Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, johtaja Jukka Laiho, controller Valtteri Mikkola 16.10.2017:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2016 § 179 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2017-2020. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä.

Verotulojen maltillisen kehityksen sekä voimakkaasti heikentyvien valtionosuuksien johdosta talousarviota joudutaan tasapainottamaan lisäämällä toimintatuottoja tai vähentämällä toimintamenoja.

Koko taloussuunnitelmakauden aikana kaupungin nettokäyttömenojen kasvu on erittäin maltillisella tasolla.

Hyväksytty toimintasuunnitelma sisältää uudistamisohjelmien toimenpiteitä, jotka tähtäävät kaupungin taloudellisen aseman parantamiseen. Suunniteltuja toimenpiteitä on valmisteltu usean vuoden ajan ja niiden läpivientiä tulee aktiivisesti tukea.

Voimassa olevan taloussuunnitelman arviointi

Vuonna 2016 talousarvio ylittyi varhaiskasvatuksessa sekä terveyspalveluissa ja erikoissairaanhoidon palvelujen ostoissa. Näiden palvelujen kysyntä- ja kustannuspaineet näkyvät myös vuoden 2017 talousarvion toteutumisessa. Väestön ikääntyminen ja positiivinen muuttoliike ovat lisänneet palvelutarvetta hyvinvointitoimialan terveyspalveluissa. Myös sairaanhoitopiirin kustannusten vähentämiseen tähtäävät toimet ovat näkyneet terveyspalveluiden oman toiminnan lisääntyneenä tarpeena. Turkulaisten lähetemäärän kasvu sairaanhoitopiirin sairaaloihin on jatkunut vuonna 2017 korkeana (n. 10 %). Siirtoviivepäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huolestuttavasti. Hyvinvointitoimialalla on onnistuttu Terveyspalveluiden kehittämishankkeilla saamaan aikaan merkittävää toiminnan tehostumista. Sitä työtä tulee edelleen jatkaa. Sairaanhoitopiiri on kokonaisuudessaan tekemässä ylijäämäisen tuloksen ja kunnille tulee palauttaa kuntaosuuksia alennettujen hintojen muodossa. Kaupunginhallitus on 2.5.2017 kokouksessaan käsitellyt lausuntoa sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna 2018. Tässä yhteydessä on otettu kantaa myös vuoden 2017 yksikköhintojen laskemiseen. Hyvinvointitoimialan tulee yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa määrittää ja edistää toimenpiteitä, millä yksikköhintoja kyetään laskemaan.

Vuoden 2017 talousarvio laadittiin 21,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Toisen talousennusteen perusteella talouden kehitys näyttää merkittävästi positiivisemmalta ja alijäämää kertyisi 4,4 milj. euroa eli noin 17,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Nettokäyttömenot toteutuvat lähes suunnitellusti. Nettokäyttömenojen vertailukelpoinen kasvuennuste edelliseen vuoteen verrattuna tulisi olemaan 4,0 milj. euroa (0,4 %) ennusteen mukaan.

Taulukko 1. Vuoden 2017 ennuste, osavuosikatsaus 2/2017 (1.000 euroa)

SOTE- ja maakuntauudistus

Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus. Suomen hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Hallitus antaa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä 2018. Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018.

Käytettävissä olevin tiedoin sote- ja maakuntauudistus siirtää toteutuessaan yli puolet kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja käyttötalouden kustannuksista maakunnille. Samalla siirtyviä kustannuksia vastaava määrä verorahoitusta siirtyy kunnista maakunnille. Tässä yhteydessä maakuntiin siirtyvät myös vastaavaan toimintaan liittyvät asiakasmaksut. Kunnilta vähennettävät tuloerät muodostuvat kuntien yhteisöverosta, siirtyviä tehtäviä vastaavasta valtionosuudesta ja kunnallisverosta. Muutoksen yksityiskohtia työstetään edelleen.

Valmisteilla olevalla sote- ja maakuntauudistuksella ei ole vaikutusta kaupungin vuoden 2018 talousarvioon. Tällä hetkellä selvittämistyöhön on varattu henkilöresursseja, mutta jatkossa uudistuksen valmistelu vaatii merkittäviä resursseja kaupungilta ja se tulee huomioida vuoden 2019 talousarvion valmistelussa.

Toimintaympäristön avaintunnuslukujen kehitys

Merkittävin positiivinen muutos vuoden 2016 aikana oli voimakas teollisuuden positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu vahvistui ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tullaan tarvitsemaan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Talouskasvun esteiden poistamista ja syntyvien pullonkaulojen ratkomista varten perustettiin viime vuoden aikana Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä.

Yksityisen sektorin toimialojen kehitys on jatkunut positiivisena ja liikevaihdot ovat olleet kasvussa vuoden 2017 aikana. Liikevaihdot korreloivat yhteisöveron kanssa, joten kehitys varmistaa oletuksia yhteisöverotuottojen kasvusta.

Toinen suuri muutos kaupungin toimintaympäristössä oli työttömyysasteen kääntyminen laskuun. Työttömyysaste oli elokuun lopussa 14,0 % ja laskua vuoden takaisesta ajankohdasta 2,7 prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömien määrä kääntyi vuoden lopulla laskuun, mikä on jatkunut koko vuoden. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan jatkoi kasvuaan vielä alkuvuodesta, mutta kuluvan vuoden aikana myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt laskuun. Tänä vuonna työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan kääntyvän laskuun ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen.

Alkuvuodesta julkaistun Mielikuvakyselyn (2016) mukaan Turku oli suomalaisten mielestä toiseksi suosituin kunta Tampereen jälkeen. Myös muissa kyselyissä Turun vetovoima parani merkittävästi edellisestä vuodesta.

Turun väestö on kasvamassa nykyisen kehityksen mukaan tänä vuonna vajaalla kahdella tuhannella henkilöllä. Ennakkotietojen mukaan luonnollinen väestönkasvu on olematonta, mutta väestönlisäys koostuu pääasiassa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Väkiluku vuoden 2017 ennakoidaan olevan n. 189.400.

Valtaosassa rakentamiseen liittyvissä tunnusluvuissa on positiivista kehitystä. Rakennuslupia on myönnetty ennätysmäärä ja asuntorakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Erityisen positiivisena voidaan nähdä, että aloitettujen määrä on kasvanut voimakkaasti.

Kaupungin asettama Hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä – tavoite eteni suunnitelmien mukaan ja Turku on edellä asettamaansa tavoiteuraa. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on parantunut.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna Turussa yli miljoonalla matkalla. Myös lentoaseman matkustajamäärät nousivat jo toista vuotta ja kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2017 alussa. Turun lentoaseman rahtimäärät puolestaan kääntyivät viime laskuun.

Haasteita Turun seutukunnalle aiheuttaa edelleen erityisesti tutkimus- ja kehittämismenojen vähyys ja etenkin yritysten T&K-menojen osuus, joka on selvästi muita suuria seutukuntia pienempi.

Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden osalta turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä parantunut. Lasten-suojelun osalta kustannukset ovat edelleen korkeat muihin kuntiin verrattuna, mutta kustannukset ovat kääntyneet laskuun. Myös kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuudessa on tapahtunut positiivista kehitystä ja Turun osuus on korkein kuudesta suurimmasta kaupungista.

Nuorisotakuun toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2010.

Työttömyyden lisäksi haasteita toiminnan suunnittelulle asettaa kaupungin asuinalueiden eriytyminen. Asuinalueiden eriytyminen jatkuu edelleen huonotuloisuuden ja työttömyyden keskittyessä tietyille alueille. Myös väestöryhmittäisessä hyvinvoinnin kokemisessa on eroja. Väestöryhmätarkasteluiden osalta heikoin tilanne on yksinasuvilla. Lisäksi myös yksinhuoltajien tilanne on useilla eri mittareilla huono. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja kahden aikuisen lapsiperheet pärjäävät eri mittarein tarkasteltuna erittäin hyvin.

Työttömyyden kehitys

Turun työttömyysaste oli elokuussa 14,0 % ja se jatkoi kesällä 2016 alkanutta nopeutuvaa laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten elokuussa Turun työttömyysaste oli 16,7 % eli laskua siitä 2,7 % -yksikköä. Koko maan työttömyysaste laski vuoden 2016 elokuusta 2,0 % -yksikköä.

Kuvio 1. Työttömyysasteen kehitys kuukausittain 2015–2017

Perinteisesti työttömyysaste laskee alkuvuodesta aina kesään asti. Kuluvana vuonna työttömyysaste on ollut merkittävästi aiempia vuosia pienemmällä tasolla. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Kansallisessa vertailussa Turun työttömyysaste on kymmenen suurimman kaupungin seutukuntatarkastelussa kolmanneksi matalin. Pääkaupunkiseudun työttömyysasteet ovat omaa luokkaansa, mutta näiden lisäksi Kuopiolla on Turkua matalampi työttömyysaste.

