPA-1 -alueelle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Pysäköintitalon korkeus saa olla enintään viereisen sähköaseman korkuinen (+21.9). Kattopinta tulee toteuttaa viherkattona.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET-1) saa kaavamääräyksen mukaan sijoittaa sähköaseman ja siihen liittyvät muuntajat ja laitteet sekä AL-1 -korttelialueen vieraspysäköintipaikkoja.

Katualueisiin tehdään kaavateknisiä tarkistuksia.

Linnankadun varren rakennusalojen ulkoseinille, ikkunoille ja muille rakenteille on osoitettu ääneneristävyysvaatimukset (28–32 dBA) liikennemelua vastaan, mikäli rakennuksiin sijoitetaan asuntoja.

Sähkömuuntamojen ja varavoimalan melu- ja tärinä tulee rakenteellisesti vaimentaa ja estää. ET-1 korttelialuetta koskevan kaavamääräyksen mukaan rakennuslupavaiheessa on varmistettava riittävä melu- ja tärinäsuojaus huomioiden viereen sijoittuva asuminen. Riittävästä melu- ja tärinäsuojauksesta on varmistuttava myös AL-1 -korttelialueella, mikäli entiseen kattilahalliin sijoitetaan asuin- tai muita melulle tai tärinälle herkkiä toimintoja.

Yleismääräyksen mukaan alueen pilaantuneeseen maaperään tulee soveltaa riskienhallintatoimenpiteitä tai maaperän kunnostustoimenpiteitä kohteen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa.

Valitusperusteet

Valituskirjelmän mukaan asemakaavan liikenteeseen ja turvallisuuteen liittyvät selvitykset ovat puutteelliset. Myös kaavamääräykset ovat puutteelliset rakentamisen määrän, korkeusasemien ja leikkipaikkojen osalta. Lisärakentaminen ei ole valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) mukaista eikä rakennussuojelu ole riittävää. Asemakaava aiheuttaa myös haittaa naapurikiinteistöjen omistajille eikä se kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti, koska niillä ei ole mahdollista yhtä tehokas uudis- ja täydennysrakentaminen.

Selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä muun ohella suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n mukaan katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Liikennemäärät lisääntyvät Amiraalistonkadulla, Fleminginkadulla ja Stedinginkadulla nykytilanteeseen verrattuna niin kuin uudisrakennuskohteen ympäristössä yleensäkin. Samanaikaisesti kuitenkin työkoneiden ja raskaan kaluston liikenne lähikaduilla vähenee, kun Turku Energian urakointiin ja huoltoon liittyvä liikenne poistuu. Näin ollen liikennemäärien lisäys ei ole niin merkittävä, että sitä olisi tullut erikseen selvittää.

Lisäksi on tunnistettu, että Linnankadun liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus edellyttävät, että tonttiliittymät tulee sijoittaa Stedingkinkadun ja Amiraalistonkadun puolelle. Kellariin ajon liittymäkohtaa suunniteltaessa on huomioitava, ettei jono ylety Linnankadulle asti. Tämä on mahdollista ottaa huomioon jatkosuunnittelussa, joten tonttiliittymien tarkkaa kohtaa ei ole ollut tarpeen määrittää kaavassa. Suunnitteluohjeeksi riittää kaavassa osoitettu liittymäkielto Linnankadulta ja Stedinginkadun alkupäästä.

