Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta 11.9.2017:

Kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinne on pyytänyt selvitystä uuden sosiaalihuoltolain toteutumisesta Turussa (kh 4.9.2017 § 373). Selvityksessä tulee ilmetä ammattien pätevyys tehtävään sekä esimiestyön toimivuus. Selvityspyyntö on tehty 10 sosiaaliohjaajan viran perustamisesityksen pöydällepanon yhteydessä (kh 4.9.2017 § 362, Dnr 8598-2017).

Toimet sosiaalihuoltolain uudistukseen 2015 valmistautumisessa

Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan 1.4.2015. Uuden lain tavoitteena oli vahvistaa sosiaalihuoltolakia yleislakina, siirtää painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä.

Turussa sosiaalihuollon uudistukseen valmistauduttiin avohuollon sosiaalityössä kehittämällä palveluja ja kansallisesti määriteltyjä sosiaalihuollon toimintaprosesseja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityössä, päihdepalveluissa ja toimeentulotuen käsittelyssä.

Valmistelussa nähtiin, että erityisesti aikuis- ja lapsiperhesosiaalityössä oli tarkoituksenmukaista vahvistaa asiakasprosesseja ja selkeyttää palvelukokonaisuuden hallintaa sekä palvelutarpeen arvioinnin tekemistä. Pilotin valmistelu käynnistyi jo vuonna 2013. Kehittämistyön tuloksena avohuollon sosiaalityössä otettiin vuonna 2015 käyttöön uuden sosiaalihuoltolain mukainen asiakaspalveluprosessi. Turku oli myös ensimmäisiä kuntia, jossa otettiin käyttöön kansalliset asiakirjarakenteet aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöhön.

Palvelutarpeen arvio

Keskeistä sosiaalityössä on asiakkaan palvelutarpeen arviointi. Sosiaalityöntekijät tekevät avohuollon sosiaalityössä palvelutarpeen arvioinnin. Arvioinnissa selvitetään asiakkaan ja hänen perheensä elämäntilannetta. Yhdessä asiakkaan kanssa kartoitetaan tarpeellisessa laajuudessa

• asuminen
• työ
• koulutus
• talous
• terveys
• päihteet
• perhe- ja ihmissuhteet
• arkielämä ja vapaa-aika.

Arviointivaiheessa voidaan tavata perheen läheisiä tai muita viranomaisia asiakkaan suostumuksella, mikäli se on perusteltua palvelutarpeen arvioimiseksi.  Arvioinnin perusteella selvitetään, onko asiakas sosiaalihuollon palveluiden tarpeessa. Mikäli asiakas tarvitsee muita palveluja, hänet ohjataan niihin.

Sosiaalityön ammattirakenteesta

Sosiaalityöntekijän tehtävänä on tiivistetysti asiakkaan palvelutarpeen arvio, asiakassuunnitelman laatiminen ja sen pohjalta palvelukokonaisuuden rakentaminen, sekä tarvittavat ja sosiaalityöntekijän toimivaltaan kuuluvat viranomaispäätökset. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan palvelukokonaisuudesta ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnista. Vuorovaikutuksellinen muutostyöhön asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa on olennainen osa sosiaalityöntekijän työtä. Tätä työtä tuetaan muilla tarvittavilla palveluilla, esimerkiksi ohjaajien vetämillä ryhmätoiminnoilla. Avohuollon sosiaalityössä on kaikkiaan 74 sosiaalityöntekijää.

Työnjaollisesti olennaista on se, että sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkaan palvelusuunnitelman ja sosiaaliohjaaja on yksi palvelujen toteuttajista.

Ohjaajan tehtävänä on auttaa avohuollon sosiaalityön asiakkaita arjen ongelmissa sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä sekä sosiaalityöntekijän työparina sosiaalityössä. Työn tavoitteena on asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen sekä perusvalmiuksien ja – taitojen kehittäminen. Ohjaajat ovat sosionomi AMK tai vastaavan koulutuksen saaneita. Sosiaaliohjaaja tekee yksilökohtaista sosiaaliohjausta sekä ongelmia ehkäisevää ja yhteisöllistä verkostotyötä. Myös sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnot edellyttävät ammattitaitoisia ohjaajia. Ohjaajia sosiaalityössä on 11 vakinaista ja 2 tilapäistä. Vakinaiset ohjaajat työskentelevät pääosin ulkomaalaistoimiston ja sosiaalipäivystyksen erityistehtävissä. Aikuissosiaalityössä ei ole ollut ohjaajia, jolloin myös asiakasta tukevien palvelujen järjestämismahdollisuuksia on ollut vähemmän. Tästä syystä on esitetty 9 sosiaaliohjaajavakanssia sosiaalitoimistoihin ja yhtä asumis- ja päihdepalveluihin.

Etuuskäsittelijät ovat vastanneet toimeentulotuen laskennallisesta työstä sekä perus- ja osin täydentävän toimeentulotuen päätöksistä heille delegoidun toimivallan mukaisesti. He ovat vastanneet asiakasohjauksesta ja neuvonnasta. Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelan tehtäväksi 1.1.2017 myös valtaosa toimeentulotukityöstä siirtyi pois. Työntekijämäärä on vähentynyt tehtäviä vastaavasti. Tällä hetkellä asiakkaat hakevat perustoimeentulotuen Kelasta ja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kunnasta. Etuuskäsittelijä myöntää täydentävää ja tarvittaessa ehkäisevää toimeentulotukea asiakassuunnitelman ja tarvittaessa sosiaalityöntekijän tarkentavien ohjeiden mukaan. Työnjaollisesti tärkeää on, että sosiaalityöntekijöiden työpanosta ei käytetä taloudellisen tuen myöntämiseen liittyvään laskennalliseen työhön. Etuuskäsittelijöiltä ei ole edellytetty sosiaalialan koulutusta. Erityisesti palveluohjauksen ja asiakasneuvonnan palvelut edellyttävät jatkossa myös asiakasohjaus- ja etuuskäsittely-yksikköön sosiaalialan ammattihenkilöitä.

Miksi ohjaajia tarvitaan sosiaalityöhön?

Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueella on pyritty vahvistamaan osaamista muuttamalla alemman koulutustason vakansseja sosionomi AMK koulutustasoa edellyttäviksi esim. niiden vapautuessa eläkkeelle jäämisen vuoksi. Muutoksia on tehty esim. perhetyöntekijästä ohjaajaksi tai lastensuojelun sijaishuollossa lastenhoitajasta ohjaajaksi. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus on edelleen varsin huono, vakanssien täyttämättä jättämispäätöksiä on tehty tästä syystä myös vuoden 2017 alkuvuoden puolella. Sosiaalityöntekijän vakansseja ei palvelualueella ole muutettu alemman koulutustason vakansseiksi. Sosiaaliohjaajan tehtäväkenttä on yksilön omien voimavarojen tukemista käytännön tilanteessa ja keinoin. Sosiaaliohjaajien työpanos on lisäävä ja täydentävä.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla ohjaajilla on erinomaiset asiakkaiden ohjaamisen ja toiminnallisen työtavan valmiudet. Aikuissosiaalityössä näitä työmuotoja ei ole ollut käytettävissä tarvetta vastaavasti.  Mikäli omassa organisaatiossa ei ole ohjaajia, esim. ryhmätoimintoja joudutaan järjestämään ostopalveluja.

Esimiestyöstä sosiaalityössä

Sosiaalityöntekijöiden esimiehiltä edellytetään esimiestyökokemuksen lisäksi sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Esimiehet saavat koulutusta sosiaalityön substanssikysymyksiiin, esimiestyöhön sekä tuleviin sote-muutoksiin. Koulutussuunnitelmia päivitetään vuosittain. Esimiehet osallistuvat työn kehittämiseen erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa niin Turun kaupungin organisaatioissa kuin järjestöjen ja muiden kuntienkin kanssa. Avohuollon sosiaalityössä on esimiesten tueksi kerätty keskeiset henkilöstöohjeet ja asiakastyön ohjeistuksia päivitetään jatkuvasti. Esimiehet käyvät oman esimiehensä kanssa kahden viikon välein johtoryhmätyyppisesti keskeiset asiakokonaisuudet läpi – asiakastyö, talous, palvelut ja henkilöstöasiat.

Oheismateriaali 1Pirjo Rinteen selvityspyyntö

Oheismateriaali 2Sosiaalityön prosessi

Oheismateriaali 3Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan sekä etuuskäsittelijän pätevyysvaatimukset

Oheismateriaali 4Sosiaalityöntekijän tehtävänkuva

Oheismateriaali 5Ohjaajan tehtävänkuva

Oheismateriaali 6Omavalvontasuunnitelma, esimerkkinä Itäinen sosiaalitoimisto

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee edellä olevan selvityksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Lindforsin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.