Strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira 14.9.2017:
Taustaa
Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.11.2016 vuoden 2017 talousarvioehdotuksen hyväksymisen yhteydessä kaupungin viidennestä kärkihankkeesta, jossa yhdistyvät hiilineutraalisuustavoite sekä Smart City –konsepti. Kaupungin strategisena tavoitteena on edetä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta vuonna 2040. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, lisää uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossaan, parantaa energiatehokkuutta sekä edistää kiertotaloutta. Keskeisenä mahdollistajana toimii digitalisaatio ja sen synnyttämä data, jonka merkitystä on alettu yhä laajemmin painottaa kaupunki-laisten hyvinvoinnin ja kaupungin kilpailukyvyn edistämisessä.
Kärkihanketta on tästä näkökulmasta valmisteltu kevään ja kesän 2017 aikana työnimellä Smart and Wise Turku. Nimivalinnalla kaupunki haluaa yhtäältä nostaa esille digitalisaation mahdollisuuksia kestävässä kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä (Smart City). Toisaalta onnistuminen edellyttää kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien saamista mukaan muutokseen. Palvelujen teknistyessä ja niiden käytön vaatiessa yhä kehittyneempiä taitoja kaupungin on huolehdittava siitä, että kaupunkilaisten osallisuutta tue-taan riittävästi (Wise City).
Nykyiset digitaalisten palvelujen kehittämisen ja palveluohjauksen uudistamisen kärkihankkeet sulautetaan uuteen kärkihankkeeseen.
Smart and Wise Turku
Turun kaupungin strategian (KV 23.6.2014) mukaisesti kaupunki uudistuu ja kasvaa tulevina vuosina rohkeasti. Kasvua tarvitaan rahoittamaan yhteiskunnan perusrakenteita ja korkeatasoisia palveluja, jotka puolestaan lisäävät kaupungin kilpailukykyä.
Kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle perustalle. Tasapainoinen talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle luoden hyvinvointia ja mahdollistaen selviämisen rakenteellisista haasteista kuten väestön ikääntymisestä ja kaupungistumisesta. Sopeuttamalla resurssien kulutusta kestävälle tasolle säästetään kustannuksia ja turvataan monimuotoisen luonnonympäristön säilyminen tuleville sukupolville. Kääntäen voidaan sanoa, että ekologisuus on myös taloudellisuutta.
Digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintamalleja ja innovaatioita, joilla kaupunki voi edistää resurssien viisasta käyttöä. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi liikenteessä kuluvan ajan vähentäminen, energian hukkakäytön minimointi ja työnteon tehostaminen. Älykäs kaupunki ei kuitenkaan synny pelkästään tekemällä tietoteknisiä investointeja. Hyödyt jäävät vaatimattomiksi, elleivät kaupunkilaiset innostu uusien ratkaisujen käyttämisestä. Teknologisten näkö-kulmien ohella kaupungin tulee vakavasti pohtia miten kaupunkilaisten ja muiden toimijoiden verkottumista ja osallisuutta tuetaan niin että älykkääseen kaupunkiin tehtävistä investoinneista saadaan paras hyöty.
Avainsanoja ovat verkostot ja data. Kaupungit toimivat jo nykyäänkin verkostomaisesti, mutta eivät välttämättä ole täysin sisäistäneet verkostoihin sisältyvää potentiaalia. Luomalla kaupunkilaisille ja muille toimijoille edellytykset osallistua verkostoihin ja vaihtaa avoimesti tietoa, kaupunki voi saada aikaan uudenlaista dynamiikkaa, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja innovoinnin. Tämä puolestaan luo kilpailukykyä ja kasvua, jolla ylläpidetään hyvinvointia. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua verkostoihin ja digitalisoituvaan yhteiskuntaan, tarvitaan myös koulutusta ja muita toimenpiteitä joilla ediste-
tään uusien asioiden omaksumista ja ehkäistään digisyrjäytymistä . Kaupunki-laisten hyvinvoinnin ja kaupungin kilpailukyvyn turvaamisen kannalta on ensi-sijaisen tärkeää, että kaikki väestöryhmät pysyvät jatkossakin yhteiskunnan kehityksessä mukana.
