Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Kunnallissairaalantie 36-52:n asemakaavanmuutoksesta

Ympäristötoimiala, ympäristölakimies Antti Mäkelä 24.8.2017:

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen ja ilmoittaa lausuntonaan Kunnallissairaalantie 36-52:n asemakaavanmuutoksesta tehtyyn valitukseen seuraavaa:

Toimivalta

Turun kaupungin hallintosäännön 33 § 2 momentin 3)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Asemakaava-alueen sijainti ja asemakaavanmuutoksen kuvaus

Alue sijaitsee Turun keskustan tuntumassa, sen eteläpuolella. Alueella sijaitsee kaksi- ja kolmekerroksisia kerrostaloja, sekä Mäntymäen perhekeskus ja Mikaelin koulun Mäntymäen yksikkö. Suunnittelualueen esikaupunkimaista ympäristöä leimaa alueen luoteisreunaa rajaava puisto sekä puukujanteet katualueilla. Rakennusten osalta alue on 1940-60 -lukujen arkkitehtuuri-ihanteiden mukaista. Rakennukset ovat samansuuntaisia, edustaen funktionalistista tyylisuuntaa ja pihat ovat avoimia. Alueen suunnittelussa on toteutettu metsäkaupunki-ideologiaa.

Asemakaava-alueen pinta-ala on 8.1022 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) 3.0720 ha, sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YSA) 0.2701 ha, yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) 1.2729 ha ja virkistysalueita 1.2883 ha.

Lisäksi alueella on yleistä pysäköintialuetta (LP) 0.1036 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) 0.0062 ha ja katualueita 2.0891 ha.

Aluetehokkuus on e = 0.59. Alueella olevia asuinkerrostaloja ei esitetä suojeltavaksi.

Rakennusoikeutta asuinkerrostalojen korttelialueille osoitetaan pääkäyttötarkoituksenmukaiseen rakentamiseen 37 250 k-m2 ja talousrakennuksille 505 k-m2. Näillä luvuilla rakentamisen tehokkuus korttelissa 9 on e = 1.3 ja asuinkerrostalojen korttelialueella korttelissa 17e = 1.19. Lisäksi asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja monitoimitiloja (sauna-, harraste-, kokoontumis- ym. vastaavia tiloja) tulee rakentaa 1 % asuinkerrosalasta ja ne saa rakentaa asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden ja rakennusalan ylittäen. Yksittäisen piharakennuksen suurin sallittu koko on 100 k-m2.

YSA -korttelialueelle rakennusoikeutta osoitetaan 3400 k-m2, jolloin tehokkuudeksi tulee e = 1.26. Y-korttelialueelle rakentamisen määrä osoitetaan tehokkuusluvulla 0.5, jolloin saa rakentaa 6365 k-m2. Suojeltavan rakennuksen kellarikerrokseen ja ullakolle saa rakentaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja.

Valitusperusteet

Asemakaavan hyväksynnästä oikeudelle jätetty valitus perustuu seuraaviin seikkoihin:

1) Erityisesti osoitteessa Kunnallissairaalantie 40-46 sijaitsevat rakennukset tulisi suojella niiden purkamisen sijaan. Suojelussa tulisi verrata tilannetta läheisiin, osoitteessa Suksikuja 1 Kaskentien varrella oleviin, rakennushistoriallisesti kaavanmuutosaluetta vähäarvoisempiin, mutta suojeltuihin rakennuksiin.

2) Olemassa olevien rakennusten purkamisen perusteeksi esitetyt kunnostuskustannukset eivät perustu oikeaan laskelmaan ja arvioon.

3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisella kuulemisella ei ole ollut kaavoitusmenettelyssä riittävää vaikutusta kaavan sisältöön.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Maankäyttö-ja rakennusasetuksen mukaan edellä mainittuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Suunnittelualueesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Anniina Lehtokari 2017). Selvityksessä on tutkittu rakennushistoria, inventoitu nykyinen rakennuskanta ja arvioitu rakennusten rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennushistoriaselvitys keskittyi merkittävimpään ensimmäisen rakennusvaiheen alueeseen Mäntymäki I, lähiympäristöä on kuvattu lähinnä arvioitaessa Mäntymäki I:n merkitystä suhteessa ympäristöönsä. Selvityksessä todetaan, että Mäntymäen kerrostaloalue on historiallisen kerroksellisuutensa vuoksi erityinen ja Mäntymäki I on osa sen vanhinta aikakerrosta. Mäntymäki I:en rakennuksilla on arvoa esimerkkinä kaupungin tuottamasta sota-ajan jälkeisestä asuntotuotannosta, funktionalistisesta arkkitehtuurista, materiaaleista sekä työmuodoista ja tavoitteista. Kohdetta ei ole mainittu maakuntakaavan suojeltavan rakennetun ympäristön kokonaisuuksissa eikä sitä ole esitetty rakennussuojelukohteena Yleiskaava 2020:n liitteessä 3.5. Rakennussuojelukohteet.

Kaavasuunnittelun lähtötilanteessa selvitettiin olemassa olevien rakennusten säilyttämismahdollisuudet. Vaihtoehdoissa on tutkittu neljän tai kahdeksan kaksikerroksisen rakennuksen säilyttämistä tontilla 20.-2.

Vuorovaikutus kyseisessä kaavoitusmenettelyssä toteutui muun ohella niin, että kaavaa laadittaessa järjestettiin useita vuorovaikutustilaisuuksia. Vuorovaikutusraportti on aineistossa liitteenä. Kaavoituksessa joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen keskenään ristiriitaisiakin tavoitteita riippuen olosuhteista. Kun otetaan huomioon kaavanmuutoksen tavoitteet kaupunkirakenteen tiivistämisestä, monipuolisesta asukasrakenteesta (eri asukas- ja hallintomuodot), esteettömyydestä, yhteisöllisyydestä, terveellisyydestä, turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja kaavan sisältövaatimuksista, kuten vaatimus turvallisesta elinympäristöstä ja liikenteen järjestämisestä, sekä toisaalta rakennusten arvosta saatu selvitys, kaavanmuutos ei ole lainvastainen sillä perusteella, että olemassa oleviin rakennuksiin ei kohdistu suojelumääräyksiä. Siinä missä toisessa sijainnissa voidaan rakennuksia suojella, ei tarkoita, että jossakin toisessa sijainnissa vastaavan arvoisten tai arvokkaampienkin rakennusten suojelu olisi itsestään selvää. Arvioitaessa kaavanmuutokseen sisältyviä erilaisia maankäyttöratkaisuja kokonaisuutena, kaavanmuutos edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen osalta.

Rakennuskannan suojeluarvot tutkittiin kaavoitusmenettelyssä. Säilyttämiselle ei löytynyt tarpeeksi vahvoja perusteluita ottaen huomioon uuden, rakenteeltaan järkevän ja viihtyisän aluekokonaisuuden suunnitteluun vaikuttavat tekijät, sekä olemassa olevien rakennusten kunto ja kustannustaloudellisuus. Asiaa on tarkemmin selostettu kaavaselostuksen kohdassa 4.4 Asemakaavan ratkaisu ja perusteet 4.4.1 Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Asemakaavan taustaselvityksessä Kannattavuusanalyysi nykyisen asuntokannan purkamisesta ja alueen uudisrakentamisesta verrattuna peruskorjaamiseen (Boost Brothers Oy, 24.8.2015) mainitaan, että korjaustoimenpiteillä saataisiin rakennusten elinkaarelle vain jatkoaikaa. Korjaustoimenpiteillä ei kohteista todennäköisesti saada nykyistä merkittävästi parempia käytettävyyden, sisäilmaolosuhteiden, energiatehokkuuden tai esteettömyyden näkökulmasta, joita myös ARA korostaa hyvän asumisen edistämisessä. Koska peruskorjauksen hinta ylittäisi uudisrakentamisen hinnan, peruskorjaukseen ei myönnetä valtion tukea. Tämä ja rakennusten matala vakuusarvo voivat vaikeuttaa lainansaantia sekä nostaa rahoituskuluja ja vuokria. Peruskorjauskustannusten vaatima uusi vuokrataso ei vastaisi TVT Asunnot Oy:n tarkoitusta tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa oleville.

Asemakaavanmuutos perustuu edellä todetun osalta riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden perusteella kaavanmuutoksen vaikutukset on voitu tarpeellisessa määrin arvioida. Asemakaavan vaikutuksia on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 5.4 Asemakaavan vaikutukset.

Kaavoitusmenettelyltä edellytetty osallisten vuorovaikutusmahdollisuus ei ole jäänyt toteutumatta.

Lopuksi

Asemakaavanmuutoksen ratkaisuilla päästään näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiseen toteutukseen, jossa luodaan lain tarkoittamat edellytykset elinympäristölle, palveluille ja liikenteelle. Asemakaavanmuutos ei aiheuta sellaista elinympäristön heikkenemistä sen vaikutuspiirissä oleville, joka ei olisi perusteltavissa asemakaavanmuutoksen tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavanmuutos on laadittu sen laadinnalle ja sisällölle säädettyjen vaatimuksien mukaisesti.

Lisätiedot: ympäristölakimies Antti Mäkelä, 050 5589 220, antti.makela@turku.fi.