Kuuden suurimman seutukunnan vertailussa Turun työttömyysasteen ja kaupungin ympäryskuntien yhteisen työttömyysasteen erotus on vertailun suurin. Turun ympäryskuntien työttömyysasteet ovat muita seutukuntia merkittävästi alhaisempia. Turun työpaikkaomavaraisuus on ollut noin 120 %, joten Turku tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet seutukunnan kehitykselle.

Työttömyyden kehityksellä on suora vaikutus kaupungin talouteen. Kunnallisverokertymän lisäksi merkittävänä tekijänä työmarkkinatuen kuntaosuus vaikuttaa suoraan kaupungin taloudelliseen tulokseen. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti sekä valtion tekemien päätösten että työttömyyskehityksen seurauksena. Viime vuonna kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 24,7 miljoonaa euroa, mikä oli vain hieman edellistä vuotta enemmän. Voimakas kasvu on saatu pysäytettyä ja viimeisimmän ennusteen mukaan maksettavan kuntaosuuden taso saattaa tänä vuonna laskea.

Verotulojen kehitys

Kuntaliiton arvion mukaan veropohjan ennakoidaan kehittyvän positiivisesti sekä kunnallisveron että yhteisöveron osalta. Kaupungin ja Kuntaliiton näkemys kaupungille tilitettävän kunnallisveron kehityksestä on parantunut viime keväästä.

Vuosi sitten kunnallisverojen arvioitiin laskevan n. -2,0 %. Verotettavat ansiotulot ovat kehittyneet kuitenkin kehittyneet tänä vuonna oletettua paremmin, minkä seurauksena laskun arvioidaan olevan n. -1,4 %. Yksityisen sektorin palkkasumman sekä työllisyyden parantumisen arvioidaan olevan merkittävimmät tekijät tilanteen parantumiseen.

Ensi vuonna ansiotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 %. Tuloihin tehtävät vähennykset kasvavat hieman, mikä korottaa vähennysastetta ja siten vähentää kunnalle tilitettävää osuutta. Tämän lisäksi kaupungin jako-osuus laskee hieman. Näiden tekijöiden seurauksena kunnalle tilitettäviä verotulojen arvioidaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. Kaupungin näkemys on kuitenkin aina ollut hieman Kuntaliiton arviota positiivisempi ja tästä tämän seurauksena taloussuunnitelmassa kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,0 %.

Taloussuunnitelmakaudella kunnallisverojen arvioidaan kehittyvän ensi vuotta voimakkaammin. Vuonna 2020 kunnallisverotuottoja kasvattaa julkisen sektorin määräaikaisen lomarahaleikkauksen päättyminen. Tämän jälkeen palataan jälleen normaalille tasolle.

Efektiivinen kunnallisveroaste on heikentynyt viimeisten vuosien aikana pääasiassa valtion tekemien päätösten johdosta ja taloussuunnitelmakaudella 2018–2021 sen arvioidaan pysyvän n. 14 % tuntumassa.

Kuvio 2. Efektiivisen kunnallisveroasteen kehitys (Kuntaliitto, **ennuste)

Yhteisöveron perusteena oleva tulo on kehittynyt kuluvana vuonna oletettua voimakkaammin. Tämän lisäksi alkuvuonna on tehty vuoden 2016 verotukseen liittyen toukokuussa tuli siis huomattava yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 miljoonaa euroa. Turulle on maksettu jako-osuuden mukainen osuus. Tilitys korottaa kuluvan vuoden yhteisöverotuloja merkittävästi. Kyse on kuitenkin kertaluontoisesta erästä. Kyseisellä yksittäistapauksella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia seuraavien vuosien kunnittaisiin jako-osuuksiin riippuen siitä missä kunnissa kyseisellä yrityksellä on toimipaikkoja. Suuri yksittäiserä nostaa sijainti kuntien jako-osuuksia ja toisaalta laskee muiden kuntien jako-osuuksia vuosille 2018 ja 2019.

Turun kannalta pahimmassa tapauksessa kyseisellä yrityksellä ei ole toimipaikkaa Turussa, minkä seurauksena jako-osuutemme laskee. Tällöin jako-osuutemme heikentyy, emmekä saa voimakkaan kasvun aikana normaalia osuuttamme yhteisöverotuloista. Ylimääräisen tilityksen lopulliset vaikutukset selviävät loppuvuoden aikana.

Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus nousee vuodelle 2017 varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaation seurauksena. Korotuksella tavoitellaan kuntien yhteisöverotulojen kasvua 60 miljoonalla eurolla. Kuntien yhteisöveron ryhmäosuuden muutoksen suuruus (1,01 % -yks.) vuodelle 2018 on tarkentunut ja ryhmäosuus on uusimman tiedon mukaan 31,35 %.

Kertaluontoisen ylimääräisen tilityksen johdosta Turun kaupungin yhteisöverotulojen ennakoidaan hieman laskevan vuonna 2018. Taloussuunnitelmassa yhteisöverotulot on arvioitu toteutuvan hieman Kuntaliiton arviota positiivisemmin.

Kiinteistöveron perusteina olevia maa-alueita sekä rakennuksia on vaikea ennakoida taloussuunnitelmakaudella, joten veroennusteet rakentuvat viimeisimmän tilastoidun tiedon varaan. Yleisen kiinteistöveron alaiset maa-alueet ja rakennukset ovat kasvaneet voimaikkaimmin viimeisten vuosien aikana, kun taas vakituisten asuinrakennukset kehitys on huomattavasti maltillisempaa.

Kiinteistöveroennusteessa on huomioitu hallituksen esitys (HE 133/2017) kiinteistöveron korotuksista vuosille 2018 ja 2019. Kiinteistöveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelle 2018.

Valtion esitys pakottaa veronsa alarajoilla pitäneet kunnat korottamaan veroprosenttejaan. Talousarvio on valmisteltu siten, että kiinteistöveroprosentit muutetaan hallituksen esityksen mukaan.

Vallitseva yleinen taloustilanne sekä vaikeasti ennakoitavat valtion tekemät toimet kuitenkin haastavat verotulojen kehittymisen arviointia. Ennusteet ensi vuoden tuloista ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen muutaman kuukauden aikana. Tästä syystä taloussuunnitelmakauden lukuja tulee tarkentaa suunnitelmakauden aikana.

Taulukko 2. Arvio verotulojen kehityksestä 2017–2021

Turun veroprosentit 2017 ja 2018

Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50. Talousarvio 2018 on valmisteltu siten, että nykyiseen veroprosenttiin ei esitä korotusta vuodelle 2018.

Kiinteistöveroprosentit

Maan hallitus on linjannut, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit ovat hallituksen esityksen perusteella 1,03 - 2,00 %.

Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan ennen kuin kuntien tulee ilmoittaa veroprosenttinsa Verohallinnolle.

Vuoden 2017 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään perjantaina 17.11.2017. Määräajan ja menettelytavan noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2018 ennakkoperinnässä vuoden 2017 veroprosentteja.

Valtionosuuksien kehitys

Valtionosuuksiin kohdistuu kuluvalle vuodelle useita muutoksia, joiden seurauksena valtionosuudet romahtavat vuonna 2017. Peruspalvelujen valtionosuuden osalta merkittävimpiä muutoksia olivat indeksikorotuksen muuttuminen negatiiviseksi (+0,9 % → -0,7 %, -75 miljoonaa) sekä kilpailukykysopimukseen perustuva leikkaus (-356 miljoonaa). Peruspalvelujen valtionosuuden kuntakohtaiset muutokset lasketaan kapitaatioperusteisesti.

Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta (121 milj. euroa, -22 €/asukas) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-73 milj. euroa, vaikutus kuntakohtainen laskennallisten kustannusten suhteessa). Laskelmissa on otettu huomioon myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen osittainen kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta (+25 milj. euroa, valtionosuusprosentissa +0,09 prosenttiyksikköä). Myös kuntatalousohjelmaan sisältyvät kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset on otettu huomioon laskelmassa.

Kuvio 3. Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyt leikkaukset 2012–2019

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2017 valtionosuutta vähennettiin usein perustein. Vuodelle 2018 OKM:n valtionosuusmääräraha on säilymässä lähes viime vuoden tasolla, mutta valtionosuuden sisällä perusteiden kesken on tapahtumassa muutoksia. Turun kannalta merkittävimpiä muutoksia; esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa (-0,8 %), esi- ja perusopetuksen lisärahoitusta (-12 %), lukiokoulutus (-2,5 %), teatterit (+2 %), orkesterit (-1 %) ja museot (+2 %).

Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.

Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus kohdentuu Turulle lievästi negatiivisena, jolloin kaupungille maksettavaa valtionosuutta on vähennetty tasauksen määrällä. Lopulliset laskelmat saadaan vasta loppuvuoden aikana, joten taloussuunnitelmaan kirjatut arviot on syytä tarkistaa vuoden 2018 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Taulukko 3. Arvio valtionosuuksien kehityksestä 2017–2021

Muutokset toimitiloissa

Kaupungin kasvu lisää tarjottavien palvelujen kysyntää. Kaupungin kehittyminen haastaa siten myös olemassa olevia palveluverkkoja. Tästä syystä palveluverkkojen säännöllinen arviointi kaupunkikehityksen painopisteet huomioiden on äärimmäisen tärkeää.

Tulevina vuosina kaupungin tilapalvelujen investointiohjelma on aiempia vuosia suurempi. Investointihankkeet ovat lähinnä olemassa olevien sivistystoimialan rakennusten korjauksia. Uudiskohteet toteutetaan pääosin taseen ulkopuolisina hankkeina.

Osana hankesuunnittelua arvioidaan mahdollisuudet olemassa olevista tiloista luopumiseen, mutta investointihankkeet tulevat valmistuessaan korottamaan vuokramenoja. Taloussuunnitelma ei mahdollista kaikkien investointihankkeiden taloudellisten vaikutusten täysimääräistä kompensointia. Tilainvestointi on muutos ja muutoksen yhteydessä on aina syytä arvioida palveluverkon lisäksi myös mahdollisuudet toiminnallisiin, taloudellista hyötyä tuottaviin uudistuksiin.

Lähivuosina merkittävimmät korotukset kohdistuvat sivistys- (Syvälahden ja Yli-Maarian koulut) ja vapaa-aikatoimialalle (palloiluhalli), myös hyvinvointitoimialan tarpeisiin valmistuu muutamia kohteita (tehostetun palveluasumisen yksiköt).

Vuokramuutokset on huomioitu talousarviossa, mikäli lopullinen vuokrataso on tiedossa. Keskeneräisen kohteiden osalta käytetään arviota, koska lopulliset vuokratasot määritetään vasta hankkeen valmistumisen lähestyessä. Tästä syystä arvioita tarkastetaan säännöllisesti ja tarkennetut arviot sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.

Tuotantoyhtiöiden kilpailutus

Turun kaupunki yhtiöitti liikelaitoksia vuoden 2012 alussa tavoitteena hakea oman toiminnan tuottavuuden kasvua ja markkinamekanismin kustannustehokkuutta. Yhtiöille siirtyivät perustamisvaiheen liiketoimintakaupoissa vain vuoden 2011 lopussa voimassa olleet ja nyt markkinoille avattavat Turun kaupungin sisäiset määräaikaiset palvelusopimukset.

Turun kaupunki on päättänyt kilpailuttaa tuotanto- ja tukipalveluita tarjoavien konserniin kuuluvien osakeyhtiöiden kanssa tekemänsä hankintasopimukset. Ensimmäiset käyttötalouteen kohdistuvat kilpailutukset tehtiin vuonna 2014.

Kuvio 4. Markkinoille avautunut sopimuskanta, miljoonaa euroa (2014 sopimuskanta)

Kiinteistönhoidon ja siivouksen kilpailutushyödyt siirtyvät välittömästi sopimuskauden vaihtuessa kiinteistöliikelaitokselle ja seuraavan vuokrasopimuskauden alkaessa kohdekohtaisesti sisäisen vuokran kautta toimialoille. Toimintamallista syntyvä viive on kokonaistyömäärä huomioiden perusteltu eikä siitä aiheudu taloudellista haittaa vuokralaiselle, kunhan vastaava viive huomioidaan myös sopimuskauden päättyessä.

Ylläpidon alueurakoiden (kiinteistötoimiala) ja ruokapalvelujen (hyvinvointi-/sivistystoimiala) kilpailutushyödyt siirtyvät välittömästi uuden sopimuskauden alkaessa hintojen kautta toimialalle.

Kilpailutuksen kautta on kyetty laskemaan kustannuksia keskimäärin 38 %. Ensimmäiset taloudelliset hyödyt kohdentuivat vuodelle 2015, mutta täysimääräisesti vasta vuodelle 2016. Kilpailutusten hyötyjä ei ole erikseen kohdennettu vuosina 2015–2017 taloussuunnittelussa toimialojen tavoitteisiin, mutta ne ovat osaltaan parantaneet toimialojen mahdollisuuksia taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Toteutetut kilpailutukset ovat tuoneet ja tulevat tuomaan merkittäviä säästöjä kaupungin talouteen. Uusien sopimusten tuoma kumulatiivinen säästö kohoaa 43 miljoonaan euroon. Ilman kilpailuttamista palvelujen ostoon olisi siis käytetty säästön verran enemmän rahaa.

Tuottavuuden parantaminen

Kaupungin tärkeimpänä taloudenpidon tavoitteena on talouden tasapaino. Nykytilanteessa kaupungin vuosikate on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen ylläpitoon käytetään kaupungin tulorahoituksesta niin suuri osa, että kiinteän omaisuuden ylläpitoon ja uusinvestointeihin ei jää riittävästi varoja. Joistakin palveluista voidaan ehkä luopua, mutta paras keino talouden tasapainon saavuttamiseen on toiminnan tuottavuuden lisääminen.

Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tuotannossa saadaan aikaan tuotosta suhteessa käytettyihin tuotannontekijöihin. Perimmältään tuottavuuden mittauksella halutaan saada selville, kuinka paljon lisäarvoa tuotannossa syntyy.

Julkisella puolella sektorilla tuottavuuden mittaaminen määritelmän mukaisesti on monesti mahdotonta. Tuotoksen mittana joudutaan usein käyttämään yksityiselle sektorille sopivan markkina-arvon sijasta tuotoksesta aiheutuneita kustannuksia. Tällä tavalla mitattuna julkiset palvelut eivät tuottaisi lisäarvoa lainkaan.

Myös laadun muutokset vaikeuttavat tuottavuuden mittaamista julkisella puolella. Vaikka esimerkiksi asiakaskäyntien määrä pysyisi vuosien kuluessa samana, voi palvelun sisältö muuttua samassa ajassa paljonkin, mikä nostaa tuottavuutta. Laadun muutosta ei kuitenkaan useinkaan pystytä ottamaan huomioon julkisen palvelun tuottavuuden mittauksessa. Toisaalta laatua ei voida yleensä nostaa yksikköhintaa kasvattamalla, koska parempi laatu ei tavallisesti vähennä palveluiden kysyntää.

Kun kaupungissa halutaan arvioida toiminnan tuottavuutta, voidaan tämä tehdä seuraamalla toiminnan yksikkökustannuksia, mittayksikköinä toimivat esimerkiksi euroa/lapsi ja euroa/käynti. Toisena hyvänä tapana on käyttää mittareita, jotka mittaavat panosten käyttöä suoriteyksikköä kohti, mittayksikköinä esimerkiksi henkilötyövuotta/lapsi tai tilaneliötä/lapsi.

Kaupungin toiminnan tuottavuuden selvittäminen perustuu vertailuun. Vertailua voidaan tehdä suhteessa omaan aikaisempaan toimintaan ja verrokkikuntiin. Turussa hyviä vertailukohtia ovat muiden suurten kaupunkien palvelujen yksikkökustannukset ja panos/suorite–määrät, joista saadaan tietoa esimerkiksi kuusikkokaupunkivertailuista ja kuntaliiton ylläpitämästä tuottavuusvertailusta. Yhtä tärkeää arvioinnissa on seurata oman toiminnan yksikkökustannusten ja panosten käytön kehittymistä, eli miten omat yksikkökustannukset ovat kehittyneet useamman vuoden tarkastelujaksolla.

Käytännössä tuottavuuden kasvattamisen vaatimus tarkoittaa sitä, että toimialoilla toimintakatteen tulee lähivuosina nousta hitaammin kuin palvelujen ja suoritteiden kysyntä. Tämä edellyttää yksikköhintojen alenemista. Palvelujen ja suoritteiden määrän pysyessä ennallaan kustannusten tulee vastaavasti alentua.

Konserniyhteisöjen kehitysnäkymät

Konserniyhteisöillä on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen. Viime vuonna Turku-konsernin tilikauden tulos oli 40,7 miljoonaa euroa. Tästä 29,4 miljoonaa syntyi konserniyhteisöjen voitollisista tuloksista. Ylivoimaisesti merkittävin oli Turku Energia Oy (26 miljoonaa). Useille yhtiöille on kerääntynyt vuosien varrella merkittävästi hyvien tulosten seurauksena ylijäämiä.

Tänä vuonna konsernin tuloksen arvioidaan kääntyvän alijäämäiseksi. Eniten ennusteen alijäämäisyyteen vaikuttaa Turun kaupungin tilikauden tuloksen negatiivisuus (noin 35 milj. euroa), kun sisäinen osingonjako 14,5 milj. euroa (Turku 2029 säätiö) eliminoituu emon tilikauden tuloksesta (- 20,7 milj. euroa) konsernitasolla. Konsernin tytäryhteisöjen yhteenlaskettu tilikauden tulosennuste on positiivinen 27,3 milj. €, josta Turku Energia Oy:n osuus on 59 %.

