Talouden ja rahoituksen vastuualue, johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 14.9.2017:

Tulosennuste

Vuoden 2017 toisen talousennusteen mukaan tilikauden alijäämäksi muodostuu 4,4 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon merkitty alijäämä vuodelle 2017 on 21,6 milj. euroa.

Tuloslaskelmaosan ennusteen mukaan vuosikate on 8,5 milj. euroa, mikä olisi 16,7 milj. euroa talousarviota parempi. Vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ennusteen mukaan olisivat 52,1 milj. euroa.

Tilikauden tulokseen sisältyy satunnaisissa erissä esitetty vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovuttamisesta syntyvä kertaluonteinen luovutusvoitto. Tilikauden tulosta heikentää ennusteeseen vuosikuluksi merkitty 14,5 milj. euroa Turku 2029 säätiölle vahinkorahastosta maksettava säädepääoma. Vahinkorahastosta tuloutetaan kulua vastaava määrä, jolloin vaikutus tilikauden alijäämään eliminoituu.

Tilikauden alijäämä oikaistuna satunnaisilla erillä on – 27,4 milj. euroa (satunnaisilla erillä oikaistu TA – 43,9 milj. euroa).

Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna nettokäyttömenot kasvaisivat noin 4 milj. euroa. Vertailussa nettokäyttömenojen muutoksesta on oikaistu Turku 2029 säätiöön sijoitettu pääoma 29 milj. euroa, joka Kuntajaoston ohjeen mukaan käsitellään avustuksena toimintakuluissa. Pääomasijoitus katetaan vahinkorahastoa purkamalla sekä tytäryhtiöiden ylimääräisellä osingonjaolla, jolloin kaupungin tilikauden yli-/alijäämään toimenpiteellä ei ole vaikutusta. Vertailussa on lisäksi otettu huomioon Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen vaikutus, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnan luovutus Turku Science Park Oy:lle 1.7.2016 ja Mäntymäen keskusvaraston toiminnan luovutus Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille 1.4.2016. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2017 alkaen on otettu vertailussa huomioon. Siirto on ollut tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti, joten siirrolla ei pitäisi olla lisäävää vaikutusta hyvinvointitoimialan ja kaupungin nettokäyttömenoihin. Perustoimeentulotuen siirtymistä Kelalle 1.1.2017 ei ole otettu huomioon vertailuluvussa.

Toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön erällä sekä tehdyllä pääomasijoituksella vähenee ennusteen mukaan 6,2 milj. euroa viime vuoden toteutumasta.

Verorahoitus ja rahoituserät

Verotuloennuste on nyt tehdyssä ennusteessa 734,1 milj. euroa. Ennusteen mukaan verotulot ylittyvät 10 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Valtionosuustuloja toteutunee 2,9 milj. euroa enemmän. Rahoitustuottoja kertyy 4,2 milj. euroa talousarviota enemmän.

Verorahoituksen ja rahoitustuottojen ja – kulujen poikkeamat (talousarvio 2017/ennuste 2/2017)

Ennuste perustuu alkuvuoden tilitysten positiiviseen kehitykseen. Yleinen taloustilanne on kehittynyt oletettua positiivisemmin ja mm. verojen perusteena oleva yksityisen sektorin palkkasumma on kasvanut tammi-kesäkuussa kansallisesti lähes 10 %, kun kehityksen oletettiin olevan n. 3 %. Verovuoden 2016 ennakkotietojen perusteella marraskuun maksuunpanotilitykseen sisältyvä oikaisu tulee olemaan kunnille positiivinen, minkä seurauksena vuoden 2017 ennakkoverojen ryhmäosuuden oikaisua ei tarvitse tehdä lainkaan. Edellä mainitut tekijät tarkentuvat vielä loppuvuoden aikana, mutta tällä hetkellä kunnalle maksettavan tuloveron voidaan ennakoida toteutuvan oletettua parempana.

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulot

Kuluvan vuoden toisessa talousennusteessa kaupungin toteuttamien investointien menoennuste on yhteensä 119,5 milj. euroa.

