Työllisyyspalvelukeskus työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto 3.1.2018:

Kaupunginhallitus varaa vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan, jolla rahoitetaan kaupungin työllisyyden edistämistä. Työllisyysmäärärahan hallinnoinnista vastaa kaupungin työllisyyspalvelukeskus, jossa laaditaan määrärahalle vuosittain käyttösuunnitelma.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa määrärahaan tehdään varauksia eri käyttökohteisiin. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen. Tarvittaessa toimintavuoden aikana työllisyyspalvelujohtaja voi päättää määrärahojen siirroista käyttökohteiden välillä työllisyysmäärärahan sisällä siten, että työllisyysmäärärahan nettosumma yhteensä säilyy samana.

Työllisyysmäärärahalla toteutetaan erilaisia työllistymistä tukevia ja työllistymisedellytyksiä lisääviä palveluja turkulaisille työttömille. Palvelujen kohderyhmänä ovat pääosin työllisyyspalvelukeskuksen ja sen alaisuudessa toimivien hankkeiden asiakkaat.

Työllisyysmäärärahan nettosumma vuodelle 2018 on 7.945.000 euroa. Tulona ovat valtionosuudet, jotka ovat arviolta 2.900.000 euroa. Valtionosuudet huomioon ottaen työllisyysmäärärahan bruttosumma vuodelle 2018 on 10.845.000 euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2018 painopistealueina ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien ja sinne valumassa olevien työnhakijoiden sekä nuorten tukityöllistäminen kaupungin toimialoille, kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen, työttömien terveystarkastukset, työnetsijäpalvelut ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymisen tukeminen kolmannelle sektorille.

Tukityöllistäminen

Työllisyyden edistämisen ohella tukityöllistämisen tavoitteena on erityisesti kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen vähentämine. Tukityöllistämisen avulla kuntaosuuden piiriin kuuluvia henkilöitä voidaan poistaa pysyväluonteisesti kuntaosuuden piiristä ja näin voidaan vähentää kaupungin kuntaosuusmenoja. Vuonna 2017 kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat olleet noin 23,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 menot olivat 24,7 miljoonaa euroa.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2018 on tukityöllistämiseen varattu 4.700.000 euron nettomääräraha, mikä on noin 60 % koko työllisyysmäärärahan nettosummasta. Varatulla määrärahalla on tavoitteena työllistää yhteensä noin 800 eri henkilöä vuoden 2018 aikana.

Täysimääräisellä työajalla tapahtuvaa velvoitetyöllistämistä lukuun ottamatta kaikki kaupungin tukityöllistäminen tapahtuu vuonna 2018 aiempien vuosien tapaan 85 % työajalla. Tämä on perusteltua, koska lyhemmällä työajalla työllistetyllä olisi oikeus soviteltuun työttömyysturvaan, mikä aiheuttaisi kaupungille tukityöjakson ajalta työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja kuntaosuuden piiriin kuuluvien työllistettyjen osalta. Lisäksi lyhemmällä työajalla työllistettyjen työpanos jäisi pienemmäksi, mikä vaikeuttaisi työllistämistä.

Käyttösuunnitelmassa vuodelle 2018 tukityöllistämiseen varattu 4.700.000 euron nettomääräraha jakautuu tukityöllistämisen osa-alueittain. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen on varattu 2.400.000 euroa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistämiseen 900.000 euroa, osatyökykyisten ja muiden työnhakijoiden työllistämiseen 400.000 euroa, edelleensijoittamiseen 500.000 euroa ja velvoitetyöllistämiseen 500.000 euroa.

Edelleen sijoittamisessa työllisyyspalvelukeskus tukityöllistää asiakkaan kaupungille ja siirtää työllistetyn työntekijän työhön yritykseen. Edelleensijoituksen kesto on pääsääntöisesti noin kolme kuukautta ja tavoitteena on, että asiakkaan työllistyminen yritykseen yrityksen rahoituksella edelleensijoituksen jälkeen.

Vuonna 2018 tukityöllistäminen tapahtuu TE-toimiston myöntämällä palkkatuella niin suurelta osin kuin se on Varsinais-Suomen TE‑toimiston palkkatukeen käyttämän rahoituksen ja palkkatuen myöntämistä koskevien ehtojen puitteissa mahdollista.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on työtoimintaan osallistuvan henkilön työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja vahvistaminen. Mikäli osallistuja on työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä, osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan poistaa hänet työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä työtoiminnan ajaksi.

Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä kaupungin omana toimintana että palvelusetelillä ostopalveluna. Kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kaupungin työkeskuksessa, kaupungin nuorten työpajalla ja nuorten starttivalmennuksessa sekä kaupungin toimialojen yksiköissä. Vuonna 2017 kuntouttavaa työtoimintaa on hankittu ostopalveluna seitsemältä eri palvelutuottajalta.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2018 on ostopalveluna toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan varattu 900.000 euron nettomääräraha, jolla on tavoitteena hankkia kuntouttavaa työtoimintaa 420 henkilölle. Kaupungin omana toimintana toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa on tavoitteena järjestää 250 henkilölle vuonna 2018. Tarkoituksena on lisätä erityisesti ryhmämuotoista ja kaupungin toimialojen yksiköissä tapahtuvaa kuntouttavaa työtoimintaa. Omana toimintana toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan rahoitus on työllisyysmäärärahan ulkopuolella.

