Tilapalvelujohtaja Tuomas Koskiniemi ja tilacontroller Minna Juselius 31.1.2018:

Kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola on tehnyt kaupunginhallituksen kokouksessa 18.12.2017 § 567 selvityspyynnön Vähä-Heikkilän koulun sisäilmaongelmien ratkaisun etenemisestä. Maaskola toteaa aloitteessaan:

”Vähä-Heikkilän koulun A-rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelmia jo kaksi vuotta sitten vuonna 2015, jolloin talo suljettiin opetuskäytöstä. Taloon tehtiin mm. sädesienen poisto, alapohjan tyhjennys imuautolla ja desinfioiva siivous. Talo avattiin uudelleen syksyllä 2016.

Ongelmat jatkuvat edelleen niin oppilaiden kuin henkilökunnan oireilulla. Tilanne on pitkittynyt, vaikka sisäilmatyöryhmä sekä tiloista vastaavat ovat olleet asiasta tietoisia koko prosessin ajan. Millä tavalla asiassa edetään ja mistä löydetään korvaavat tilat, mikäli rakennus joudutaan taas sulkemaan?”

Tilapalvelukeskuksen ylläpito –yksikön mukaan Vähä-Heikkilän koulun A-rakennuksessa on suoritettu seuraavia tutkimuksia ja toimenpiteitä:

-Kohde on peruskorjattu 2006.

Tämän jälkeen 2015 loppuvuonna alkaneen oireilun jälkeen on tehty seuraavia toimenpiteitä:

-1/2016 Ilmanvaihto tarkastettu/mitattu/säädetty M-ventin toimesta (kaikkien tilojen)

-3/2016 Kattovuodon korjaus

-4/2016 Tehty kuntotutkimus KIAT Oy toimesta (rakennetarkastelu/lämpökuvaus, kosteuskartoitus, mikrobinäytteitä, voc-mittaus)

Tutkimustuloksien tiivistetty yhteenveto (kuntotutkimus oheismateriaalina 1):

Kiinteistön A-rakennuksen kosteuskartoituksessa (4/2016) ei havaittu merkkejä poikkeuksellisesta kosteudesta tai aktiivisista kosteusvaurioista. Rakennetarkasteluissa kiinteistön ala- ja yläpohja ovat vauriottomia ja asiallisesti toimivia, eikä niissä havaittu merkkejä mikrobikasvusta. Luokan A212 paneelikatossa havaittiin luokkatiloista katsoen pieni, jo kuivunut kosteusvauriojälki. Kohdassa havaittiin runsaasti ruskeaa, kosteusvauriohomeeksi tunnistettua itiöpölyä joka ei enää laboratorio-oloissa lähtenyt kasvuun. Sen sijaan näytemateriaali sisälsi vaurioon viittaavan määrän elinkykyisiä sädesieniä. Koska vauriokohta oli paljaana luokkatilassa, sen merkitys sisäilmaongelman mahdollisena aiheuttajana nähtiin merkittäväksi.

Kiinteistö on luokkia A107 ja A111 sekä varastoa A108 lukuun ottamatta painesuhteiltaan Asumisterveysasetuksen (545/2015) tulkintaan sovellettavan Asumisterveysoppaan (2009) tavoitearvoissa. Lämpötila- ja kosteusolot ovat Asumisterveysasetuksen mukaisia. Luokkatilojen seinä- ja lattialiitoksissa havaittiin kuitenkin rakenteiden epätiiveydestä johtuvia, erittäin matalia pintalämpötiloja, joiden lämpötilaindeksit jäävät Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan alapuolelle.

Tutkimusten perusteella suositeltiin seuraavaa:

oluokkatilojen painesuhteet säädetään

orakenneliitokset tiivistetään kylmäsiltojen ja rakenteet läpäisevien ilmavuotojen ehkäisemiseksi

oluokan A212 katon vauriokohta avataan ja tutkitaan koko laajuudeltaan.

