Johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja, talouden ja rahoituksen vastuualue 21.3.2018:

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen sisällytetään konsernin tuloslaskelma ja tase liitteineen sekä konsernin rahoituslaskelma.

Edellä mainitut tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat sidotaan tasekirjaan.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

1. Turun kaupungin tuloksen muodostuminen

Turun kaupungin ylijäämä tilikaudelta 2017 on 24,2 milj. euroa. Tilikauden tulokseen sisältyy kertaluonteisia tulosta parantavia ja tulosta heikentäviä eriä. Kaupunki kirjasi Vesiliikelaitoksen luovutuksesta noin 24 milj. euron myyntivoiton. Yhteisöverotulot sisältävät noin 10 milj. euron tavanomaista suuremman kertaluonteisen tilityserän ns. Supercell -kaupan seurauksena. Ilman kertaeriä olisi Turun kaupungin tilinpäätös 9,5 milj. euron alijäämäinen.

Turku 2029 säätiön säädepääoma 29 milj. euroa näkyy toimintakuluna, jota vastaa kaupungin osakeyhtiöiltä tuloutetut lisäosingot ja vahinkorahastoon kerrytetyn pääoman alentaminen. Järjestelyllä ei ole vaikutusta tilikauden ylijäämään.

Toimintatuotot olivat yhteensä 270,8 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 44,6 milj. euroa. Kun Vesiliikelaitoksen toiminnan luovutuksen vaikutus (40,6 M€) eliminoidaan vertailuvuoden toimintatuotoista, jää vertailukelpoiseksi laskuksi 4,0 milj. euroa. Myyntituotot laskivat yhteensä 1,3 milj. euroa. Eniten laskivat opetuspalvelujen myynti -1,4 milj. euroa sekä muun liiketoiminnan tuotot -4,2 milj. euroa ja eniten nousivat joukkoliikenteen myyntituotot 1,2 milj. euroa sekä pakolaisten valtionosuuskorvaukset 2,0 milj. euroa. Tuet ja avustukset vähenivät noin 5,8 milj. euroa. Laskuun vaikutti eniten perustoimeentulotuen valtionosuuden lasku. Vuokratuotot kasvoivat 2,8 milj. euroa. Muihin toimintatuottoihin sisältyviä myyntivoittoja kertyi 13,9 milj. euroa (17,6 M€ vuonna 2016), mikä oli 3,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hoitopäivämaksuja kertyi 2,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaupungin toimintakulut olivat 1 298,1 milj. euroa. Kun Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen vaikutus 27,1 milj. euroa vertailuvuoden 2016 toimintamenoihin ja Turku 2029 säätiön sijoituksen 29,0 milj. euron kertaluonteinen vaikutus tilikauden toimintakuluihin eliminoidaan toimintakuluista, jää vertailukelpoiseksi muutokseksi edelliseen vuoteen -7,0 milj. euroa. Vertailukelpoiset toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön -erällä olivat 1.266,7 milj. euroa, joka on 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (1 273,6 milj. euroa). Kaupungin toimintakulujen laskuun vaikutti eniten avustuskulujen väheneminen perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle.

Kaupungin nettokäyttömenot ilman Turku 2029 säätiön kertaluonteista sijoitusta on 995,8 milj. euroa. Vertailukelpoinen muutos ilman vesiliikelaitoksen toimintatuottojen ja -kulujen vaikutusta vuonna 2016 on -2,9 milj. euroa vähennystä eli nettokäyttömenot laskivat edellisvuodesta 0,3 prosenttia. Nettokäyttömenot alittivat talousarvion 10,3 milj. eurolla.

Henkilöstökulut vuonna 2017 olivat 492,2 milj. euroa, joista palkat ja palkkiot

(vähennettynä henkilöstökorvauksilla ja -menojen korjauserillä) olivat 384,3 milj. euroa ja henkilösivukulut yhteensä 107,9 milj. euroa. Vuoden 2016 henkilöstökulut organisaatiomuutoksilla oikaistuina olivat yhteensä 504,2 milj. euroa.

Vertailukelpoiset palkat- ja palkkiot (vähennettyinä henkilöstökorvauksilla ja –menojen korjauserillä) nousivat 2,6 milj. euroa (0,7 %). Tätä nousua selittävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirron yhteydessä maksetut lomapalkkavelat 2,5 milj. euroa, lomapalkkavelkaan sisältyvien pitämättömien lomapäivien lukumäärän kasvu mm. kolmannen lomavuoden huomioimisen myötä sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Hyvinvointitoimialan palkkajaksotusten muutokset edellisvuoteen nähden. Palkkamenojen kehitykseen vaikuttavat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt sopimuskorotukset sekä kilpailukykysopimuksen myötä tulleet lomarahaleikkaukset (-1,3 %). Sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuoden 2017 palkkakuluihin oli noin 0,04 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy lisäksi henkilöstösivukuluissa vähentyneinä työnantajamaksuina.

