Liite 3

1 luku. Yleiset säännökset (1-3 §)

1 - 2 §: Perhepäivähoidon erityisyys on syytä huomioida. Kaikkia varhaiskasvatuslain määräyksiä ei ole mahdollista toteuttaa perhepäivähoidossa. Tästä syystä tulisi perhepäivähoidolle määritellä omat erityispiirteensä omassa pykälässä.

2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen (4-11 §)

4 §: Lapsen edun ensisijaisuuden korostaminen on tärkeää ja on hyvä, että se on lainsäädännössä huomioitu entistä vahvemmin.

5 §: Lähipalveluperiaatteen kirjaaminen lakiin on hyvä asia sekä se, että varhaiskasvatus nähdään palveluna, jota tulee pyrkiä tarjoamaan lähellä asukkaita huomioiden asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet.

7 §: Lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen tuki vaatii selkeyttämistä. Tavoitteeksi tulisi asettaa kolmiportaisen tuen järjestäminen esiopetuksen ja perusopetuksen mallin tavoin.

9 §: Ehdotetaan poistettavaksi sana pääsääntöisesti. Lisäyksenä ehdotetaan, että vuorohoidon osalta päivittäinen kesto sovitaan aina erikseen.

10 §: Pykälässä jäävät avoimiksi ja tulkinnanvaraisiksi seuraavat näkökulmat

Miten suhtautua lapsen kohtaamaan väkivaltaan kun tekijänä on toinen lapsi?

Mitkä ovat esteettömyyden kriteerit varhaiskasvatuksessa?

5 §: Palveluseteli rahoitusmuotona varhaiskasvatuksessa olisi ollut perusteltua käsitellä tämän lain yhteydessä.

3 luku. Oikeus varhaiskasvatukseen (12-15 §)

Lakiluonnoksessa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen eivät kuitenkaan tue tätä periaatetta. Uudessa laissa nämä heikennykset tulisi kumota ja palauttaa kaikkien lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Lisäksi ryhmäkokojen suhdeluvut tulisi palauttaa vähintään nykyistä lainsäädäntöä edeltävälle tasolle.

4 luku. Menettelysäännökset (16-20 §)

---

5 luku. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi (21-24 §)

23 §: Pykälässä todetaan, että päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. On epäselvää, sovelletaanko tässä pätevyyksien osalta määriteltyä siirtymäaikaa tai onko tätä määräystä noudatettava välittömästi lain tultua voimaan.

Lisäyksenä ehdotetaan sovellettavaksi perusopetuslain mukaista kolmiportaisen tuen mallia.

6 luku. Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset (25-33 § + 75 §:n 2 momentti ja 76 § + asetusluonnos 3 §)

Henkilöstön rakenteen ja kelpoisuuden muutokset ovat toiminnallisesti tervetulleita, lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksen laatua parantavia toimenpiteitä.

Kuntien osalta muutos tarkoittaa heti lain voimaantultua vakanssien ja nimikkeiden muutoksia sekä tehtävänkuvausten uudelleen laadintaa. Muutos vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja työtä henkilöstöhallinnossa siirtymäaikana. Sopivaa henkilöstöä ei myöskään ole saatavilla lyhyellä aikavälillä, koska valtio on muutenkin pyrkinyt eri tavoin lisäämään varhaiskasvatuksen kysyntää ja kuntien kustannuksia.

7 luku. Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus ja niiden siirtymäsäännökset (34-39 § + 75 §:n 3 momentti + asetusluonnos 1-2 §)

39 §: Toteutuakseen tarvitaan muun lainsäädännön tuki varhaiskasvatuksen järjestäjien tarpeeseen rekrytoida ja järjestää täydennyskoulutusta henkilöstölle.

8 luku. Salassapito ja tietojen vaihto (40-42 §)

Esitetyt muutokset ovat tarpeellisia.

9 luku. Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus (43-49 §)

---

10 luku. Hallinto ja valvonta (50-59 §)

51 §: Ehdotetaan sanan päivähoito poistamista.

53 §: Sosiaaliasiamiehen rooli ja tehtävä varhaiskasvatuksen yhteydessä jää epäselväksi.

11 luku. Rahoitus ja asiakasmaksut (60-61 §)

---

12 luku. Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku (62-64 §)

---

13 luku. Varhaiskasvatuksen tietovaranto ja sen käyttöönoton aikataulusta (65-74 § + 77 §)

Varda-tietovaranto tulee helpottamaan vertailukelpoisen tiedon saantia.