Nämä listatut korjaustoimenpiteet tehtiin (ilmenee alla olevista toimenpiteistä):

-5/2016 Toteutettiin luokan A212 korjaukset (Alue osastoitiin ja alipaineistettiin, jonka jälkeen rakenne avattiin, vaurioituneet materiaalit poistettiin ja tila palautettiin ennalleen. Myös vesikate tutkittiin yläpuolelta. Vanha muhjueriste korvattiin ekovillalla. Lisäksi sisäänkäynnin / eteistilan paneelikatosta poistettiin vaurioituneet paneelit ja kattoon asennettiin lämmöneristeeksi ekovilla. Katto paneloitiin avatulta alueelta uudestaan ja maalattiin.)

-7/2016 Suoritettiin merkkiainetutkimus Vahanen Oy toimesta (merkkiainekokeella tutkittiin mahdolliset ilmavuotokohdat alapohjasta sisäilmaan) ja suoritettiin tutkimuksen perusteella tiivistämisiä.

-1/2017 Selvitettiin alapohjan tuuletuksen mahdollisuutta ja tarpeellisuutta.

oIV- asiantuntijan lausunnon mukaan painovoimainen tuuletus alapohjassa on toimiva ja kohteeseen sopiva ratkaisu. Tämä ratkaisu takaa parhaiten alapohjarakenteiden pysymisen kuivana. Koneellinen tuuletus ryömintätilassa muodostaa riskin alapohjan jäähtymisen osalta, mikä taas johtaa kapillaariseen kosteusvaaran muodostumiseen ja rakennuksen rakenteiden pilaantumiseen.

-2/2017 Suoritettiin Wareless mittaus ARE Oy toimesta (mitattavia olosuhteita olivat huonelämpötila, ilman suhteellinen kosteus, hiilidioksidipitoisuus ja rakennuksen painesuhteet sekä VOC-päästötason hiilidioksidiverrannollinen arvo).

Yhteenvetona ko. mittauksen tuloksista voidaan todeta seuraavaa:

oLämpötilat olivat pääosin hyvällä tasolla, mutta kaikkien luokkien patteritermostaatit on suositeltavaa tarkistaa ja tuloilman lämpötilaa seurata.

oIlman suhteellisen kosteuden mittaustulos on normaali. Mittauksen kosteusvaihtelut johtuvat mm. ulkoilman suhteellisesta kosteudesta, lämpötilasta sekä ihmisten vaikutuksesta.

oAbsoluuttisen kosteuden tarkastelusta voidaan havaita, että käyttöaikainen kosteuskuorma on vähäinen, eikä kosteuskuorma aiheuta toimenpiteitä.

oHiilidioksidipitoisuudet pysyivät pääosin hyvällä tasolla. Hiilidioksidipitoisuuksien perusteella ilmanvaihtoa voidaan kuitenkin tehostaa hieman ilmamääräsäädöin.

oRakennus on melko voimakkaasti alipaineinen, minkä johdosta mahdollisista rakenteellisista epätiiveyskohdista voi kulkeutua hallitsemattomia ilmavirtauksia tai materiaalipäästöjä sisätiloihin. Rakennuksen painesuhteiden hallitsemiseksi ilmanvaihdon kokonaisuus tulee tarkistaa ja alipaineisuutta vähentää.

-3/2017 Tarkastettiin, mitattiin ja säädettiin ilmanvaihto Korafixin toimesta (kaikkien tilojen), eli 2/2017 havaittu alipaineisuusongelma poistettiin.

-6/2017 Tehtiin uusi tutkimussuunnitelma toisen rakennusterveysasiantuntijan näkemyksen pohjalta (Raksystems Oy). Tämä sisälsi samat asiat kuin jo tehdyt tutkimukset 2016, joten sisäilmatyöryhmä päätti, että tutkimuksia ei tehdä uudestaan. VOC- ja FLEC –tutkimukset päätettiin kuitenkin tilata).