Kaavan valmistelussa on tunnistettu kaava-alueen ympäristössä olevien puutalokiinteistöjen kadunvarsipysäköinnin tarpeet. Kadunvarsipysäköintiä on pyritty säästämään mahdollisimman paljon myös hyväksytyssä, ei vielä toteutetussa Amiraalistonkadun katu- ja liikennesuunnitelmissa, jotka pohjautuvat Linnafältin asemakaavaan. Amiraalistonkadun suunnitelmia joudutaan todennäköisesti tarkistamaan lähinnä Turku Energian korttelin tonttiliittymien osalta mutta muutos hyväksyttyihin suunnitelmiin on pieni ja tonttiliittymän paikasta riippuen muutama pysäköintipaikka voi myös tulla lisää. Myös Stedinginkadun nykytilanne tilanne joudutaan mahdollisesti arvioimaan uudelleen tonttiliittymien tarkennuttua. Kaava-alueen uudisrakentamisen ja käyttötarkoituksen muutosten edellyttämät autopaikat toteutetaan korttelialueella.

Myös Linnankadun liikenteen aiheuttama liikennemelu on tunnistettu. Kaavassa on siihen liittyen tarpeelliset kaavamääräykset, jotka koskevat Linnankadun varrelle rakennettavia asuinrakennuksia.

Suurimmat melunaiheuttajat alueella ovat liikenteen lisäksi Amiraalistonkadun puoleisen sähköaseman muuntajat sekä Linnankadun puoleisen rakennuksen varavoimala. Varavoimala tuottaa melun lisäksi myös runkomelua/värähtelyä, joka vaikuttaa vieressä oleviin rakennuksiin. Varavoimalan turvallisuus- ja huoltovaatimukset on selvitetty ja huomioitu kaavamääräyksin. Sisäpihan puolella on varattu alue varavoimalan huoltokäyttöön (pi-1). Alue tulee aidata umpimuurilla, joka toimii sirpalesuojana mahdollisen räjähdyksen sattuessa. Käytännössä räjähdyksen aiheuttama paineaalto suunnataan räjähdysluukkujen avulla (ikkunat/ovet) haluttuun suuntaan, muurin tehtävä on suojata lähistöllä olevat lasi- ja metallisirpaleilta.

Edellä esitetyn mukaisesti kaavan vaikutuksia on selvitetty tarpeellisessa määrin, jota on voitu arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä kaavan sisältövaatimusten täyttyminen.

Kaavamääräysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset).

Hyväksytyn asemakaavan kaavamääräykset eivät poikkea tavanomaisesta. Olennaista on, että asemakaavassa osoitetaan pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus. Uudisrakennusten osalta näin on tehtykin. Rakennusoikeutta ylittäen saa pihakannen alle rakentaa autojen ja polkupyörien säilytystilat, tekniset tilat jne. jotka ovat luonteeltaan pääkäyttötarkoitusta palvelevia aputiloja. Sen sijaan myymälä- ja liiketiloja eli pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa pihakannen tason alle rakentaa ainoastaan erikseen osoitetuilla rakennusoikeuksilla. Kaavamääräykset ovat näin ollen rakennusoikeuden osalta riittäviä.

Rakennusten korkeus voidaan asemakaavassa määritellä eri tavoin. ET-1 ja LPA-1 -korttelialueilla on osoitettu rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema (+21.9). Tämä on perusteltua, jotta kaavassa voidaan varmistaa uudisrakentamisen sopeutuminen Amiraalistonkadun vastakkaisen puolen olemassa olevaan rakentamiseen. Sen sijaan AL-1 korttelialueilla on rakennusten kerrosluvut selvyyden vuoksi esitetty pihakannen tasolta laskettuna. Myös rakennusten korkeuden osalta kaavamääräykset ovat riittäviä.