Verkostot yhteen liittävä resurssi on data, jota ihmiset ja laitteet jatkuvasti tuot-tavat käyttäytymisestään, teoistaan, valinnoistaan ja niiden vaikutuksista. Kaupungin rooli muuttuu perinteisestä lakisääteisten palvelujen tuottajasta luotetuksi dataoperaattoriksi, joka ylläpitää reaaliaikaista tilannekuvaa luo peli-säännöt eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Rajoitusten ja sääntöjen laatimisen sijaan kaupunki hakee aktiivisesti uusia toimintamalleja ja riskienhallinnan mekanismeja, jotka luovat eri toimijoille riittävät kannustimet osallistua verkostoihin ja tuottaa niille lisäarvoa. Samalla perinteiset palvelujen tuottajien ja käyttäjien väliset raja-aidat hämärtyvät kun laajeneva avoin data tuo kentälle uusia toimijoita ja palvelumalleja.
Datan voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan tulevaisuuden älykkään kaupungin tärkein hyödyke, jonka avulla parannetaan kaupungin tarjoamia palveluita, luodaan uuttaa liiketoimintaa ja edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia kestävällä tavalla. Kaupungin keskeisenä tavoitteena on täten Datan Kiertotalouden™ edistäminen. Datan Kiertotaloudella™ tarkoitetaan eri toimijoiden muodostamaa ekosysteemiä, jossa ihmisten, organisaatioiden ja laitteiden synnyttämää dataa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti koko sen elinkaaren ajan (kuva 1). Kaupungin tulee:
•luoda selkeä visio ja tiekartta Datan Kiertotalouden™ toteuttamiseksi;
•toimia luotettuna kaupungin omaa toimintaa ja toimintaympäristöä koskevan tiedon kerääjänä, integroijana ja välittäjänä;
•luoda standardeja ja ohjeistuksia, jotka tarvitaan tiedon horisontaaliseen integraatioon ja siilojen purkamiseen eri toimijoiden välillä sekä kaupungin oman organisaation sisällä;
•kehittää kaupungin tietoliikenneverkkoa tietoturvalliseen ihmisten, lait-teiden ja prosessien yhdistämiseen;
•lisätä tietoa uusien ratkaisujen ja palvelujen mahdollisuuksista niiden käyttäjille ja kaupungin oman toiminnan kehittämiselle;
•toimia eri osapuolten yhteistyön ja innovoinnin koordinoijana;
•hakea aktiivisesti (liike)toimintamalleja ja riskienhallinnan mekanismeja, joilla yrityksiä ja muita toimijoita saadaan mukaan investoimaan ekosysteemin rakentamiseen;
•purkaa nopean kehittämisen esteenä olevaa turhaa byrokratiaa;
•hakea yhteisöllisyyden ja osallisuuden muotoja, joilla edistetään osaamisen kasvattamista ja ehkäistään syrjäytymistä.
Kuva 1: Datan Kiertotalous
Datan Kiertotalous™ edellyttää kaupungilta uudenlaista toimialarajat ylittävää johtamisotetta ja tiedonhallintaa. Hankkeen uskottavuudelle on keskeistä, että kaupunkiorganisaatio kykenee yhtenäisenä rintamana edistämään älykkään kaupungin rakentamista ja riittävän ripeästi osoittamaan konkreettisia tuloksia. Osaamisen lisäksi tarvitaan myös taloudellisia resursseja. Kaupungin on pohdittava innovaatioille vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, jotka perustuvat kasvavassa määrin kumppanuuksiin yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tai esimerkiksi palvelujen maksullisuuteen. Tarvitaan lisää liiketoimintaosaamista, jotta eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksia ja riskejä kyetään arvioimaan. Samalla joudutaan pohtimaan mitkä ovat kaupungin perustehtäviä nyt ja tulevaisuudessa.