Taulukko 4. Turku konsernin tilikauden tulos 2012-2017

Tuotantoyhtiöt (Arkea, Kuntec) ovat toimineet tähän asti liikkeenluovutuksen aikaisilla sopimuksilla. Edellä kuvattujen kilpailutusten seurauksena yksikköhinnat ovat laskeneet n. 38 %. Mahdollisena riskinä on syytä huomioida, että markkinaperusteisten sopimusten seurauksena yhtiöiden kannattavuus saattaa laskea.

Konserniyhteisöjen tuloutuksella on suora vaikutus kaupungin vuosikatteeseen, joten mahdolliset riskit tulee arvioida tarkkaan syksyn talousarvion valmistelussa. Tarkennetut arviot sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.

Vuoden 2018 tavoitteena on asettaa taloussuunnitelmakauden kattavat yhtiökohtaiset tavoitteet tuloutuksesta kaupungille. Kaupunki tavoittelee noin 30 miljoonan euron suuruisia vuosittaisia osinko- ja korkotuottoja, joista suurin osinkotulo muodostuu Oy Turku Energian 18 milj. euron osinkotulotavoitteesta.

Tämän lisäksi tavoitellaan markkinoilla toimivien yhtiöiden kannattava kasvua.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa Turku 2029 säätiön. Säätiön tarkoituksena on edistää Turku-strategian mukaista vapaa-ajan toimintaa sekä tapahtumia ja hankkeita, jotka lisäävät hyvinvointia ja vetovoimaa. Säätiö edistää kaupunkikulttuuria, kulttuuria, liikuntaa ja urheilua. Säätiö pyrkii lisäämään Turun kaupungin houkuttelevuutta matkailu ja vierailukaupunkina.

Kaikkien konserniyhteisöjen osalta pyritään lisäämään konsernimaisesta toimintatavasta syntyviä säästöjä ja tehokkuusetuja mm. konsernin sisäisten ja keskinäisten hankintojen lisäämisellä konserniin kuuluvilta yhtiöiltä eli pyrkimys konsernin kokonaisedun huomiointiin sekä arvioimalla mahdollisuudet konsernin sisäinen vakuutuskäytännön käyttöönottoon omaisuusvakuutuksissa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Valmistelussa oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaali- ja terveysalan toimijoihin. Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi nykyisten julkisen sektorin toimijoiden entistä saumattomampi yhteistyö palvelujen tuottamisessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien välistä yhteistyötä on kehitetty jo pitkään, mutta tästä huolimatta kunnat ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet lisää avoimuutta sairaanhoitopiirin toimintaan.

Sairaanhoitopiiri budjetoi keväällä alustavaksi Turun maksuosuudeksi 224 322 688 € vuodelle 2018. Turun kaupungin fuusioidun psykiatrian toiminnan talousarviovaikutukset on otettu huomioon sairaanhoitopiirin vuoden 2018 Turun maksuosuusarviota laadittaessa. Sairaanhoitopiirin vuoden 2016 tilinpäätös osoitti 13,3 M€:n ylijäämää, jolla katettiin 8,9 M€:n kumulatiivinen alijäämä, ja taseeseen 31.12.2016 jäi kumulatiivista ylijäämää 4,37 M€.

Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi vuoden 2018 talousarvioraamin reunaehdoksi, että jäsenkuntien maksuosuuksien muutos voi olla enintään 1,6 % ennen Turun psykiatrian fuusiovaikutuksia talousarviosta 2017 ja että talousarvio laaditaan 4,37 M€ alijäämäiseksi ja että asiakasmaksuja korotetaan edellisen 1.2.2016 voimaan tulleen asiakasmaksukorotuksen jälkeen tapahtuneella indeksitarkistuksella 1.1.2018 lukien. Sairaanhoitopiirin talousjohdon kanssa käydyssä neuvottelussa kävi ilmi, että laadittava sairaanhoitopiirin 2. osavuosikatsaus osoittaa n. 12 M€ ylijäämä kuluvalle vuodelle ja hallitukselle esitettäneen 10 M€:n hinnanalennuksia. Tämän jälkeen jäsenkuntalaskutus alittaisi 4 M€ talousarvionsa, mutta Turun osalta vain 0,1 M€, joka on jo toteutettu loka-joulukuun tasaerälaskutuksen tarkistuksessa. Turun luovutettu psykiatria tullee alittamaan talousarvionsa n. 1,5 M€, mutta vastaavasti siirtoviivepäivämaksuja kertynee saman verran ylittäen talousarvion, sillä sairaanhoitopiiri ei budjetoi siirtoviivepäivätuottoja.

Turun 3. osavuosikatsaukseen valmistelu on käynnissä, mutta alustavan ennusteen mukaan sairaanhoitopiirin maksuosuus tullee ylittymään n. 3,4 M€. Ennusteeseen sisältyy 0,35 M€ KanTa-palvelumaksuja, joita ei ole huomioitu aiemmissa ennusteissa. Psykiatrian liikkeenluovutuksen jälkeen vuoden 2017 tarkistettujen talousarvioiden ero on ollut 3,1 M€. Vaikka kummankaan organisaation talousarvioista vuodelle 2018 ei ole tällä hetkellä lopullisia päätöksiä, niin tämän hetken tietojen valossa talousarvioiden ero Turun maksuosuuden kohdalla on jopa kaksinkertaistumassa kuluvasta vuodesta.

Avohoitokäyntien 2,1 %:n lisääntyminen ja sairaalahoitojaksojen 0,5 % vähentyminen vuonna 2018 kuluvan vuoden ennusteeseen nähden perustuu lääketieteen kehitykseen, missä yhä vaativampia hoitoja voidaan toteuttaa polikliinisesti. Vuodentakaiseen tilanteeseen nähden tämä kehityssuunta on kuitenkin hidastunut.

Sairaanhoitopiiri on toteuttanut tai sillä on käynnissä useita toimintojen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation edistäminen ja sitä tukevat hankkeet. Operatiiviseen toimintaan liittyvien kehittämishankkeiden lisäksi käynnissä lienee useita tukitoimintoihin liittyviä hankkeita.

Turun takavuosien ongelmana on ollut suuri jatkohoitoa odottavien potilaiden määrä sairaanhoitopiirissä. Kun vuonna 2014 siirtoviivemaksuihin käytettiin vielä 4,7 M€ ja 2,0 M€ vuonna 2015, niin vuodelle 2016 asetettu siirtoviivepäivien vähentäminen toteutui tavoitteiden mukaan, ja siirtoviivepäiväkustannukset puolittuivat 1 M€:n tasolle vuonna 2016. Vuoden 2017 tavoitteeseen, siirtoviiveen muuttuminen alle 3 vrk:n järjestelyjonoksi ja siirtoviivemaksujen puolittuminen vuodesta 2016, ei tulla pääsemään. Elokuun 2017 lopun tilanteessa siirtoviivepäivämaksuja oli kertynyt jo enemmän kun vuonna 2016 yhteensä.

Vuoden 2017 talousarvion tasapainottamiseksi on jatkettu merkittäviä toimenpiteitä mm. tekemällä psykiatrisen erikoissairaanhoidon liikkeenluovutus sairaanhoitopiirille 1.5.2017 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käynnistänyt valmistelun pienten poliklinikoiden tiiviimmästä yhteistyöstä tai siirtämisestä sairaanhoitopiirille. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käynnistänyt ja hyvinvointitoimiala on jatkanut valmistelua pienten poliklinikoiden tiiviimmästä yhteistyöstä tai siirtämisestä sairaanhoitopiirille. Lisäksi ollaan aloittamassa laajempaa selvitystyötä koko erikoissairaanhoidon sairaalatoiminnan osalta.

Kehittämishankkeiden lisäksi investointihankkeilla on merkittävä vaikutus sairaanhoitopiirin kustannusrakenteeseen. Poikkeuksellisen suuren investointikannan rahoituskustannusten lisäksi investointihankkeet tulevat valmistuessaan nostamaan palvelujen yksikköhintoja. Poikkeuksellisen suuresta investointiohjelmasta huolimatta sairaanhoitopiiri on esittänyt tarpeen määrärahanlisäyksestä investointisuunnitelmaan. Investointihankkeilla tulee olla toimintoja kehittävä vaikutus, jolla kyetään myös vähentämään kustannuksia tai niiden kehitykseen kohdistuvaa painetta.

