Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Ruusukorttelin asemakaavamuutoksesta

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen ja ilmoittaa lausuntonaan Ruusukorttelin asemakaavamuutoksista tehtyihin valituksiin (01178/17/4103 ja 01192/17/4103) seuraavaa:

Toimivalta

Turun kaupungin hallintosäännön 33 § 2 momentin 3)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Asemakaava-alueen sijainti ja asemakaavamuutoksen kuvaus

Alue sijaitsee keskustan ruutukaava-alueella Koulukadun, Ruusukorttelinpolun ja -kujan sekä Puistokadun rajaamalla alueella. Pohjoisessa kaavamuutosaluetta rajaavat samassa korttelissa olevat asuinkerrostalojen tontit, joille saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja kokoontumistiloja. Asemakaavanmuutoksen laatiminen perustuu TVT Asunnot Oy:n Turun Kiinteistöliikelaitoksen valtuuttamana maaliskuussa 2012 jättämään aloitteeseen.

Asemakaavamuutoksella muutetaan kaksi kaksikerroksisten päiväkotirakennusten tonttia asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös päiväkoti- ja palvelutoimintaa. Kaavamuutos antaa mahdollisuuden rakentaa tonteille katujen varsille joko kahdeksankerroksisen kokonaisuuden tai yhden 16-kerroksisen talon ja muut rakennukset korkeintaan kahdeksankerroksisina. Korttelin sisäpihalla on yksikerroksisen rakennuksen rakennusala päiväkotia tai muita palvelutiloja varten.

Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen osalta kaava säilyy pääosin ennallaan. Kaavassa alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Kaava mahdollistaa maantasokerroksen yläpuolelle yhdyskäytävän hyvinvointikeskuksen ja lähimmän uuden asuinrakennuksen välille.

Asemakaavamuutoksen mukaan alueen kokonaisrakennusoikeus on 31 000 k-m2, mistä rakennusoikeuden lisäystä on 14 300 k-m2. Pysäköinti sijoitetaan pääosin maan alle.

Esteellisyys

As Oy Kouluahteen valituksen mukaan päätöksentekoon valtuustossa osallistuneet Eklund ja Manni ovat TVT Tarveasunnot Oy:n hallituksen jäseninä olleet esteellisiä.

Päätöksenteon aikana voimassa olleen kuntalain 52 § 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Eklund ja Manni eivät näin ollen ole olleet valtuustossa esteellisiä käsittelemään asiaa. Kaupunginhallituksessa he ovat hallintolain 27 § ja 28 § säännösten mukaisesti jäävänneet itsensä päätöksenteosta. Asemakaavan hyväksymiseen ei näin ollen ole osallistunut esteellisiä luottamushenkilöitä.

Selvitysten riittävyys

As Oy Kouluahteen valituksen mukaan asemakaava ei perustu riittäviin selvityksiin.

Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset eri seikkoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9.1 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Liikenteen osalta on teetetty yleissuunnitelma Rambollilla, lisäksi liikenteen vaikutuksia on arvioitu virkatyönä. Kun otetaan huomioon Koulukadun nykyinen liikennemäärä, noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ei kaavanmuutoksen aiheuttama liikenteen lisääntyminen ole niin merkittävää, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia alueen liikenteeseen. Myöskään elinympäristöön vaikuttavia tuuliolosuhteita ei ole erityisesti tarvinnut arvioida, vaan ne on tiedostettu ja otettu kaavan suunnittelussa huomioon kaavamääräyksin.

Asemakaavanmuutoksen yhteydessä on näin ollen tarpeellisessa määrin selvitetty kaavan merkittäviä vaikutuksia, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan sisältövaatimusten täyttyminen. Selvitysten riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että selvityksiä koskevaa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ää, joka koskee vaikutusten arviointia ja selvityksiä, kevennettiin 1.4.2015 voimaan tulleella muutoksella. Muutosta pidettiin tarpeellisena, sillä selvitysten ja vaikutusten arviointeja pidettiin yleisesti liian yksikohtaisena kaavojen tarkoitus huomioon ottaen. Uuden säännöksen perusteluissa (s. 14, HE 334/2014 vp) todettiin, että aiempi kirjaus riittävistä selvityksistä on aiheuttanut tulkintaongelmia ja monissa tilanteissa johtanut tekemään varmuuden vuoksi liian yksityiskohtaisia selvityksiä kaavalajiin ja kaavan tarkoitukseen nähden. Uusi säännös on selkiyttänyt vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumista kaavan merkittäviin vaikutuksiin ja vaikutusten kautta esiin nouseviin tutkimus- ja selvitystarpeisiin.

Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen

Valitusten mukaan asemakaava ei luo edellytyksiä viihtyisälle elinympäristölle eikä rakennettua ympäristöä ole huomioitu lain edellyttämällä tavalla. Asemakaava huonontaa merkittävästi naapureiden elinympäristön laatua ja siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa.

Kaupunkirakenteessa täydennysrakentamisella on väistämättä vaikutuksia naapureiden elinympäristöön, mm. valon saantiin ja asumisviihtyisyyteen. Asemakaavamääräyksillä on kuitenkin varmistettu se, että asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetyt asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset.