Kumppanuuksien ja verkostojen hallinta muuttuu kriittiseksi osaamisalueeksi. Lisääntyvä verkostomainen yhteiskehittäminen tarkoittaa, että kaupunki ei voi yksin päättää kehittämisen sisällöstä. Osaamis- ja pääomainvestointeja tekevät yhteistyökumppanit haluavat myös vaikuttaa kehityksen suuntaan. Hedelmällisen yhteistyön lähtökohtana on aina kaikkia osapuolia hyödyttävä suunnitelma.
Datan Kiertotalous™ muuttaa myös kaupungin ja kaupunkilaisten välistä vuorovaikutusta. Sekä sallimalla itseään koskevan tiedon käyttämisen, että aktiivisesti tuottamalla osallisuusdataa, kaupunkilaiset osallistuvat oman elinympäristönsä kehittämiseen ja vaikuttavat sitä koskeviin päätöksiin. Kaupungin tehtävänä on huolehtia siitä, että datan kerääminen ja hyödyntäminen tapahtuu luotettavasti yksilöiden tietosuoja huomioiden.
Turun kaupungilla on erinomaiset edellytykset toimia suunnannäyttäjänä Datan Kiertotalouden™ hyödyntämisessä. Turun kaupungin selkeä johtamisjärjestelmä ja vahva uudistamishenki tukevat uusien asioiden kokeilua ja toteuttamista. Konkreettisena esimerkkinä uudistumiskyvystä on EFQM-laatustandardin mukainen Committed to Excellence –laatutunnustus, jonka kaupunki sai 17.5.2017 kehittämismallilleen ensimmäisenä virtuaaliorganisaationa Euroopassa. Turussa on myös vahvaa tutkimuksellista osaamista, jonka kytkeminen mukaan hankkeeseen luo vakaan pohjan hankkeen suunnittelulle ja johtamiselle sekä varmistaa riittävän monipuoliset tarkastelunäkökulmat.
Hankkeen rakenne
Smart and Wise Turku –kärkihanke rakentuu kuvan 2 mukaisista painopiste-alueista, sekä horisontaalisista painopistealueille yhteisistä kyvykkyyksistä.
Kuva 2: Hankkeen painopistealueet.
Painopistealueet ja niiden päätavoitteet ovat seuraavat:
•Hiilineutraalius ja resurssiviisaus. Hiilineutraalius vuonna 2040 kas-vihuonekaasupäästöjä vähentämällä, uusiutuvia energialähteitä lisää-mällä, energiatehokkuutta parantamalla, kiertotaloutta edistämällä sekä hyödyntämällä laajamittaisesti digitalisaation ja sen tuottaman datan mahdollisuuksia.
•Palvelujen ohjaus ja digitaaliset palvelut. Resurssien käytön tehosta-minen ja palvelujen parantaminen ottamalla käyttöön älykkäitä ratkaisuja sekä kaupunkilaisille suunnattuja verkko- ja mobiilipalveluja, joiden käyttäminen kytkeytyy myDatan , julkisyhteisöjen datan, kaupallisten palvelutarjoajien datan ja osallisuusdatan tuottamiseen ja hyödyntämiseen keskeisenä osana Datan Kiertotaloutta™.
•Turvallisuus. Kaupunkiympäristön turvallisuuden ja kaupunkilaisten arjen sujuvuuden parantaminen ennakoivalla datan ja tutkitun tiedon hyödyntämisellä kaupungin omassa toiminnassa ja viranomaisyhteis-työssä.
•Kaupunkisuunnittelu. Kaupunki- ja palveluverkkosuunnittelun laadun parantaminen data-analytiikan keinoin hyödyntämällä muun muassa paikka- ja väestötietoa sekä ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja ti-lojen ja kaupunkiympäristön rakentamisen elinkaaren eri vaiheissa suunnittelusta toteutukseen ja kiinteistönhallintaan.
