Johtava kaupunginlakimies Laura Klami:

Asian tausta

Turun kaupunkia on kuultu esitutkinnassa asianomistajana tapahtumista, joissa muun muassa Turun kaupungin työntekijöiden on epäilty kavaltaneen Turun kaupungin pysäköintimaksutuloja.

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen pysäköintipalvelut oli vuosina 2012 - 2017 vastuullinen operatiivisesta toiminnasta, joka sisälsi pysäköintimittarien rahastuksen ja huollon. Rahastukseksi kutsutaan toimenpidettä, jossa henkilö tyhjentää pysäköintimittarin rahat. Turun kaupungin pysäköintipalveluissa työskenteli neljä henkilöä marraskuuhun 2017 saakka. Kahden työntekijän palvelussuhde purettiin pysäköintitulojen kavallusepäilyjen tultua ilmi. Kahta muuta henkilöä ei esitutkinnassa epäilty rikoksesta.

Ennen ajankohtaa 1.1.2012 pysäköintimittarien rahastusta ja huoltoa hoidettiin Turun kaupungin kunnallistekniikkaliikelaitoksen, kunnallistekniikan ja teknisten palveluiden organisaatiossa.

Rahastettavia pysäköintiautomaatteja Turun kaupungilla on ollut marraskuussa 2017 yhteensä noin 150 kappaletta.

Kiinteistöliikelaitoksen valvontayksikkö vastasi kokonaisuudesta, joka piti sisällään pysäköintipalveluiden lisäksi myös pysäköinnin valvonnan, ajoneuvojen siirrot sekä erilaisia lupa-asioita. Valvontayksikön hallinnollinen esimies oli valvontapäällikkö. Valvontayksikkö oli osa Infrapalvelut – tulosaluetta. Infrapalveluiden alaisuudessa oli valvontayksikön lisäksi ylläpitoyksikkö ja rakennuttamisyksikkö. Tulosalueen johtajalla oli kokonaisvastuu tulosalueen toiminnasta. Tulosalueen johdon vastuu pysäköintimittareiden rahankäsittelyyn liittyen oli sisäisen valvonnan järjestäminen. Valvontapäällikön esimiehenä toimi Infrapalvelut tulosalueen johtaja, joka on siirtynyt pois Turun kaupungin palveluksesta. Kiinteistötoimialan toimialajohtajalla oli kokonaisvastuu kiinteistöliikelaitoksen toiminnasta. Silloinen toimialajohtaja ei toimi tällä hetkellä vastaavissa tehtävissä eikä hänellä ole organisaatiovastuuta.

Tulosalueiden toimintaa tukevista prosesseista pysäköintimittareiden rahankäsittelyn kannalta olennaisessa roolissa oli kiinteistöliikelaitoksen taloushallinto. Taloushallinnon vastuulla oli pysäköintimittareihin liittyen tulojen tiliöinti ja täsmäyttäminen. Kiinteistöliikelaitoksella taloushallintoa johtaa kiinteistötalouspäällikkö, jolla on vastuu taloushallinnon toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta. Taloushallinto laatii myös raportit määräajoin kiinteistöliikelaitoksen johdolle ja konsernille.

Jäljempänä on kuvattu keskeiset toimenpiteet marraskuusta 2017 lukien:

1. Turun kaupungin sisäinen tarkastus
2. Ulkoinen auditointi
3. Rikostutkinta
4. Työnjohdolliset toimenpiteet ja johtopäätökset
5. Toimintojen kehittäminen

Sisäinen tarkastus

Turun kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti ”Kaupungin pysäköintitulojen rahastus ja tulojen tilitys” on valmistunut.

Rahankäsittelyprosessin johtamisessa ja operatiivisen toiminnan järjestämisessä sekä avainhallinnassa ja taloushallinnossa on ollut merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita.