Sairaanhoitopiirin investointisuunnitelman suurin yksittäinen hanke myös vuonna 2018 on U-sairaalan korvaavien tilojen rakentaminen (T3-hanke). Sen rakentamis- ja hankintakustannukset ovat esityksen mukaan yhteensä 157,4 M€ (vuoden 2017 talousarvion mukaan). Hanke toteutetaan sairaanhoitopiirin hallituksen linjauksen (16.9.2014 § 112) mukaisesti rahoitusleasingina. Hankkeen aikataulu tulee viivästymään alkuperäisestä rakennusteknisten ongelmien johdosta.

Turun kaupunki on onnistunut hillitsemään oman toiminnan kustannuskehitystä varsin mallikkaasti viimeisten vuosien aikana. Kehitykseen vaikuttavina tekijöinä on ollut tiukan talouskurin lisäksi aktiivinen toiminnan ja talouden seuranta sekä onnistuneet palvelujen tuottamiseen liittyneet kehittämishankkeet. Kaupunki tuottaa päättäjille sekä ylimmälle johdolle laadukasta raportointia toiminnasta ja taloudesta. Sairaanhoitopiiri on antanut ymmärtää, että sillä on käytössä ajantasainen tietojärjestelmä toiminnan ja talouden ohjaukseen. Tästä huolimatta mm. palvelukohtaisia kustannusrakenteita tai yksikköhintojen perusteita ei ole saatettu useista pyynnöistä huolimatta kuntien tietoon. Tietojen toimittaminen ei liene mahdotonta, mikäli tilanne tietojärjestelmien osalta on niin hyvä kuin on annettu ymmärtää.

Julkisen sektorin tulee vallitsevassa taloustilanteessa pystyä sopeuttamaan toimintaansa. Kuntien taloudellista asemaa on heikennetty voimakkaasti valtion tekemillä päätöksillä, joten kuntien taloudellinen kantokyky ei riitä viime vuosina vallinneeseen sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitykseen. Turun maksuosuuden kehitys vuosina 2012 – 2016 on ollut keskimäärin 5,1 % vuodessa, kun Turun hyvinvointitoimialan oman toiminnan nettomenot ovat kasvaneet vastaavana aikana vain 0,9 % ja koko toimialan nettomenot vastaavasti 2,2 % keskimäärin vuodessa.

Palvelujen käytön kehitykseen vaikuttavat tekijät tulee analysoida tarkkaan. Käytön kehitys tulee budjetoida maltillisesti, mutta väestöpohjaisen kehitysennusteen ylitykseen tulee kuitenkin varautua. Tämä tarkoittaa kasvavaa talouden sopeuttamisen painetta palvelujen yksikköhintoihin. Sairaanhoitopiirin tulee esittää millä toimenpiteillä palvelujen yksikköhintoja kyetään laskemaan. Toimenpiteiden määrittäminen ja edistäminen edellyttänee yhteistyötä kuntien kanssa ja siihen kaikki osapuolet lienevät valmiita.

Edellä mainittujen lisäksi sairaanhoitopiirin tulee esittää kunnille miten käynnissä olevat palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet sekä investointihankkeet vaikuttavat sairaanhoitopiirin palvelurakenteeseen, taloussuunnitelmaan ja sitä kautta palvelujen yksikköhintoihin. Selvitys tulee tehdä konsernitasolla hankekohtaisesti toiminnan sekä käyttötalouden että rahoituksen näkökulma huomioiden.

Sairaanhoitopiiri on ilmoittanut hintojen tarkistuksesta kuluvalle vuodelle, mutta käytön kehitys huomioiden ylijäämää saattaa siitä huolimatta kertyä. Ensi vuoden talousarvio on laadittu alijäämäiseksi, mutta hinnoittelua tulee tarkistaa ensi vuoden aikana vuoden 2017 tilinpäätöksen valmistuttua ja vuoden 2018 kehitys huomioiden. Kestävän taloussuunnittelun lähtökohtana tulee huomioida julkisen sektorin talouden sopeutuspaine, jonka seurauksena palvelujen yksikköhintoja on kyettävä laskemaan. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin tulee ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin asiakasmaksujen tarkistamisesta asiakasmaksuasetuksen enimmäistaksojen tasolle, mikäli suunniteltu indeksitarkistus ei siihen riitä.

Organisaatiomuutokset

Kiinteistötoimiala ja ympäristötoimiala yhdistetään kaupunkiympäristötoimialaksi 1.1.2018 lukien. Talouden näkökulmasta yhdistämisessä joudutaan huomioimaan useita tekijöitä. Valmistelutyö jaksottuu koko vuodelle. Nykyiset toimialat ovat yhdessä valmistelleet strategisen sopimuksen tulevan organisaation mukaan. Osana yhdistämistä kaupunginhallituksen alaisuuteen on perustettu tilapalvelukeskus. Siirron taloudellinen vaikutus on 46,460 miljoonaa euroa. Siirto heikentää kaupunkiympäristötoimialan taloutta ja vastaavasti parantaa kaupunginhallituksen taloutta.

Valmistelu on tehty parasta mahdollista tietoa käyttäen, mutta loppuvuoden aikana saattaa ilmetä tarve suunnitelmien tarkistamiseen. Tästä syystä vuoden 2018 ensimmäiseen osavuosikatsaukseen mennessä tulee varmistaa, että yhdistämisen vaikutukset on tyhjentävästi huomioitu ja mahdolliset tarpeet hyväksytyn suunnitelman tarkistamiseen tulee esittää osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vuosien 2018–2021 taloussuunnitelma

Yleisen taloustilanteen kehitys

Maailmantalouden myönteinen vire on vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Talouskasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmantalous kasvaa 3,5 % vuonna 2017 ja kasvun arvioidaan kiihtyvän 3,7 %:iin ensi vuonna ja 3,8 %:iin vuonna 2019.

Useiden Suomelle tärkeiden talouksien ennustetaan kehittyvän suotuisasti. Manner-Euroopan talouden kuva on vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Alkuvuoden kasvuluvut ovat olleet vahvoja ja työttömyys on laskenut euroalueella alhaisimmalle tasol­leen kahdeksaan vuoteen. Euroalue kasvaa kuluvana vuonna noin 2 %, ja kasvun arvioidaan kiihtyvän ensi ja sitä seuraavana vuonna.

Tilastokeskuksen syyskuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen BKT:n kasvu on nopeutunut huomattavasti vuoden 2017 aikana.

Valtiovarainministeriön (VM) syyskuussa 2017 julkistamassa taloudellisessa katsauksessa ennustetaan koko vuoden 2017 talouskasvuksi 2,9 %. Kasvun osatekijöinä ovat erityisesti viennin ja investointien suotuisa kehitys.

Suomen vienti kasvoi viime vuonna 1,3 % ja vauhti kiihtyi vuoden 2017 ensim­mäisellä neljänneksellä. Viennin ripeään kasvuun on vaikutta­nut ennen kaikkea vientimarkkinoiden elpynyt kysyntä.

Taulukko 5. Talouden keskeisiä tunnuslukuja 2015–2021

Yksityisten investointien arvioidaan kasvavan vuosina 2017- 2019 keskimäärin 4,5 % vuodessa. Investointien lisääntyminen nostaa BKT:n kasvua keskimäärin lähes prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntojen rakentamisen aloitustahti on noussut ennätystasolle.

Vuonna 2017 kotitalouksien ostovoiman kasvu ylläpitää yksityisen kulutuksen kasvua. Inflaatio kiihtyy vain vähän energian hintojen maltillisen kehityksen seurauksena. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee myös työllisyyden koheneminen. Julkisen kulutuksen määrän ennakoidaan kasvavan hitaammin kuin BKT:n tai yksityisen kulutuksen volyymi.

VM ennustaa julkisen talouden pysyvän lähivuodet edelleen alijäämäisenä, mutta julkisen velan suhteessa BKT:een kääntyvän hitaaseen laskuun kansantalouden kasvaessa.

VM ennustaa Suomen talouskasvun myös jatkuvan lähivuodet, sillä arvio kasvusta on 2,1 % vuonna 2018, 1,8 % vuonna 2019 ja 1,3 % vuonna 2020.

Vuoden 2017 kuluessa Suomea koskevia talouskasvuennusteita on nostettu selvästi ylöspäin. Kesä-syyskuussa julkistettujen muiden tärkeimpien talousennusteiden arviot talouskasvusta vaihtelevat välillä 2,0 – 3,6 % vuodelle 2017 ja välillä 1,5 – 2,6 % vuodelle 2018.

Kuntatalouden kehitys

Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 ennakol­listen tilinpäätöstietojen perusteella arvio kuntatalouden tilanteesta vuonna 2016 on pysy­nyt lähes muuttumattomana keväällä 2017 laadittuun kuntatalousohjelmaan verrattuna.

Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous vahvistui vuonna 2016. Man­ner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positii­vinen vuonna 2016. Vuosikate vahvistui yli 700 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset.