•Liikenne ja liikkuminen. Älykkään asiakastarpeisiin perustuvan eri liikennemuodot yhdistävän kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen liikennejärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen sekä näihin liittyvän päätöksenteon edellyttämän tietopohjan luominen. Painopistealueen valmisteluun kytketään myös jo meneillään oleva Civitas Eccent-ric –hanke.
Painopistealueille valitaan ensisijaisesti projekteja ja hankkeita, jotka
a) ovat luonteeltaan innovatiivisia;
b) yhdistelevät luovasti erilaisia lähestymistapoja ja tieteenaloja;
c) hyödyntävät uusia teknologioita;
d) muuttavat nykyisiä toimintatapoja tai luovat kokonaan uusia;
e) tuovat merkittäviä tehokkuus- tai muita hyötyjä;
f) sisältävät älykkyyttä ;
g) sisältävät liiketoimintapotentiaalia.
Kaupungin nykyisten palvelujen muuttaminen sähköisiksi on tullut siihen vaiheeseen, että se voidaan suurelta osin vakiinnuttaa osaksi normaalia toimin-taa, jota ohjataan ja johdetaan tämän hankkeen ulkopuolella. Smart and Wise Turku –kärkihankkeeseen sisällytetään kuitenkin asiakkuuksien ja palvelujen ohjauksen kehittämiskokonaisuus, jonka tavoitteena on vaiheittain edetä kohti oppivaa asiakaskohtaista palveluohjausratkaisua.
Horisontaaliset kyvykkyydet tukevat painopistealueilla tapahtuvaa kehittämistä. Merkittävä osa kyvykkyyksistä rakentuu kumppanuuksien varaan esimerkiksi kun tarvitaan syvällistä data-analytiikan tai teknologioiden asiantuntemusta. Kumppanuuksien ja ekosysteemien muodostamisessa hyödynnetään kaupungin elinkeinoyhtiö Turku Science Parkin osaamista ja verkostoja.
Tarvitaan myös kaupunkilaisten, asiakkaiden ja sidosryhmien näkemysten, osaamisen, muutostahdon ja pyrkimysten huomioimista. Toimijoiden riittävä osallisuus sekä toimijoiden käyttäytymistä ja muutoksia koskeva tutkimustieto ovat tärkeä voimavara palvelujen innovoinnissa ja toteuttamisessa.
Tietoalusta on modulaarinen useista ratkaisuista muodostuva kokonaisuus, jo-ka mahdollistaa tiedon koostamisen eri tietolähteistä sekä kootun tiedon tallentamisen, muokkaamisen, yhdistelyn, jalostamisen ja monikanavaisen jakelun. Siihen kuuluvat myös ennakoivan analytiikan ratkaisut. Tietoalustan tarjoamat palvelut ja rajapinnat kuvataan ja vakioidaan niin että alustaan on helppo liittää uusia tietolähteitä ja saada jo kerätty tieto käyttöön. Jatkossa
tietoalustaan voi sisältyä myös mekanismeja ja ratkaisuja, joilla mahdollistetaan avoimen datan lisäksi tiedon kaupallinen välittäminen tiedon tuottajien, integroijien ja hyödyntäjien välillä (kuva 3).
Kuva 3: Tietoalusta.
Riskienhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Nopeat pienen mittakaavan kokeilut ja niistä oppiminen ovat edullinen tapa hallita hankkeeseen liittyviä riskejä (”fail fast and cheap”). Toinen riskienhallinnan keino on valita hankkeeseen luotetut ja riippumattomat kehittämiskumppanit, joilla on osaamista ja näkemystä älykkään kaupungin rakentamisesta sekä kykyä ratkaista hankalia ja monimutkaisia ongelmia. Ylipäätään varmistetaan poikkitieteellinen osaamisen saatavuus, jota tarvitaan taloudellisten, sosiaalisten ja teknologisten mahdollisuuksien ja riskien monipuoliseen arviointiin. Muut kehittämiskumppanit valitaan osahankkeissa tarvittavan teknologia- ja painopistealueosaamisen perusteella. Horisontaaliselle integraatiolle välttämätöntä standardointia edistetään varmistamalla riittävä osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen standardointityöhön.