Tarkastusraportissa todetaan muun ohella, että toiminnasta vastannut yksikkö aliarvioi pysäköintimaksujen ja niiden rahastusprosessin merkityksen, mistä syystä lippuautomaattien rahastamiseen liittyviä riskejä ei arvioitu perusteellisesti. Käteisen rahan käsittelyn valvontamekanismit olivat puutteelliset. Vastuut ja roolit olivat epäselvät ja toimintoja siirreltiin yksiköistä toiseen ilman selkeää esimiesvastuuta. Työparijärjestelyyn luotettiin valvontakeinona. Epäiltyä kavallusta ei havaittu. Sisäisen tarkastuksen kohde ja tavoitteet sekä tarkastushavainnot on kuvattu tämän selvityksen liitteenä 1 olevassa raportissa.

Ulkoinen auditointi

Ilmi tulleiden tapahtumien seurauksena Turun kaupunginjohtaja on antanut viranhaltijoille ohjeen ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Välittömänä toimenpiteenä on muun muassa tehty pysäköintitulojen rahankuljetuksen hankinta ulkoiselta palveluntuottajalta.  Tarvittavien toimenpiteiden sekä prosesseissa olleiden virheiden tai puutteiden selvittämiseksi Turun kaupunginjohtaja on lisäksi tilannut asiassa ulkoisen auditoinnin Loomis Suomi Oy:ltä, joka on vastannut rahakuljetuksesta Turun kaupungin ostopalvelutuottajana. Loomis Suomi Oy on laatinut prosessista raportin, jonka otsikko on ”Turun kaupungin pysäköintimittareiden rahankäsittelyprosessin arviointi”.

Auditointi on sisältänyt arvion prosessista, kriittisten tekijät käteisen rahan käsittelyn riskienhallinnassa, millä menettelyillä voidaan varmistaa riskitön ja kontrolloitu käteisen käsittely sekä riittävät kontrollit. Edelleen auditointi on sisältää kuvauksen ja vaatimukset toimintamallista, jossa kontrollien avulla luodaan väärinkäytökset paljastava toimintatapa sekä kuvaa pysäköintimittarien tyhjentämiseen liittyvän operatiivisen toiminnan vaatimukset, vastuut ja toiminnan auditointimenettelyt.

Rikostutkinta

Keskusrikospoliisin Länsi-Suomen yksikkö on tutkinut syksystä 2017 lähtien rikoskokonaisuutta, jossa Turun kaupungilla työskennelleiden henkilöiden epäillään varastaneen ja kavaltaneen pysäköintimittarien tuottoja. Esitutkinta aloitettiin toisen rikosasian yhteydessä ilmenneiden suurten käteisrahaerien johdosta.

Esitutkinnan perusteella epäillään, että kaksi Turun kaupungin palveluksessa ollutta henkilöä kavalsi työtehtäviensä aikana kolikoita pysäköintiautomaattien rahalippaista ja lukitusta keräysastiasta, johon lippaita päivän aikana tyhjennettiin. Tilitysten perusteella rahavaroja on tilitetty päivässä jopa tuhansia euroja liian vähän.

Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi epäiltynä on kolmas henkilö, joka on aiemmin työskennellyt Turun kaupungilla. Kaikkien edellä mainittujen henkilöiden työtehtäviin kuuluivat pysäköintiautomaattien tyhjennykset ja huollot. Henkilöitä epäillään muun muassa törkeistä kavalluksista ja törkeästä varkaudesta.

Rahavaroja epäillään kavalletun vuosina 2007–2017 noin 875 000 euroa. Rikollisen toiminnan epäillään kuitenkin alkaneen jo 1990-luvulla, jolloin todellinen rikosvahingon määrä saattaa olla tätä suurempi. Keskusrikospoliisi on hakenut epäiltyjen omaisuutta vakuustakavarikkoon rikosvahinkojen korvaamiseksi asianomistajalle. Lisäksi kiinniottojen yhteydessä lokakuussa 2017 poliisi löysi kotietsinnöillä muun muassa rahakoiraa käyttämällä suuria määriä kolikoita, jotka on takavarikoitu. Rikoshyötyä on jäljitetty yhdessä Varsinais-Suomen ulosottoviraston erityisperintäryhmän kanssa.