Tuuliolosuhteiden muutos pihalla ja kadulla on otettu huomioon kaavan laadinnassa. Olosuhdemuutos on todennäköinen ja tiedostettu, mutta kaavamääräykset edellyttävät sen olevan rakennuksen suunnittelussa tehtävin, tuulisuusselvitykseen perustuvin teknisin ratkaisuin hallittavissa. Kaavan mukaan rakennus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että se ei aiheuta haittaa kävelylle ja pyöräilylle Ruusukorttelinpolulla lisäämällä tuulisuutta ja tuulenpyörteitä. Mikäli rakennus aiheuttaa haittaavia tuulenpyörteitä Ruusukorttelinpolulle, rakennukseen tulee rakentaa tuulelta suojaava katos, joka saa ulottua enintään kolme metriä Ruusukorttelinpolun puolelle. Tuulen haittojen minimoimiseksi sisäänkäyntien tulee olla sisäänvedetty maantasokerroksen julkisivusta.

Uudisrakentaminen sijoittuu alueelle, joka sijaitsee liikennettä hyvin edesauttavien keskustan pääkatujen varrella. Koulukadun liikennemäärä on nykytilanteessa noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ruusukorttelin liikenne pääsee nykyiseen tapaan liittymään Koulukatuun, koska Yliopistonkadun liikennevalot katkaisevat liikennevirtaa säännöllisesti. Rakennukselle johtava liikenne ohjautuu pääosin parkkihalliin, jonne on suunniteltu ajoluiska.

Tontille johtavan ajoluiskan viereinen asuminen ja luiskassa ajavat autot on kaavassa osoitettu erotettavaksi istutettavilla alueen osilla, joten läheisimmän asutuksen ilmanvaihdon ilmanottoaukkoihin muodostuu yli 8 metrin väli. Naapureiden asumisviihtyisyys on otettu huomioon myös siten, että naapurirakennuksen pääikkunan eteen jää kaikissa tapauksissa yli 8 metriä vapaata tilaa. Tämä vastaa Suomen rakentamismääräyskokoelman G1:n määräystä.

Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu

Valitusten mukaan asemakaava ei kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti.

Suomen perustuslaista ilmenevä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää kaavoituksessa, ettei eri kaava-alueiden omistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita. Tämä periaate on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Keskustan ruutukaava-alueen tonttitehokkuus vaihtelee hyvinkin paljon (ks. oheismateriaali 1). Kaava-alueen lähiympäristössä tonttitehokkuudet vaihtelevat samoin hyvin paljon. Korttelin 34 tontilla 15, Ruusukorttelinkujan varrella tonttitehokkuus e = 3,13, joskin on otettava huomioon, että tontilla sijaitsee myös suojeltavia rakennuksia. Korttelissa 32, kaava-alueen pohjoispuolella tonttitehokkuudet vaihtelevat 1,71 ja 2,26 välillä. Nykyisen Ruusukorttelin eli tontin 15 tonttitehokkuus e = on 1,64. Kaavamuutoksessa AL-korttelialueen eli nykyisten tonttien 16 ja 17 tehokkuudeksi tulee e = 2,29, jolloin koko kaavanmuutoksen kohteena olevan alueen tehokkuus e = 1,98. Vertailun vuoksi todettakoon, että saman korttelin 32 pohjoispuolella, kaava-alueen ulkopuolelle jäävien tonttien 18-20 AL-1 korttelialueen tehokkuus e = 1.88.

Kaavanmuutoksen kohteena olevan korttelialueen tehokkuus ei näin ollen poikkea ruutukaava-alueen tonttitehokkuuksista siinä määrin, että maanomistajien yhdenvertaisuutta voitaisiin katsoa loukatun.

Yhteenveto

Asemakaavamuutoksen ratkaisuilla päästään edellä ja kaavaselostuksella esitetyllä tavalla maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiseen toteutukseen, jossa luodaan lain tarkoittamat edellytykset elinympäristölle, palveluille ja liikenteelle. Asemakaavamuutos ei aiheuta sen vaikutuspiirissä oleville sellaista elinympäristön heikkenemistä, joka ei olisi perusteltavissa asemakaavamuutoksen tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavamuutos on laadittu sen laadinnalle ja sisällölle säädettyjen vaatimuksien mukaisesti.

Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on hallintolainkäyttölain 74.2 §:n mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Asemakaavan lainmukaisuuden arvioinnissa on ennen kaikkea kyse joustavien normien tulkinnasta eikä siitä, että oikeudenkäynti oli aiheutunut viranomaisen virheestä. Näin ollen perusteita oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen ei ole edes siinä tapauksessa, että hallinto-oikeus katsoisi jostain syystä asemakaavan lainvastaiseksi.

Kaava voidaan kuuluttaa maankäyttö- ja rakennuslain 200 §:n mukaisesti voimaan vasta hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Tämän vuoksi valtuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei ole tarvetta.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Antti Mäkelä, puh. 050 5589 220, sähköposti antti.makela@turku.fi.