Hanke suunnitellaan, toteutetaan ja johdetaan kokonaisuudessaan kaupungin kehittämismallin (KH 29.9.2014) mukaisesti. Kullekin painopistealueelle luodaan oma tiekartta, jonka pohjalta muodostetaan painopistealuekohtaiset kehittämissalkut. Salkuissa olevat projektit kirjataan tavoitteina ja mittareina toimialojen ja konsernihallinnon strategisiin sopimuksiin.
Hankkeen aikana luodaan lisäksi keskeiset Datan Kiertotalouteen™ liittyvät linjaukset, ohjeet ja vaatimukset, jotka otetaan jatkossa osaksi kehittämismallia. Näin varmistetaan, että hankkeen tuotokset saadaan otettua hallitusti käyttöön koko kaupunkiorganisaatiossa.
Alustava hankesuunnitelma
Tiiviin hankemuotoisen työskentelyn tarkoituksena on luoda kaupungille peruskyvykkyys, jolla tuetaan ja ohjataan jatkuvaa parantamista ja innovointia. Käytännön toteutusten edellyttämää osaamista kasvatetaan valittujen pilotti-projektien kautta.
Hanke lähtee liikkeelle valmisteluvaiheella, jonka tavoitteena on kuvata tarkemmin konsepti Datan Kiertotaloudelle™ ja laatia tiekartta sen toteuttamiseksi. Samalla tehdään linjaukset koskien muun muassa toteutettavaa tieto- ja teknologia-arkkitehtuuria sekä näihin liittyviä ohjeistuksia, kehittämiskumppaneiden valintaa, rahoitusmalleja ja sovellettavia hankintakäytäntöjä. Riittävän rahoituksen järjestäminen saattaa lisäksi edellyttää päätöksiä liiketoimintamalleista, joiden avulla hankkeeseen saadaan tarvittavia ulkopuolisia investointeja. Lähtökohtana on yhteinen näkemys hyödyistä ja tuotto-odotuksista sellaisella riskitasolla, joka on kunkin osapuolen hyväksyttävissä.
Konseptoinnin rinnalla ryhdytään määrittämään kaupungin johtamisessa tarvittavaa mittaristoa ja sen toteuttamiseksi tarvittavaa tietoarkkitehtuuria mukaan lukien tietolähteet ja niiden väliset integraatiot. Tietoarkkitehtuurin toteutus suunnitellaan alusta lähtien siten että data avataan myös kaupungin ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. Lisäksi suunnitellaan tiedon hyödyntämisen edellyttämät prosessit, tiedon visualisointi ja kokeillaan erilaisia matemaattisia ennustemalleja, joiden tarkoituksena on käytettävissä olevan datan pohjalta arvioida erilaisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia erikseen valittaviin kaupungin toiminnan kannalta keskeisiin muuttujiin (Kaupunkialgoritmi™). Toisena sovelluskohteena on pienaluekohtainen väestöennustemalli, jonka tuottamisessa kartoitetaan keinoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksia. Hanke muodostaa täten luontevan jatkumon keväällä 2017 päättyneelle kaupungin tietojohtamisen hankkeelle (KH 21.9.2015).
Hankkeen edellyttämää tutkimusyhteistyötä suunnitellaan ja johdetaan yhteistyössä esimerkiksi Turku Complex Systems Instituten (TCSI) kanssa sekä Turun kaupunkitutkimusohjelmaa hyödyntäen. Tutkimukselliset näkökulmat valitaan siten, että ne tukevat kaupungin strategiaa ja hankkeen tavoitteita.
