Palvelualuejohtajat Liliane Kjellman, Vesa Kulmala ja Maija-Liisa Rantanen 1.11.2017:

1) Mikä on Turun suomen- ja ruotsinkielisten kunnallisten ja yksityisten päivähoitopaikkojen määrä loka-marraskuussa 2017? Mikä on kunnallisten paikkojen täyttöaste?

Suomenkielisten päiväkotien täyttöaste on lokakuussa 2017 yhteensä 98,31 %, toukokuussa 2018 täyttöaste näyttää nykyisten ja alustavien sijoitusten perusteella laskevan 93,47 %:iin. Liitteenä olevasta taulukosta voidaan todeta, että vapaita paikkoja löytyy vaihtelevasti eri yksiköistä edelleen. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen täyttöaste on 100,24 % ja marraskuussa arviolta 99,27 %.

Taulukossa sinisellä värillä on esitetty esiopetusryhmien tulokset ja punaisella iltahoitoa tarjoavan ryhmän tulos, jotka on syytä nähdä erillään muusta varhaiskasvatustoiminnasta joko tilojen erilaisuuden tai toiminnan luonteen takia. Ruotsinkielinen kunnallinen toiminta ei tällä hetkellä pysty juurikaan tarjoamaan palveluita uusille asiakkaille niillä alueilla, jossa ruotsinkielisten määrä on suurempi.

Yksityisiä palveluja käytetään yli kuntarajojen ja eri rahoituskanavien kautta, joten tarkkoja lukumääriä Turun kaupungilla ei ole käytettävissä paikkojen lukumääristä eikä näin ollen täyttöasteesta. Voidaan kuitenkin todeta, että kuntarajojen ylittäminen palvelua käytettäessä on hyvin vähäistä. Lisäksi on syytä huomioida se, yksityisessä perhepäivähoidossa kaikilla hoitajilla ei ole lain sallimaa enimmäismäärää neljää lasta hoidossa. Päiväkotien osalta aluehallintovirasto pitää yllä ilmoituksen varaisten palvelujen tuottajarekisteriä. Ilmoittautuessaan tuottajat ilmoittavat paikkojen lukumäärän. Ilmoitusten mukaan Turussa on reilut 2 400 paikkaa päiväkodeissa. Ryhmäperhepäivähoitoon on otettu käyttöön palveluseteli elokuussa 2017. Palveluseteliä käyttää noin 36 prosenttia ryhmäperhepäivähoidossa olevista 72 lapsesta.

Mikäli perhe valitsee yksityisesti tuotetun varhaiskasvatuksen lapsensa varhaiskasvatuksen järjestämiseen perhe voi valita yksityisen hoidon tuen ja sen kuntalisän, kyse ei tällöin ole kunnan järjestämästä palvelusta. Varhaiskasvatuslain 11 a:n mukaan huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiseen tukeen. Yksityisen hoidon tukea voidaan käyttää tällä hetkellä päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoidossa, perhepäivähoidossa ja perhe voi toimia myös työnantajana ja palkata yksityisen hoidon tuella hoitajan kotiin. Mikäli perhe valitsee yksityisen hoidon tuen tai kotihoidon tuen, sama lapsi ei voi olla kunnan järjestämässä palvelussa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa eikä palveluseteliä voida käyttää yksityisissä palveluissa. Varhaiskasvatuslain 10 §:n mukaan palveluseteli on yksi tapa kunnan järjestää varhaiskasvatuspalvelu.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 ohjaa myös varhaiskasvatuksen palvelusetelitoimintaa. Lain mukaan palvelusetelin tarkoituksena lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Palveluseteli on kunnan sitoumus korvata tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee edellä mainitun lain mukaan ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon silloin, kun kunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen. Myös varhaiskasvatuslain 11 a §:n mukaan varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa, vaikka huoltajilla ei olekaan lähtökohtaisesti oikeutta vaatia varhaiskasvatuspaikkaa tietystä järjestämistavasta, toimintamuodosta tai yksiköstä. Asiakkaalla on lakiin perustuva oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.

Perhe voi toimia hyvinkin omatoimisesti valitessaan yksityisen hoidon tuen, välttämättä Turun kaupunki ja palveluohjaus eivät ole tekemissä hoidon aloituksessa. Tuen maksatus toimeenpannaan Kelassa, joka laskuttaa kaupungilta toimeenpannut tuet. Turun kaupungilla on lainsäädännön mukainen valvonta vastuu.

2) Mikä on voimassa oleva arvio suomen- ja ruotsinkielisen palvelutarpeen kehityksestä tulevaisuudessa?

Palvelun kysyntä on ollut kasvavaa ja saman trendin odotetaan jatkuvan. Hallitus on tehnyt esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiseksi 1.1.2018 lukien. Esityksen taustalla on tavoite kannustinloukkujen poistamisesta. Lain toteutuessa voidaan odottaa, että osallistumisaste varhaiskasvatukseen kohoaa. Ei ole mahdollista tarkkaan arvioida, mitä tämä tarkoittaisi Turun varhaiskasvatuksen palvelujen kysynnässä. Voidaan kuitenkin todeta, että kysynnän kasvuun on syytä varautua. Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksessä vuodelle 2018 on varauduttu 210 lapsen verran eri syistä johtuvaan kysynnän kasvuun.

Nykyinen resursointi ei mahdollista tästä johtuvaa lapsimäärien lisääntymistä varhaiskasvatuspalveluissa. Toisaalta valtakunnan tasollakin tuodaan voimakkaasti esille varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen elinikäisessä oppimisessa, joten omalta osaltaan positiivinen julkisuus lisännee palvelun kysyntää. Vaikka asukasmäärä alle kouluikäisten lasten osalta ei olekaan kasvanut, osallistumisaste nousee jatkuvasti mm. työllisyystilanteen paranemisen vuoksi. Syyskuussa ikäluokittainen osallistumisaste on esitetty seuraavassa taulukossa. Mukana tarkastelussa ovat kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olevat lapset sekä palvelusetelillä päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset. Vertailun vuoksi esillä on myös tilanne joulukuussa 2016.

Erityisesti kysyntä on ollut tarjontaa suurempaa Itäisessä Turussa, Itäharjulla, Nättinummen alueella. Keskustassa on jo usean vuoden ajan ollut varhaiskasvatuspaikkoja liian vähän. Oman ongelmansa tuo keskusta-alueella se, että perheet käyttävät julkista liikennettä ja kuljetusjärjestelyt saattavat muodostua ongelmaksi.

Vuoden 2016 ruotsinkielisten lasten määrä oli 765 lasta. Tilastollisesti ei näytä olevan erityistä muutosta lapsimäärissä. Ruotsinkielisten lasten todellisen määrän arviointia vaikeuttaa se, että monia kaksikielisten perheiden lapsia ei rekisteröidä ruotsinkielisiksi vaikka lasten äidinkieli todellisuudessa on ruotsi ja palveluita halutaan ruotsinkielellä.

Oleellista on tarkastella osallistumisasteen vaikutuksia varhaiskasvatuksen kysynnän nousuun ja vaikutukseen ruotsinkielisen toiminnan osalta. Edelleen tulee huomioida, että noin 100 alle kouluikäistä ruotsinkielistä lasta on suomenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden piirissä, osin johtuen ruotsinkielisen palveluverkon riittämättömyydestä sekä tarjottavien palvelumuotojen (esim. vuorohoito) puuttumisesta ruotsinkielellä. Tämä vaikuttaa osin myös useiden lasten heikosta kielitaidosta johtuviin vaikeuksiin heidän siirtyessä suomenkielisestä toiminnasta suoraan perusopetuksen ensimmäiselle luokalla tai esiopetukseen.

3) Mitkä suomen- ja ruotsinkieliset kunnalliset ja yksityiset päiväkotihankkeet ovat tällä hetkellä tiedossa ja vireillä? Mikä on hankkeiden valmistumisaikataulu?

Suomenkieliset kunnalliset päiväkotihankkeet käyvät ilmi alla olevasta taulukosta.

Ruotsinkieliset kunnalliset päiväkotihankkeet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ruotsinkielinen vuorohoito tarvitsee tiloja. Tällä hetkellä Turun kaupungissa tarjotaan ruotsinkielisille lapsille ainoastaan iltahoitoa arki-iltaisin klo. 22.00 asti. Nykyiset iltahoitopaikat on toteutettu tavallisen ryhmän yhteydessä Braheskolanissa (7 paikkaa), eivätkä paikat ole riittävät.

On tarpeellista mahdollisimman nopeasti käynnistää tulevien päiväkotihankkeiden yhteydessä vuorohoidon toiminnalle soveltuvien tilojen suunnittelu, jotta voidaan tarjota sekä viikonloppu- että ympärivuorokautista toimintaa ruotsinkielisille lapsille.

Yksityisistä suunnitteilla ja sivistystoimialla tiedossa olevista rakennushankkeista näyttäisi toteutuvan Norlandia päiväkoti Oy:n Varissuon hanke Tavastilankadulle. Päiväkoti tulee suunnitelmien mukaan olemaan neljä ryhmäinen, 84 paikkaa. Päiväkoti valmistunee elokuuksi 2018.

Saatujen tietojen mukaan Ruusukorttelinkujalle olisi rakennuslupakäsittelyssä myös yksityinen päiväkotihanke. Hankkeesta ei ole tarkempaa suunnitelmaa.

Alustavia keskusteluja on käyty myös Touhula Oy:n päiväkoti Vähäheikkilän laajennuksesta ja päiväkotihankkeesta Lukkosepänkadulle. Tarkempaa tietoa toteutumisesta ei tässä vaiheessa ole. Tuottajien kanssa voidaan neuvotella siitä, millä kielellä palvelua annetaan. Tälläkin hetkellä palvelua annetaan mm. suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi.

4) Riittävätkö tiedossa ja vireillä olevat suomen- ja ruotsinkieliset päiväkotihankkeet arvioidun palvelutarpeen täyttämiseen? Jos eivät riitä, niin kuinka monelle lapselle on näiden lisäksi järjestettävä paikka ja onko lisätarve painottunut joihinkin kaupunginosiin?

Varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea neljää kuukautta ennen tarpeen alkamista, kiireellisissä tapauksissa paikkaa on haettava kaksi viikkoa ennen tarpeen alkamista. Marraskuussa 2017 käsitellään tammi- ja helmikuussa aloittavien hakemuksia, joten tilanne hakemusten määrissä muuttuu päivittäin. Tarkasteltaessa hakemusten yhteismäärää niiden hakemusten osalta, joiden tarve alkaa ennen maaliskuun alkua 2018, voidaan todeta seuraavaa: Hakemuksia on yhteensä järjestelmässä 2.11.2017 tilanteen mukaan 416, joista 311 on alle 3-vuotaiden lasten hakemuksia. Kunnallisiin päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon hakee ensisijaisesti 322 lasta. Palveluseteliä ensisijaisesti hakee 94 lasta. Ruotsinkielisiin palveluihin edellä olevista hakee yhteensä 18 lasta, joista 14 on alle 3-vuotiaita. Kunnallisiin ruotsinkielisiin palveluihin hakee ensisijaisesti 13 lasta ja palveluseteliä hakee viisi lasta.

Riittävyyden tarkastelua suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa

Kevät 2018

Uusia kunnallisia suomenkielisiä paikkoja ei ole tulossa kevään 2018 aikana. Sofiankadun ja Viinamäenkadun päiväkotien kunto ja sisäilmaongelmat haittaavat toimintaa, eikä ko. yksiköihin voida sijoittaa enää lisää lapsia. Ympäristöterveydenhuolto on suositellut, että lapsimäärää päinvastoin vähennetään vähitellen lasten hoitosuhteiden päättyessä. Kunnallisten päiväkotien täyttöä tehostamalla voidaan nykyisiin päiväkoteihin sijoittaa jonkin verran lisää lapsia.

Syksy 2018

Syksyllä 2018 Hirvensaloon saadaan runsaasti uusia hoitopaikkoja ja alueen hoitopaikat tulevat riittämään kysyntään nähden. Kärsämäen koulun esiopetustilojen poistuminen vähentää entisestäänkin ko. alueen niukkoja resursseja ja se tulee vaikeuttamaan omalta osaltaan hoitopaikkajärjestelyjä. Varissuon tilaelementtipäiväkoti saadaan käyttöön syksyllä 2018. Se tulee purkamaan tällä hetkellä olemassa olevat jonot päiväkoteihin suhteellisen hyvin.

Vuorohoidon tilanne tulee olemaan haasteellinen vuoden 2018 aikana. Vuorohoidon kysyntä, etenkin ilta- ja viikonloppuhoito, on ollut jatkuvassa kasvussa. Nykyisillä resursseilla ei pystytä tämän hetkisen arvion mukaan vastaamaan siihen tarpeeseen, joka tulee olemaan keväällä 2018. Kaupungin keskustassa on jatkuvaa pulaa päivähoitopaikoista. Näin ollen lisäresurssia keskusta-alueen tarjontaan tarvitaan pikaisesti. Ratkaisuna tähän voisi olla tilaelementtipäiväkodin rakentaminen Kupittaanpuiston Seikkailupuiston kortteliin. Yksikkö helpottaisi keskusta-alueen paikkatilannetta samalla kun sen avulla voitaisiin helpottaa hieman vuorohoitoon syntyneitä paineita.

Kevät 2019

Kastun päiväkodin valmistuminen tuottaa lisää tarvittavia hoitopaikkoja myös vuorohoitoon, ja Yli-Maarian päiväkoti ratkaisee ko. alueen päivähoitopaikkojen vajauksen. Mikäli myös Tallimäen päiväkoti valmistuu tavoiteaikataulussa, saadaan sen myötä lisäparannusta keskusta-alueen hoitopaikkatilanteeseen. Suurena huolena tällä hetkellä on, pystytäänkö toimintaa jatkamaan Sofiankadun päiväkodissa siihen saakka kun korvaava päiväkoti valmistuu. Tallimäen päiväkodin valmistumisaikataulun selvittyä tulee välittömästi suunnitella purkuaikataulu Sofiankadun päiväkodille ja uuden suomen- tai ruotsinkielisen kunnallisen päiväkodin rakentaminen vapautuneelle tontille.

Syksy 2019

Hepokullan koulun ABC-talosta suunnitelmien mukaan saatava tila yhtä esiopetusryhmää varten helpottaisi huomattavasti alueen esioppilaiden sijoittelua ja toisi samalla pientä helpotusta alueen tukkoiseen päivähoitopaikkatilanteeseen. Viinamäenkadun päiväkodin uudisrakennuksenvalmistumisaikataulu on kriittinen, eikä siitä ole varaa enää tinkiä. Nykyisen päiväkodin kunto ja olosuhteet ovat sellaiset, että lapsimäärää on jo ennen korvaavan tilan valmistumista pikku hiljaa vähennettävä.

2020 -

Myöhäisempien vuosien hankkeille on tässä vaiheessa asetettu joko valmistuneissa tai vielä kesken olevissa tarveselvityksissä tavoiteaikatauluja. Niiden toteutumisesta ei ole tässä vaiheessa varmuutta. Nykyisten selvitysten perusteella voidaan kuitenkin nähdä, että toteutuessaankin ko. hankkeet eivät olisi tuottamassa merkittävää lisäystä kunnallisiin suomenkielisiin päiväkotipaikkoihin. Hankkeet ovat lähinnä poistuvia päivähoitopaikkoja korvaavia hankkeita. Tästä syystä mainittujen hankkeiden rinnalle on syytä nostaa uusi tilaelementtiratkaisu, joka voitaisiin toteuttaa perinteisiä hankkeita nopeammalla aikataululla esim. keväällä 2020 Kärsämäen kentän kortteliin.

Ruotsinkielisten paikkojen lisäyksestä, vähintään 100 uutta paikkaa, on päätetty kasvatus ja opetuslautakunnassa syyskuussa 2017. Nykyiset paikat eivät ole riittävät, eivätkä osin vastaa sijainniltaan ruotsinkielisten lapsiperheiden tarpeita. Paikkoja tulisi pystyä lisäämään pääsääntöisesti keskustassa sekä Sirkkalan (itäinen keskusta) alueella. Tällä hetkellä Braheskolan ja Sirkkalan phy ovat yksiköitä, joihin perheet ovat pahimmillaan jonottaneet yli 2-3 vuotta.

5) Miten kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon osuudet kokonaistuotannosta kehittyvät arvioidun palvelutarpeen kehityksen ja tiedossa olevien uudishankkeiden valossa?

On ehdottoman tärkeää, että suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat. Mikäli kaupungin hankkeet etenevät suunnitellusti, voidaan pysyä päätetyssä 70/30 suhteessa. Tilannetta tarkasteltaessa on syytä huomioida kahden kunnallisen päiväkodin sulkeminen viimeisten vuosien aikana, kunnallisten perhepäivähoitajien määrän väheneminen ja rakennushankkeiden toteutumattomuus.

Suhdelukujen tarkastelusta ei ole tarkemmin päätetty mitä palveluita huomioidaan kun tarkastelua tehdään. Seuraavassa taulukossa pyritään avaamaan eri näkökulmia. Tarkastelukohteena on vuoden 2017 tammikuu-syyskuu, tarkastelussa on mukana sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset palvelut. Ensimmäisenä on vertailtu tilannetta, kun mukaan tarkasteluun otetaan kunnalliset päiväkodit sekä perhepäivähoito ja yksityisiin palveluihin on laskettu palvelusetelit, yksityisen hoidon tukea käyttävät sekä muista kunnista ostetut palvelut. Toisena tarkastelua on tehty vain päiväkotien osalta, yksityisten osalta on huomioitu palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuen käyttö päiväkodeissa. Kolmantena on tarkasteltu tilannetta perhepäivähoidossa mukaan lukien ryhmäperhepäivähoito. Viimeisenä on tarkasteltu tilannetta kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä palvelusetelillä järjestettyä palvelua päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa.

Olisiko perusteltua jatkossa seurata suhdeluvun toteumaa niiltä osin kuin Turun kaupunki voi tosiasiallisesti vaikuttaa palvelujen käyttöön? Perheillä on lakisääteinen mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuki tai kunnan järjestämä palvelu, joita siis voi olla kunnallinen päiväkoti ja perhepäivähoito ja palvelusetelillä järjestetyt palvelut päiväkodissa tai ryhmäperhepäivähoidossa. Tällä hetkellä yksityisten palvelujen lukumäärään on laskettu myös muualla sijoitettujen lasten ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuen käyttäjät.

Ruotsinkielisten palveluiden osalta yksityinen palvelutuotanto on lisääntynyt kuluvana vuonna yhdessä palveluseteliyksikössä, joista toinen on tarjoaa täysin ruotsinkielistä toimintaa (lisäys n. 42 paikkaa). Tämän lisäksi on elokuusta 2017 avautunut kaksikielinen palveluseteliyksikkö, jossa suomen- ja ruotsinkieliset lapset toimivat sekaryhmissä, tarjolla yhteensä 28 paikkaa. Kunnallisten paikkojen osuus on samanaikaisesti vähentynyt noin 30 paikkaa huonokuntoisten tilojen ja esiopetuksen tilanpuutteen vuoksi, jolloin esiopetukselle on jouduttu antamaan tilaa päiväkodista (Sirkkala). Kokonaisuudessa yksityisten palveluiden piirissä on syksyllä 2017 noin 37 % ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen asiakkaista, kunnallisissa palveluissa 63 % Kunnallisen toiminnan osuudessa on mukana esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen käyttäjät. Jos verrataan alle esiopetusikäisten palveluja, on yksityisen palvelutuotannon osuus ruotsinkielisistä varhaiskasvatuspaikoista huomattavasti korkeampi. Vuodenvaihteessa ei kunnallisissa yksiköissä ole enää tarjota paikkoja hakemuksen jättäneille lapsille. Erityisesti Sirkkala-Martti-Uittamo-Hirvensalo alueen perheet jäävät jonoihin (osa jonottanut yli 2 vuotta).