Palvelujen ostot olivat yhteensä 572,3 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat yhteensä 27,1 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostoista eniten nousivat asumispalvelut 4,6 milj. euroa, avohoito 11,4 milj. euroa ja laitoshoito 7,0 milj. euroa sekä lastensuojelun ostopalvelut 3,8 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot laskivat 8,4 milj. euroa. Psykiatristen sairaanhoidon toimintojen siirto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2017 alkaen vaikutti sekä avohoidon ja laitoshoidon palveluostojen kasvuun.

Tilinpäätöksen toimintakate oli 1 024,9 milj. euroa. Vertailukelpoinen toimintakate oli 995,9 milj. euroa ja se laski edellisvuoteen verrattuna noin 2,9 milj. euroa (- 0,3 prosenttia).

Verotulot ja valtionosuudet laskivat yhteensä 6,7 milj. euroa (- 0,7 %). Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 20,9 prosenttia (24,3 % TP2016). Verotuloilla ja valtionosuuksilla jäi rahoitettavaksi siten 79,1 prosenttia (75,7 % TP2016).

Rahoitustuotot olivat 58,3 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Rahoitustuottoihin sisältyy kertaluonteinen Turku 2029 säätiön perustamista varten kerätyn 14,5 milj. euron ylimääräistä osinkotuotto. Turun Vesihuolto Oy maksoi kaupungille korkotuottoja noin 4 milj. euroa. Korko- ja muut rahoitustuotot olivat yhteensä 66,4 milj. euroa (53,2 milj. euroa TP2016).

Vuosikate oli 39,1 milj. euroa ja se ei kata suunnitelmanmukaisia poistoja, jotka olivat 55,6 milj. euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot kasvoivat 2,7 milj. euroa edellisvuodesta. Turun vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutus vaikutti suunnitelmapoistojen toteutumaan 6,5 milj. euroa vähentävästi. Vuosikatetta heikensi Turku 2029 säätiölle tehtävä 14,5 milj. euron sijoitus. Vuosikate ilman em. pääomansijoitusta on 53,6 milj. euroa.

Tilikauden tulos on 7,1 milj. euroa. Tilikauden tulos ennen kertaluonteisia eriä on 16,6 milj. euroa negatiivinen. Tilikauden tulokseen sisältyy satunnaisissa erissä esitetty Turun vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksesta syntynyt kertaluonteinen luovutusvoitto 23,7 milj. euroa

Tilikauden tuloksesta on vähennetty yhteensä 0,2 milj. euroa poistoeroa. Tähän sisältyy 0,8 milj. euroa toimintansa 1.1.2017 lopettaneen vesiliikelaitoksen kertynyttä poistoeroa, joka tilinpäätöksessä 2017 tuloutetaan. Lisäksi poistoeroa on vähennetty 1,8 milj. eurolla, joka vastaa investointivarauksilla toteutettujen investointien hankintamenosta tehtyjen suunnitelmapoistojen määrää. Vapaaehtoisista varauksista on tuloutettu VR konepaja-alueen rakentamiseen tehty investointivaraus 2,4 milj. euroa ja kirjattu kohteeseen liittyvä poistoeron lisäys 2,4 milj. euroa, jota myöhemmin puretaan kattamaan kohteesta tehtyjä suunnitelman mukaisia poistoja. Vahinkorahastosta tuloutetaan 14,5 milj. euroa kattamaan vahinkorahaston toimintakuluksi kirjattua Turku 2029 säätiölle maksettavaa pääomansijoitusta.

2. Investoinnit ja omaisuuden luovutukset

Kaupungin investointimenot vuonna 2017 olivat yhteensä 106,6 milj. euroa (74,5 milj. euroa vuonna 2016). Investointimenoihin sisältyy 30 milj. euron sijoitus kaupungin tytäryhtiön Turun Vesihuolto Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Keskustan kehittämiseen liittyvistä infrakohteista suurin toteutuskohde oli Logomon silta. Kaava-alueiden suurin infrakohde oli Kärsämäen kartanon alue. Infrapalvelujen investointimenoista noin 65 % kohdistui yleisten alueiden korjausvelkaa alentaviin kohteisiin, kuten katurakenteiden korjaamiseen, päällysteisiin, valaistukseen, kevyen liikenteen reitteihin ja leikkipuistoihin. Raakamaan hankinnan lisäksi kaupunki hankki teollisuustonttialueen hyödynnettäväksi meriteollisuusyritysten tarpeisiin ja tontin vuokrattavaksi sairaanhoitopiirille sairaala-alueen rakentamiseen.

Suurimpia peruskorjauskohteita olivat sivistystoimialan koulukiinteistöt, joista Luostarivuoren koulurakennus valmistui syksyllä 2017 ja pihankunnostus valmistuu tulevana kesänä. Pallivahan koulurakennuksen peruskorjauksen arvioitu valmistumisajankohta on keväällä ja Puropellon koulukohteen syksyllä 2018. Koulukiinteistöjen lisäksi merkittävä vapaa-aikatoimialan toimintaa tukeva peruskorjauskohde Samppalinnan maa-uimala valmistui keväällä 2017.

Suurimpia tytäryhtiöiden toteuttamina kaupungin palvelutuotantoa tukevina hankkeina toteutettiin Kaupungin teatterin peruskorjaus ja vuokrakohteista Palloiluhalli. Syvälahden monitoimitalo ja Turun Suomalainen yhteiskoulu ovat valmistumassa alkuvuodesta ja Yli-Maarian monitoimitalo ja Raunistulan päiväkoti vuoden 2018 loppuun mennessä.

Infrainvestointiohjelman toteutuminen

Vuonna 2017 infrapalveluiden investointiohjelman kohteiden toteutus ja vuotuinen rahankäyttö oli yhteensä 29,6 milj. euroa sisältäen hulevesi-investoinnit 2,1 milj. euroa. Vesiliikelaitoksen kiinteistöomaisuus ja hulevesiverkosto siirtyi Turun kaupungin omistukseen, kun vesiliikelaitoksen toiminta yhtiöitettiin. Infrainvestointimenojen kokonaissumma jäi 8,8 milj. euroa (15,9 %) suunnitelluista, kun osa kohteista viivästyi tai siirtyi kokonaan seuraavalle vuodelle. Infrainvestointiohjelman toteutus ja vuotuinen rahankäyttö jakautui muun muassa strategisiin maankäytön hankkeisiin (yht. 6,7 milj. euroa vuonna 2017) ja tuloa tuottaviin uusinvestointikohteisiin (yht. 2,5 milj. euroa), joista kaupunki saa muun muassa myytäviä tontteja tai maankäyttösopimustuloja. Infrainvestointiohjelman vuotuinen rahankäyttö sisälsi lisäksi toimintoja tukevia kynnysinvestointeja (yht. 1,2 milj. euroa) esimerkiksi kaupungin kiinteistötoimintojen infrainvestointeja varten. Korjausvelkaa alentavat kohteet sisälsivät kaikki Infran saneerauskohteet ja korvausinvestoinnit mukaan lukien hulevesisa-neeraukset, joita toteutettiin vuonna 2017 (yht. 15,3 milj. euroa). Liikenteen toimivuus ja turvallisuus sisälsi joukkoliikenteen infrainvestoinnit ja liikenneturvallisuuteen tehdyt investoinnit (yht. 2,0 milj. euroa). Asukasviihtyvyyttä parantavia investointeja toteutettiin puistoihin, ulkoliikuntapaikkoihin ja leikkipuistoihin (yht. 1,9 milj. euroa).

Tilainvestointiohjelman toteutuminen

Tilapalveluiden investointiohjelman toteutus ja peruskorjauskohteiden vuotuinen rahankäyttö oli yhteensä 14,4 milj. euroa, joka jäi 2,5 milj. euroa suunnitellusta (14,8 %). Sivistystoimialan nimettyihin koulukiinteistöjen peruskorjauskohteisiin ja muihin pienempiin koulukohteisiin käytettiin yhteensä 4,4 milj. euroa. Päiväkotien pieniin peruskorjauskohteisiin käytettiin 1,1 milj. euroa. Samppalinnan maauimalan toteutuneet kustannukset ylittyivät 1,5 milj. euroa (4,2 milj. euroa vuonna 2017). Vapaatoimialan muihin pieniin peruskorjauskohteisiin kuten urheiluhalleihin käytettiin yhteensä 1,2 milj. euroa. Hyvinvointitoimialan pieniin peruskorjauskohteisiin käytettiin 0,5 milj. euroa. Muita peruskorjauskohteita olivat muun muassa hissit ja vesikatot yht. 0,9 milj. euroa. Yksittäisiä muita korjauskohteita olivat muun muassa Ruissalon telakan sammutusjärjestelmä 0,4 milj. euroa, Rieskalähteentie 78 toimistorakennus 1,0 milj. euroa ja Siirtolaisinstituutin peruskorjauskohteet yhteensä 0,6 milj. euroa.

Kaupungin investointitasoja on pyritty keventämään muun muassa tilahankkeiden osalta hyödyntämällä Turku-konsernin toteutusratkaisuja. Kaupunki voi antaa hankkeille rakennusaikaisen väliaikaisen rahoituksen konserttitilin limiitin kautta tai antaa omavelkaisen takauksen hankkeiden rahoitukselle. Konsernin sisäisiä merkittäviä käynnissä olleita uusinvestointihankkeita vuonna 2017 ovat olleet muun muassa Syvälahden monitoimitalo, Kaupunginteatteri ja Yli-Maarian monitoimitalo. Konsernin ulkoisia vuokrahankkeina on toteutettu Palloiluhalli ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun peruskorjaus.