Hankkeen puitteissa koordinoidaan myös jo kaupungissa meneillään olevia Datan Kiertotalouden™ konseptiin liittyviä projekteja. Näin varmistetaan, että kaikki kehittämistoiminta tähtää saman kokonaisuuden edistämiseen.
Valmisteluvaihetta seuraa toteutusvaihe, jossa käynnistetään tarvittavat kilpailutukset, toteutetaan alkuinvestoinnit ja aloitetaan konseptin mukainen kehittämistyö yhdessä valittujen kumppanien kanssa. Pilottiprojekteja käynnistetään erikseen sovittava määrä painopistealueittain. Tapa, jolla pilotit ideoidaan, hankitaan ja toteutetaan yhdessä yhden tai useamman kumppanin kanssa, päätetään hankkeen valmisteluvaiheessa. Osana toteutusvaihetta muodostetaan myös toimintamalli ja organisointi kaupungin johtamista tukevalle jatkuvalle tietopalvelutuotannolle.
Alustavaa hankesuunnitelmaa on hahmoteltu kuvassa 4. Tarkempi suunnitelma luodaan valmisteluvaiheen aikana. Suunnitelma sisältää tarkennetun tavoiteasetannan sekä siihen liittyvät seurantamittariston.
Hiilineutraalius ja resurssiviisaus –painopistealueen kehittämisohjelman suunnittelu toteutetaan yhteistyössä kaupungin kumppanien kanssa. Suunnittelun lähtökohtana on resurssiviisaampi toiminta, joka edellyttää uusien teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa sekä nykyisten toimintamallien uudistamista. Ohjelmalla edistetään kiertotaloutta ja sen suunnittelussa hyödynnetään kaupungissa jo aiemmin tehtyä työtä. Tavoitteena on tuoda kehittämisohjelma kaupunginhallituksen käsittelyyn kesäkuuhun 2018 mennessä. Ohjelma laaditaan siten, että hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa kaupungin ja sen kumppanien yhdessä sopimien toimenpiteiden kautta.
Kuva 4: Alustava hankesuunnitelma.
Hankkeen organisointi ja ohjaus
Hanke kuuluu kaupunginhallituksen kärkihankesalkkuun ja sen johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana ja hankkeen omistajana on kaupunginjohtaja. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella hankkeen tavoitteet ja mittarit, jotka kaupunginhallitus hyväksyy. Johtoryhmä varmistaa lisäksi, että hanke edistää kaupungin strategian toteuttamista ja saa käyttöönsä riittävät resurssit. Lisäksi johtoryhmä huolehtii tarvittavien hallinnollisten linjausten ja päätösten tekemisestä.
Ohjausryhmään nimetään kaupungin edustajien lisäksi ulkopuolisia asiantunti-joita, joilla on laajaa liiketoiminnallista ja tieteellistä kokonaisnäkemystä sekä käytössään laajat kontaktiverkostot. Ohjausryhmän tehtävänä on tuoda hankkeeseen vankkaa poikkitieteellistä osaamista ja auttaa ratkaisemaan hankkeen aikana syntyviä kysymyksiä ja ongelmia niin, että hanke kykenee etenemään suunnitellusti ja saavuttamaan tavoitteensa. Ohjausryhmä voi osallistaa valmistelutyöhön asiantuntijoita harkintansa mukaan.
Ohjausryhmän puheenjohtaja johtaa ohjausryhmän työtä, edustaa hanketta ulkoisten sidosryhmien suuntaan ja vastaa hankejohtajan esimiehenä siitä, että hankejohtaja saa tehtävässään tarvitsemansa riittävän ohjauksen. Lisäksi puheenjohtaja vastaa siitä, että hankkeen toteuttamisessa noudatetaan johto-ryhmän ja kaupunginhallituksen ohjeita ja määräyksiä.