-9/2017 Tehtiin alapohjan puhdistustyöt syysloman aikana 2017.

-10/2017 Tehtiin sisäilman VOC- ja lattiamattojen FLEC-tutkimus.

oIlmanäytteiden tulokset oli tulkittavissa tavanomaisiksi toimenpiderajoihin nähden niin yksittäisten näytepitoisuuksien kuin myös kokonaispitoisuuksien osalta.

oFLEC-näytteiden TVOC-pitoisuudet olivat vähäiset (<10 μg/m2h) ja siten tavanomaiset.

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto toteaa tilanteesta seuraavaa:

Vähä-Heikkilän koulun A-rakennusta on tutkittu syksystä 2016 alkaen. Sisäilmaan liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia ja mittauksia on tehty yli 10; esim. rakenneteknisiä tarkastuksia ja niihin liittyviä rakennusterveys tutkimuksia (KiAT Oy), koko ilmanvaihto on tarkastettu 2016, merkkiainetutkimus (Vahanen Oy). Tiloissa on tehty myös useita katselmuksia. Katselmusten syy on ollut henkilöstön oireilu.

Tehdyssä tutkimuksissa ja selvityksissä ei ole selvinnyt Asumisterveys asetuksen 545/2015 mukaista olosuhdetta tai muuta tekijää, mikä selittäisi henkilökunnan oireilun.

Turun työterveystalo toteaa tilanteesta seuraavaa:

Vähä-Heikkilän koulun henkilökunnalle (n. 35 henkilöä) on tehty allergiaoirekysely kevään/kesän 2017 aikana. Vastaajista kaksi oli työskennellyt A-rakennuksessa kuluneen vuoden aikana kokopäiväisesti. Koska tämä määrä on näin pieni, ei kyselyn perusteella voida tässä tapauksessa tehdä luotettavia päätelmiä.

Tiloissa viimeisen vuoden aikana työskennelleistä kymmenestä henkilöstä kuusi oli käynyt kuluneen vuoden aikana työterveyshuollossa jonkin sisäilmasta kokemansa oireen vuoksi. Oireina esiintyi mm. yskää, äänen käheytymistä, silmien kutinaa ja nenän vuotoa. Lähes kaikissa tapauksissa oireet liittyivät työssä oloon tai olivat alkaneet työntekijän aloitettua työskentelyn koulun A-rakennuksessa. Neljän työntekijän kohdalla on tehty oireeseen liittyvä jatkotoimenpide (lääkityksen aloitus tai lähete erikoissairaanhoitoon). Saatavilla olevien tietojen mukaan kenelläkään ei ole todettu ammattitautia. Tiedossa on kaksi työntekijää, joille on aloitettu astmalääkitys heidän työskenneltyään tiloissa.

Rakennuksessa ei ole todettu rakennusteknisissä selvityksissä poikkeavaa eikä työntekijöillä ole todettu ammattitauteja, joten näiden tietojen perusteella rakennuksessa työskentely ei aiheuta erityisen sairastumisen vaaraa. Kuitenkin työterveyshuollossa sisäilmasta kokemiensa oireiden vuoksi käyneiden määrä on kuluneen vuoden aikana ollut merkittävä ja oireet ovat sellaisia, että ne voivat pitkittyessään vaikuttaa rakennuksessa työskentelevien työkykyyn ja indikoida rakennuksen sisäilmaongelmaa.

Ehkäisevä terveydenhuolto (kouluterveydenhuolto) toteaa tilanteesta seuraavaa:

Vähä-Heikkilän koulussa on 401 oppilasta, joista 78 A-rakennuksessa.