Muut investoinnit

Kaupunki käytti tonttien ja raakamaan hankintaan yhteensä 17,1 milj. euroa vuonna 2017. Kaupunkitasoisiin it-järjestelmiin, It-palvelukehitykseen, toiminnanohjauksen kehittämiseen ja digitaaliseen palvelukehitykseen panostettiin noin 6,0 milj. euroa. Varsinais-Suomen aluepelastuksen torjunta- ja sammutuskalustohankintoja tehtiin yhteensä 3,3 milj. eurolla, joihin saatiin rahoitusosuuksia 1,1 milj. euroa. Liikunnan, nuorison ja kulttuurin investointikohteisissa panostettiin muun muassa Samppalinnan maauimalan ja Kupittaan palloiluhallin kalustamiseen, nuorison harrastuskohteisiin ja tilojen teknisten järjestelmien uusimiseen yhteensä 1,4 milj. euroa. Sivistystoimialalla investointeja tehtiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen av-laitteisiin, kaluston uusimiseen ja tilajärjestelyihin sekä yo-kirjoitusten digitalisointiin sekä ammatti-instituutin simulaattoreihin ja nostinelementteihin yhteensä 1,1 milj. euroa. Hyvinvointitoimialan investointimenoja käytettiin muun muassa potilastietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittämiseen yhteensä 0,3 milj. euroa. Joukkoliikenteen matkajärjestelmien kehittämiseen käytettiin yhteensä 0,3 milj. euroa.

Investointimenoihin sisältyy 30 milj. euron sijoitus kaupungin tytäryhtiön Turun Vesihuolto Oy:n ja 2,5 milj. euron sijoitus kaupungin tytäryhtiön Turun Seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Omaisuuden luovutustuotot

Merkittävimmät luovutustuotot olivat Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksesta kirjattu luovutustuotto 104,3 milj. euroa. Kiinteistöliikelaitoksen omaisuuden luovutustuotot olivat 14,7 milj. euroa. Kakolanmäen maanalaisen luolatilan käyttöoikeuden luovutustulo 4,2 milj. euroa sisältyy Kiinteistöliikelaitoksen vuoden 2017 tuloslaskelman muihin toimintatuottoihin. Omaisuuden myynnistä saadut tulot mukaan lukien Kakolanmäen maanalainen luolatila ovat yhteensä 18,9 milj. euroa (TAM 22,5 milj. euroa).

Kaupungin pysyvien vastaavien luovutustuottotavoite 150,7 milj. euroa ei ole vertailukelpoinen toteutuneen luovutustulon 121,1 milj. euroa kanssa. Tämä johtuu Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä siirtyneen omaisuuden kauppahinnan kirjaamistavan erosta talousarviossa ja kirjanpidossa. Talousarviossa velaton kauppahinta on kokonaisuudessaan käsitelty pysyvien vastaavien luovutustuottona 128,0 milj. euroa. Kirjanpidossa kauppahinta on jaettu pysyvien vastaavien kirjanpitoarvoon 104,3 milj. euroa ja liiketoiminnan myyntivoittoon 23,7 milj. euroa.

3. Toiminnan rahoitus

Tilikauden 2017 toiminnan ja investointien rahavirta on 64,7 milj. euroa positiivinen. Ilman Turku 2029 säätiön sijoituksen ja vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen vaikutusta rahavirta olisi -18,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintameno oli 105,4 milj. euroa. Kertaerillä oikaistu investointien omahankinta meno olisi 75,4 milj. euroa. Vuosien 2013 – 2017 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on 206,8 milj. euroa positiivinen. Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen vaikutus vertailuvuoden kertymään on 2,1 milj. euroa negatiivinen. Kertymän suuruuteen vaikuttaa olennaisesti yhtiöittämisistä eri tilikausille kirjatut luovutusvoitot ja -tulot. Turun Sataman luovutustulo oli 54,1 milj. euroa vuonna 2013 ja satunnainen tuotto 30,9 milj. euroa, sosiaali- ja terveyspalveluhuollon käytössä olleiden kiinteistöjen luovutustulo oli 127,9 milj. euroa ja satunnainen tuotto 87,2 milj. euroa vuonna 2015 sekä Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen luovutustulo 104,3 milj. euroa ja satunnainen tuotto 23,7 milj. euroa.

Antolainojen lyhennyksistä kertyi 6,8 milj. euroa. Pitkäaikaisia antolainoja myönnettiin vuoden aikana 144,5 milj. euroa. Suurin osa lainoista myönnettiin Turku konserniin 100 %:sti kuuluvalle Turun Vesihuolto Oy:lle.

Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 100,0 milj. euroa. Lainakanta kasvoi 81,8 milj. euroa. Nostettua lainaa myönnettiin edelleen antolainoina kaupungin tytäryhteisöille.

Vertailukelpoinen (oikaistu Turku 2029 säätiön sijoituksella) vuosikate 53,6 milj. euroa kattoi 50,8 % investointien omarahoitusosuudesta. Kaupungin rahavarat vuoden lopussa olivat 216,6 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät vuoden alusta 30,3 milj. euroa.

4. Talousarvion toteutuminen

Tilivelvollisten selvitykset kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään tasekirjan luvussa Talousarvion toteutuminen.

Kaupunginhallituksen ja lauta- ja johtokuntien välisiin strategisiin sopimuksiin sisältyvien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan erillisessä Strategisten sopimusten seurantaraportissa vuodelta 2017.

Toiminnalliset tavoitteet

Kaupunginvaltuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat toimialoilla pääosin vuonna 2017. Kaupungin toimialoilla oli yhteensä 19 tavoitetta.

Hyvinvointitoimialan kolmesta kaupunginvaltuustoon nähden sitovasta tavoitteesta ja niille asetetusta viidestäkymmenestä mittarista jäi toteutumatta yhdeksän mittaria. Niitä olivat muun muassa siirtoviivepäivien määrä, kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusaika, omaishoidon tukea saavien määrä ja korvattujen potilasvahinkojen määrä.

Sivistystoimialan kolmesta tavoitteesta jäi yksi tavoite saavuttamatta, kun yksityisen hoidon osuus varhaiskasvatuksesta kasvoi yli tavoitteeksi asetetun osuuden.

Vapaa-aikatoimialan molemmissa kaupunginvaltuustoon nähden sitovassa tavoitteessa jäätiin jossain määrin tavoitetilasta. Turkulaisten aktiivinen harrastaminen ja osallistuminen (kulttuuri ja liikunta) kääntyivät laskuun vuodesta 2016, eikä kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä syntynyt vielä tavoiteltua yhteistyösuunnitelmaa.

Ympäristötoimialalla kolmesta tavoitteesta joukkoliikenteen matkamäärät kasvoivat tavoitteen mukaisesti. Turun yleiskaavasta 2019 ei saatu luonnosta lausunnoille vuoden 2017 aikana. Asuinpientalojen neliömäärien osalta asetettu tonttimäärätavoite ei toteutunut, mutta toisaalta tontteja on ollut jatkuvasti tarjolla kysyntää vastaavasti.

Kiinteistötoimialalla oli kolme tavoitetta, joista kahden saavuttaminen on viivästynyt. Maankäytön kehittämisen toimintamallista ei saatu päätöstä vuonna 2017, ja kaupungin yhtiöille luovutettavat tonttikerrosneliöt jäivät puoleen asetusta tavoitteesta.

Kaupunginjohtajan toimialalla oli viisi tavoitetta (kärkihankkeet mukaan lukien), joista yhden kohdalla - digitaalisessa asioinnissa – oli viivästystä. MunPalvelut –palveluissa tekninen alusta todettiin toimimattomaksi ja Kohti Kuntalaistiliä -tavoite odotti Suomi.fi projektin etenemistä.

Kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen.

Kaupunginhallituksen ja lauta- ja johtokuntien välisiin strategisiin sopimuksiin sisältyvien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan erillisessä Strategisten sopimusten seurantaraportissa vuodelta 2017.

Taloudelliset tavoitteet

Kaupunginvaltuuston asettamat taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion määrärahan toteutumista.

Käyttötalousosan nettomenot alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 10,3 milj. euroa. Kaupunginhallituksen toimintakate/nettomenot alittuivat 7,9 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Kaupunginhallituksen omarahoitusosuudet alittuivat 1,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate/nettomenot ylittyivät 5,7 milj. eurolla. Toimintatuotot jäivät 4,9 milj. euroa alle talousarvion ja toimintakulut ylittyivät 0,8 milj. euroa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot ylittyivät 0,2 milj. eurolla.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan liikeyli-/alijäämä + poistot oli 65,3 milj. euroa. Tulostavoite ylittyi 1,6 milj. eurolla. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan nettomenot alittuivat 1,5 milj. euroa. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan nettomenot alittuivat 2,0 milj. euroa.

Verorahoituksen toteutuma oli 1 005,6 milj. euroa ja talousarvio ylittyi 28,7 milj. eurolla. Verotuloja kertyi yhteensä 749,0 milj. euroa. Verotulot ylittyivät yhteensä 24,9 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Kunnan tuloveroa tilitettiin 11,0 milj. euroa, yhteisöveroa 14,8 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kiinteistöveroa tilitettiin 0,9 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Valtionosuustulot ylittivät talousarvioon merkityn 3,8 milj. eurolla. Valtionosuustulot olivat 256,6 milj. euroa.