Esitys ohjausryhmän kokoonpanosta:
•Ohjausryhmän puheenjohtajaksi ja kaupungin Smart and Wise City –johtajaksi nimetään strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira
•Ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi nimetään toimialajohtaja Christina Hovi
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään professori Markku Wilenius Turun yliopistosta
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään professori Jussi Westergren Turun yliopistosta
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään tutkimusjohtaja Lauri Repokari Turun yliopistosta
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään Key Account Manager Antti Knuuti VTT:stä
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään Senior Scientist Pekka Tuominen VTT:stä
•Ohjausryhmän jäseneksi nimetään toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen Turku Science Parkista
Hankejohtaja vastaa hankesuunnitelmien laadinnasta, niiden päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä yhdessä ohjausryhmän puheenjohtajan kanssa, sekä suunnitelmien toimeenpanosta yhteistyössä painopistealueiden omistajien kanssa. Lisäksi hankejohtaja vastaa hankehallinnon järjestämisestä mukaan lukien toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta sekä hankinnat.
Kunkin painopistealueen sisällöllisistä linjauksista ja kehittämissalkun hallinnasta vastaavat painopistealueiden omistajat, jotka kuuluvat kaupungin johtoryhmään. Esitys:
•Palvelujen ohjaus ja digitaaliset palvelut –painopistealueen omistajaksi nimetään hallintoryhmän johtaja Tuomas Heikkinen
•Turvallisuus –painopistealueen omistajaksi nimetään kaupunginjohtaja Aleksi Randell
•Kaupunkisuunnittelu –painopistealueen omistajaksi nimetään apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen
•Liikkuminen –painopistealueen omistajaksi nimetään apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen
•Hiilineutraalius ja resurssiviisaus –painopistealueen omistajaksi nimetään kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman
Valmisteluvaiheen aikana nimetään omistajien tueksi painopistealuekohtaiset projektipäälliköt, jotka vastaavat kehittämissalkun hallintaan liittyvästä päivittäisjohtamisesta. Projektipäälliköt raportoivat painopistealueiden omistajille sekä hankejohtajalle. Painopistealueiden sekä horisontaalisten kyvykkyyksien kehittämisestä vastaavat projektipäälliköt nimeää kaupunginjohtaja strategia- ja kehittämisjohtajan erillisestä esityksestä.
Muu hankeorganisaatio ja toteutusvaiheen vaatima resursointi kuvataan valmisteluvaiheen aikana ja siitä tehdä erillinen esitys kaupunginjohtajalle. Valmisteluvaiheen organisoitumismalli on esitetty kuvassa 5.
Kuva 5: Hankkeen valmisteluvaiheen organisointimalli.
Hankkeen rahoitus
Ohjelman toimeenpanon edellyttämä rahoitus ja resursointi huomioidaan kau-pungin talousarviossa ja -suunnitelmassa. Tavoitteet mittareineen kirjataan konsernihallinnon ja toimialojen strategisiin sopimuksiin.
Smart and Wise Turku –kärkihankkeelle kohdistetaan siihen sulautettavien nykyisten digitaalisten palvelujen kehittämisen ja palveluohjauksen uudistamisen kärkihankkeiden resurssit. Muutos tehdään vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Syksyllä 2017 toteutettavan valmisteluvaiheen rahoitustarve on 95 000 euroa. Tällä katetaan suunnittelutyön tueksi hankittavan konsultoinnin ja sekä tiedolla johtamisen pilottiprojektien kustannukset. Kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen kustannuspaikalta 11603, tilastollinen tilaus 103234.
Hankkeeseen liittyviä haasteita ja riskejä
Datan Kiertotalous™ sisältää suuria mahdollisuuksia, mutta myös uhkakuvia, joiden hallinta on olennainen osa hanketta ja sen jälkeistä toimintaa. Suurimmat kysymysmerkit liittyvät kilpailuun osaajista, sosiaaliseen yhtenäisyyteen ja hyvinvoinnin jakautumiseen, tietoturvariskeihin sekä ICT-infrastruktuuriin.