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastusten sekä ostopalveluna toteuttavien työ- ja toimintakyvyn arviointien toteuttamiseen on varattu vuoden 2018 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa 350.000 euroa. Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa terveystarkastuksia ja lisäksi voidaan tarvittaessa hankkia työ- ja toimintakyvyn arviointeja yksityisen terveydenhuollon erikoislääkäreiltä. Lisäksi tarkoituksena on kehittää työttömien terveydenhuoltoa.

Yritysyhteistyö ja työnetsijäpalvelut

Yritysyhteistyön tavoitteena on yritysten työntekijätarpeiden kartoittaminen ja työllisyyspalvelukeskuksen asiakkaiden työllistyminen yrityksiin. Yritysyhteistyöverkoston rakentamiseksi ja laajentamiseksi virkailijoiden tukena on ostopalvelu, joka varaa tapaamisaikoja yrityksiin. Myös tiedottamista ja markkinointia tehostetaan.

Positiivisen rakennemuutoksen aikana työllisyyspalvelukeskuksen yritysyhteistyötä on tarkoitus laajentaa ja kehittää. Tätä tarkoitusta varten vuoden 2018 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmaan on varattu 100.000 euroa.

Työllisyyspalvelukeskus hankkii ostopalveluna työnetsijäpalveluja turkulaisille työttömille työnhakijoille. Työnetsijäpalvelujen kohderyhmänä ovat nuorisotakuun piiriin kuuluvat sekä kaikki vähintään 300 päivää työmarkkinatuella työttömyyden perusteella olleet työnhakijat.

Työnetsijäpalveluja on hankittu vuonna 2017 neljältä eri palvelutuottajalta. Hankintasopimukset ovat voimassa 31.12.2018 saakka, minkä jälkeen sopimuksia voidaan jatkaa yhdellä optiovuodella 31.12.2019 saakka. Käyttösuunnitelmassa vuodelle 2018 ostopalveluna toteutettaviin työnetsijäpalveluihin on varattu 500.000 euroa.

Kolmannen sektorin korotettu työllisyyden Turku-lisä

Kolmannen sektorin korotetun työllisyyden Turku-lisän myöntämiseen on vuoden 2018 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa varattu 600.000 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien työnhakijoiden työllistymistä tuetaan kolmannelle sektorille tilanteessa, jossa TE-toimisto ei voi myöntää täyttä palkkatukea kolmannen sektorin työnantajille tarkoitukseen varattujen palkkatukimäärärahojen puuttuessa.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet ja Tsemppi-Talo

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa kolmannen sektorin työllisyyshankkeille varattu määräraha on tarkoitettu kaupungilta avustusta hakevien kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen. Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoituksessa lähtökohtana on, että Turun kaupunki toimii osarahoittajana edellyttäen, että hankkeille myönnetään myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Käytännössä työllisyysmäärärahan hankeavustusta myönnetään hankkeille päärahoittajien avustusten jälkeen jäävään omavastuuosuuteen. Kaupungin avustusta voidaan myöntää niihin työllisyyshankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin, joihin päärahoittajat eivät avustusta myönnä. Vuoden 2018 käyttösuunnitelmassa on kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen varattu 350.000 euroa.

Tsemppi-Talo on Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n ylläpitämä työikäisten mielenterveyskuntoutujien toimintakeskus, jonka toiminnan rahoittajina ovat Turun kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Turun kaupungin vuosittainen rahoitus toimintakeskukselle on ollut 100.000 euroa, joka kattaa hieman vajaa puolet keskuksen kokonaisrahoituksesta. Rahoitus on myönnetty kaupungin työllisyysmäärärahasta.

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2018 Tsemppi-Talontoiminnan rahoittamiseen on varattu aiempien vuosien tavoin 100.000 euroa.

Liite 1Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2018

Oheismateriaali 1Työllisyysmäärärahan jakautuminen käyttökohteittain vuonna 2018

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan vuoden 2018 työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman.

Samalla kaupunginhallitus päättää,

että työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan päättämään mahdollisista muutoksista käyttösuunnitelmaan toimintavuoden aikana tarvittaessa ja

että työllisyyspalvelujohtajan päätöksellä määrärahoja voidaan siirtää työllisyysmäärärahan käyttökohteiden välillä niin, että työllisyysmäärärahan nettosumma säilyy samana.

PäätösAsia pantiin pöydälle Yrttiahon Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 8.1.2018 § 7

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-3.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Hellsten, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Yrttiahon Lindforsin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hassan:

”Työllisyysmäärärahan jaossa huomioidaan asuinalueiden erilaiset tarpeet.”

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä johtaja Pekka Sundman ja työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto.