Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 30.8.2017:

TAUSTA

Kuntalain 121 §:n mukaan ”tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.

Revisiotoimisto on valmistellut vuoden 2016 arviointikertomuksen, johon se on kirjannut havaintoja talousarviosta ja tilinpäätöksestä, aiempien raporttien jälkiseurannasta sekä kaupungin sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta.

Kaupunginvaltuusto merkitsi raportin tiedoksi ja lähetti sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallituksen tulee antaa kaupunginvaltuustolle lausunto 31.10.2017 mennessä toimenpiteistä, joihin vuoden 2016 arviointiraportti antaa aihetta.

Lausunto on laadittu raportin rakennetta mukaillen. Olennaiset huomiot on kirjattu pääkohdittain ja ne sisältävät selvitykset mahdollisista toimenpiteistä.

LAUSUNTO VUODEN 2016 ARVIONTIKERTOMUKSEEN:

Talousarvio ja tilinpäätös 2016

Tarkastuslautakunnan huomioita vuoden 2016 tilinpäätöksestä

Turun kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirta on yhdeksän vuoden tarkastelujaksolla ollut negatiivinen johtuen siitä, että Turku-konserni on investoinut kasvuun. Toimintaympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen investoimalla on haluttu turvata palvelutason ylläpito sekä vetovoiman ja kilpailukyvyn parantaminen. Tarkastelujaksoon osuvia suuria investointeja on rahoitettu osittain velkarahoituksella. Turku-konsernin taseen loppusumma on samalla tarkastelujaksolla kasvanut 560,1 milj. euroa ja kaupunkikonsernin rahoitusomaisuus on kasvanut noin 80 milj. euroa. Mikäli kuntakonserni ei investoisi kasvuun, uhkaisi se taannuttaa kuntatalouden ja palvelutuotannon.

Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on Turku-konsernissa ollut alle kuntajaoston tavoitetasona pitämän 50 %. Turku-konsernin tahto investoida tulevaan kehitykseen, näkyy konsernin omavaraisuusasteessa.  Huomattava on, että taseen loppusummaan sisältyvää käyttöomaisuutta ei esitetä sen käyvässä arvossa. Suoraan taseesta laskettu omavaraisuusaste näyttää liian heikolta, koska tunnusluku ei huomioi taseen käyvät arvon ylittävää arvoa. Tase ei siis kuvaa Turku-konsernin varallisuutta ja omavaraisuustunnuslukua laskettaessa ei ole huomioitu omaisuuden käypää arvoa. Jos esim. Turku-konserniin kuuluvien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden sekä Energiakonsernin käyttöomaisuus huomioitaisiin käypien arvojen mukaisena, omavaraisuusaste ylittäisi 50 %.

Kuntakonsernin vakavaraisuus on riippuvainen kuntakonsernin rakenteesta. Turku-konserniin kuuluu emokaupungin lisäksi kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä, tuotantoliiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä ja energia- ja infrastruktuuriliiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Kuntakonsernin taseen loppusummasta noin puolet kertyy konserniyhteisöjen liike- tai tuotantotoiminnasta, johon myös suurin osa konsernin lainakannasta kohdistuu. Investoinnit ovat hyvin pääomavaltaisia ja kymmenien vuosien päähän ulottuvia. Se näkyy konsernin rahoitusrakenteessa. Yritysliiketoiminnassa hyvänä omavaraisuusasteena pidetään yleisesti 35 – 50 %.

Konsernin lainakanta tilinpäätöksessä 2016 on noin 1,3 mrd. euroa ja siitä tytäryhteisöjen ulkoiset velat 696,3 milj. euroa (sis. kuntayhtymien osuus). Emokaupungin myöntämät antolainat tytäryhtiöille olivat noin 446,3 milj. euroa. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien investointien rahoittamiseen ottamia lainoja oli konsernitaseessa noin 1,1 milj. euroa. Lainakannasta 720,7 milj. euroa / 63,1 % kertyy kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan liittyvästä lainakannasta (josta 135,7 milj. euroa kiinteistöliiketoiminnan osuus).  Turulla on enemmistöomistus seudullisista jätevesi- ja vesiyhtiöistä. Lainakannasta 194,1 milj. euroa on Turku konsernin määräysvaltaan kuuluvien seudullisten jätevesi- ja vesiyhtiöiden lainoja

Konsernin omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan konsernirakenne ja Turku-konsernin investoinnit palvelutason ylläpitämiseen ja kaupungin kehittämiseen. Kaupungin konserniyhteisöjen kannattavuus pyritään säilyttämään hyvällä tasolla ja erityistä huomioita kiinnitetään kaupungin nettokäyttömenojen ja verotulojen tasapainoon kuntalain mukaisesti.

Johdannaiset

Kaupunki ilmoittaa koronvaihtosopimuksista syntyvän vastuun kaupungin tilinpäätöksen liitetiedoissa, koska kaupungin kaikki em. sopimukset ovat suojaavia. Tulosvaikutteisesti eli erillisarvostuksena koronvaihtosopimuksia ei kirjata sopimusten suojaavuuden takia, mutta liitetietojen informaatiota pyritään lisäämään ohjeiden mukaiseksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnosta nro 116 (21.3.2017) on esitetty eriäviä kannanottoja mm. erillisarvostuksen osalta. Kaupunki huomioi tarkastuslautakunnan esittämiä kommentteja vuoden 2017 tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa.

Tytäryhteisöjen tilintarkastajat vastaavat tytäryhteisöjen konsernitilinpäätökseen annettujen tietojen oikeellisuudesta (mm. koronvaihtosopimusten liitetiedot ja kirjaustapa). Konsernitilinpäätöksen liitetietojen keräämiseen liittyvää ohjeistusta tarkennetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnosta sovittavan tulkinnan mukaan.

Konserniohjeiden mukaan vain merkittävä lainanotto tai niihin liittyvät koronvaihtosopimukset vaatii ennakkonäkemystä konsernijaostolta.

Konserniohjeiden mukaan:

10. Omistajan ennakkonäkemyksen hankkiminen merkittävistä toimenpisteistä

Tytäryhteisön ja osakkuusyhteisön on tiedusteltava omistajan ennakkonäkemystä:

8. Merkittävä lainanotto ja -anto sekä vakuuksien, takausten taikka muihin yhtiölle merkittäviin rahavelvoitteisiin sitoutuminen tai niiden ehtojen muuttaminen sekä raha- ja pääomamarkkinoilla olevien johdannaisinstrumenttien käyttäminen kohdassa 10.4.1. mainituin asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavia yhtiöitä koskevin poikkeuksin,

Muutoin tytäryhteisöt konsultoivat vain konsernihallinnon talouden ja rahoituksen vastuualuetta ennen päätöksiä lainanotosta tai korkosuojauksista. Suojaavat koronvaihtosopimukset realisoituvat rahoituskuluna tai – tuottoina tilikausille. Tytäryhteisöjen käyttämät rahoitustoimintaan liittyvät suojaavat instrumentit eivät muodosta sellaista merkittävää kulua tai riskiä, että niitä tulisi käsitellä konsernijaostossa.

Hankintatoimen organisointi ja toteutus

Hankintastrategia on keväällä 2017 käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja menee nyt syksyllä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Hankintaohjeistusta päivitetään ja viedään kaupunginhallitukselle alkuvuodesta 2018.

Kiinteistöinvestointien tarpeet ja toteutus

Tilahankkeiden hankintaprosessi

Kaupungin tilahankkeiden hankintaprosessia tulee kehittää siten, että peruskorjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa tehdään aiempaa tarkemmat tutkimukset rakennusten kunnosta, rakenteista ja mahdollisten haitta-aineiden, kuten asbestin, esiintymisen laajuudesta. Tämän toteuttamiseksi tulee olla riittävä taloudellinen resursointi jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Vaikka peruskorjaushankkeessa tehtäisiin perusteelliset tutkimukset, liittyy niihin aina uudisrakennushankkeita enemmän riskejä. Tämä tulee huomioida peruskorjaushankkeiden kustannusarviota muodostettaessa.

Turun kaupunki käyttää allianssimallia uudisrakennushankkeissa, mutta ko. mallin käyttöä myös peruskorjaushankkeissa tulee harkita. Myös mahdollisten muiden uusien toteutusmallien soveltuvuutta Turun kaupungin tilahankkeisiin tulee selvittää.

Rakennushankkeille tulee varata riittävä suunnittelu- ja toteutusaika. Riittävä suunnittelu- ja rakennusaika edesauttaa hankkeiden kustannusarvion pitämisessä sekä mahdollistaa hyvän lopputuloksen saavuttamisen. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomioita suurissa ja haastavissa hankkeissa.

Syksyllä 2017 päivitettävässä tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeistuksen päivityksessä tullaan huomioimaan yhtiömuotoiset toteutukset ja selkeyttämään toimijoiden rooleja sekä vastuita niissä.

Sisäilma-asiat

Turun kaupungin sisäilma-asioiden toimintamallia on kehitetty määrätietoisesti ja tätä työtä on tarkoitus jatkaa. Tarve etupainotteiseen reagointiin ja nykyistä laajempaan informointiin sisäilma-asioissa on tunnistettu. Sisäilma-asioiden hallinnan kehittämiseen kiinnitetään huomiota perustettavan Tilapalvelukeskuksen organisoinnin yhteydessä ja resursointia tarkistetaan. Uuden organisoinnin myötä on tarkoitus kohdistaa resursseja sisäilma-asioista vastaavan henkilöstön koulutukseen laajemman asiantuntemuksen saavuttamiseksi, huomioiden mm. tilaajaosaamisen kehitystarpeet.

Sisäilmaongelmista valtaosa johtuu tilojen puutteellisesta ilmanvaihdosta ja tilojen liian suurista käyttäjämääristä (suhteessa ilmamäärämitoitukseen) sekä siivouksen puutteista. Tilojen käyttäjiä ja esimiehiä on tarkoitus informoida sisäilma-asioista ja siihen vaikuttavista tekijöistä nykyistä enemmän julkaisemalla aiheesta ohjeistus. Myös informointia tilojen oikeasta käytöstä (käyttötarkoituksen mukainen käyttö ja oikeat tilakohtaiset henkilömäärät) parannetaan.

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn ja rakenteiden korjauksiin tulee varata tilainvestointiohjelmassa riittävät resurssit. Korjausvarojen tehokkaan kohdistumisen parantamiseksi korjaussuunnitelmia tarkastellaan yhdessä tilojen luopumissuunnitelmien kanssa.

Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

Vanhusten palvelujen arviointi 2012

Ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvontaa kunta harjoittaa yhteistyössä aluehallintoviranomaisen ja Valviran kanssa. Turun kaupungin vanhuspalveluissa yksityisten tuottamien ostopalvelujen valvontaa on useamman vuoden ajan hoitanut johtava sosiaalityöntekijä osana virkatehtäviään. Hänen työpanoksestaan 20 % kohdentuu ostopalvelujen valvontaan. Vuoden 2014 aikana ympärivuorokautisen hoidon valvontaresursseihin saatiin parannusta kun hyvinvointitoimialan hallinnosta siirrettiin suunnittelijan vakanssi vanhus- ja vammaispalveluiden hallintoon. Suunnittelijan työpanoksesta noin 40 % kohdentuu asumispalvelujen ostopalvelujen valvontaan.

Vanhus- ja vammaispalvelujen vähentävä henkilöstösuunnitelma ei mahdollista resursoinnin lisäämistä.

Omavalvontasuunnitelmat tulivat yksityiseen vanhuspalvelutuotantoon lakisääteisiksi vuoden 2014 alusta. Omavalvontasuunnitelmat helpottavat käytännössä yksityisen palvelutuotannon valvontatyötä. Yksityisten palveluntuottajien tulee toimittaa kunnalle kopiot omavalvontasuunnitelmistaan.

Omavalvontasuunnitelmat on laadittu myös kaikkiin julkisiin vanhus- ja vammaispalvelujen yksiköihin. Suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Lakisääteisiksi omavalvontasuunnitelmat tulivat julkiselle toimijalle vuoden 2015 alusta.

Työllisyysasioiden arviointi 2014

Alueellinen työvoima ja elinkeinokokeilu

Kokeilu on alkanut 1.8.2017  (ks. kh 5.6.2017, 240 §). Kokeiluaikaa on kokeilulain mukaan 31.12.2018 saakka. Turun kokeilussa työllisyyspalvelukeskuksen lisäksi ovat aktiivisessa roolissa sivistystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, etenkin Fendari ja sosiaalipalvelut. Myös Ohjaamo ja Monitori ovat keskeisessä roolissa kehitettäessä etenkin nuorten palveluita. Näiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta kehitetään entistä tiiviimmäksi.

Kokeilulla kaupunki haluaa tehostaa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja osoittaa, että kaupungit pystyvät hoitamaan työllisyysasiat tehokkaasti. Kokeilussa työttömät nähdään ensisijaisesti työvoimaksi ja pyritään aktiovoimaan ja motivoimaan kokeilun asiakkaita työnhaussa. Asiakkaita ohjataan ja tuetaan mm., osaamisen ja työnhakuvalmiuksien kehittämisessä ja pyritään edistämään ja ylläpitämään työkykyisyyttä. Kokeilussa panostetaan myös entistä enemmän asiakaspalveluun, asiakasohjaukseen ja sitä kautta työhön ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

Turvataan toiminnan puitteet ja resurssit

Kokeilun tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunki on turvannut toiminnalle riittävät puitteet ja resurssit. Työllisyyspalvelukeskus on siirtynyt 1.8. uusiin toimitiloihin, osoitteeseen Käsityöläiskatu 10. Kaupungin työntekijöille on järjestetty mahdollisuus päästä te-hallinnon käyttämään Ura-järjestelmään perustamalla määräaikaisia virkoja kokeilun ajaksi. Ura-järjestelmän kautta saadaan suoraan tietoa asiakkaiden työnhakuun liittyvistä asioista. Te-hallinnon työntekijöitä on siirtynyt työskentelemään kaupungin työnjohdon alaisuuteen. Yhteistyötä valtiojohtoisen te-toimiston kanssa edelleen jatketaan ja kehitetään. Kaupunki huolehtii myös riittävästä henkilöresurssista rekrytoimalla henkilökuntaa tarvittaessa. Tiedottamista ja viestintää lisätään ja pyritään kohdentamaan oikea-aikaisesti asiakkaille asiakasohjauksen tehostamiseksi.

Palvelut asiakkaiden tarpeeseen

Kaupungin olemassa olevia palveluita kehitetään entisestään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan palveluja pyritään tehostamaan ja monipuolistamaan niin, että yhä useampi asiakas pääsee palveluiden piiriin. Kaupungilla on käytössä myös ostopalveluita, esimerkiksi yritysten piilossa olevien työpaikkojen kartoittamiseksi buukkauspalvelu, työnetsijäpalvelut ja kuntouttavan työtoiminnan palveluita. Asiakkaita pyritään tapaamaan mahdollisimman paljon kasvokkain ja löytämään kullekin henkilölle sopivat palvelut.

Hankkeiden hyödyntäminen

Turussa toimii lukuisia hankkeita, joiden tehtävänä on erilaisine tavoitteineen edistää työllisyyttä. Hankkeiden palveluista tiedotetaan laaja-alaisesti työntekijöille ja asiakkaille. Samoin työllisyyspalvelukeskuksen hankkeet, kuten esimerkiksi Party, Ohjaamo, Tuttu 6Aika, Työvoimahautomo, ovat kokonaisuudessa mukana.

Lastensuojelun arviointi

Useamman vuoden tähtäimellä merkittävin yhteistyön kehittäminen tapahtuu sote-valmistelun yhteydessä. Käytännössä yhteistyön foorumina Varsinais-Suomessa on hallituksen lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman maakunnallinen Lupa auttaa –hanke, www.lupaauttaa.fi  jossa hallinnoijana on Raision kaupunki ja johon Turku ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri osallistuvat. Erityispalvelujen- ja vaativien palvelujen, myös lasten ja nuorten psykiatrian riittävä tuki perustason palveluille on yksi hankkeen palvelurakenteiden uudistamisen teemoista. Hankkeen toiminta on nivottu Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan.

Sairaanhoitopiiri on käynnistämässä psykiatrian fuusio –työpajatyöskentelyä, johon Turun kaupungin edustajia on myös kutsuttu. Näiden työpajojen on syytä olettaa tuovan selkeyttä yhteistyön järjestämisen käytännön kysymyksiin ja selkiyttävän myös tuki- ja konsultaatiopalvelujen käyttöä ja niistä kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Mikäli työpajoissa ei päästä riittävän konkreettisiin tuloksiin, on yhteistyökysymyksistä neuvoteltava tarkemmin palvelukohtaisesti.

Psykiatrian konsultaatioita ja palvelua tarvitaan laajasti perhepalvelujen kentällä, lapsiperhesosiaalityössä, lastensuojelun avohuollossa, sijaishuollossa ja kasvatus- ja perheneuvossa. Oma ongelmansa ovat psykiatriseen hoitoon kiinnittymättömät asiakkaat, joiden kanssa työskenteleville työntekijöille tarvitaan ohjausta. Tarvitaan myös hoidon ja avun suunnittelu ja palvelun antaminen myös tilanteissa, joissa lapsen kotitilanne ei ole vakaa. Asiakastyön järjestämisessä huolestuttaa konsultaatioiden hinta, joka on rajoittanut esim. kasvatusperheneuvolan sairaanhoitopiirin konsultaatioiden käyttöä.

Psykiatrian fuusion 1.5.2017 jälkeen on vielä liian aikaista arvioida, miten Turun lasten ja nuorten psykiatrian siirtyminen sairaanhoitopiirin organisaatioon on vaikuttanut palvelujen saatavuuteen tai yhteistyömahdollisuuksiin. Turun hyvinvointitoimialalla on jo ennen psykiatrian fuusiota todettu erityisesti nuorille tarkoitettujen mielenterveyden ongelmissa auttavien helposti tavoitettavien palvelujen tarve. Tähän myös lasten ja nuorten poliklinikkaan kuuluvan yhteistyöpsykiatrin työpanos on kohdistunut ja työtä tehostamaan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi nuorten matalan kynnyksen psykiatrisen tukiyksikön perustamisen (sosterla 6.6.2017 § 130, dn 6587-2017).

Kaupungin oman yhteistyöpsykiatrin ansiosta nuorten pääsy ensikäynnille on nopeampaa ja nuori todellakin saadaan vastaanotolle, kun psykiatri tulee paikan päälle. Psykiatrin työpanosta on voitu käyttää erityisen huolenpidon lausuntojen tukena ja säännölliset tapaamiset hänen kanssaan ovat edistäneet lapsen hoitoprosessia.  Myös sijaishuolto on tarvinnut yhteistyöpsykiatrin konsultaatioita. Jalkautuvaan työtä vahvistamaan haettiin keväällä 2017 tilapäinen palkkaamislupa psykiatrin kanssa yhteistyötä tekevälle sairaanhoitajalle. Hänen tehtävänään on jalkautua lastenkoteihin, tavata sijoitettuja lapsia ja nuoria sekä tukea konsultaatioilla lasta hoitavaa tiimiä. Vakanssi on täyttövaiheessa. Yhteistyötä TYKS lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan kanssa käynnistetään yhdessä Lausteen perhekuntoutuskeskuksen kanssa, joka on hakenut hankerahoitusta sijaishuollon vaativien palveluiden asiakkaana oleville lasten ja perheidenpalvelujen kehittämiseen.

Nuorten osaamispääoma ja nuorisotakuu

Turun tarjoaman ammatillisen koulutuksen tutkintovalikoima on laaja, tarjolla on yli 20 ammatillista perustutkintoa ja lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi, kuten hallituksen esityksessä laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp) on esitetty. Ministeriö pyytää 11.8.2017 mennessä koulutuksen järjestäjää toimittamaan vastineensa oheiseen lupaehdotukseen. Turku tulee hakemaan laajempaa tutkintojen järjestämislupaa kuin mitä ministeriön ehdotuksessa on eli entisestään pyrkii laajentamaan tutkintovalikoimaansa sekä nuorille että aikuisille kohdennettaviin koulutuksiin huomioiden samalla alojen työvoimatarpeet ja vetovoimaisuuden.

Ammatillinen koulutus tiedottaa ja markkinoi tarjoamiaan koulutuksia potentiaalisille opiskelijoille sekä informoi mm. peruskoulujen opinto-ohjaajia tarjonnasta. Peruskoulun 9-luokkalaisten ja heidän huoltajiensa on mahdollista tulla tutustumaan ammatilliseen koulutukseen ja eri tutkintoihin esim. avoimien ovien päivinä. Peruskoululainen voi myös tulla tutustumaan opetukseen muutamaksi päiväksi ennen valtakunnallista yhteisvalintaa. Peruskoulun päättävä n. 15-vuotias on kuitenkin melko nuori tekemään päätöksen tulevasta ammatistaan ja joskus valinta osoittautuu vääräksi alaksi. Tällöin on tärkeää, että opintolinjan vaihto oman oppilaitoksen sisällä on mahdollista ja silloin on kyse ei-negatiivisesta keskeyttämisestä.

Uuden ammatillisen koulutuksen lain kautta tuleva henkilökohtaistaminen jokaiselle opiskelijalle tulee ottamaan myös paremmin huomioon oppijan yksilöllisemmät tarpeet ja valintojen mahdollisuudet opinnoissa.

Opetuksen ja ohjauksen laadusta pidetään huolta rahoitusleikkauksista huolimatta tehostamalla toimintaa mm. yhteisillä pelisäännöillä ja yhteistyöllä aikuiskoulutuksen palvelualueen kanssa.

Kaupungin sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta

Konsernivalvonnan järjestäminen

Kaupunginvaltuuston 12.12.2016 hyväksymissä konserniohjeissa on kiinnitetty erityistä huomioita kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja tiedottamiseen. (kohta: 19. Tiedottaminen kunnan asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille).

Konsernitavoitteiden asettamista ja toteuttamista koskeva arviointi

Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin tai vähintään tyydyttävästi tilikaudella 2016, eikä siten ole ollut tarpeen arvioida tai käsitellä sitä, onko konsernijohdon ohjaus, valvonta ja raportointi ollut asiassa riittävää. Konserniohjaus, valvonta ja raportointi on toteutettu moitteetta, huolellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja vaaditut raportit on käsitelty konsernijaostossa sovitusti ja asianmukaisella tavalla. Raportoinnin aikatauluissa ei ole ilmennyt ongelmia.

Keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palvelujen käyttö

Konsernin sisäiset palvelut on hinnoiteltu kustannuksia vastaavaksi, koska nettoyksiköiden ulkoiset ja sisäiset menot on budjetoitu kustannuksia vastaavaksi käyvin hinnoin ja yksiköiden tilikauden tulos tähtää nollatulokseen. Yksiköt hinnoittelevat palvelunsa siten, että tilikauden tulokseksi muodostuu nolla eli palveluiden kustannusvastaavuus toteutuu.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta konserniyhtiöissä

Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt ovat toiminnan volyymin, toimialan ja edelleen riskillisyydessä hyvin heterogeenisia, eikä täysin saman ja identtisen riskienhallinnan tason soveltaminen hyvin erilaisissa yhteisöissä ole aina perusteltua. Riskienhallinnan määrän ja tason tulee olla tarkoituksenmukainen suhteessa yhtiön toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin. Riskienhallinta on määrällisesti ja laadullisesti laajempaa niissä yhteisöissä, joiden operatiiviset riskit ovat merkittävät eli riskienhallinnan taso on tarkoituksenmukaista. Yhteisöjen hallitus ohjaa, tukee ja valvoo yhteisön riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toteuttamista. Strategisilla yhteisöillä on hallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen lausunnon ja toteaa samalla, että arviointikertomus ei anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin jo käynnissä olevien tai käynnistyvien toimenpiteiden lisäksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.