•Riittävän osaamisen varmistaminen. Kuten kaupungin tietohallintostrategian (KH 24.4.2017) yhteydessä tehdyssä nykytilan analyysissä todettiin, kaupunki ei ole työantajana erityisen kilpailukykyinen. Tästä syystä hankkeen edellyttämää uutta monialaista osaamista on hankittava kumppanuuksien kautta. Jotta mukaan saadaan parhaat kumppanit, kaupungin on kyettävä tarjoamaan riittävän kiinnostava arvolupaus.
•Tietoturvasta huolehtiminen. Mitä enemmän tietoa kerätään ja yhdistellään eri tietolähteistä, sitä enemmän sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä ihmisten yksityisyyden piiriin kuuluvista asioista. Riski saat-taa olla olemassa silloinkin, kun data on anonymisoitu. Tietosuojaan ja yksityisyyden turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta älykästä kaupunkia kyetään uskottavasti rakentamaan ja jotta siihen saadaan kaikkien osapuolten riittävä sitoutuminen.
•Vikasietoisen ja skaalautuvan teknologia-arkkitehtuurin rakentaminen. Riippuvuus datasta ja tietotekniikasta lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta kyberuhkien edessä. ICT-infrastruktuuri on rakennettava siten, että se kykenee toipumaan sitä kohtaavista hyökkäyksistä ja vikatilanteista. Vikasietoisen ICT-arkkitehtuurin lisäksi tarvitaan toimivat vianselvitys- ja kriisinhallintaprosessit. Avoimessa verkossa liikkuvan datan määrää ja muotoa on vaikea ennakoida ja siksi verkon kapasiteettia on kyettävä ennakoimaan ja tarvittaessa joustavasti lisäämään.
•Työnteon muutoksen hallinta. Teknologinen kehitys muuttaa työnteon luonnetta myös kaupunkiorganisaatiossa. Ihmistyön merkitys vähenee keinoälyn ja robottien hoitaessa tehokkaasti ja virheettömästi yhä useampia rutiiniluonteisia töitä. Samalla ihmisille jäävien töiden osaamisvaatimukset kasvavat. Hankkeen alusta asti on vältettävä liian teknokraattista lähestymistapaa ja pohdittava, miten muutosta hallitaan niin, että ihmisten, laitteiden ja robottien yhteistyöstä saadaan irti paras hyöty.
•Kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien saaminen mukaan muutokseen. Hyötyjen toteutuminen edellyttää kaupungin ja sen toimijoiden laajamittaista osallistumista muutokseen sekä uusien toimintamallien käyttöönottoon. Muutosta ei saada aikaan pelkästään kehittämällä teknologiaratkaisuja. Tarvitaan myös aktiivista tiedottamista, tukea, kokeiluja ja kannustamista.
Näiden kysymysten pohtimiseen tarvitaan monialaista ja poikkitieteellistä näkemystä, joka ulottuu luonnontieteistä ja tekniikasta esimerkiksi biotieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Eri tieteenalojen ja lähestymistapojen kohdatessa on mahdollista synnyttää uutta osaamista ja tietoa, joka hyödyttää paitsi tätä hanketta, myös yhteiskuntaa laajemmin. Kaupunkiympäristö tarjoaa erinomaisen kasvualustan uusille ajatuksille ja niiden käytännön testaamiselle.
Samalla kaupunginhallitus päättää, että kärkihankerakennetta uudistetaan sulauttamalla digitaalisten palvelujen kehittäminen ja palveluohjauksen uudistamisen kärkihankkeet osaksi Smart and Wise Turku -kärkihanketta. Sulautettavien kahden kärkihankkeen resurssit kohdennetaan osaksi uutta kärkihanketta. Muutos tehdään vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Hankkeelle asetetaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä mittarit, joita seurataan toiminnan ja talouden normaalin seurannan yhteydessä.