Peruskaupungin (palvelut ja hallinto) investointimenot toteutuvat ennusteen mukaan lähes suunnitellusti 50,7 milj. euron suuruisena. Investointeihin sisältyy 30,0 milj. euron sijoitus Turun Vesihuolto Oy:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Kiinteistöliikelaitoksen investointimenojen vuositason rahoituksen toteutumisennuste 68,7 milj. euroa jää 2,8 milj. euroa suunnitellusta. Strategisten maankäytön hankkeista Kauppatori ja Logomon silta eivät ole edenneet suunnitellusti ja siksi rahankäytön ennustetaan alittuvan merkittävästi suunnitellusta, yhteensä 3,7 milj. euroa. Liikenteen toimivuus ja turvallisuus kohteista Funikulaarin rahoitustarve jää 1,9 milj. euroa suunnitellusta. Korjausvelkaa alentavien kohteiden menoennuste ylittyy yhteensä 2,6 milj. euroa, joista suurimmat ylityskohteet ovat katupäällysteet, puistot, valaistus ja siltojen peruskorjaukset. Tilapalveluiden investointimenojen vuositason rahoituksen toteutumisennuste on talousarvion mukainen, mutta kohdekohtainen eteneminen ja rahankäyttö poikkeaa suunnittelusta. Samppalinnan maauimalan rahankäytön ennustetaan ylittyvän 1,4 milj. euroa. Koulukohteiden eteneminen ja rahankäyttö alittuu suunnitellusta yhteensä 1,7 milj. euroa. Tilapalvelut on etsinyt korvaavia investointikohteita, joihin rahoitustarvetta on nostettu ylöspäin. Kiinteistöjen myyntivoittotavoite toteutuu ennusteen mukaan 2,2 milj. euroa talousarviota suurempana, koska se sisältää Kakolanmäen maanalaisen luolatilan käyttöoikeuden luovutuksesta saadun korvauksen.

Kaupungin investointikohteiden rahoitusosuuksien ennustetaan toteutuvan 0,6 milj. euroa alle suunnitelman. Kaupungin pysyvien vastaavien luovutustuottotavoite 150,7 milj. euroa ei ole vertailukelpoinen toteutumisennusteen 125,1 milj. euron kanssa. Tämä johtuu Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä siirtyneen omaisuuden kauppahinnan kirjaamistavan erosta talousarviossa ja kirjanpidossa. Talousarviossa velaton kauppahinta on kokonaisuudessaan käsitelty pysyvien vastaavien luovutustuottona 128,0 milj. euroa. Kirjanpidossa kauppahinta on jaettu pysyvien vastaavien kirjanpitoarvoon 104,9 milj. euroa ja liiketoiminnan myyntivoittoon 23,0 milj. euroa.

Toiminnan ja investointien rahoitus

Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2017 on ennusteen mukaan 21,9 milj. euroa positiivinen. Taustalla on vesilaitoksen liiketoimintakauppa ja siitä kertyvät omaisuuden luovutustulot (104,9 milj. euroa). Toiminnan ja investointien rahavirtaennuste on 16,8 milj. euroa yli talousarvion, mitä selittää vuosikatteen suunniteltua parempi toteutuminen.

Antolainoja arvioidaan myönnettävän 153,1 milj. euroa, josta 107,6 milj. euroa on myönnetty konserniin kuuluvalle Turun Vesihuolto Oy:lle. Antolainoja vähennetään ennusteen mukaan 5,2 milj. euroa. Ennusteen mukaan antolainakanta vuoden loppuun mennessä kasvaa 147,9 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna.

Talousennusteessa kaupungin lainakannan kasvuksi on merkitty 115,0 milj. euroa, mikä sisältää Turun Vesihuoltoyhtiölle edelleen myönnetyn antolainan. Uutta pitkäaikaista korollista lainaa saadaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan nostaa 100,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään talousarvion mukaisesti. Samoin korollisia lyhytaikaisia lainoja käytetään maksuvalmiuden tukemiseen suunnitellun mukaisesti.

Vuoden 2017 lopussa lainakanta lisääntyy arviolta n. 115 milj. eurolla. Lainakantaennuste on 790,3 milj. euroa (2016 TP 675,3 milj. euroa), mikäli toiminnan ja investointien sekä rahoituksen kassavirrat toteutuvat ennusteen mukaan. Lainat asukasta kohden olisivat 4 193 euroa (2016 TP 3 600 €/asukas) ennustetun asukasluvun 188 500 mukaan laskettuna

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Toisen talousennusteen mukaan kaupungin käyttötalousosan (kaupunki pois lukien liikelaitokset) toimintakulut ylittävät talousarvion 3,5 milj. eurolla. Valmistus omaan käyttöön – erä alittuu ennusteen mukaan 0,4 milj. euroa oman aktivoitavan suunnittelu- yms. työn alittuessa. Toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön – erällä ylittyvät 0,05 milj. eurolla. Toimintatuotot alittuvat ennusteen mukaan 3,6 milj. eurolla. Käyttötalouden nettokäyttömenot tulevat ylittymään 3,5 milj. eurolla. Poikkeamat on laskettu huomioituna määrärahasiirrot, jotka on tehty 30.6.2016 mennessä.