Vuosikate vahvistui erityisesti asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate sen sijaan heikkeni vuonna 2016 lähes 80 milj. euroa. Syksyn 2016 kuntatalousohjelmassa tehtyyn ennusteeseen verrattuna kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 200 milj. euroa vahvempi.

Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti peruskuntien toiminta­menojen matalasta 0,5 prosentin kasvusta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt.

Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella neljä kuntaa täyttää kuntalain kriisikuntakriteerit.

Kuvio 5. Verorahoituksen sekä kulutusmenojen ja investointien muutos, koko kuntasektori

Kuntatalous vahvimmillaan vuonna 2017

Suomen talous on selvässä nousussa. BKT:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvä talouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia. Työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kun­tien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden meno­paineita. Myös kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna selvästi kevään 2017 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi. Etenkin verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin arvioitua paljon suotuisammin. Kulu­vana vuonna kuntataloutta vahvistaa toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista.

Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden tilikauden tulos heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Sote-uu­distuksen myötä kuntatalouden tehtävät painottuvat jatkossa muun muassa koulutuk­seen, johon ei väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä syystä kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan.

Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvät edelleen korkealla tasolla. Kuntien nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja.

Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana huolimatta vuoden 2016 kesällä voimaan astuneesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Kevään 2017 arvion mukaisesti julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnon netto-luotonannolle asetettu rahoitusasematavoite ollaan saavuttamassa. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon netto-luotonanto saa olla korkeintaan -0,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

Turun kaupungin taloustilanne

Käyttötalous

Kaupungin toimintakatteen kehitys on ollut viime vuosina maltillinen ja muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattuna jopa vähäinen. Kertaluontoiset erät ovat jonkin verran parantaneet toimintakatetta, mutta jatkuvan toiminnan kehitys on kyetty pitämään kiitettävän alhaisena. Tämän tilanteen on jatkuttava myös tulevina vuosina, koska kaupungin tulorahoituksessa ei ole havaittavissa merkittävää kasvua.

Työttömyyden vähentymisellä on merkittävä vaikutus kunnan menoihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mutta kuluvan vuoden ensimmäisen ennusteen perusteella kasvu on kääntynyt laskuun. Talousarvio sisältää oletuksen, että työllisyyden hoitamisesta aiheutuvat kustannukset laskevat hieman.

Kuntia koskeva työehtosopimus päättyy 31.1.2018, mutta uusien palkkaratkaisujen odotetaan olevan maltillisia. Tilanteen johdosta talousarvioon on sisällytetty kaupunginhallitukselle keskitetty neljän miljoonan varaus palkantarkistuksiin. Varaus vastaa n. +1,0 % palkantarkistuksia. Toimielinkohtainen tarve tulee määrittää välittömästi uuden työehtosopimuksen hyväksymisen jälkeen ja mahdolliset muutosesitykset tulee valmisteluaika huomioiden tuoda päätöksentekoon seuraavan mahdollisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Yleisen taloustilanteen kehityksen seurauksena inflaatio on laskenut jopa negatiiviseksi (2015). Vuonna 2016 inflaatio oli +0,4 %, mutta seuraavina vuosina inflaation ennakoidaan kiihtyvän n. 1,2 % prosenttiin. Korkotaso on myös pysytellyt hyvin matalana, eikä tilanteeseen ennusteta lähivuosina merkittävää muutosta. Edellä mainituilla tekijöillä on ollut positiivinen vaikutus kaupungin taloustilanteeseen, mutta inflaation kiihtymiseen sisältyvä riski on syytä tiedostaa.

Kuluvan vuoden aikana oletettua voimakkaammin kasvaneet verotulot parantavat kaupungin taloudellista asemaa vuonna 2017. Kertaluontoisten erien sekä mm. verojen maksatukseen liittyvän jaksotuksen seurauksena taloussuunnitelmakaudelle ei ole odotettavissa yhtä positiivista kehitystä. Osa tämän vuoden kehityksestä toki jää pohjaan.

Palvelujen kysynnän tuoma kustannusten kasvupaine haastaa kaupungin taloutta tulevina vuosina. Kaupungin taloudellinen kantokyky ei kestä toiminnan kasvattamista tai laadun parantamista. Normaaliin väestöperusteiseen kysynnän kasvuun vastaaminenkin edellyttää nykyisten toimintamallien uudelleenarviointia.

Ensi vuoden verorahoituksen tuloennustetta on korotettu 15,1 miljoonalla. Tämä positiivinen kehitys on kohdennettu palvelujen järjestämiseen korottamalla keväällä annettuja suunnittelulukuja. Kaupungin taloudelliset lisäpanostukset kohdentuvat voimakkaimmin sivistystoimialalle sekä käyttötalouden että investointien kautta. Tunnistettuun palvelutarpeen kasvuun pyritään vastaamaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan resursseja.

Palvelutuotannon tuottavuutta tulee lisätä parantamalla kustannustehokkuutta sekä löytämällä uusia kustannustehokkaita, mutta tarpeeseen vastaavia palvelutuotantotapoja. Taloussuunnitelmakaudella käynnissä olevien kehittämistoimenpiteiden edistäminen on ensisijaisen tärkeää, mutta samalla tulee etsiä ja arvioida vaihtoehtoisia toimintamalleja. Palvelujen laadun parantamiseen ei tällä hetkellä ole varaa.

Talousarvio sisältää tuottavuustavoitteen, joka heijastuu menojen vähennystavoitteena vuonna 2018 n. 0,1 %. Taloussuunnitelma edellyttää voimakkaampia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka tulee saattaa käyntiin vuoden 2018 aikana.

Taulukko 6. Toimielinkohtaiset tavoitteet 2018–2021 (vertailukelpoistettu)

Taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu SOTE-uudistuksen vaikutuksia.

Kaupungin vuosikate pysyy heikkona, mikäli tulorahoituksen positiivinen kehitys kohdennetaan suoraan toimintakatteen kasvattamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulorahoitus ei riitä kattamaan poistoja ja kasvavaa investointitasoa tullaan kattamaan velkarahalla. Turun talouden kehitys mukailee Kuntaliiton tekemiä laskelmia kuntasektorin vuosikatteen ja tilikauden tulosten kehityksestä. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi taloussuunnitelmakaudella.

Kuntasektorin vuosikatteen kehitys on yleisesti laskeva. Vuonna 2017 kaupungin vuosikate parantuu väliaikaisesti pääasiassa edellä kuvattujen kertaluontoisten tuloerien johdosta. Taloussuunnitelma ei sisällä kertaluontoisia eriä, joten vuoden 2018 tilanne toimii lähtötilanteena suunnitelmakaudelle.

Turun talouden kehitystä kuvaavana mittarina voidaan pitää kertyneiden ylijäämien kehitystä. Vuosina 2009–2016 tehdyt ylijäämäiset tilinpäätökset ovat kasvattaneet taseeseen kertyneen ylijäämään 239 miljoonaan euroon. Kun ylijäämistä poistetaan satunnaisina erinä saadut tuotot ja huomioidaan kuluvan vuoden ennuste, on kertyneitä ylijäämiä kuluvan vuoden päätteeksi todellisuudessa 34,5 miljoonaa euroa. Jatkuvan toiminnan kehitys on toiminnan uudelleen järjestelyyn tähtäävistä uudistamistoimenpiteistä huolimatta huolestuttavasti alijäämäinen.

Kuvio 6. Kertyneet ylijäämät 2007–2021

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 99,5 milj. euroa vuonna 2018, 90,6 milj. euroa vuonna 2019, 77,4 milj. euroa vuonna 2020 ja 74,6 milj. euroa vuonna 2021.

Talousarvion laadinnassa investointimenojen suunnittelun lähtökohtana toimivat kaupunginvaltuuston hyväksymät toimielinkohtaiset suunnitteluluvut. Vuosittaisen rahankäytön osalta on tehty muutamia tarkistuksia, esim. sivistystoimialan vuoden 2018 lukua on kasvatettu n. 2 miljoonalla aikaistuneiden hankintatarpeiden johdosta. Tarkistuksilla ei ole vaikutusta taloussuunnitelmakauden kokonaistavoitteeseen. Tämän lisäksi kirjauskäytännön seurauksena kaupunginhallitukselle varatusta määrärahasta on siirretty lähes kolme miljoonaa euroa käyttötalouden menoksi. Siirrot vähentävät investointimäärärahaa, mutta lisäävät käyttötalouden menoja.

Merkittäviä tilainvestointikohteita vuonna 2018 ovat sivistystoimialan koulukiinteistöt, joista peruskorjauksen kohteena ovat Katedralskolan, Luostarivuoren koulu, Pallivahan koulu, Puropellon koulu sekä Puolalan koulu. Muita käynnistyviä merkittäviä investointikohteita ovat muun muassa Viinamäenkadun ja Niitunniskan päiväkotien ja Jyrkkälän nuorisotalon ja kirjaston peruskorjaukset/uudisrakennukset sekä Ruiskatu 8 toiminnalliset muutokset. Kohteiden kustannusarviot ja rahankäyttöesitykset taloussuunnitelmakaudella on esitetty tilapalveluiden investointiohjelmassa.