Kaupungin investointimäärärahat olivat yhteensä 120,7 milj. euroa, josta toteutui 106,6 milj. euroa. Poikkeama oli 14,2 milj. euroa. Osa investoinneista viivästyi ja osa siirtyi kokonaan seuraavalle vuodelle.

Kaupungin pysyvien vastaavien luovutustuottotavoite 150,7 milj. euroa ei ole vertailukelpoinen toteutuneen luovutustulon 121,1 milj. euroa kanssa. Tämä johtuu Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä siirtyneen omaisuuden kauppahinnan kirjaamistavan erosta talousarviossa ja kirjanpidossa. Talousarviossa velaton kauppahinta on kokonaisuudessaan käsitelty pysyvien vastaavien luovutustuottona 128,0 milj. euroa. Kirjanpidossa kauppahinta on jaettu pysyvien vastaavien kirjanpitoarvoon 104,3 milj. euroa ja liiketoiminnan myyntivoittoon 23,7 milj. euroa.

5. Konsernitilinpäätös

Konsernin tulos

Konsernin toimintatuotot olivat 932,9 milj. euroa (919,5 milj. euroa TP 2016). Kasvua edelliseen vuoteen oli 13,4 milj. euroa. Toimintakulut vähennettynä valmistus omaan käyttöön sekä valmistevaraston – erillä olivat 1 851,1 milj. euroa (1 811,4 TP 2016), jossa lisäystä oli 40,5 milj. euroa (2,2 %).

Konsernin toimintakate oli – 905,9 milj. euroa (- 882,2 milj. euroa TP 2016). Toimintakate heikkeni 23,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakatteen heikentyminen johtuu kaupungin Turku 2029 säätiön vapaan oman pääoman 29 milj. euron sijoituksesta, joka Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaan kirjataan toimintakuluksi. Kertaluonteisella ja poikkeuksellisen suurella em. sijoituksella oikaistuna konsernin toimintakate olisi parantunut 5,3 milj. euroa eli 0,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Konsernin toimintatuotoilla rahoitettiin 50,4 prosenttia toimintakuluista, josta on vähennetty valmistus omaan käyttöön erä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat - 2,0 milj. euroa (- 5,9 milj. euroa TP 2016). Muutos edelliseen vuoteen oli 3,9 milj. euroa eli 65,8 prosenttia.

Konsernin vuosikate oli 147,6 milj. euroa (174,0 milj. euroa TP 2016), joka on käytettävissä konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 26,5 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Vuosikatteen heikentymiseen vaikutti em. mainittu Turku 2029 säätiön sijoitus 29,0 milj. euroa. Konsernin vuosikate asukasta kohden 778 euroa heikkeni edellisestä vuodesta 150 euroa (928 euroa TP 2016). Vuoden 2017 asukaskohtainen euromäärä on laskettu Tilastokeskuksen asukasmäärästä antaman ennakkotiedon 189 794 mukaan. Vuosikate kattoi suunnitelmanmukaisista poistoista 108,9 prosenttia (130,5 prosenttia TP 2016).

Tilikauden tulos oli 12,0 milj. euroa ylijäämäinen (40,7 milj. euroa TP 2016). Tilinpäätössiirtoihin sisältyy Vahinkorahastosta Turku 2029 säätiön rahoitusjärjestelyä varten tehty tuloutus 14,5 milj. euroa. Konsernin ylijäämä vuodelta 2017 oli 15,5 milj. euroa. Ilman edellä mainittua kertaluonteista tuloutusta olisi konsernin ylijäämä noin 1,0 milj. euroa.

Konsernin investoinnit ja toiminnan rahoitus

Konsernin investointimenot olivat yhteensä 230,5 milj. euroa (189,6 milj. euroa TP 2016). Merkittävimmät investoinnit konsernissa olivat

-Turun kaupunki 74,0 milj. euroa

-TVT Asunnot Oy konserni 29,6 milj. euroa

-Turku Energia Oy konserni 27,3 milj. euroa

-Koy Turun kaupunginteatteri 19,6 milj. euroa

-Koy Syvälahden koulu 12,4 milj. euroa

-Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky 10,8 milj. euroa

Turku Energian investoinnit kohdistuivat normaaleihin verkostojen siirtokyvyn sekä toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Lämpöliiketoiminnan investoinnit kohdistuivat lämpöverkostojen laajentamiseen ja laitteistohankintoihin sekä Artukaisten uuteen höyrytuotantolaitokseen. Voimaosakeyhtiö SF:ään sijoitettiin 2,4 milj. euroa ja Suomen Hyötytuuli Oy:n 0,9 milj. euroa pitkäaikaisina sijoituksina.