Suurimmat nettokäyttömenojen poikkeamat (muutettu talousarvio/ennuste 2/2017):

Tilikauden nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate on ennusteen mukaan 1 032,6 milj. euroa. Nettokäyttömenoja toteutuisi 0,4 milj. euroa talousarviota enemmän. Toisen talousennusteen toimintatuotot (sisäisiä eriä ei eliminoitu) ovat yhteensä 434,2 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna toimintatuotot alittuvat 3,7 milj. euroa. Toimintakulut (sisäisiä eriä ei eliminoitu) nousevat 1.468,4 milj. euroon. Alitusta talousarvion toimintamenoihin verrattuna tulee olemaan 3,3 milj. euroa ennusteen toteutuessa. Toimintakuluihin sisältyvät omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot (oma työ ja materiaali). Em. menot on oikaistu tuloslaskelman Valmistus omaan käyttöön – rivillä ja aktivoitu taseen omaisuuden lisäykseksi. Kaupungin toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön – erällä alittavat talousarvion 3,3 milj. eurolla.

Kaupunginhallituksen nettokäyttömenot alittuvat 2,9 milj. euroa. Toimintamenoista ennustetaan säästyvän 3,7 milj. euroa. Säästöä ennustetaan eniten Rakennusmuutos ja suhdannevarausmäärärahojen käyttöön (säästö 1,9 milj. euroa).

Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenojen ylitysennuste on 1,7 milj. euroa. Poikkeama on 0,3 prosenttia lautakunnan nettokäyttömenoihin varatuista määrärahoista. Palvelualuekohtaisesti poikkeamat vaihtelevat. Terveyspalvelujen tulosalueen nettokäyttömenojen ennustetaan ylittyvän 5,1 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalvelujen nettokäyttömenojen ennustetaan ylittyvän 1,4 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ennuste on 1,9 milj. euroa yli talousarvioon varatun. Sairaanhoitopiiri on kokonaisuudessaan tekemässä ylijäämäisen tuloksen ja kunnille tulee palauttaa kuntaosuuksia alennettujen hintojen muodossa. Hyvinvointitoimiala on arvioinut, että vuoden 2017 talousarviossa pysyminen on mahdollista, mikäli esim. erikoissairaanhoidon kustannukset pystytään pitämään kurissa. Kaupunginhallitus on 2.5.2017 kokouksessaan käsitellyt lausuntoa sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna 2018. Tässä yhteydessä on otettu kantaa myös vuoden 2017 yksikköhintojen laskemiseen.

Sivistystoimialalla palveluiden kysynnän kasvu ja asiakasmaksutuottojen väheneminen näkyy täysimääräisesti toimialan talousarvionennusteessa. Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenojen ylitysennuste on 2,9 milj. euroa ja tästä varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen ylitys 1,7 milj. euroa. Lisäksi päivähoitomaksujen tulokertymä alittunee noin 1,2 miljoonaa euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan menot ovat ylittymässä noin 670.000 euroa ja ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen ylitys on noin 200.000 euroa. Vastaavasti perusopetuksessa arvioidaan säästyvän noin 650.000 euroa ja lukiokoulutuksessa 265.000 euroa. Kasvatus- ja opetuslautakunta on 16.8.2017 § 109 käsitellessään vuoden 2017 toista osavuosikatsausta päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että sivistystoimialan talousarviota korotetaan 2,9 miljoonalla eurolla. Talousarvioennusteen ylittymiseen vaikuttavat pääosin varhaiskasvatuksen asiakasmäärän kasvusta (yli 200 lasta) johtuva menojen kasvu sekä asiakasmaksulain ja päivähoitomaksujen tulorajojen muutoksista aiheutuva tulojen vähentyminen, jonka valtioneuvosto on päättänyt kompensoida kunnille kiinteistöveron nostamisella.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan toimintatulojen ennustetaan ylittyvän vilkkaana jatkuneen rakentamisen johdosta 1,4 milj. euroa ja toimintamenojen alittuvan hieman, nettomenojen alitus on yhteensä 1,5 milj. euroa.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Toimielimille talousarviossa asetetut, strategisiin sopimuksiin kirjatut tavoitteet näyttävät ennusteen mukaan toteutuvan pääosin tavoitteen mukaisesti.