Vuoden 2018 aikana laaditaan selvitys konserttitalon peruskorjauksesta sekä Aninkaisten alueen kehityssuunnitelma.

Kaupungin investointitasoa on pyritty keventämään muun muassa tilahankkeiden osalta hyödyntämällä Turku-konsernin toteutusratkaisuja. Kaupunki voi antaa hankkeille rakennusaikaisen väliaikaisen rahoituksen konsernitilin limiitin kautta tai antaa omavelkaisen takauksen hankkeiden rahoitukselle. Taseen ulkopuolisten hankkeiden rahoitus talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina on esitetty taulukoissa konserniyhtiöiden toteuttamat taseen ulkopuoliset kohteet ja konsernin ulkoisten vuokrahankkeiden toteuttaminen. Konsernin sisäisiä merkittäviä investointeja ovat mm. Syvälahden koulu ja Yli-Maarian koulu ja Kaupunginteatterin peruskorjaus sekä tehostetun palveluasumisen tilaratkaisut. Konsernin ulkoisista vuokrahankkeista merkittäviä ovat Palloiluhalli ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun peruskorjaus.

Kuvio 7. Investointien hankintamenon ja vuosikatteen kehitys 2007-2021 (Vesiliikelaitos pois 2017 lähtien, 2018 luvuista poistettu Turku 2029-säätiön ja Vesihuolto Oy:n vaikutus)

Rahoitus

Varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 69 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään 45 miljoonalla eurolla. Investointien rahoittamiseen otetaan uutta velkaa 80 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2019–2021 velan lisäykseksi on merkitty 40–70 milj. euroa per vuosi. Valtuuston asettamassa velkaraamissa pysyminen edellyttää nettokäyttömenojen maltillista kehystä.

Henkilöstö

Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma kasvattaa kaupungin henkilötyövuosien määrää 46,4 htv:llä vuonna 2018.

Henkilöstön voimavarana – ohjelman vuoden 2018 tavoitteet ovat:

•Työssä jaksamista tukeva työnantajapolitiikka

•Urapolkujen aktiivinen kehittäminen

•Taloudellisesti vastuullinen palveluiden tuottaminen

Tehtyjen henkilöstösuunnitelmien aktiivinen seuranta on avainasemassa vuoden 2018 aikana.

Talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle on kirjattu henkilötyövuositavoitteet (Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, Taulukko Toimialan htv).

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Maaliskuussa valmistellun suunnitteluraamin lähtökohtana oli vuoden 2017 talousarviossa pysyminen. Vuoden 2017 toisen osavuosikatsauksen perusteella havaittiin talouden toteutuvan kaupunkitasolla lähes talousarvion mukaan. Merkittävimmät toimialakohtaiset negatiiviset poikkeamat olivat sivistystoimialalla sekä hyvinvointitoimialalla, mutta näitä tasapainottivat kaupunkiympäristötoimialan sekä kaupunginhallituksen positiiviset poikkeamat.

Kaupunginvaltuusto vahvisti toukokuussa 2017 nettokäyttömenojen suunnitteluluvut vuosille 2018–2021. Talousarvioesityksessä kevään suunnittelulukuihin on tehty kaksi teknistä muutosta. Kiinteistöliikelaitoksen ja ympäristötoimialan yhdistämisen seurauksena toimialat käsitellään yhtenä kokonaisuutena (kaupunkiympäristötoimiala) ja tilapalvelut on siirretty omaksi palvelukeskukseksi kaupunginhallituksen alle.

Toinen tekninen muutos liittyy kilpailukykysopimuksen vaikutusten huomioimiseen. Tähän liittyvät tarkistukset tehtiin keskitetysti konsernihallinnon toimesta.

Annetuista talousarvioehdotuksista vähennettiin kilpailukykysopimuksen välittömät henkilöstömenoihin liittyvät vaikutukset, jotka vähennettiin toimintamenoista. Kilpailukykysopimukseen liittyvän työnantajamaksualennuksen kokonaisvaikutus on n. 3,7 miljoonaa euroa.

Toimialat esittivät annettuun suunnittelulukuun muutoksia, jotka on huomioitu talousarvioesityksessä ja avattu kunkin toimielimen kohdalta löytyvästä ”Muutokset”-taulukosta. Talousarvioesityksessä esitetään suunnitteluluvun ylittämistä nettomääräisesti 13,9 miljoonalla eurolla.

Talousarviossa vuoden 2017 toimintakatteeksi muodostuu 1 024,3 milj. euroa. Nettokäyttömenojen kasvu vuoden 2017 oikaistuun ennusteeseen verrattuna +2,1 prosenttia, jolloin rahankäyttö kasvaa n. 20,7 miljoonalla eurolla. Suunnitteluluvun päättämisen yhteydessä kasvuksi asetettiin +0,7 %.

Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi taloussuunnitelmavuosien 2019–2021 nettokäyttömenojen kasvuksi suunnitelmalukuja vahvistettaessa asetettiin hyvin maltillinen kasvu. Nettokäyttömenojen muutos vuosittain on +0,6 prosenttia vuonna 2019, +1,7 prosenttia vuonna 2020 ja +1,3 prosenttia vuonna 2021. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Suunnittelulukua laadittaessa verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) ennakoitiin laskevan voimakkaammin vuoden 2016 tasosta. Uusimmat ennusteet osoittavat verorahoituksen toteutuvan merkittävästi ennakoitua parempana. Suurimmat tekijät ennusteen muuttumiseen ovat yksityisen sektorin palkkasumman kehitys, työllisyyden parantuminen sekä yhteisöverotuottojen oletettua voimakkaampi kasvu. Talousarvioesityksessä verorahoituksen ennustetaan kehittyvän vuoden 2017 laskun jälkeen maltillisesti. Kilpailukykysopimuksen määräaikaisten vaikutusten päättyminen näkyy vuoden 2020 verotulojen kasvuennusteessa.

Rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2018 arvioidaan 35,1 miljoonaa euroa. Nykyisen tason säilyttäminen taloussuunnitelmakaudella arvioidaan mahdolliseksi, mutta itsestäänselvyytenä sitä ei voi pitää.

Kaupungin vuosikate on kertaluontoisten erien johdosta vuonna 2017 poikkeuksellinen. Mikäli vuoden 2017 vuosikate vertailukelpoistetaan huomioimalla kertaluontoisten erien (Turku 2029 – säätiö ja yhteisöveron ylimääräinen tilitys) vuosikate heikkenee vuodelle 2018. Ennakoitua voimakkaammin kasvavat verotulot esitetään kohdennettavaksi palvelujen järjestämiseen, joten vuosikate säilyy suunnitellulla tasolla. Vuoden 2018 vuosikate on 24,9 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.

Vuoden 2018 tilikauden alijäämäksi muodostuu -26,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakauden lopulla alijäämä supistuu ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna tavoitellaan 2,7 miljoonan euron ylijäämää. Taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat alijäämäisiä ja koko taloussuunnitelmakauden aikana kertyneitä ylijäämiä syödään 46,6 miljoonaa euroa.

Lauta- ja johtokuntien ehdottamat muutokset taloussuunnitteluraamiin:

Hyvinvointitoimiala, kaupunkiympäristötoimiala, kj-toimiala, sivistystoimiala ja vapaa-aikatoimiala ovat tehneet ehdotukset muutoksista taloussuunnitteluraamiin. Lautakuntien ehdotukset on kirjattu talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle ”Muutokset; Lautakunta” – kohtaan ja kaupunginjohtajan tekemät tarkistukset ehdotuksiin on kirjattu ”Muutokset; Kaupunginjohtaja” – kohtaan.

Kaikki toimialat

Toimielinten talousarvioihin (pl. kaupunginvaltuusto, keskusvaalilautakunta, V-S aluepelastuslautakunta, tks joukkoliikennelautakunta, rakennus- ja lupalautakunta ja L-S jätehuoltolautakunta) tehtiin kaksi tarkistusta.

Ensimmäinen tarkistus liittyy kilpailukykysopimuksen myötä tehtyyn työnantajamaksujen alentamiseen. Työnantajamaksut alenevat ensi vuonna, mikä tulee vähentämään kaupungin henkilöstömenoja n. 3,7 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotukset on valmisteltu korkeammilla henkilöstömenojen sivukuluprosenteilla ja tässä muutoksessa sivukuluprosenttien mukainen ero vähennettiin toimielinten ehdotuksista.