TVT Asunnot Oy:lle valmistui uudiskohde osoitteeseen Suksikuja 1, joka käsittää kaksi luhtitaloa ja 19 asuntoa. TVT-konsernissa Turun Palvelutilat Oy:lle valmistui myös samassa osoitteessa uudiskohde, joka käsittää 12 asuntoa ja joka on vuokrattu Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymälle kehitysvammaisten asumispalvelujen käyttöön. Lumikonkatu 2 C:n perusparannus valmistui vuoden aikana ja Raastuvankatu 3 C perusparannukset jatkuivat koko vuoden. Vuoden 2017 joulukuussa alkoi kolme kerrostaloa ja 115 asuntoa käsittävän uudiskohteen rakentaminen Iso-Heikkilään. Kohteen on tarkoitus valmistua 2019. Skanssin alueella jatkui 114 asuntoa käsittävän uudiskohteen rakentaminen. Turun Palvelutilat Oy ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Turun Kulkurin Valssi aloittivat vuoden 2017 aikana 118 ja 119 asuntoa käsittävien vanhusten ympärivuorokautisen hoi­don asumisyksikköjen rakentamisen osoitteisiin Kuralankatu 2 ja Murkionkatu 10. Kohteet on vuokrattu Turun kau­pungin Hyvinvointitoimialan vanhuspalveluille.

Varsinais-Suomen Asumisoikeuden investoinnit kohdistuivat pääosin uudisrakentamiseen. Kaarinan keskustassa rakenteilla oleva Katariina valmistui vuoden aikana ja Turun Mälikkälään rakenteilla oleva Unikko valmistuu vuoden 2018 alkupuolella. Kevään 2017 aikana käynnistettiin Kaarinan Hovineito ja Hovipoika perusparannustyömaat.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän investoinnit kohdistuivat rakentamiseen ja rakennusten peruskorjauksiin. Koy Syvälahden koulun ja Koy Turun kaupunginteatterin investoinnit kohdistuivat uudisrakentamiseen.

Investointien omahankintameno oli 228,9 milj. euroa. Konsernin toiminnan rahavirta 119,5 milj. euroa heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 22,0 milj. euroa eikä riittänyt investointien omahankintamenon kattamiseen. Tilikaudella investointien omahankintamenosta 64,5 prosenttia katettiin tulorahoituksella (92,3 % TP 2016).

Omaisuuden luovutustuloja kertyi 26,5 milj. euroa (29,4 milj. euroa TP 2016). Konsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli 82,9 milj. euroa negatiivinen (- 17,7 milj. euroa TP 2016). Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden yhteenlaskettu konsernin toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on -123,9 milj. euroa negatiivinen (-81,7 milj. euroa TP 2016). Kertymä heikkeni edellisvuodesta 42,2 milj. euroa ja investointimenoja on jouduttu kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa taikka omaisuutta myymällä. Konsernin pitkäaikaisia lainoja nostettiin tilikauden aikana 165,8 milj. euroa ja vähennettiin 45,1 milj. euroa.

Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset

Turku-konsernin lainakanta tilikauden päättyessä oli 1 383,9 milj. euroa (1 308,3 milj. euroa TP 2016). Lainakantaan sisältyy lyhytaikaisina korollisina velkoina kaupungin henkilöstökassatalletuksia yhteensä 54,3 milj. euroa (55,3 milj. euroa TP 2016). Konsernin lainakanta lisääntyi 75,6 milj. euroa (39,4 milj. euroa TP 2016). Eniten konsernivelkaa lisäsivät Turun kaupunki, Koy Turun Kaupunginteatteri, Turun Seudun Vesi Oy ja TVT Asunnot Oy. Konsernin lainat asukasta kohden olivat 7 292 euroa (6 975 euroa TP 2016) väestömäärästä vuodelle 2017 annetun ennakkotiedon mukaan. Asukaskohtaiset lainat lisääntyivät 317 euroa asukasta kohden edellisvuodesta.

Konsernin koko lainakannasta kohdistuu kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 32 prosenttia (33 prosenttia TP 2016) ja muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan 15 prosenttia (15 prosenttia TP 2016). Kuntayhtymien osuus lainakannasta oli 5 prosenttia (5 prosenttia TP 2016) ja Turun kaupungin osuus oli 49 prosenttia (47 prosenttia TP 2016). Turun kaupungin velkaosuuteen sisältyy kaupungin tytäryhteisöille edelleen myönnettyjä antolainoja 648 milj. euroa. Kun antolainasaamisia vastaava määrä oikaistaan Turun kaupungin konsernivelan osuudesta tytäryhteisöille ja kuntayhtymille, jää Turun kaupungille konsernivelasta 27,8 milj. euroa (2016 TP 165,7 milj. euroa) ja konsernin tytäryhteisöille ja kuntayhtymille 1 356,1 milj. euroa (2016 TP 1 142,6 milj. €). Tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien osuus on kasvanut 203,5 milj. euroa ja kaupungin osuus on vähentynyt 137 milj. euroa edellisestä vuodesta.