Hyvinvointialalla keskeisimpiä tavoitepoikkeamia ovat avohuollon lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17-vuotiaiden määrä ja osuus ikäryhmästä, rokotuskattavuus 3-vuotiailla sekä erityisesti siirtoviivepäivien määrä, jotka ennusteen mukaan näyttävät jäävän selvästi alle tavoitearvon vuoden lopulla.

Sivistystoimialalla kunnallisen ja yksityisen päivähoidon suhteellisen osuuden tavoitteena on 70/30 % –suhde, joka on ylittymässä yksityisen päivähoidon eduksi (33 %). Lisäksi tavoite palveluverkon kokonaistarkastelusta ja esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta siirtyy ainakin osaksi vuoden 2018 puolelle.

Vapaa-aikatoimialalla yhtenä valtuustoon nähden sitovana tavoitteena on kumppanuus ja vuorovaikutus kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa, jonka saavuttamiseksi on tarkoituksena tehdä yhteistyösuunnitelma. Yhteistyösuunnitelma ei toteudu, vaan vapaa-aikatoimialan edustajat osallistuvat konsernivetoiseen kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen.

Kaupunginhallituksen toimialalla, kiinteistötoimialalla ja ympäristötoimialalla ei ennakoida mainittavia poikkeamia valtuustoon nähden sitovissa toiminnallisissa tavoitteissa.

Toimialajohtajat ovat laatineet lyhyet selvitykset keskeisistä muutostekijöistä talousarvion laatimisen jälkeen sekä selvitykset olennaisista poikkeamista vuoden 2017 talousarvioon.

Selvityksiin sisältyy myös ennuste työvoimatavoitteiden toteutumisesta. Työvoimatavoitteiden ennustetaan ylittyvän hyvinvointitoimialla ja kaupunginjohtajan toimialalla. Muilla toimialoilla työvoimatavoitteiden ennustetaan toteutuvan suunnitellusti tai jonkin verran alittuvan.

Turku-konserni

Sisäisten liiketapahtumien eliminointien jälkeen kaupunkikonsernin tilikauden tulos olisi noin 21 milj. euroa negatiivinen (2016 TP +40,7 milj. euroa). Ennusteeseen sisältyy tulosta heikentävänä Turun kaupungin Turku 2029 säätiöön tekemä sijoitus 29,0 milj. euroa. Emon tilinpäätöksessä toimintakuluna käsiteltävää säädepääoman maksua ei eliminoida konsernitilinpäätöksessä. Säätiölle maksettava säädepääoma esitetään konsernitilinpäätöksen taseessa omalla rivillä erikseen konsernin peruspääomasta, koska säädepääomat eivät ole konsernin käytössä. Kaupungin rahoitustuottoihin sisältyvä konsernin sisäisen osingonmaksun vaikutus 14,5 milj. euroa eliminoituu konsernitasolla. Konsernin tulosta lisääviä poisto-oikaisuja on arviolta n. 10 milj. euroa. Satunnaisena eränä on eliminoitu 23,0 milj. euroa Vesiliikelaitoksen kaupasta syntynyttä konsernin sisäistä katetta. Konsernin alijäämäksi ennustetaan noin 6 milj. euroa.

Konsernin bruttoinvestointeja ennustetaan toteutuvan n. 230 milj. euroa (2016 TP 189,6 milj. euroa), josta tytäryhteisöjen osuus on 110 milj. euroa. Suurimmat investoinnit ovat Turku Energialla 32,0 milj. euroa ja Turun kaupungilla 120 milj. euroa, jotka yhteensä muodostavat konsernin investoinneista noin 66 %.

Kaupungin konsernivelka kasvaa vuoden 2017 aikana pääosin kaupungin nostamien pitkäaikaisten lainojen seurauksena. Kaupungin velka kasvaa ennusteen mukaan 115 milj. euroa, josta enintään 100 milj. euroa on pitkäaikaisia lainoja. Lisäksi Koy Turun Kaupunginteatteri on nostanut 25 milj. euroa kaupungin takauksella. Turun Seudun Vesi Oy nostaa 10 milj. euroa kaupungintakauksella loppuvuoden aikana. TVT Asunnot Oy:n korkotukilainojen lisäys on n. 9 milj. euroa. Kokonaisuudessaan konsernivelan odotetaan kasvavan n. 150 milj. euroa lyhennykset ja konsernin sisäinen rahoitus huomioiden.

Konserniyhtiöille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutumassa pääosin asetettujen tavoitteiden ja suunnitellun mukaisesti, eikä yhtiöiden ennustamissa koko vuoden toteumissa ole merkittäviä tai epätavallisen suuria poikkeamia asetettuihin tavoitteisiin nähden. Turku Energia Oy:n, Kuntec Oy:n ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n liikevoitot ja tilikauden tulokset ovat jäämässä hieman alle asetettujen tavoitteiden.

Strategisille yhteisöille asetettujen tavoitteiden seurantatiedot esitetään kohdassa Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen/Strategiset yhteisöt.    

Talouden ja rahoituksen vastuualue lähettää vuoden 2017 toisen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Toimielinten talousarvion muutosesitykset

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 16.8.2017 § 109 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että sivistystoimialan talousarviota korotetaan 2,9 miljoonalla eurolla. Talousarvioennusteen ylittymiseen vaikuttavat pääosin varhaiskasvatuksen asiakasmäärän kasvusta (yli 200 lasta) johtuva menojen kasvu sekä asiakasmaksulain ja päivähoitomaksujen tulorajojen muutoksista aiheutuva tulojen vähentyminen, jonka valtioneuvosto on päättänyt kompensoida kunnille kiinteistöveron nostamisella.

Talouden ja rahoituksen vastuualue lähettää vuoden 2017 ensimmäisen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 8.9.2017:

Vuoden 2017 talousarvio laadittiin 21,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Toisen talousennusteen perusteella talouden kehitys näyttää merkittävästi positiivisemmalta ja alijäämää kertyisi 4,4 milj. euroa eli noin 17,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Nettokäyttömenot toteutuvat lähes suunnitellusti. Nettokäyttömenojen vertailukelpoinen kasvuennuste edelliseen vuoteen verrattuna tulisi olemaan 4,0 milj. euroa (0,4 %) ennusteen mukaan.

Vuonna 2016 talousarvio ylittyi varhaiskasvatuksessa sekä terveyspalveluissa ja erikoissairaanhoidon palvelujen ostoissa. Näiden palvelujen kysyntä- ja kustannuspaineet näkyvät myös vuoden 2017 talousarvion toteutumisessa. Väestön ikääntyminen ja positiivinen muuttoliike ovat lisänneet palvelutarvetta hyvinvointitoimialan terveyspalveluissa. Myös sairaanhoitopiirin kustannusten vähentämiseen tähtäävät toimet ovat näkyneet terveyspalveluiden oman toiminnan lisääntyneenä tarpeena. Turkulaisten lähetemäärän kasvu sairaanhoitopiirin sairaaloihin on jatkunut vuonna 2017 korkeana (n. 10 %). Siirtoviivepäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huolestuttavasti. Hyvinvointitoimialalla on onnistuttu Terveyspalveluiden kehittämishankkeilla saamaan aikaan merkittävää toiminnan tehostumista. Sitä työtä tulee edelleen jatkaa. Sairaanhoitopiiri on kokonaisuudessaan tekemässä ylijäämäisen tuloksen ja kunnille tulee palauttaa kuntaosuuksia alennettujen hintojen muodossa. Kaupunginhallitus on 2.5.2017 kokouksessaan käsitellyt lausuntoa sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisestä vuonna 2018. Tässä yhteydessä on otettu kantaa myös vuoden 2017 yksikköhintojen laskemiseen. Hyvinvointitoimialan tulee yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa määrittää ja edistää toimenpiteitä, millä yksikköhintoja kyetään laskemaan.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on esittänyt nettokäyttömenoihinsa 2,9 milj. euron korotusta. Talousympäristö tulee olemaan tiukka tulevina vuosina. Sote-uudistus vähentää merkittävästi kuntien verorahoitusta ja huolena on toteutuuko verorahoituksen siirto maakunnille kustannusneutraalisti. Investointien rahoituksesta ja lainankannan hoidosta on selviydyttävä merkittävästi pienemmillä tuloilla.  Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmälle organisaatiolle. Maltillisesta menokehityksestä on pidettävä kiinni. Lautakunnan esittämää 2,9 milj. euron lisämäärärahaa ei kokonaisuudessaan tulisi osoittaa. Sivistystoimialan taloutta tulee tasapainottaa toimialajohtajan esittämällä tavalla asettamalla yhteiseen hallintoon, perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen yhden prosentin (1 %) säästötavoite, joka vastaa noin 1,8 milj. euroa. Sivistystoimialan tulee tehdä konkreettinen toimenpide-ehdotus säästötavoitteen toteuttamisesta talousarviossa pysymiseksi. Kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahaa voitaneen korottaa siltä osin kuin se ylittyy em. säästötoimenpiteiden jälkeen,

