Konsernihallinto, kaupunginsihteeri Satu Lehto 4.10.2017:

Tausta

Turun kaupunkiseudun 14 kunnanvaltuustoa hyväksyi aiesopimuksen vuonna 2012. Tarvasjoki on sittemmin liitetty Lietoon, joten seurannassa on ollut mukana 13 kuntaa. Sopimuskumppaneina olivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Aiesopimuksella kunnat toteuttavat kaupunkiseudun rakennemallia. Sopimusmenettelyllä valtio pyrki tukemaan kaupunkiseutua yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

Sopimuksen toteutumisen seuranta

Seudullisella MAL-työryhmällä on ollut koordinointivastuu aiesopimuksen toteuttamisessa ja seurannassa. Valtion ja kuntien yhteisen seurantaryhmän päätehtävänä on ollut arvioida aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä.

Aiesopimusta seurattiin kahdessa jaksossa. Ensimmäinen seurantajakso oli sopimuksen voimaantulosta vuoden 2013 loppuun ja toinen jakso vuoden 2014 alusta vuoden 2015 loppuun. Loppuraportissa on kuvattu koko sopimuskauden tulokset. Raportti sisältää aiesopimuksen mukaiset tavoitteet sekä niiden seurantaindikaattorit, toteutuman sekä johtopäätöksen. Lopussa esitetään johtopäätökset ja aiesopimusmenettelyä koskevat kehittämisehdotukset.

Seurannan loppuraporttia on käsitelty seudullisessa MAL-työryhmässä 24.8.2016 ja 26.10.2016. Valtion ja kuntien yhteinen seurantaryhmä on merkinnyt loppuraportin tiedoksi 3.11.2016.

Sopimuksen toteutuminen ja johtopäätökset

Aiesopimuksen seuranta osoittaa, että kaupunkiseudulla on aktiivisesti toteutettu sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. MAL-aiesopimus on vahvistanut seudun kuntien sitoutumista rakennemallin toteuttamiseen. Myös seudullinen yhteistyö maa- ja asuntopoliittisissa kysymyksissä on vahvistunut yhteisen asunto-ja maapoliittisen ohjelman myötä.

MAL-aiesopimuksen turvin on viety eteenpäin etenkin kestäviä liikennemuotoja tukevia toimenpiteitä ja hankkeita, jotka on kirjattu seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Myös joukkoliikenteen edellytyksiä on parannettu. Sopimus on tuonut kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöhön uudenlaista kehittämisotetta, joka on jalkautunut myös seudun kuntien toimintaan. Kestävien kulkumuotojen edistämisen tavoitteet ovat tulleet tutummaksi myös poliittisessa päätöksenteossa.

Toimenpiteiden vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteeseen ja kulkutapajakaumaan ovat todennettavissa vasta pidemmällä aikavälillä. Myös asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotannon kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä.

MAL-aiesopimukset ovat varsin uusi väline, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikea vielä arvioida. Aiesopimus on edistänyt yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion välistä yhteistyötä. MAL-aiesopimukset ovat tarpeellisia myös jatkossa.

Oheismateriaali 1Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 loppuraportti

Oheismateriaali 2Yhteenveto keskeisitä toimenpiteistä

Oheismateriaali 3Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus vuosille 2012-2015

Va. toimialajohtaja Christina Hovi 4.10.2017:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsee loppuraportin tiedoksi ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 loppuraportti

Oheismateriaali 2Yhteenveto keskeisistä toimenpiteistä

Oheismateriaali 3Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus vuosille 2012-2015

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli johtaja Tuomas Heikkinen.