Käyttöönoton ja tietojen tallennuksen järjestäminen ja työajan kohdentaminen kuntatasolla vaatii suunnittelua ja resursointia. Aikataulu 1 ja 3 momentin voimaantulon osalta on haasteellinen, se tulee vaatimaan merkittävässä määrin tietohuoltotyötä kunnissa.

14 luku. Voimaantulo (75 §)

---

Liitelait

---

Vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset

Uuden varhaiskasvatuslain taloudelliset vaikutukset perustuvat pääosin varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutokseen.

Lakiluonnoksessa todetaan, että käytännössä palkkakustannusten kasvu alkaa vähäistä merkittävämmin näkyä vasta vuoden 2022 jälkeen, jolloin työmarkkinoille valmistuu koulutusmäärien lisäämisen johdosta kelpoisuusehdot täyttäviä varhaiskasvatuksen opettajia siten, että eläköityvää muuta henkilökuntaan voi-daan alkaa korvata korkeakoulutetulla henkilöstöllä. Valtakunnallisesti muutos vastaa noin yhtä prosenttia varhaiskasvatuksen vuosittaisista kokonaiskustannuksista.

Täysimääräisesti lakimuutos tulee vaikuttamaan vuodesta 2030 eteenpäin, mutta muutos edellyttää en-nakointia rekrytoinneissa heti lain voimaantulon jälkeen. Ennakoinnista johtuvaa kustannusten vuosittaista kasvua on vaikea arvioida, sillä henkilöstörakenteen muuttaminen riippuu muun muassa eläköitymisestä ja henkilöstön saatavuudesta.

Henkilöstörakenteen muuttaminen tulee kasvattamaan kunnallisen päiväkotitoiminnan varhaiskasvatuk-sen opettajien ja sosionomien määrää sekä vähentämään vastaavasti lastenhoitajien määrää, mikä kas-vattaa henkilöstökustannuksia Turussa vuositasolla arviolta noin 2,5 milj. euroa. Tällä hetkellä yksikönjohtajaksi on kelpoinen lastentarhanopettaja tai vastaava (kandidaatintutkinto), kun jatkossa edellytetään maisterin tutkintoa, mistä arvioidaan tulevan noin 200 000 euron lisäkustannus vuositasolla. Lisäksi muutos olisi otettava huomioon palvelusetelien arvossa. Mikäli kunnallista varhaiskasvatusta on tuotannosta noin 2/3 ja yksityistä 1/3, olisi lisäkustannus vajaa 900 000 euroa vuodessa. Yhteenlaskettuna palkkakustannukset Turun kaupungissa olisivat vuonna 2030 vuositasolla arviolta noin 3,6 miljoonaa nykyistä korkeammat.

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

---

Lausunnon keskeinen sisältö

Keskeisinä muutoksina nähdään:

Lapsen edun korostaminen

4 §: On hyvä nostaa esille lapsen edun ensisijaisuus.

7 §: Lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen tuki vaatii selkeyttämistä. Tavoitteeksi tulisi asettaa kolmiportaisen tuen järjestäminen esiopetuksen ja perusopetuksen mallin tavoin. Lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen tuen järjestämiseen vaikuttavat määräykset selkeytyisivät jos ne koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, vrt. perusopetuksen lainsäädäntö.

Uudessa laissa tulisi palauttaa kaikkien lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Lisäksi ryhmäkokojen suhdeluvut tulisi palauttaa vähintään nykyistä lainsäädäntöä edeltävälle tasolle.

Henkilöstörakenteen muutos

Henkilöstön rakenteen ja kelpoisuuden muutokset ovat tervetulleita, lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksen laatua parantavia toimenpiteitä.

Tietovaranto:

Varda-tietovaranto tulee helpottamaan vertailukelpoisen tiedon saantia.

Käyttöönoton ja tietojen tallennuksen järjestäminen ja työajan kohdentaminen kuntatasolla vaatii suunnittelua ja resursointia. Aikataulu 1 ja 3 momentin voimaantulon osalta on haasteellinen, se tulee vaativaan merkittävässä määrin tietohuoltotyötä kunnissa.

Taloudelliset vaikutukset

Uusi varhaiskasvatuslaki ei ole kustannusneutraali, vaan henkilöstörakenteen muutos kasvattaa palkkakustannuksia heti voimaantulon jälkeen ja siten heikentää kuntien rahoitusasemaa. Valtion tulee kompensoida kustannusten kasvu kunnille.