Toinen tarkistus liittyy tuottavuustavoitteeseen, jota tasapainoisemman taloussuunnitelman saavuttaminen edellyttää. Vuodelle 2018 kohdistuva tuottavuustavoite vastaa n. 0,1 %:ä toimielinten ulkoisista menoista. Taloussuunnitelmavuosina tarve kasvaa ja vuoden 2019 osalta kaupungin tulee tavoitella n. 0,8 %:n tuottavuuden parantamista.

Näiden lisäksi kaikkien toimielinten taloussuunnitelmavuosiin 2019–2021 tehtiin tarvittavia tarkistuksia, jotta kaupungilla on mahdollisuus kestävän taloudellisen aseman saavuttamiseen. Toimielinten tulee välittömästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvinvointitoimiala

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotti siirtoviivemaksujen minimointiin 1,0 miljoonan sekä sosiaalisen luototuksen kokeiluun 0,5 miljoonan menojen lisäystä suunnittelulukuun nähden. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä talousarviota korotetaan 0,5 miljoonalla siirtoviiveiden minimointiin tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Kaupunkiympäristötoimiala

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Lautakunta ehdotti vesibussiliikenteen turvaamiseksi 0,15 miljoonan euron menojen lisäystä. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä lautakunnan talousarviota korotetaan 0,1 miljoonaa eurolla suunnittelulukuun nähden, jotta vesibussiliikenteen kokeilua voidaan jatkaa nykymuotoisena myös vuonna 2018.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta ehdotti suunnitteluluvun kaupungin taloutta heikentäväksi poikkeamaksi 8,4 miljoonaa seuraavin perustein:

- Maankäyttösopimuskorvaukset -2,5 milj. euroa

- Liikennealueiden ylläpito -0,9 milj. euroa

- Ulkovalaistussähkö -0,8 milj. euroa

- Vuokramenot (Kyto) -1,6 milj. euroa

- Lämmitys (tipake) -1,3 milj. euroa

- Vuokratulot (tipake) 4,9 milj. euroa

- Vuokramenot (tipake) -6,2 milj. euroa

Kaupunginjohtajan esityksessä talousarviota toimintamenoja korotetaan suunnittelulukuun nähden 1,3 miljoonaa euroa lämmityksestä aiheutuvien kustannusten johdosta ja maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan laskevan 1,5 miljoonaa ensi vuonna, joten toimintatuottojen tavoitetta lasketaan vastaavalla summalla. Muita ehdotettuja perusteita ei sisällytetty talousarvioon.

Vuokramenoja kasvattavat kohteet on lisätty käyttäjien (mm. palloiluhalli – liikuntaltk / syvälahden monitoimitalo – kasvatus- ja opetusltk / kaupunginteatteri – kulttuuriltk) talousarvioihin, joten negatiivista poikkeamaa ei pitäisi näiden kohteiden osalta syntyä. Toimialan yhdistäminen ja tilapalvelukeskuksen eriyttäminen saattaa aiheuttaa haasteita laskelmien muodostamisessa. Toimialan yhdistämisen jälkeen tulee tehdä tarkastuslaskelmat ja varmistaa nykyiset suunnitelmat. Mahdolliset muutostarpeet tulee tuoda päätöksentekoon vuonna 2018 seuraavan mahdollisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Rakennus- ja lupalautakunta

Rakennus- ja lupalautakunta ehdotti 0,014 miljoonan menojen lisäystä suunnittelulukuun nähden. Kaupunginjohtajan esityksessä ehdotusta ei ole sisällytetty talousarvioon.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta

Lautakunnan ehdotus vastaa suunnittelulukua. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei esitetä muutoksia.

Kaupunginjohtajan-toimiala

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksessa on huomioitu kaupunginjohtajan esitykset. Talousarvioon esitetään 4,0 miljoonan keskitettyä varausta mahdollisiin palkantarkistuksiin.

Sivistystoimiala

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioehdotuksen poikkeama suunnittelulukuun oli n. 9,7 miljoonaa euroa. Poikkeama koostui virkavalmistelussa tehdystä n. 8 miljoonaa euroa suunnitteluluvun ylittävästä esityksestä, minkä päälle lautakunta ehdotti vielä 1,675 miljoonan euron menojen lisäystä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä lautakunnan ehdotuksia ei ole sisällytetty talousarvioon. Valtakunnalliseen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun osallistuminen ei ole tällä hetkellä kaupungin etujen mukaista.

Virkavalmistelun poikkeama koostui seuraavista esityksistä:

- Peruopetuksen päätelaitehankintaprojekti -1,56 milj. euroa

- Vaikeimmin vammaisten apip-toiminnan siirto hytolta -0,606 milj. euroa

- Liikunnanohjaajien siirto perusopetuksesta vapalle 0,2 milj. euroa

- Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pieneminen -2 milj. euroa

- Perusopetuksen oppilasmäärän kasvu -1,8 milj. euroa

- Varhaiskasvatuksen lasten määrän kasvu -2,0 milj. euroa

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä virkavalmistelussa esitetyt siirrot huomioidaan esityksen mukaan. Perusopetuksen päätelaitehankintaprojektin osalta esitetään laitteiden hankintaa leasing-hankintana, jolloin ensi vuodelle kohdentuva kustannus laskee 0,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi lautakunnan määrärahaa korotetaan 1,9 miljoonalla eurolla seuraavin perustein:

Perusopetuksessa kysynnän kasvuun vastataan vuonna 2018 1,0 M€ lisärahoituksella ja tuottavuuden kasvattamisella. Tuoreimman talousarvioennusteen 2017 perustella mukaan perusopetus tulee alittamaan vuoden 2017 toimintakatteensa n. 0,8 milj. eurolla. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 280 oppilaan lisäys edellyttää perusopetuksessa noin puolen prosentin tuottavuuden kasvattamista vuonna 2018 (vuoden 2017 yksikköhinta 8088 euroa/oppilas alenee noin 40 euroa).

Varhaiskasvatuksessa kysynnän kasvuun vastataan 0,9M€ lisärahoituksella ja tuottavuuden kasvattamisella kaupungin omassa varhaiskasvatuksessa. Vuonna 2017 on palveluseteleillä kustannetun varhaiskasvatuksen osuus nostettu valtuuston edellyttämälle tasolle (30 %). Tämä mahdollistaa sen, että palveluohjauksella voidaan vuonna 2018 keskittyä kasvattamaan kaupungin omien päiväkotien käyttöastetta ja lisätä siten toiminnan tuottavuutta.

Vapaa-aikatoimiala

Kulttuurilautakunta

Kulttuurilautakunnan talousarvioehdotus vastasi suunnittelulukua. Kaupunginjohtajan esityksessä kaupunginteatterin vuokra-avustusta korotetaan 0,275 miljoonalla eurolla, minkä jälkeen varaus vastaa vahvistunutta vuokratasoa.

Liikuntalautakunta

Liikuntalautakunta ehdotti tulotavoitteen alentamista 0,3 miljoonan eurolla. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä tulotavoitteen alentamista ei kuitenkaan nähdä ensi vuoden osalta perustelluksi. Vuoden 2017 osalta tulot jäivät maauimaloiden osalta odotettua pienemmiksi viileän kesän vuoksi. Vuonna 2018 otetaan käyttöön myös uusi palloiluhalli, jonka vaikutus tuloihin on positiivinen. Lisäksi liikuntalautakunta on tehnyt hinnastontarkennuksia ensi vuodelle, jotka tulevat nostamaan tulovirtoja. Ehdotusta ei ole huomioitu talousarviossa.

Nuorisolautakunta

Nuorisolautakunta ehdotti 0,1 miljoonan menojen lisäystä kompensoimaan Nuorisoleirikeskus Ahtelan valtionavustuksen menetystä. Kaupunginjohtajan esityksessä ehdotus on sisällytetty talousarvioon.

Muut toimielimet

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginjohtajan esityksessä kaupunginvaltuuston talousarviota korotetaan 0,0764 miljoonalla suunnittelulukuun nähden.

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunnan jäsenmäärän kasvusta ja riittävien toimintamahdollisuuksien turvaamisesta johtuen lautakunta ehdotti 0,08605 miljoonan ylitystä suunnittelulukuun nähden. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä tarkastuslautakunnan talousarviota korotetaan 0,01 miljoonalla suunnittelulukuun nähden.

Keskusvaalilautakunta

Kunnan tulee varautua kaikkiin vaalien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja lautakunta esittää 0,128 miljoonan lisäystä toimintamenoihin suunnittelulukuun nähden. Kaupunginjohtajan esityksessä ehdotus on sisällytetty talousarvioon.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Kaikki toimialat ovat valmistelleet strategisen sopimuksen, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet lautakuntien syyskuussa antamien talousarvioehdotusten mukaan.

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset strategisiin sopimuksiin, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Lauta- ja johtokuntien tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin 14.12.2017 mennessä.

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja – suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Kaupunginjohtajan esitys, dia-materiaali) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio