Konsernihallinto, Työllisyyspalvelukeskus, palvelujohtaja Mika Helva, työllisyyspalvelujohtaja Riitta Uitto, kuntoutussuunnittelija Inkeri Huuhka 18.10.2017:

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 5.6.2017 § 240 Turun seudun työvoima- ja yrityspalvelukokeilun. Esittelytekstissä todettiin, että osana kokeilua aloitetaan kuntouttavan työtoiminnan hankkiminen palvelusetelien avulla. Palvelusetelimallilla haetaan kuntouttavaan työtoimintaan parempaa laatua, suurempaa vaikuttavuutta työllistymisen kannalta sekä mahdollisuutta saada entisten palveluntuottajien lisäksi uusia palveluntuottajia. Palveluseteli toteuttaa valinnanvapautta ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita virkailijan tukemana hänelle parhaiten sopiva palvelu. Työvoima- ja yrityspalvelukokeilussa kokeillaan uusia toimintatapoja. Turun kokeilussa merkittävänä uutena pilottina on siirtyminen kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelin käyttöön. Sillä korvataan nykyiset ostopalvelut.

Lain kuntouttavasta työtoiminnasta mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on kunnalla. Turussa Työllisyyspalvelukeskus on järjestänyt kuntouttavan työtoiminnan sekä omana toimintana että ostopalveluina. Omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa tuotetaan nuorten työpaja Fendarissa, kaupungin eri yksiköissä ja toimialoilla sekä Työkeskuksessa. Ostopalvelutuottajina on tällä hetkellä Varissuon Työ ja Toiminta VT ry, TST ry, Kaarinan pajamestarit ry, Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry, YHDESSÄ- yhdistys ry, Sosiaalipalvelusäätiö Raina ja Lounais-Suomen Martat ry. 

Vuonna 2016 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli yhteensä noin 750, ostopalveluissa 462 ja omassa toiminnassa 290. Työllisyysmäärärahaa kului kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluihin n. 900 000 euroa ja omaan toimintaan laskennallisesti n. 450 000 €. Kuluvana vuonna määrä on samaa tasoa.

Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka täyttävät lain määrittelemän aktivointiehdon tai joille on tehty monialainen työllistymissuunnitelma.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, lisätä työttömän työelämäedellytyksiä ja elämänhallintaa ja saada hänet avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on aina työelämä, joten se poikkeaa sosiaalisesta kuntoutuksesta, joka lisää elämänhallintaa ja osallisuutta ja jonka kohderyhmänä voivat olla myös eläkeläiset. Sosiaalinen kuntoutuksen järjestää sosiaalityön palvelualue. 

Kuntouttava työtoiminta on asiakkaalle maksuton. Kuntouttavan työtoiminnan jaksojen pituus voi olla 3 kuukaudesta 24 kuukauteen asiakasta kohden. Jokaisesta työtoimintapäivästä kunta saa valtiolta avustuksena 10,09 €/ toteutunut toimintapäivä. Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakas on poissa kela-listalta, joten asiakkaasta ei makseta tuolloin työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Keskimäärin kaupungin maksu kela-listalla olevaa henkilöä kohden on ollut tänä vuonna, ajalla 1-8/2017 437 €/kk, eli kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen säästää kaupungin menoja suoraan ja kohentaa kuntoutettavien työ- ja toimintakykyä.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelimalli tukee julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua. Tarkoituksena on laajentaa kuntouttavan työtoiminnan tarjontaa ja saada uusia palveluntuottajia. Tavoitteena on myös kehittää sisältöjä, parantaa hinta – laatu suhdetta sekä lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia.  

Palvelusetelimalli muuttaa myös maksu- ja seurantakäytäntöjä. Maksujärjestelmäksi tulee sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP, joka on käytössä Turun muissakin palvelusetelihankinnoissa sekä laajalti muualla Suomessa. Samalla kehitetään myös PAR- järjestelmää kuntouttavan työtoiminnan asiakasrekisteri- ja raportointijärjestelmäksi yhteistyössä Opetus ja kulttuuriministeriön kanssa.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelimalli on käytössä Kuopiossa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) otti kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelimallin käyttöön lyhytkestoisessa kuntouttavassa työtoiminnassa kesällä 2017. Kaikki mallit poikkeavat toisistaan laajuudeltaan ja sisällöltään. Turku jatkaa edelleen suunnittelua ja yhteistyötä Kuopion ja Eksoten kanssa.

Palvelusetelin hinnoitteluissa vertailua on tehty Kuopion, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Eksoten kanssa. Vertailun ja palveluntuottajien kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella palvelusetelit on porrastettu kolmeen ryhmään:

• perusseteli 38 € / toimintapäivä
• vaativan tason seteli 43 € /toimintapäivä
• erityisseteli 48 € / toimintapäivä.

Kolmen setelin malli mahdollistaa erityyppisten kuntouttavan työtoiminnan muotojen tuottamisen asiakkaan edellytyksistä lähtien. Seteleitä voidaan käyttää sekä yksilöllisessä kuntouttavassa työtoiminnassa että ryhmämuotoisena toteutettavassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Setelien tuottaman palvelun ja sisällön esittely on kuvattu liitteenä olevassa sääntökirjassa.

Palveluntuottajien kanssa on keskusteltu yksityiskohdista sekä ohjeistettu uuteen malliin ja laadun kehittämiseen. Asiakasprosessien jatkuvuuden turvaamiseksi, hallitun siirtymän mahdollistamiseksi ja päätöksenteko- sekä maksujärjestelmien toimivuuden ja sujuvuuden vuoksi, palvelusetelimalliin siirrytään vaiheittain syksyn aikana.

Lisäksi kehitetään yksilöllisen valmennuksen seteliä, joka perustuu tuntilaskutukseen ja jonka tarkoituksena on räätälöidä kuntouttavaa työtoimintaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaiseksi ja lyhentää jaksojen pituutta. Sen arvo on sama kuin erityissetelillä.

Palveluntuottajien haku tapahtuu sähköisessä PSOP-järjestelmässä. Päätöksen palveluntuottajan hyväksymisestä tekee työllisyyspalvelujohtaja.

Liite 1Kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelin sääntökirja

Liite 2Kuntouttavan työtoiminnan palvelukohtainen osio

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelimallin sääntökirja liitteineen hyväksytään käyttöönotettavaksi vaiheittain siten, että:

• nykyiset kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajat voivat siirtyä palvelusetelimalliin heti, kun täyttävät sääntökirjan kriteerit, jolloin voimassaolevat kuntouttavan työtoiminnan asiakassopimukset tarkistetaan palvelusetelimallin mukaisiksi.
• uudet palveluntuottajat voivat liittää hakemuksensa PSOP-järjestelmään heti kaupungin hallituksen hyväksyttyä päätösehdotuksen.
• työllisyyspalvelujohtaja valtuutetaan hyväksymään sääntökirjan kriteerit täyttävät palveluntuottajat.

PäätösAsia pantiin pöydälle Yrttiahon Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä johtaja Pekka Sundman.

Pöydältä 23.10.2017 § 436

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Hellstén, Maaskola, Miikkola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Vornanen, Takatalo, Azizi, Vierimaa ja Kattelus.

Yrttiahon seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Rinne:

”Kaupunginhallitus päättää, että palveluseteliä ei oteta käyttöön, vaan jatketaan ostopalvelumallilla. Etuna ovat paremmat mahdollisuudet valvoa toimintaa kaupungin taholta, jolloin kuntoutettavan asema on turvattu.”