Suojelurakennusten osalta rakennusoikeutta ei ole tarpeen määritellä siltä osin kuin rakentaminen sijoittuu suojellun vaipan sisään. Kaavamääräyksin on jokaisen suojellun rakennuksen osalta erikseen todettu tarpeelliset reunaehdot rakentamiselle. Yksiselitteistä rakennusoikeutta on mahdotonta määrittää, sillä rakentaminen voidaan vaipan sisällä toteuttaa monella eri tavalla. Suunnittelua ei ole tarkoituksenmukaista kaavamääräyksin tarpeettomasti rajata. Siltä osin, kuin rakentamista sallitaan olemassa olevan suojellun rakennuksen vaipan ulkopuolella, on tästä erikseen maininta kaavamääräyksessä. Suojeltavan kattilahuoneen (sr-2) katolle sallitaan kaksitasoinen uudisosa, jonne saa rakennusoikeutta ylittäen rakentaa yleisölle avoimia ravintola-, kahvila- tms. tiloja sekä niiden aputiloja kahteen tasoon. Samalla kohdalla on jo tällä hetkellä mittava tekninen tila, jonka uudisosa korvaa. Linnankadun varrella olevan suojeltavan (sr-4) turbiinihallin päälle saa rakentaa asuntoja ja/tai toimistoja kahteen tasoon. Laajennuksen pääasialisena julkisivumateriaalina tulee käyttää lasia ja/tai lasipintaisia aurinkokeräimiä. Määräykset rajaavat sallittua uudisrakentamista riittävästi.

Edellä esitetyn mukaisesti Turku Energian asemakaavanmuutoksen kaavamääräykset ohjaavat riittävästi asemakaava-alueen rakentamista ja muuta käyttöä, kun otetaan huomioon kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetetut vaatimukset

Rakennussuojelun riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 1 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Lain 54 § 1 momentissa säädetään asemakaavan sisältövaatimuksista. Niiden mukaan muun ohella rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Museokeskus on arvioinut lausunnossa asemakaavaehdotusta oman toimivaltansa puitteissa ainoastaan suojelun näkökulmasta. Kaavoituksessa on kuitenkin kyse erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta, jolloin kaikkia tavoitteita ei pystytä aina täysimääräisesti huomioimaan. Lähtökohtana ei näin ollen voikaan olla museokeskuksen lausunnon täysimääräinen huomioiminen, sillä silloin muut asemakaavan sisältövaatimukset tai tavoitteet jäävät mahdollisesti huomioimatta. Huomionarvoista on, että lausunnossaan museokeskus on todennut, että suojelun raamit ovat pääosin linjassa museokeskuksen aiemmissa lausunnoissaan määrittämien tavoitteiden kanssa. Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että suunniteltu lisärakentaminen on sovitettu rakennettuun ympäristöön ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvot on asianmukaisesti lähtökohtana huomioitu. ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa myöskään rakennussuojelusta.

Asemakaavassa on suojeltu seitsemän rakennusta ja kaupunkikuvallisesti tärkeä voimalan savupiippu, joten sekä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvot että muut rakennetun ympäristön arvot on otettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla huomioon.

Haitta naapurikiinteistöille

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kaavan laatimisessa on kyse kokonaisharkinnasta, jossa punnitaan suunnitellun maankäytön etuja ja haittoja niin kaava-alueen kuin sen ympäristönkin osalta. Kaava-alueen käyttötarkoituksen muutos on tarpeen, sillä Turku Energia on osin jo siirtänyt toimintojaan muualle eikä aluetta enää kokonaan tarvita sen nykyiseen käyttöön. Alueen sijainti keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella ja rakentuvan Linnafältin kaava-alueen vieressä ovat hyviä lähtökohtia kaupunkikuvan ja -rakenteen eheyttämiseen ja vanhan varikkoalueen uudistamiseen. Kaava yhdistää tavoitteensa mukaisesti vanhojen voimalarakennusten innovatiivista uusiokäyttö uusien asuinrakennusten rakentamiseen.

Selvää on, että uusi käyttötarkoitus tuo muutoksia naapuruston elinympäristöön. Edellä kuvatun MRL 54 § 3 momenttia koskevien perustelujen mukaan vähäisen henkilöryhmän elinympäristö voi jossain määrin heikentyä, jos se asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen on perusteltua. Myös alueen rakentaminen aiheuttaa luonnollisesti häiriötä naapurustolle, mutta asemakaavan lainmukaisuuden arvioinnin kannalta sillä ei ole merkitystä.

Tonttiliittymien sijoittaminen Stedingkinkadun ja Amiraalistonkadun puolelle on välttämätöntä, sillä Linnakatu on leveä, vilkasliikenteinen pääkatu, jolle tonttiliittymiä ei voi rakentaa. Varsinkin Turun linnan suunnalta tulevat autot joutuisivat odottamaan vastaantulevaa liikennettä vasemmalle käännyttäessä. Lisääntyvän liikenteen vaikutusta ympäristöön vähentää se seikka, että työkoneiden ja raskaan kaluston liikenne lähikaduilla vähenee, kun Turku Energian urakointiin ja huoltoon liittyvä liikenne poistuu. Liikennemäärät eivät uudisrakentamisen myötä ole tavanomaisesta poikkeavia, kun otetaan huomioon kaava-alueen sijainti keskustan tuntumassa.

Uudisrakentamisesta naapurikiinteistölle aiheutuvaa varjotusta kesä- ja maaliskuussa on tutkittu eri kaavavaihtoehdoin (ks. kaavaselostus s. 25). Keskimmäinen vaihtoehto vastaa hyväksyttyä asemakaavanmuutosta. Hyväksytyn asemakaavan ja vaihtoehtona olleen sisäpihan matalampien pistetalojen välinen ero on naapurikortteleiden varjostuksen osalta vähäinen. Varjostus kohdistuu pääasiassa kaava-alueen uudisrakennuksiin. Kesäaikaan uudisrakentaminen ei varjosta naapurikiinteistöjä lainkaan.

Edellä esitetyn mukaisesti asemakaavanmuutokselle ei aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu

Asemakaavoituksen perusteisiin kuuluu Suomen perustuslain 6 §:n vaatimus ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä edellyttää kaavoituksessa, ettei eri kaava-alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Tämä periaate on kirjattu edellä mainittuun maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momenttiin.

Turku Energian kortteli on jo lähtökohtaisesti selkeästi erityyppinen kuin naapurikorttelit. Korttelin mittakaava on historiallisestikin ollut selkeästi isompi ja myös korttelin rakennukset ovat olleet selkeästi isompia kuin Amiraalistonkadun varrella olevat puutalot. Asemakaavan muutoksen mukainen täydennysrakentaminen noudattaa tätä historiallista mittakaavaa ja materiaalikirjoa.

AL-1 -korttelialueen kaavamääräyksen mukaan valtion korkotuella toteutettavien vuokra-asuntojen osalta edellytetään 20 % vähemmän autopaikkoja kuin muilta asunnoilta. Vastaava määräys on yleisesti käytössä myös mm. Helsingissä. Määräyksen tarkoituksena on tukea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa, joten sille on olemassa laissa edellytetty peruste.

Edellä esitetyn perusteella asemakaavanmuutos ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Yhteenveto

Edellä esitetyn perusteella Turun kaupunki katsoo, että Turku Energian asemakaavanmuutos täyttää laissa asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Myös kaavan valmistelu on ollut maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännösten mukaista. Edellytyksiä asemakaavan kumoamiselle ei ole, joten valitus tulee hylätä perusteettomana.

Katselmuksen toimittamista Turun kaupunki ei pidä välttämättömänä asian selvittämiseksi, sillä asian ratkaisemiseksi tarpeelliset seikat käyvät ilmi valmisteluaineistosta.

Lisäksi Turun kaupunki esittää näkemyksenään, että asemakaava on asuntorakentamisen kannalta merkittävä, joten se tulisi maankäyttö- ja rakennuslain 188 § 2 momentin mukaisesti käsitellä kiireellisenä. Arviota käsittelyajasta ei kuitenkaan ole tarpeen esittää.

Lisätietoja asiassa antaa johtava asiantuntija Satu Lehto, puh. 044 9074 064, satu.j.lehto@turku.fi.