Konsernin koko vieraan pääoman määrä vuoden lopussa oli 1 826,5 milj. euroa (1 712,5 milj. euroa TP 2016). Lisäystä edelliseen vuoteen oli 114,0 milj. euroa.

Konsernin leasingvastuiden määrä tilikauden päättyessä oli 63,2 milj. euroa (73,4 milj. euroa TP 2016). Leasingvastuista Turun kaupungin osuus on 26,2 milj. euroa ja tytäryhteisöiden osuus 37,0 milj. euroa. Suurin osa tytäryhteisöjen leasingvastuista aiheutuu seudullisen jätevedenpuhdistamon ja vesiyhtiön sekä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Turun Sataman investointihankkeista. Vuokravastuiden määrä tilikauden päättyessä oli 372,2 milj. euroa (2016 TP 332,5 milj. €).

Konsernin omavaraisuusaste oli 36,8 prosenttia (2016 TP 38 %). Suhteellinen velkaantuneisuus 91,3 % heikkeni edellisvuodesta (2016 TP 86,0 %). Konsernin velat kasvoivat käyttötuloja enemmän. Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 91,3 prosenttia konsernin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Velkojen ja taseen ulkopuolisten vastuiden suhteellinen osuus käyttötuloista oli 121,4 % (2016 TP 106,5 %).

6. Henkilöstö

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1.–31.12.2017 oli 10 350,3. Työvoiman käyttö vuonna 2017 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli 10 022,4, mikä on 339,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2016.

Vuonna 2017 tapahtuneita organisaatiomuutoksia: Turun vesiliikelaitoksesta tuli 1.1.2017 Turun Vesihuolto Oy ja henkilöstö siirtyi yhtiön palvelukseen. Hyvinvointitoimialan etuuskäsittely siirtyi kaupungin toiminnasta osaksi Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Näiden lisäksi psykiatrinen erikoissairaanhoito siirrettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2017, konsernihallinnon vahtimestaripalvelut ja osa Turun ammatti-instituutin ruokapalveluista luovutettiin Arkea Oy:lle 1.8.2017.

Huomioitaessa organisaatiomuutosten vaikutus, koko henkilöstön osalta työvoiman käyttö vuonna 2017 kasvoi 21,8 henkilötyövuodella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2016 (vuoden 2016 vertailuluvussa on huomioitu myös Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnan luovutus TSP Oy:lle 1.7.2016 ja Hankinta- ja logistiikkakeskuksen varastointi- ja logistiikkatoiminnot luovutettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.4.2016).

Turun kaupungin palveluksessa 31.12.2017 oli yhteensä 11 480 henkilöä, kokoaikaisia 9 834 ja osa-aikaisia 1 646.

Henkilöstökulut vuonna 2017 olivat 492,2 milj. euroa, joista palkat ja palkkiot (vähennettynä henkilöstökorvauksilla ja -menojen korjauserillä) 384,3 milj. euroa ja henkilösivukulut yhteensä 107,9 milj. euroa. Vuoden 2016 henkilöstökulut organisaatiomuutoksilla oikaistuina olivat yhteensä 504,2 milj. euroa.

Vertailukelpoiset palkat- ja palkkiot (vähennettyinä henkilöstökorvauksilla ja -menojen korjauserillä) nousivat 2,6 milj. euroa (0,7 %). Tätä nousua selittävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirron yhteydessä maksetut lomapalkkavelat 2,5 milj. euroa, lomapalkkavelkaan sisältyvien pitämättömien lomapäivien lukumäärän kasvu mm. kolmannen lomavuoden huomioimisen myötä sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Hyvinvointitoimialan palkkajaksotusten muutokset edellisvuoteen nähden. Palkkamenojen kehitykseen vaikuttavat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt sopimuskorotukset sekä kilpailukykysopimuksen myötä tulleet lomarahaleikkaukset (-1,3 %). Sopimuskorotusten (v.2016) kustannusvaikutus vuoden 2017 palkkakuluihin oli noin 0,04 prosenttia.

Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy lisäksi henkilöstösivukuluissa vähentyneinä työnantajamaksuina.

Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin vuodelta 2017.

7. Tilinpäätöskirja

Tilinpäätöskirja sisältää toimintakertomuksen, kaupungin tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman sekä näiden liitetiedot. Lisäksi tilinpäätöskirjaan sisältyvät talousarvion toteutumisvertailut.

Tilinpäätöksen allekirjoittaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Turun kaupungin tilinpäätös 2017 (Toimintakertomus, Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, Tuloslaskelma, Tase, Rahoituslaskelma, Konsernituloslaskelma, Konsernitase, Konsernin rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot), liitetään kokouksen asiakirjoihin.