Kouluterveydenhuolto seuraa vuosittaisten terveystarkastusten avulla kaikkien koulun oppilaiden terveydentilaa. Vähä-Heikkilän koulussa on lisäksi kiinnitetty huomiota oppilaiden mahdolliseen koulun sisäilman aiheuttamaan oireiluun ja vanhempia on tämän takia kehotettu tarvittaessa ottamaan yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Tällä hetkellä (lukuvuosi 2017-2018) seurannassa on mahdollisen sisäilmaoireilun takia 5 lasta, jotka kaikki opiskelevat A-talossa. Kaksi lapsista on lähetetty jatkotutkimuksiin. Kevätlukukaudella 2017 sisäilmasta oireita kokevia oppilaita oli 6. Nämä lapset eivät enää opiskele A-talossa ja heidän oireilunsa on helpottunut/hävinnyt.

Eniten esiintyvänä oireena on ilmoitettu usein toistuvaa päänsärkyä, toistuvia tai pitkittyneitä hengitystieinfektioita, poskiontelotulehduksia, pitkäaikaista yskää tai nuhaa. Muutamalla oppilaalla on myös esiintynyt silmien ärtyneisyyttä tai poikkeuksellista väsymystä koulupäivinä. Kolmella oppilaalla on astmaoireilu lisääntynyt ja lääkitystä jouduttu lisäämään A-talossa opiskelun aikana.

Oppilasmäärään suhteutettuna oireita kokevien määrä on pieni, tällä hetkellä 6,4 % oppilaista. Heidän luokkansa on kuitenkin ollut vasta syksystä 2017 alkaen A-talossa. Huomiota kiinnittää se, että kolmella lapsella astmalääkitystä on jouduttu tehostamaan ja kaikki lapset ovat kokeneet oireilun esiintyvän tai pahenevan juuri A-talossa oleskeltaessa.

Tilapalvelukeskus toteaa yhteenvetona seuraavaa:

Henkilöstö on alkanut oireilla Vähä-Heikkilän koulun A-rakennuksessa noin yhdeksän vuoden kuluttua peruskorjauksesta. Tiloja on tutkittu laajasti ja edellä eriteltyjä toimenpiteitä tehty. Henkilöstön oireilu on jatkunut toimenpiteiden aikana ja niiden jälkeen. Oppilaiden osalta oireilua on ollut jonkin verran.

Kiinteistössä on tehty kaikki voitavat tutkimus- ja korjaustoimenpiteet, eikä rakennuksesta ei ole löydetty syytä henkilöstön edelleen jatkuvaan oireiluun. Rakennus on tehtyjen tutkimusten mukaan kunnossa ja siten perusteltujen lisätutkimusten ja –korjausten tekeminen on vaikeaa.

Sivistystoimialan työsuojeluvaltuutettu on esittänyt kantanaan, että A-rakennus tulisi sulkea tammikuussa 2018, mutta päätöstä sulkemisesta ei ole tehty. Ympäristöterveydenhuollon mukaan tehdyssä tutkimuksissa ja selvityksissä ei ole selvinnyt Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaista olosuhdetta tai muuta tekijää, mikä selittäisi henkilökunnan oireilun.

Päätös tilojen käyttämisestä on sivistystoimialalla. Sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen on esittänyt kantanaan, että sivistystoimialalla on Vähä-Heikkilässä tarve tiloille, eikä se siten ole luopumassa A-rakennuksesta.

Mikäli sivistystoimiala päättäisi luopua A-rakennuksesta, tulisi tällöin ensisijaisesti tarkastella koulun kahden toimipisteen (Vähä-Heikkilä ja Uittamo) käytössä olevien rakennusten mahdollista hyödyntämistä tilankäyttöä tehostamalla.

Vähä-Heikkilän koulun pihassa on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 900 k-m2 ja pienen uudisrakennuksen paikka löytyisi nykyisen parkkipaikan kohdalta. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan ole pidetty mm. liikenteellisestä näkökulmasta suotavana. Tällöin hankkeessa tulee edetä kaupungin tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeistuksen mukaisesti.

Vähä-Heikkilän koulun A-rakennuksen tulevaisuutta arvioitaessa tulee huomioida, että ko. rakennus on kaavassa suojeltu, eikä sitä saa purkaa.