Esitutkinnassa on edellä mainittujen rikosten lisäksi tullut ilmi epäiltyjä törkeitä rahanpesu- ja kätkemisrikoksia, joista epäillään yhteensä seitsemää henkilöä. Henkilöiden epäillään häivyttäneen rikollisella toiminnalla saatujen käteisvarojen alkuperää tai piilotelleen anastettuja käteisvaroja. Poliisi on esitutkinnan aikana takavarikoinut käteistä rahaa osin myös näiden henkilöiden hallusta, ja kohdistanut heidän omaisuuteensa vakuustakavarikkoja rikoshyödyn takaisin saamiseksi.

Tutkinnan alkuvaiheessa poliisi otti kiinni yhteistyössä Lounais-Suomen poliisilaitoksen kanssa yhteensä seitsemän henkilöä, joista kolme oli tutkintavankeudessa asian selvittämiseksi. Poliisin antaman tiedon mukaan asia on siirtynyt maaliskuun alussa syyteharkintaan Länsi-Suomen syyttäjänvirastoon.

(Lähde: KRP:n tiedote)

Turun kaupungin näkemyksen mukaan esitutkintapöytäkirja sisältää tapahtumakulusta seikkaperäisen selvityksen, joka on saatu epäiltyjen ja todistajien kertomusten sekä muiden esitutkintapöytäkirjassa esitettyjen tutkintakeinojen kautta.

Turun kaupungille aiheutetun vahingon määrän osalta laskenta on kuvattu yksityiskohtaisesti poliisin suorittamassa rikosperusteisessa erityistarkastuksessa. Turun kaupunki vaatii rangaistusta rikoksiin syyllistyneille ja tulee esittämään vahingonkorvausvaatimuksensa oikeudenkäynnissä.

Työnjohdolliset toimenpiteet ja johtopäätökset

Työnjohdollisten toimenpiteiden arvioinnin lähtökohtana ovat olleet sisäisen tarkastuksen raportin havainnot ja ulkoisessa auditoinnissa saatu selvitys. Työnantajan, Turun kaupungin edustajat ovat kuulleet työntekijöitä ja viranhaltijoita, vastaanottaneet kuultavien vastineet ja päätyneet johtopäätöksenään antamaan neljä huomautusta ja yhden varoituksen. Yhden virkamiehen kohdalla on katsottu olevan perusteet virkasuhteen irtisanomiselle.

Kunnallisen viranhaltijalain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Lain mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei irtisanomista edeltävänä toimenpiteenä edellytetä varoitusta eikä uudelleen sijoittamisen selvittämistä.

Työnantaja katsoi, että oli olemassa perusteet virkasuhteen irtisanomiselle. Viranhaltijan kuulemisen jälkeen tehdyn kokonaisarvioinnin jälkeen henkilö kuitenkin päätettiin sijoittaa toisiin tehtäviin.

Työnjohdollisia toimenpiteitä saaneet henkilöt ovat työskennelleet kiinteistöliikelaitoksen palveluksessa. Henkilöitä ei ole tässä esitutkinnassa kuultu epäiltynä rikoksesta.

Toimintojen kehittäminen

Rikosepäilyjen ilmenemisen jälkeen toimintoja on kehitetty vuonna 2018 aloittaneen kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja Christina Hovin johdolla noudattaen Turun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden (kv 16.6.2014 § 99) sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeen (kh 7.9.2015 § 367) mukaisia prosesseja. Toimenpiteet sisältävät muun muassa kriittisten tekijöiden tunnistamisen käteisen rahan käsittelyssä, pysäköintimaksujen kertymisen seurannan ja täsmäyttämisen sekä uuden rahankuljetussopimuksen kilpailutuksen valmistelun. Taloushallinnon sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan valvontaprosesseja ja vastuuketjuja on parannettu.

Liite 1Sisäisen tarkastuksen raportti (salassa pidettävä, JulkL (621/1999) 24 §:n 1. mom. 15 kohta)

Liite 2Julkinen kooste sisäisen tarkastuksen raportista

Liite 3Loomis Suomi Oy:n auditointi (salassa pidettävä, JulkL (621/1999) 24 §:n 1. mom. 7, 15, 17 ja 20 kohta)

Oheismateriaali 1Kuvaus organisaatiosta

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-5.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Miikkola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Toivarin Hellstenin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Eklund, Rinne ja Yrttiaho.

Tämän jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.