Kaupunginhallituksen nettokäyttömenot alittuvat 2,9 milj. euroa. Toimintamenoista ennustetaan säästyvän 3,7 milj. euroa. Toimintamenojen ennusteeseen ei sisälly Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen anomaa 480.000 euron anomaa määrärahan siirtoa sähköbussipilottilinjan toteutukseen. Kaupunginhallitus on 1.6.2015 § 260 päättänyt hyväksyä strategisen tilauksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteelle sähköbussipilottilinjan toteutuksesta ja osoittaa toteutusta varten vuosittaisen enintään 480.000 euron varauksen kaupunginhallituksen talousarvioon sähköbussiliikennöintiä ja latauslaitepalvelua varten. Po. määräraha on varattu kaupunginhallituksen investointimäärärahoihin ja ennustettu toteutuvaksi nyt investointina. Kaupunkiseudun joukkoliikenne hankki tilikauden aikana sähköbussiliikenteen tuottamisen edellyttämiä palveluja, joita ei voi kirjata investointeihin. Koska tuki kohdistuu vuosikuluksi kirjattavien palveluostojen kattamiseen, on se osoitettava Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteelle käyttötalousosan määrärahoista. Koko kaupungin yhteiset menot – määrärahoista ennustetaan säästyvän 0,5 milj. euroa. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan anoma tuki sähköbussiliikenteen toteutusta varten voidaan osoittaa em. kustannuspaikalta säästyvistä määrärahoista.

Verotulojen ja rahoitustuottojen ennustetaan kehittyvän suotuisasti ja niiden odotetaan ylittyvän talousarvioon verrattuna yhteensä noin 12,9 milj. euroa.

Toimialojen ennusteiden mukaan koko vuoden henkilötyövoiman käyttö ylittää 20 henkilötyövuodella suunnitelman. Koko kaupungin vertailukelpoinen henkilötyövoimatavoite vuodelle 2017 on 10055 ja ennusteen mukainen toteutuma olisi 10075 henkilötyövuotta.

Tilikauden yli-/alijäämää arvioitaessa on huomattava, että sitä parantaa satunnaisissa erissä esitetty vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovuttamisesta syntyvä kertaluonteinen luovutusvoitto. Tilikauden alijäämä oikaistuna satunnaisilla erillä on 27,4 milj. euroa (talousarviossa – 43,9 milj. euroa). Turku konsernin alijäämäksi ennustetaan toteutuvan 4,4 milj. euroa.

Talousarviota laadittaessa tiedettiin, että valtion toimenpiteet tuovat haasteita talouden tasapainon saavuttamiselle ja sen ylläpidolle.  Kilpailukykysopimuksen seurauksena verorahoitukseemme kohdistuvat vähennykset pitävät taloustilanteen vaikeana. Kilpailukykysopimuksen ensimmäiset vaikutukset näkyvät vahvasti jo kuluvan vuoden tulopohjassa, vaikkakin ennusteen mukaan pienempänä kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Kunnan tulovero laskisi tilinpäätökseen 2016 verrattuna 7,0 milj. euroa ja valtionosuudet 19,6 milj. euroa ennusteen toteutuessa. Talouden tunnusluvut heikkenevät verorahoituksen laskun seurauksena merkittävästi tilinpäätökseen 2016 verrattuna. Maltillisesta menokehityksestä on pidettävä edelleen kiinni ja toiminnan määrätietoista kehittämistä tulee jatkaa.